Kannanotto Pullin koulun säilyttämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannanotto Pullin koulun säilyttämiseksi"

Transkriptio

1 Kannanotto Pullin koulun säilyttämiseksi Johdanto Pullin koulun lakkauttamisesta ei synny Lohjan kaupungille säästöjä. Sitä vastoin lakkauttaminen aiheuttaa kustannuksia, sillä kuljetuskustannukset nousevat huomattavasti enemmän kuin sivistystoimen arvioimat säästöt opetuksesta. Pullin koulun kiinteistöstä ei synny Lohjan kaupungille säästöjä, vaikka se olisikin pois sivistystoimen vuosibudjetista. Kiinteistö on iso eikä ole realistista odottaa sille ostajaa tai vuokralaista ainakaan lähivuosina. Hyväkuntoista kiinteistöä ei myöskään kannata jättää rappeutumaan, vaan se jää edelleen kaupungin huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Mäntynummen yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueen oppilasennusteet ovat rajussa kasvussa, ja koulussa tällä hetkellä vapaana oleva kapasiteetti tulee itsestään käyttöön tulevien vuosien aikana omalta oppilaaksiottoalueelta. Sivistystoimen esityksessä myös Mäntynummen päiväkodin esikoululaiset tulisivat Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen mutta uuden ryhmän tuomaa tilantarvetta ei ole esityksessä huomioitu. Suuri osa Pullin koulun perheistä on muuttanut alueelle koulun vuoksi. Lapsiperheet ovat asettuneet suurelta osin juuri koulun läheisyyteen (kuljetusoppilaita vain 40%). Tämä kertoo siitä, että perheet arvostavat Pullin kylän erityistä luonnetta, jossa yhdistyvät luonnon läheisyys, yhteisöllisyys mutta toisaalta koulu lähipalveluna. Pullin koulun lakkauttaminen olisi kuolinisku Pullin kylälle ja sitä ympäröiville alueille. Koulun ympärille luontevasti rakentuva toiminta muodostaa ytimen kylän yhteisöllisyydelle. Pullin kylä on Lohjalla elävän maaseudun symboli, jota kaupungin ei kannata menettää. Päinvastoin, se kannattaa nostaa voimavaraksi. Pullin koulussa voitaisiin pilotoida sitä, kuinka uuden opetussuunnitelman haasteita voidaan toteuttaa perinteisemmissäkin koulurakennuksissa hieman luovuutta käyttäen. Uuden opetussuunnitelman mukaiset joustavat työtavat ovat jo käytössä Pullin koulussa. Tällainen malli herättäisi varmasti valtakunnallisestikin kiinnostusta, sillä vastaavia kouluja Suomessa on satoja. Alueella toimii erittäin aktiivisia yhdistyksiä, jotka ovat halukkaita osallistumaan täyspainoisesti koulun kehittämiseen.

2 1. Pullin koulun taustatiedot Pullin koulu on toiminut vuodesta 1901 Pullin kylässä n. 7 km päässä Lempolan liikekeskuksesta. Koulun oppilaat tulevat Pullista ja sitä ympäröivistä kylistä: Santoja, Kouvola, Mynterlä, Vasarla, Maikkala, Kutsila, Suittila, Hietainen ja Koski. Pullin kylän uusi asutus erityisesti lapsiperheiden osalta on keskittynyt koulun läheisyyteen ja siten kyläkouluksi Pullissa on suhteellisen vähän kuljetusoppilaita (1-6 luokkalaisista 40,81 %). Pullin koulussa toimii tällä hetkellä vielä esiopetusryhmä, jonka Lohjan kaupunki on päättänyt siirtää Mäntynummen päiväkodin yhteyteen alkaen syksystä Esiopetus mukaan lukien opetusryhmät ovat tällä hetkellä: 0-1 lk: 14 oppilasta 2-3 lk: 19 oppilasta 4-6 lk: 24 oppilasta Yhteensä oppilaita Pullin koulussa on tällä hetkellä 57 ja lukuvuoden alkaessa, esiopetuksen jäädessä pois tämän hetken tietojen mukaan 52. Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteensovittamisesta on Pullin koulussa hyvät kokemukset, ja toisaalta toiminta yhteisissä tiloissa on tavoitteena kouluverkkoselvityksessä myös tulevaisuudessa. Koulun kiinteistö koostuu koulurakennuksesta, liikuntahallista sekä kahden vuokra-asunnon asuinrakennuksesta. Molemmat asunnot ovat tällä hetkellä käytössä. Koko kiinteistön lämpökeskus sijaitsee asuinrakennuksessa. Lohjan Liikuntakeskus Oy on esittänyt palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmälle, että Pullin liikuntahalli tulisi säilymään lähiliikuntapaikkana myös mahdollisessa koulun lakkautustilanteessa. Pullin kylä sijaitsee maankäytöllisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Sekä maakuntakaavassa että Lohjan rakennemallissa Pulli on maakunnallisesti merkittävä kylä, jonka elinvoimaisena säilyminen on tärkeää. Koulu mahdollistaa tämän tuoden lapsiperheitä alueelle ja lisäten yhteisöllisyyttä ja tätä kautta asukkaiden hyvinvointia. Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan Pullin koulun oppilaaksiottoalueella on oppilaita tulevinakin vuosina tasaisesti vastoin kouluverkkoselvityksessä esitettyjä oppilasennusteita Kouluverkkoselvitys Väestörekisterikeskus Kaikkiaan Pullin koulun nykyisellä oppilaaksiottoalueella asuu tällä hetkellä 648 vakituista asukasta, 237 taloudessa. 72 taloudessa asuu perhe, jossa on alle 18-vuotiaita lapsia (vuonna 2014), joista 55 taloudessa alakouluikäisiä tai nuorempia lapsia. Yhteensä oppilaaksiottoalueella alakouluikäisiä tai nuorempia asuu 109 hlöä.

3 Asukasennusteiden laatiminen on osoittautunut varsin haasteelliseksi. Esimerkiksi vuonna 2010 laaditun Lohjan palveluverkkokuvauksen mukaan Pullin koulun oppilasennuste putoaisi vuoden :stä vuoteen 2019 mennessä 30:een. Oppilasennuste on muuttanut suuntaansa täysin päinvastaiseen suuntaan, koska toimiva ja pieni lähikoulu on ollut merkittävä asuinpaikan valinnan peruste valtaosalle viime vuosina alueelle rakentaneista tai muuttaneista perheistä. (Lähde: Lohjan palveluverkko 2018, Lohjan kaupunki 2010) 2. Terve, toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus Pullin koulu on sivistystoimen vuonna 2013 teettämässä toiminnallisuuden ja teknisen kunnon arviossa todettu erittäin hyväkuntoiseksi ja toimivaksi kouluksi (salkkuluokka 1). Koulu on rakennettu vuonna 1923, mutta on iästään huolimatta hyvässä kunnossa, eikä välittömiä korjaustarpeita ole. Koulussa ei ole myöskään havaittu minkäänlaisia rakenteellisia tai sisäilmaan liittyviä ongelmia. Pullin koulu alittaa oppilaskohtaisella kustannuksellaan Lohjan keskiarvon. Oppilaskohtaiset kustannukset ilman kuljetuskustannuksia ovat 4709 / vuosi. Kuljetusoppilaiden määrä on laskettu virheellisesti kaupungin tekemässä kouluverkkoselvityksessä. Kouluverkkoselvityksessä kuljetusoppilaiden määrään oli laskettu myös esikoululaiset, mutta koulun oppilaiksi oli huomioitu vain 1-6 lk:n oppilaat. Näin prosenttiosuus kouluverkkoselvityksessä oli virheellisesti 51,02%. Kuljetusoppilaita on tänä vuonna 40,81 % 1-6 luokan oppilaista. Esikoulu mukaan lukien prosenttiosuus on 42,10 %. Kuljetusoppilaiden määrään vaikuttavat myös vaarallisen tien luokitukset: Pullin kylän halki kulkevan Mynterläntien vaarallisuusluokitus poistui vuonna 2009, mikä vähensi kuljetusoppilaiden määrää. Toisaalta usean koululaisen koulumatka kulkee Saukkolantien kautta, joka on luokiteltu vaaralliseksi tieksi 0-6-luokkalaisille. Lohjalla keskimääräinen kuljetuskustannus/kuljetusoppilas on noin 1600 ja Pullin koulussa se on ollut n / oppilas, eli selkeästi alle keskiarvon. Koulukuljetuskustannukset Pullin koulun osalta ovat viime vuosina olleet n / vuosi. Pullin koulussa myös oppilaskohtaiset toimitilakustannukset ja pääomavuokrat (yhteensä 1818 ) ovat Lohjan alakoulujen keskiarvon alapuolella (1929 / oppilas ilman Jalavan koulua).

4 3. Pedagogisesti toimiva ja tehokas koulu 3.1. Uuden opetussuunnitelman toteutuminen Pullin koululla Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaan osallisuuden merkitystä, oppimista vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja oman oppimistavan löytämistä. Esiin tuodaan myös monipuolisten, kokemuksellisten ja toiminnallisten työtapojen merkitystä oppimisessa. Myös monipuoliset ja vaihtelevat oppimisympäristöt nähdään tärkeinä oppimiselle, samoin tietoteknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Opetushallituksen sivuilta lainattua: Kaikilla kouluasteilla uudet (Opetussuunitelman) perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Pullin koulussa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa uuden opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä ja toimintatapoja. Käytännössä niitä toteutetaan Pullissa jo nykyisellään. Pienessä koulussa yhteisöllisyys on suuressa roolissa, joten oppilaiden osallisuus ja aktiivinen rooli toteutuvat siellä lähes itsestään. Yhdysluokkaopetus ja Pullin koulun virikkeellinen ympäristö mahdollistavat projektinomaisen opiskelun, oppilaiden välisen yhteistyön ja toiminnallisten työtapojen käyttämisen erinomaisesti. Uudessa opetussuunnitelmassa todetaan yhdysluokkaopetusta käsittelevän kappaleen kohdalla, että yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Näin ollen yhdysluokkaopetuksessa on hyvät mahdollisuudet vastata odotuksiin laaja-alaisen osaamisen vahvistamisesta. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet hyödyntää vertais- ja mallioppimista. Pullin koululla on mahdollisuus käyttää oppimisympäristöinä koulun luokka- ja muita sisätiloja joustavasti ja muunnellen. Tiloja voidaan muunnella helposti ja ilman suurempia investointeja esimerkiksi siirrettävien pöytien, lattiatyynyjen ja siirreltävien tietokoneiden avulla. Lisäksi oppimisympäristöinä hyödynnetään piha-aluetta, ympäröivää luontoa ja liikuntatiloja. Koululla on monipuolinen ja luonnonläheinen piha-alue, joka tarjoaa välitunneille vaihtelevaa tekemistä ja mahdollisuuksia leikkiin ja liikkumiseen. Opetustilanteissa on helppo jalkautua ulos tutkimaan luonnon ilmiöitä. Lukuisat metsäretket on helppo toteuttaa, kun ei tarvita bussikyydityksiä mihinkään. Luonnossa integroidaan eri oppiaineita toisiinsa luontevasti ja tarjotaan lapsille elämyksellisiä opetustuokioita. Liikuntahalli, kenttä sekä ympäröivät metsät ja pellot tarjoavat Pullin koululle erinomaiset liikuntamahdollisuudet, joita koululla hyödynnetään monipuolisesti. Koululla vierailee kirjastoauto. Tilojen lisäksi oppimisympäristössä tärkeitä tekijöitä ovat yhteisö ja toimintatavat, jotka ovat Pullin koululla vahvuus.

5 Varsinaisen koulutyön lisäksi Pullin koululla on runsaasti toimintaa, joka mahdollistaa oppimisen jatkumisen myös kouluajan ulkopuolella. Koululla toimii vaihtelevasti erilaisia kerhoja niin koulun kuin vanhempainyhdistyksenkin toimesta. Parhaillaan koululla toimii mm. koululaisille suunnatut sähly-, koris- ja musakerhot. Kerhojen lisäksi vanhempainyhdistys järjestää koululla aktiivisesti tapahtumia, jotka tuovat koululaisia ja perheitä yhteen kouluajan ulkopuolella. Esimerkkejä näistä tapahtumista ovat isien näytelmäkerho, laskiaisrieha, halloween-juhlat, kevätmyyjäiset, joulukorttipaja ja taidetapahtuma. Lisäksi vanhempainyhdistys järjestää Pullin koululla lapsille kesäkerhoa, jossa lapset voivat viettää kesän ensimmäiset viikot vanhempien ollessa vielä töissä. Tällainen yhteinen tekeminen lisää entisestään oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa osallisuuden kokemusta. Englanninopetus on Pullin koulussa tapahtunut kiertävän englannin opettajan toimesta. Kiertävä tuntiopettaja olisi luonteva vaihtoehto myös uuden OPS:in mukanaan tuoman ruotsinkielen opetukseen koulun 6-luokkalaisille Yhdysluokkaopetus tukee sosiaalista kasvua Kyläkoulussa yhdysluokissa lapset oppivat luontevasti uuden OPSinkin painottamaa yritteliäisyyttä, aktiivisuutta ja sosiaalisia taitoja. Oppilaat harjaantuvat heterogeenisissä ryhmissä luontevasti auttamaan toisiaan. Oppilaat ovat innokkaita auttamaan myös opettajaa erilaisin pienin luottamustehtävin. Kyläkoulussa oppilaat saavat tärkeitä eväitä sosiaaliseen elämään ja emotionaaliset taidot kehittyvät. Yhdysluokassa ollaan totuttu eri-ikäisiin ja eritasoisiin oppilaisiin, joten kiusaamista toisten taitotasosta ei juurikaan esiinny. Myös välitunnilla isot oppilaat leikkivät luontevasti pienempien kanssa. Näin pienet saavat leikkiä luotettavan ja turvallisen isomman oppilaan kanssa ja toisaalta isommat oppilaat käyttäytyvät hienosti, kun tietävät olevansa esimerkkinä pienemmille. Tämä kehittää myönteisesti lasten moraalikäsitystä. Kyläkoulussa isommatkin oppilaat saavat olla lapsia ja touhuta pienempien kanssa, ilman pelkoa kasvojen menetyksestä. Kyläkoulussa oppilaat huolehtivat toisistaan, mutta myös aikuisten on helppo huomioida lapset pienessä koulussa. Jokainen koulun aikuinen on oppilaalle tuttu ja jokainen aikuinen tuntee kaikki koulun lapset. Ongelmat huomataan varhain ja niihin on helppo puuttua nopeasti juuri hyvän oppilastuntemuksen ansiosta. Samoin tiedonvaihto opettajien välillä käy luontevasti pienessä koulussa. Näin taataan jokaiselle lapselle turvallinen kouluilmapiiri. Myös tiivis yhteistyö opettajien ja oppilaiden vanhempien välillä helpottaa asioiden ratkaisemista. Kyläkoulussa opetustilat sijaitsevat fyysisesti lähellä toisiaan, mikä helpottaa arjen toimissa, sekä luo turvallisuutta, opettajat ovat aina kuuloetäisyydellä kaikesta toiminnasta. Pienissä kouluissa vanhemmat tuovat merkittävän lisän myös oppilaiden hyvinvointiin. Sosiaalisia ongelmia pystytään ennaltaehkäisemään ja ratkomaan helposti, kun yhteistyö on tiivistä. Kodin, koulun ja kylän yhteistyö rakentaa oppilaille ainutlaatuisen kasvuympäristön, jossa jokaisen lapsen identiteetti ja itsetunto vahvistuu. Pienessä koulussa lapsen omat vahvuudet tunnistetaan helposti

6 ja niitä pystytään tukemaan oikealla tavalla niin koulussa kuin kyläyhteisössäkin. Kylän ja koulun välistä yhteistyötä täydentää Pullissa asukasyhdistyksen ja vanhempainyhdistyksen vahva yhteistyö: yhteistyössä järjestetään lapsille ja perheille lähiharrastamista, taide- ja kulttuuritapahtumia, yhteisiä retkiä sekä talkoita Tieto- ja viestintäteknologia osana opetusta Pullissa Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä pidetään Pullin koulussa tärkeänä. Investointeja on tehty viime aikoina niin kaupungin kuin vanhempainyhdistyksenkin toimesta. Nopeasti kehittyvät 4G/LTE-mobiiliyhteydet kattavat jo nyt Pullin alueen kaikkien operaattoreiden osalta, eikä kallista kaapeliyhteyttä välttämättä tarvitse rakentaa nopean tietoliikenteen mahdollistamiseksi. Nykyisten isojen koulujen laitekanta ei tule kattamaan uusien oppilasmäärien tarpeita, ja uudet investoinnit tulevat olemaan tarpeen joka tapauksessa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa opettajan osaaminen on kriittinen tekijä eikä iso koulu takaa korkealaatuista opetusta. Uuden opetussuunnitelman mukainen tieto- ja viestintätekniikan opetus ja soveltaminen on Pullin koulussa täysin mahdollista ja sen tukemiseen myös vanhempainyhdistys on sitoutunut laitehankinnoilla ja kerhotoiminnalla (mm. mediakasvatuskerho alkaa syksyllä 2015). Uusi opetussuunnitelma ei myöskään edellytä, että tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään kaikissa kouluissa täsmälleen samalla tavalla. Luontevaa olisi, että koulut voisivat valita opetuksessa erilaisia painopisteitä ja hyödyntää niiden toteutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisella tavalla. 4. Mäntynummen yhtenäiskoulun vastaanottokapasiteetti Lohjan kasvatus- ja opetuslautakunta on edellyttänyt palveluverkkotyöryhmältä 15 vuoden investointien arviointia. Mäntynummen yläkoulualueen alueella on asuinalueita ja liikennehankkeita, jotka ovat osin vasta rakentumassa. Näiden vaikutukset tulee tutkia ennen kuin teknisesti toimivia lähikouluja ryhdytään lakkauttamaan. Suurena riskinä on, että kaupunki ei pysty palveluverkon tiivistämisen jälkeen vastaamaan niihin tarpeisiin, jotka syntyvät Immulan kaavaalueen noin 500 uuden talouden ja ESA-radan tuoman lisärakentamisen myötä. Mäntynummen yhtenäiskoulun oman oppilaaksiottoalueen oppilasmäärä on vahvassa kasvussa ja koulu tulee olemaan haasteellisessa tilanteessa ilman lakkautettavien koulujen oppilaitakin. Lakkautettavaksi esitettyjen koulujen oppilaiden siirto Mäntynummeen edellyttää väistämättä välittömiä investointeja. Mäntynummen yhtenäiskoulun yläkoulun puoli on kunnoltaan selkeästi heikommassa kunnossa (tekninen kuntoluokka 70 %) kuin peruskorjattu Linderin puoli (tekninen kuntoluokka 98 %). Lakkautettavien koulujen oppilaiden siirto Linderin koulun puolelle edellyttää tällä hetkellä yläkoulun käytössä olevien tilojen haltuunottoa ja yläkoulun toimintojen siirtämistä

7 vanhalle puolelle, mikä aiheuttaa merkittäviä muutosinvestointeja (joita ei ole huomioitu kouluverkkoselvityksen laskelmissa). Mäntynummen yhtenäiskoulussa halutaan kehittää Monitoimijatalo-mallia, jossa saman katon alla yhdistyvät esi- ja perusopetus, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, kirjasto jne. Huomioitavaa on, että kouluverkkoselvityksen esittämä tiivistämisprosessi vie lähes kaiken vapaan kapasiteetin koululta, eikä ole realistista sen rinnalla laajentaa koulun toimintakenttää Monitoimijatalon suuntaan. Kouluverkkoselvityksessä myös Mäntynummen päiväkodin esiopetus on kaavailtu siirrettäväksi Linderin esiopetusryhmän yhteyteen. Tämän muutoksen vaikutuksia ei ole kuitenkaan huomioitu juurikaan kouluverkkoselvityksessä. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän kokouksessa on esitetty, että Mäntynummen yhtenäiskoulualueen oppilaaksiottoalueet tarkistetaan, ja lopetettavien Pullin, Lehmijärven ja Asemanpellon koulujen oppilaat siirretään Mäntynummen, Perttilän ja Ojaniittutalon kouluihin. Kasvatus- ja opetuslautakunta on edellyttänyt, että niiden koulujen kuntoluokka tulee olla yli 75 %, joihin oppilaita oltaisiin siirtämässä. 75 % kuntotason saavuttaminen edellyttäisi laskelmien mukaan noin 6,3 miljoonan euron investointeja, mutta tässä laskelmassa ei ole huomioitu lainkaan mm. Perttilää, jonka kuntoluokka on kouluverkkoselvityksen mukaan vain 66 %. 5. Asukkaiden ja vanhempien näkemys koulun tulevaisuudesta Pullin ja sitä ympäröivien kylien asukkaille koulun säilyminen on elintärkeää. Koulu ja kylät ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa, mikä tuo alueelle elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia. Koulu on myös alueen ainoa julkinen palvelu, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon laajemmin. Asukkaiden näkemyksen mukaan Pullin koulua voitaisiin kehittää siten, että Pullin koulu voisi tulevaisuudessa olla luonto- tai taidepainotteinen koulu, jonne voisi hakeutua myös esim. Lempolan alueelta. Pullin koulun vahvuudet ovat juuri läheinen luonto ja maaseutu oppimisympäristönä sekä vahvat perinteet taide- ja kulttuuritoiminnassa. Alueella on lukuisia taiteilijoita, jotka toimivat yhteistyössä koulun kanssa. Pullin koulu voisi toimia alueen monitoimitalona, jossa toimisi esi- ja perusopetuksen lisäksi päiväkoti (esim. koulun lisärakennuksessa). Iltapäivällä ja illalla tiloissa toimisivat esim. nuorisokahvila tai vanhusten kerhot, erilaiset liikuntaryhmät, Hiiden opiston kurssit ja asukasyhdistyksen toiminta. Pullin koulun vanhempainyhdistys ry. ja asukasyhdistys Pohjoislohjalaiset ry. ovat sitoutuneita ja innostuneita koulun kehittämisestä yhdessä Lohjan kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Huomionarvoista on se, että alueen vanhempain-, asukas- ja muut yhdistykset tuottavat ison osan niistä palveluista, jotka isommissa taajamissa kaupunki ja muut organisaatiot tuottavat.

8 Kiinteistö jää joka tapauksessa ensi vaiheessa kaupungin omistukseen, ja kiinteistöstä luopuminen on äärimmäisen hankalaa, koska siihen kuuluvat vuokra-asunto ja liikuntahalli, jonka Lohjan Liikuntakeskus Oy haluaa säilyttää lähiliikuntapaikkana (Liikuntaverkkoselvitys). Niin kauan kuin Lohjan Liikuntakeskus Oy ylläpitää hallia, kaupunki joutuu vastaamaan kiinteistön ylläpitokustannuksista, kuten lumen auraus, hiekoitus, lämmitys jne. Tämän lisäksi koulu on rakennettu Pullin tilasta lohkotulle, ja aikanaan Lohjan maalaiskunnalle koulukäyttöön lahjoitetulle tontille. Lakkautustilanteessa Pullin tilan nykyiset omistajilla on mahdollisuus vedota alkuperäiseen sopimukseen tontin käyttötarkoituksesta. 6. Lopuksi Pullin koulun lakkauttamisesta ei synny Lohjan kaupungille säästöjä. Sitä vastoin lakkauttaminen aiheuttaa kustannuksia, sillä koulun kiinteistö jää edelleen kaupungin huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Kuljetusoppilaiden määrä tuplaantuu, mikä tarkoittaa vuositasolla lisäkustannuksia (keskimääräinen kustannus/kuljetusoppilas Lohjalla 1600 ). Oppilasmäärän ja ryhmäkokojen raju kasvu Mäntynummen yhtenäiskoulussa edellyttää uusien opettajien rekrytointia. Jo tällä hetkellä koulukiusaaminen ja häiriökäyttäytyminen ovat haasteena Mäntynummen yhtenäiskoulussa, minkä vuoksi myös muuta henkilökuntaa tarvitaan lisää. Pienissä yksiköissä kuraattoreiden tarve on vähäistä, joten lakkautusten myötä kyseistä henkilökuntaa ei siirry Mäntynummeen. Pullin koulun oppilaiden arki muuttuisi lakkautuksen myötä radikaalisti. Kuljetusoppilaiden määrä lisääntyisi nykyisestä yli kaksinkertaiseksi (145%) ja oppilaiden koulukyydissä käyttämä aika lisääntyisi. Lohjan kaupunki optimoi koulukuljetuksia tehokkaasti, mutta optimoinnin tavoite ei ole oppilaiden hyvinvoinnin optimointi vaan kustannussäästön tavoittelu. Siten kyydityksen lakisääteinen enimmäisaika 2,5h/päivä tulee monella oppilaalla toteutumaan. Tämä aika on pois harrastamisesta, läksyjen teosta ja liikkumisesta. Koulujen kerhotoimintaan osallistuminen on kyytioppilaille mahdotonta, koska kerhoista ei kyyditystä kotiin järjestetä. Paikallisessa julkisessa keskustelussa usein on viitattu siihen, että pienten koulujen korkeat kustannukset vievät taajamien suuremmilta kouluilta resursseja. Tämä väite on täysin perusteeton. Pullin koulun kustannukset ovat kaikilla mittareilla alle Lohjan koulujen keskiarvon. Tuntikehyksen osalta koulu toimii nykyiselläänkin aliresursoidusti, mutta toimii silti erittäin hyvin. Sosiaalisia ongelmia esiintyy hyvin harvoin ja niihin voidaan puuttua nopeasti ja tehokkaasti. Pullin koulun lakkauttaminen olisi myös täysin vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on aktiivisten kylien säilyttäminen. Strategian mukaan maaseudun kyläkeskuksia tullaan kehittämään. Lohjan maa-alueesta suuri osa on maaseutumaista seutua, jonka asukkaat myös tarvitsevat lähipalveluita ja toimivan asuinympäristön.

9 Pulli on Lohjan maankäytön kehityskuvassa merkitty maakunnallisesti merkittäväksi maaseudun kyläalueeksi, jonka vetovoimatekijänä on maaseutumiljöö ja yhteisöllisyys. Koulun lakkautuksen myötä vetovoimatekijät häviävät, ja palvelujen häviämisen myötä alueelle rakennettujen asuntojen arvo laskee. Kaiken kaikkiaan tuntuu erikoiselta, että palveluverkon uudistamisella lähdettiin hakemaan kaupunkitasoisia säästöjä. Kuitenkin kustannukset näyttävät päinvastoin vain kasvavan nykyisestä, mm. koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrän rajun nousun, sekä kaupungille tyhjiksi jäävien tai kylätaloiksi jäävien rakennusten ylläpitokustannusten osalta. Erityisesti jo nyt on laskettu vastaanottavien koulujen kuntoluokan parantamiseksi investointeja 16 miljoonaa euroa, ja luvussa näyttäisi lainkaan olevan kaikkien vastaanottavien / muutoksen alla olevien koulujen kuntoluokan parantamista. Kokonaisinvestointitarve kouluverkossa seuraavien 10 vuoden ajalla on palveluverkkotyöryhmän mukaan 65 miljoonaa. Kaupungin perusopetuksen kuluista noin 66 % aiheutuu henkilöstökustannuksista, kun taas vuokrat ja siivous yhteensä muodostavat vain noin 14 % siivun. Oppilas tarvitsee ammattitaitoisen opettajan antamaa opetusta riippumatta siitä, missä hän sitä opetusta saa, ja tämän opetuksen hinta ilman pääoma- ja toimitilakustannuksia on Lohjalla keskimäärin noin 4000 / oppilas. Herää kysymys, saavutetaanko opetusta antavien yksiköiden vähentämisellä kuitenkaan sellaisia todellisia säästöjä, joita viranhaltijat mielellään teoriassa päättäjille esittävät?

Kouluverkko. 29 29.01.2015 organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta 27 25.02.2015. Palveluverkko- ja 125/00.01.02/2015

Kouluverkko. 29 29.01.2015 organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta 27 25.02.2015. Palveluverkko- ja 125/00.01.02/2015 Palveluverkko- ja 29 29.01.2015 organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta 27 25.02.2015 Kouluverkko 125/00.01.02/2015 PALRYH 29.01.2015 29 Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Sorkkisten koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Kuntaliitossopimuksen mukaan: Lakisääteiset peruspalvelut turvataan lähipalveluina kuntalaisille kuntakeskuksissa.

Kuntaliitossopimuksen mukaan: Lakisääteiset peruspalvelut turvataan lähipalveluina kuntalaisille kuntakeskuksissa. Kouluverkko Sivistyslautakunnan iltakoulu 16.1.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen, Marja-Liisa Brunou, Aila Kosunen, Minna Rautiainen, Riitta Kitunen, Sirpa Malinen Kuntaliitossopimuksen mukaan: Lakisääteiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

OINOLAN KOULU JA KOULUVERKKOSELVITYS. Oinolan vanhempaintoimikunnan kannanotto asiaan

OINOLAN KOULU JA KOULUVERKKOSELVITYS. Oinolan vanhempaintoimikunnan kannanotto asiaan OINOLAN KOULU JA KOULUVERKKOSELVITYS Oinolan vanhempaintoimikunnan kannanotto asiaan Johdanto Lohjan palveluverkkoa ml. kouluverkkoa ollaan uudistamassa. Kasvatus- ja opetuslautakunnalle on esitelty muistio,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Porin kaupungin kouluverkon muutosesitys

Porin kaupungin kouluverkon muutosesitys Porin kaupungin kouluverkon muutosesitys Kouluverkkoselvityksen taustalla on Porin kaupungin talousarvion kirjaus, jonka mukaisesti koulutoimi toteuttaa lukioverkon osalta vuoden 2013 aikana laajan selvityksen.

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Joustava koulupäivä Ylitornion kunnan näkökulmasta. Jarkko Niiranen Sivistystoimenjohtaja Ylitornion kunta

Joustava koulupäivä Ylitornion kunnan näkökulmasta. Jarkko Niiranen Sivistystoimenjohtaja Ylitornion kunta Joustava koulupäivä Ylitornion kunnan näkökulmasta Jarkko Niiranen Sivistystoimenjohtaja Ylitornion kunta Ylitornio Harvaanasuttu kunta Lapissa Laaja pinta-ala ja pitkät etäisyydet (n.100 km laidasta laitaan)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulun nimi: Salpausselän koulu

Koulun nimi: Salpausselän koulu Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Voidaan kehittää Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut ja tiedostamattomat, joskus tahattomat tekijät Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille (arvot, asenteet,

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi Koulu keskellä kylää n n n n Lotilan koulu vuodesta 1955 Musiikkiluokat vuodesta

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009 Palveluverkkotyö Tilannekatsaus 4.6.2009 koulutus alakoulut 1.-6.lk yläkoulut 7.-9.lk lukio varhaiskasvatus päivähoito esikoulu iltapäivätoiminta nuorisopalvelu kirjasto ja tietopalvelut museopalvelut

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Yhteenveto vanhempien vastauksista/pdilahden koulu. Vastauksia yhteensd 1 3.

Yhteenveto vanhempien vastauksista/pdilahden koulu. Vastauksia yhteensd 1 3. Yhteenveto vanhempien vastauksista/pdilahden koulu Vastauksia yhteensd 1 3. 1. Koulun vahvuudet - yhteisollisyys (7) - yksilcillisyyden huomiointi (4) - ympdristo - vdlituntipiha ja luonto liihella (8)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Turvallisuus opetussuunnitelmassa. Pekka Iivonen OPH

Turvallisuus opetussuunnitelmassa. Pekka Iivonen OPH Turvallisuus opetussuunnitelmassa Pekka Iivonen OPH Koulun arvoperustan neljä peruspilaria: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys ja yhteiskuntaideaalit Kulttuurinen

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Kouluverkkosuunnitelman muutosten tarkastelua

Kouluverkkosuunnitelman muutosten tarkastelua Kouluverkkosuunnitelman muutosten tarkastelua 20.10.2014 Sakari Brusila, Osikonmäen kyläyhdistys Panu Hynninen, Tuusmäen kyläyhdistys Miia Malinen, Tuusmäen koulun vanhempainyhdistys Sampo Luukkainen,

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Liite 2. PÖYTYÄN KOULUVERKKOSELVITYS / koulujen tulevaisuus

Liite 2. PÖYTYÄN KOULUVERKKOSELVITYS / koulujen tulevaisuus Liite 2 PÖYTYÄN KOULUVERKKOSELVITYS / koulujen tulevaisuus Pöytyän kouluverkko on nykyisellään suuri, yhdeksän yksittäistä alakoulun toimipistettä, Yhtenäiskoulu ja Elisenvaaran yläkoulu ja lukio. Koulujen

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten voimassa

Lisätiedot