SALON LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Ainekohtainen osa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALON LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Ainekohtainen osa"

Transkriptio

1 SALON LUKION OPETUSSUUNNITELMA Ainekohtainen osa

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet...2 Lukio-opetuksen tuntijako...2 Kurssien suoritusjärjestys...4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...5 SUOMI TOISENA KIELENÄ...7 TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) JA VIERAAT KIELET...9 RUOTSI, A-KIELI...10 ENGLANTI, A-KIELI...13 SAKSA, A-KIELI RUOTSI, B1-KIELI...17 SAKSA, B2, B3 KIELI...20 RANSKA, B2, B3-KIELI...22 VENÄJÄ, B2,B3-KIELI...24 MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ...26 MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ...31 BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA...43 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO...46 ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA PSYKOLOGIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI...61 LIIKUNTA MUSIIKKI MUSIIKKILINJA KUVATAIDE TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS...73 SOVELTAVAT OPINNOT...74 TIETOTEKNIIKKA...74 Turun avoimen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opinnot (AT5-10)...78 MUSIIKKITEATTERI...78 LIIKUNNAN TESTAAJAKURSSI LIIKUNNAN LAJIVALMENNUS TURVAKURSSI TYÖ JA ELÄMÄNHALLINTA AMMATILLISET OPINNOT...85 VIRTUAALIKOULU

3 2 Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet Lukio opiskeluympäristönä Valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta todetaan, että lukion opiskeluympäristönä tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön. Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi lukiossa korostetaan opiskelijan asemaa osana opiskeluyhteisöä. Opetuksen tavoitteet Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien moni muotoisuutta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään. Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri- identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa. Tarpeelliset tiedot ja taidot Opiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaan ja viestintään, hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opiskelijalle opetetaan yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen itsenäisesti ja ryhmässä. Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikuustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri taidemuodoista. Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä. Lukio-opetuksen tuntijako Nuorille annettavien opintojen rakenne Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. 2

4 3 Nuorille annettavan opetuksen tuntijako Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako Salon lukiossa perustuu valtakunnalliseen tuntijakoon ja on seuraava: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävät valinnaiset kurssit kurssit valtakunnalliset koulukohtaiset Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä 6 3 Kielet Ruotsi, A-kieli Englanti, A-kieli Saksa, A-kieli 6 2 Ruotsi, B1-kieli Saksa, B2,B3-kieli 10 Ranska, B2,B3-kieli 10 Venäjä, B2,B3-kieli 10 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto, ev.lut Uskonto, ort. 3 2 Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Koulun omat Ammatilliset tai muut opinnot Tietotekniikka 4 Turun avoimen yliopiston opinnot Musiikkiteatteri 1 tietojenkäsittelytieteessä 6 Liikunnan testaajakurssi 1 Liikunnan lajivalmennus Salon seudun ammattiopisto -yleinen valmennusoppi 1 -kauppa ja terveys -golf 10 -rakentaminen ja kulttuuri -jalkapallo 10 -tekniikka ja palvelu -jääkiekko 10 -koripallo (Halikon lukio) 8 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos -lentopallo 10 -puutarha, metsä, maatalous -salibandy 10 -riista, eläin, luonto ja ympäristö Turvakurssi 1 3

5 Työ ja elämänhallinta 1 4 Kurssit yhteensä vähintään 75 KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Jos numerojärjestyksestä on pakottavaa tarvetta poiketa, niin neuvottele asiasta aineen opettajan kanssa ÄI1-ÄI6 Numerojärjestys ÄI7, 10 ja 11 Vapaasti valittavissa ÄI8 ja 9 Yo-kirjoitusten lähelle ENA Numerojärjestys ENA11 Pakollisten jälkeen ENA9 ja 10 Viimeisenä lukiovuonna lähelle yo-kirjoituksia RUA ja RUB Numerojärjestys RUB6-RUB8 ja RUA6,7 ja 10 yo-kirjoitusten lähelle RUB10 ja RUA11 viimeisenä lukiovuonna RUB9 ja RUA9 vahva opiskelija voi suorittaa jo toisena lukiovuonna SAA SAB Numerojärjestys Numerojärjestys RAB Numerojärjestys VEB Numerojärjestys MAA Numerojärjestys pakollisissa kursseissa. MAA12, 13 ja 17 pakollisten jälkeen MAA14 Yo-kirjoitusten lähelle MAA 11, 15, 16 ja 18 Vapaasti valittavissa MAB pääasiassa numerojärjestys MAB1 ensin, MAB2 ja MAB5 paikka voi vaihdella MAB7-MAB10 pakollisten jälkeen MAB9 Yo-kirjoitusten lähelle BI1 ja BI2 ennen kursseja BI3, 4, 5, 7 ja 8 BI1 2, 4 ja 5 ennen kurssia BI6 GE1 ja GE2 ennen kursseja GE3-GE6 FY numerojärjestys, paitsi FY2 ja FY3 voi suorittaa kumminpäin vain KE numerojärjestys, KE2 ja KE3 ennen kurssia KE7 UE1 UE2-5, ja 7 Vapaasti valittavissa UE6 Yo-kirjoitusta lähelle FI1 ennen muita kursseja PS1 PS2-4, 6-7 Vapaasti valittavissa PS5 Suositellaan kurssien 2 ja 4 suorittamista ensin HI1-H10 Vapaasti valittavissa YH1-4 Vapaasti valittavissa KU1 KU2-KU7 Vapaasti valittavissa KU9 4 kurssia suoritettuna KU8 KU3 ensin MU1 ennen muita kursseja TE1 ennen syventäviä LI1 ja 2 ensimmäisen lukiovuoden aikana 4

6 5 ÄI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Opetuksen toteutus Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Äidinkieli ja kirjallisuus on keskeinen lukio-opetuksen oppiaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Hyvä äidinkielen hallinta on muun opiskelemisen perusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä, ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen sekä kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, työelämään osallistumiselle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Opetuksessa toteutuu oppiaineen sisäinen integraatio: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät kurssien tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kirjoitetun kielen hallintaa syvennetään ja lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja kehitetään kunkin kurssin näkökulmasta. Aihekokonaisuudet Lukio-opetuksen uusien opetussuunnitelmien perusteisiin liitetyt aihekokonaisuudet otetaan huomioon äidinkielessä ja kirjallisuudessa kirjoitelmien, puhe-esitysten ja luettavien tekstien aiheissa. Erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostuu seitsemännessä kurssissa, jossa opetellaan esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja ja vahvistetaan sekä kehitetään opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja. Kyseinen aihekokonaisuus painottuu myös kurssissa neljä, jossa keskeisenä aihealueena on lisäksi viestintä ja mediaosaaminen. Neljännessä kurssissa opiskelijan tavoitteena on oppia tulkitsemaan ja analysoimaan erilaisia mediatekstejä sekä tuottamaan kantaa ottavia puheenvuoroja. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus -aihekokonaisuus on pääasiallinen näkökulma kursseissa viisi ja kuusi. Viidennessä kurssissa tarkastellaan eri aikakausien ja tyylien tekstejä erityisesti kulttuurista kontekstia painottaen. Kuudennessa kurssissa käsitellään suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden merkitystä opiskelijalle ja yhteiskunnalle. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta tulevat esille aiemmin mainituissa luettavien tekstien, kirjoitelmien ja puhe-esitysten aiheissa. Paikallisiin kulttuurilaitoksiin tehdään vierailuja kurssien teemojen mukaisesti. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Äidinkielen ja kirjallisuuden pakolliset kurssit 1-6 sekä valtakunnalliset syventävät kurssit 7-9 arvioidaan numeroarvosanoin Pakolliset kurssit Äi1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Kurssi vankentaa lukio-opiskelussa tarpeellisia perusvalmiuksia: lukemisen, puhumisen ja keskustelemisen taitoja. Erityisesti kehitetään valmiutta kirjoittaa toisen tekstin pohjalta. 5

7 6 Tekstitaitojen opiskelua pohjustetaan tutustumalla tekstien yleisiin ominaisuuksiin sekä tekstien tulkintaa ohjaaviin seikkoihin. Arvioidaan ja kehitetään omia vuorovaikutustaitoja ryhmäviestintätilanteissa. Äi2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä Harjoitellaan puhuttujen ja kirjoitettujen asiatekstien laatimista. Opetellaan tekstien erittelyä ja arviointia sekä erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä. Kehitetään tiedonhankintataitoja ja harjoitellaan oman, laajan tekstin kirjoittamista. Perehdytään puheenvuoron rakentamiseen ja esittämiseen. Äi3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Syvennetään käsitystä kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä: opitaan ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta, syvennetään tietoja kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä. Opetellaan tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja perustelemaan omia tulkintoja. Tutustutaan proosaan, lyriikkaan ja draamaan sekä keskeisiin kirjallisuuskäsitteisiin. Kokeillaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. Äi4. Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta: Opiskelija pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan. Opiskelija osaa perustella näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta. Hän osaa myös tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta. Tutkitaan ja tuotetaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä: mielipide, arvostelu, mainos. Harjoitellaan kantaa ottavia puheenvuoroja. Luetaan ja esitellään tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta. Äi5. Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurin näkökulmasta sekä kehittämään omaa tyyliään kirjoittajana. Perehdytään länsimaisen kirjallisuuden historiaan antiikista nykypäivään. Opitaan ymmärtämään historiallisten tapahtumien vaikutus eri aikakausina syntyneeseen kaunokirjallisuuteen. Kirjoitetaan kurssin sisältöihin liittyvä kirjallisuusessee ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä. Äi6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle. Hän tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa identiteetin rakentajana. Tutustutaan suomen kielen muotoutumiseen ja muuttumiseen kansainvälisessä ympäristössä sekä kielen ja kirjallisuuden merkitykseen kansallisen identiteetin rakentamisessa. Luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta, käsitellään keskeisiä teoksia ja teemoja. Tehdään kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Syventävät kurssit Äi7. Puheviestinnän taitojen syventäminen Vahvistetaan esiintymisen ja ryhmäviestinnän taitoja, kasvatetaan puhumisrohkeutta ja kehitetään ilmaisuvarmuutta. Havainnoidaan kielellistä ja nonverbaalista viestintää sekä tutustutaan keskustelujen, neuvottelujen ja esiintymistilanteiden ominaispiirteisiin. Harjoitellaan sekä yksilö- että ryhmäviestintätaitoja. Äi8. Tekstitaitojen syventäminen 6

8 7 Syvennetään ja monipuolistetaan tekstianalyysitaitoa. Kehitetään kykyä laatia ehyitä, kieleltään ja tyyliltään hiottuja tekstejä. Kerrataan tekstilajit, tekstianalyysin käsitteet, tekstin rakentamiseen liittyvät seikat ja kielenhuollon keskeiset asiat. Äi9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Perehdytään kulttuurikeskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa sekä vahvistetaan opiskelijan taitoa ilmaista itseään kirjallisesti omien tavoitteidensa suuntaisesti ja lukion päättötason vaatimuksia vastaavasti. Tutustutaan nykykirjallisuuteen ja sen ilmiöihin. Tehdään ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista. Koulukohtaiset syventävät kurssit Äi10. Sanataidekurssi Kehitetään kirjallista ilmaisua luovan kirjoittamisen keinoin. Monipuolistetaan kielikykyä ja persoonallista ilmaisutapaa, lisätään ilmaisurohkeutta ja vahvistetaan itsearviointia sekä kritiikin antoa ja vastaanottoa. Monipuolisia kokeiluja runon ja proosan keinoin. Kirjailijavierailuja mahdollisuuksien mukaan. Kurssin tekstejä voidaan käyttää monipuolisesti hyödyksi: koulun juhlat, ilmaisutaitoryhmät, koulun kotisivut, koululehti. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. ÄI 11. Ilmaisutaidon kurssi Lisätään opiskelijan itsetuntemusta, ilmaisurohkeutta ja esiintymisvalmiutta sekä ryhmätyöskentelytaitoja. Kurssi sopii kaikille oman itsensä kehittämisestä kiinnostuneille, lisäksi se antaa hyvän pohjan esimerkiksi musiikkiteatterikurssille osallistujille. Harjoitellaan ilmaisutaidon alkeita: elämys- ja tunneilmaisun harjoittelua, rentous- ja keskittymisharjoituksia, lisäksi mimiikkaa ja sanallisen viestinnän harjoituksia sekä draamaan tutustumista. Tehdään yhteistyötä esimerkiksi sanataidekurssin ja musiikkiteatterikurssin kanssa. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. S2 SUOMI TOISENA KIELENÄ Suomi toisena kielenä -opetusta eli S2-opetusta voivat valita opiskelijat, joiden äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi. Opetuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijan suomen kielen taitoa niin, että hän voi käyttää suomea ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen välineenä. Päämääränä onkin sellainen suomen kielen taito, että opiskelija selviytyy lukio-opinnoistaan ja pystyy menestymään myös jatko-opinnoissaan. S2-opetus auttaa vieraskielistä opiskelijaa myös perehtymään suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä ymmärtämään syvemmin kielen ja identiteetin välisen yhteyden. Kaikilla kursseilla opiskellaan kielen rakenteita, luetaan erilaisia tekstejä, kirjoitetaan monipuolisesti sekä vankennetaan puheviestinnän hallintaa. Lukio-opetuksen erityiset aihekokonaisuudet otetaan huomioon kirjoitelmien, luettavien tekstien ja puhe-esitysten aiheissa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostuu kurssissa kolme, jossa keskeistä on kielellä vaikuttaminen. Viestintä ja mediaosaaminen painottuvat kurssissa viisi, jossa suomalaiseen kulttuuriin tutustutaan mm. median välityksellä. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus painottuvat kursseissa viisi ja kuusi; kursseilla tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin mm. kaunokirjallisuuden avulla. Arviointi Kaikki S2-kurssit arvioidaan arvosanalla Arvioinnin pohjana ovat kurssilla tehdyt työt sekä kurssikoe. Suomi toisena kielenä -kurssit luetaan lukion kokonaiskurssimäärään, ja ne vastaavat äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja vain siltä osin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalta vaaditaan siis lisänäyttöä, jos hän 7

9 8 haluaa korvata jonkin äidinkielen ja kirjallisuuden kursseista suomi toisena kielenä -kurssilla. Lisänäyttöjen yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Pakolliset kurssit S21. Perusteet hallintaan Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelussa tarvittavaa peruskielitaitoa sekä tukea opiskelijaa hänen lukioopinnoissaan. Harjoitellaan sekä kirjallista että suullista yleiskielen hallintaa. Kerrataan peruskielioppia. Harjoitellaan tekstin ymmärtämistä sekä tekstin avaamisen strategioita. Harjoitellaan aineistopohjaista kirjoittamista. Valmistellaan pieniä puheenvuoroja tai haastatteluja. S22. Kieli käyttöön Kurssilla harjoitellaan viestimään tilanteen mukaisesti; pyritään ottamaan huomioon erilaiset tyylit kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Tarkastellaan myös suomen lauserakenteita ja sananmuodostuskeinoja. Tutkitaan puhekielen ja kirjoitetun kielen vaihtelua. Luetaan sekä asiatekstejä että kaunokirjallisuutta. Opiskellaan peruslauseen rakentamista ja sananmuodostusta. Lauseenjäsenistä keskitytään erityisesti objektiin. S23. Kielellä vaikutetaan Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja käyttämään kielen vaikutuskeinoja. Peruskielitaitoa syvennetään edelleen. Tutustutaan erityyppisiin teksteihin (esim. mielipidekirjoituksiin ja ajankohtaisohjelmiin). Harjoitellaan perustelemaan mielipiteitä suullisesti ja kirjallisesti. Tarkastellaan mediaa ja kaunokirjallisuutta maailmankuvan muokkaajina. Kielitaidon keskeisiä aihepiirejä tällä kurssilla ovat nominaalimuodot, lauseenvastikkeet, vertailumuodot sekä rektiot. S24. Syvemmät tekstitaidot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu erittelemään erilaisia tekstejä ja löytämään teksteistä niiden pääajatukset. Kirjoittamisen taidoista keskeisimpinä harjoitellaan aineiston pohjalta kirjoittamista sekä persoonallista kielen tuottamista. Tutkitaan ja tulkitaan erilaisia tekstejä. Harjoitellaan kirjoittamaan aineiston pohjalta. Kokeillaan myös luovaa kirjoittamista ja etsitään persoonallista tapaa ilmaista asioita. S25. Suomalainen kulttuuri tutuksi Kurssilla tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin kirjallisuuden ja muiden taiteiden sekä mediakulttuurin kautta. Tavoitteena on, että opiskelija saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. Luetaan suomalaista kirjallisuutta: novelleja, runoja, romaanikatkelmia sekä yksi kokonaisteos. Opiskelija tekee esittelyn suomalaisesta kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. S26. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kielitaitoa. Kurssilla vahvistetaan myös käsitystä suomalaisuudesta. Kerrataan vaativia kielen rakenteita. Tehdään monipuolisia tehtäviä: rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä ja kirjoitelmia. Luetaan tekstejä eri aihepiireistä ja yksi suomalainen kaunokirjallinen teos. Syventävät kurssit S27. Puhekieli tarkasteluun 8

10 9 Kurssilla tutustutaan suomen puhekielen erityispiirteisiin ja opitaan tunnistamaan puhekielisyyksiä puheesta ja kirjoitetusta tekstistä. Tutustutaan suomen puhekielen vaihteluun: yleispuhekieli, murre, slangi. Tehdään itsenäinen pieni tutkimus, joka voi olla vaikkapa suomenkielisen henkilön haastattelu ja kielen analysointi. S28. Erilaisten tekstien kirjoittamista Kurssin tavoitteena on syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitoja sekä kerrata kielen rakenteita. Harjoitellaan asioimiskirjoittamista (esim. työpaikkahakemus) ja kirjoittamista materiaalin pohjalta (esim. arvostelu). Kirjoittamisessa painotetaan tekstin tuottamisen prosessiluonteisuutta, jäsentelyä, tekstin ulkoasua ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa. Kielen rakenteita kerrataan opiskelijoiden tarpeiden mukaan. S29. Tekstien maailmassa Kurssin tavoitteena on syventää taitoa lukea erittelevästi ja eläytyvästi sekä parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijan oman kulttuurin kirjallisuuden tuntemista. Luetaan kaunokirjallisuutta ja asiatekstejä. Keskustellaan ja kirjoitetaan kirjallisuudesta. Tehdään pieni käännösharjoitus ja kirjailija- tai teosesittely. TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) JA VIERAAT KIELET Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opiskelussa tähdätään käyttökelpoisen kielitaidon hankkimisen lisäksi eri kielten ja kulttuurien ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Kielitaitoa kartutetaan monipuolisin viestinnällisin harjoituksin. Opiskelijoilla on tilaisuus harjoitella vieraiden kielten kuuntelua, puhumista, lukemista ja kirjoittamista kaikilla kursseilla, vaikka painotukset vaihtelevatkin eri kursseissa. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon kuvausasteikon taitotasot seuraavasti: Kieli ja oppimäärä sekä tavoitetaitotaso Englanti A B2.1 Toinen kotimainen kieli A B1.2-B2.1 Saksa A B1.1-B1.2 Toinen kotimainen kieli B1 B1.1-B1.2 Muut kielet B2 A2.1-B1.1 Muut kielet B3 A2.1-A2.2 Taitotasot Peruskielitaito A1 Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustason sanontoja, joiden tavoitteena on yksinkertaisten, konkreettisten tarpeiden tyydyttäminen. Pystyy esittäytymään ja esittelemään muita. Pystyy vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin ja kysymään vastaavia kysymyksiä muilta, esimerkiksi missä he asuvat, keitä he tuntevat ja mitä heillä on. Pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja selvästi ja on valmis auttamaan. A2 Ymmärtää lauseita ja usein käytettyjä ilmauksia, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin: kaikkein keskeisin häntä itseään ja perhettä koskeva tieto, ostosten teko, paikallistieto, työ. Pystyy viestimään yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista tiedonvaihtoa tutuista, jokapäiväisistä asioista. Pystyy kuvailemaan yksinkertaisesti omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan. Itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito 9

11 10 B1 Ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaaaikana. Selviytyy useimmista tilanteista matkustaessaan kohdekielisillä alueilla. Pystyy tuottamaan yksinkertaista, johdonmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnostavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kokemuksia ja tapahtumia, unelmia, toiveita ja tavoitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia. B2 Ymmärtää pääajatukset konkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä monitahoisista teksteistä, myös oman erityisalansa käsittelystä. Viestiminen on niin sujuvaa ja spontaania, että hän pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa ilman että se vaatii kummaltakaan osapuolelta ponnisteluja. Pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä hyvinkin erilaisista aiheista, esittämään mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta asiasta ja selittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla, osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin, tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana, osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin ja / tai suullisiin kokeisiin ja jatkuvaan näyttöön. Itsearvioinnilla kehitetään opiskelijan tavoitteiden asettelua ja kielitaidon kehittymisen arvioimista mm. taitotasoasteikon avulla. Työtavat kieltenopetuksessa Kaikilla kursseilla käytetään opiskelijakeskeisiä työtapoja ohjaten opiskelijaa omaan aktiivisuuteen ja vastuunottamiseen työstä. Suullisen kielitaidon harjoittelua korostetaan ja sanastoa laajennetaan järjestelmällisesti samoin kuin erilaisten rakenteiden käyttöä. Opiskelijat harjoittelevat kirjoitettua kieltä jatkuvasti oppitunneilla ja kirjoitelmien muodossa. Koulun kansainvälisiä yhteyksiä ja tietoverkkoja käytetään opetuksessa hyväksi aina kun se on mahdollista. Kursseilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan paikalliseen kulttuuritarjontaan ja yrityselämään. Paikallisuus korostuu erilaisissa harjoituksissa ja projektitöissä. RUA RUOTSI, A-KIELI Ruotsin opiskelu kehittää ruotsin kieleen ja kulttuuriin liittyvien tietojen ja taitojen hallintaa. Opiskelijoita kannustetaan ennakkoluulottomaan ja myönteiseen asennoitumiseen ruotsin kieltä ja pohjoismaista kulttuuria kohtaan. Pakolliset kurssit RUA1. Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Opiskelijoita innostetaan ja rohkaistaan aktiiviseen puheilmaisuun erilaisten keskusteluharjoitusten avulla. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen. Teksteissä esiintyvien nuorten ajatukset ja kannanotot välittävät autenttista kuvaa pohjoismaisesta kulttuurista. Kieli on elävää ja epämuodollista. Keskusteluharjoitukset ja mielipiteen ilmaisuharjoitukset evästävät selviytymään ruotsin kielellä myös koulun ulkopuolisissa puhetilanteissa. Aihekokonaisuuksista toteutuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tunteminen. Suullisen viestinnän taitoja harjoitetaan ohjattujen pari- ja ryhmäkeskusteluiden avulla. Kirjallinen ilmaisu painottuu käännöstehtäviin ja lisäksi kirjoitetaan lyhyt kirje tai muu vastaava tuotos. RUA2. Ihmiset ympärillämme 10

12 11 Kurssin tavoitteena on harjoitella puheviestintää monipuolisesti ja vahvistaa ja laajentaa rakenteiden hallintaa. Kirjallisen viestinnän taitoja syvennetään lyhyillä viesteillä, jotka liittyvät käsiteltäviin aihepiireihin. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan myös elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus on keskeisellä sijalla. Suullisen viestinnän taitoja syvennetään pari- ja pienryhmäharjoituksilla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kirjallisen viestinnän taitoja kehitetään pääasiassa kirjan harjoituksiin liittyen sekä lyhyissä viestinnällisissä tehtävissä. RUA3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Kurssin tavoitteena on luoda oppilaalle edellytykset suullisesti ja kirjallisesti käsitellä suomenruotsalaisuutta ja Suomea osana Pohjolaa sekä Eurooppaa. Kurssilla syvennetään sekä aktiivista että passiivista kielenosaamista. Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Aktiivista kielitaitoa syvennetään. Samoin kehitetään kuullun- ja tekstinymmärtämistä. Käytössä yksilöllinen harjoittelu, parityöskentely ja opettajajohtoinen opetus. RUA4. Elinympäristömme Opiskelijan puheviestinnälliset taidot kohentuvat monipuolisesti ja tekstien ymmärtämisvalmiudet lisääntyvät vaativahkon tekstiaineksen avulla. Kirjoittaminen edistyy erilaisten tekstilajiharjoitusten avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuuksista tarjoavat kestävä kehitys, viestintä ja mediaosaaminen sekä teknologia ja yhteiskunta uusia näkökulmia. Runsaat puheharjoitukset toteutetaan pari- ja pienryhmäharjoituksina. Vaativampia kuunteluharjoituksia pidetään kielistudiossa. RUA5. Opiskelu ja työ Luokkatyöskentelyssä toteutettavien runsaiden puheharjoitusten tavoitteena on kasvattaa sanavarastoa edelleen ja totuttaa käyttämään puhuttua kieltä monipuolisesti. Kirjoittamisen harjoittelussa pyritään kasvavassa määrin kannustamaan vaihtelevien rakenteiden käyttöön ja toiston välttämiseen. Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Puheharjoitukset tehdään pari- ja pienryhmäharjoituksina. Kuunteluharjoitusten suhteellinen osuus lisääntyy aikaisempiin kursseihin verrattuna, kuten myös kirjoitelmaharjoittelu RUA6. Kulttuuri ja sen tekijöitä Tavoitteena on pystyä ilmaisemaan -myös kriittisesti- ajatuksia kulttuurista, viestinnästä ja mediasta. Kurssilla painottuvat tekstinymmärtämisen lisäksi kirjallisen tuottamisen eri tavat. Teemana on kulttuuri laajaalaisesti ymmärrettynä. Aihekokonaisuuksina painottuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Tavanomaisten työtapojen lisäksi opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Syventävät kurssit RUA7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 11

13 12 Tavoitteena on oppia yhteiskunnallista sanastoa ja pystyä aktiivisesti käyttämään sitä erilaisissa viestintätilanteissa. Kurssilla painotetaan ajankohtaisten yhteiskunnallisten asioiden seuraamista kuvallisessa ja sanallisessa mediassa. Aihekokonaisuuksia ovat esim. yhteiskunta, aktiivinen kansalaisuus ja erilaiset maailmankuvat. Mielipidekirjoituksia, suullisia kannanottoja ja uutisten/ajankohtaistapahtumien referointia suullisesti ja kirjallisesti. RUA8. Tiede, talous ja tekniikka Tavoitteena on oppia erityisalojen sanastoa ja pystyä ilmaisemaan ajatuksiaan yhä sujuvammin ja spontaanimmin. Opiskelija pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä monenlaisista aiheista. Kurssilla painotetaan tekstinymmärtämistaitojen lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla. Teemoja ovat esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Aihekokonaisuuksista painottuvat teknologia ja yhteiskunta ja aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Suulliset harjoitukset toteutetaan pareittain tai pienryhmissä. Suullisia esityksiä pidetään mahdollisuuksien mukaan luokan edessä. Koulukohtaiset syventävät kurssit RUA9. Ruotsin suullisen kielitaidon kurssi Kurssin tavoitteena on aktivoida ja lisätä suullista kielitaitoa, sekä rohkaista opiskelijoita keskustelemaan ruotsiksi mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Kurssilla harjoitetaan suullista kielitaitoa erilaisissa tilanteissa mahdollisimman monipuolisesti. Tilanteet vaihtelevat helpohkoista viestintätehtävistä aina hyvää fraasien- ja sanastonhallintaa vaativiin keskusteluaiheisiin ja väittelyihin. Syntyperäistä ääntämistä ja intonaatiota harjoitellaan runsaasti lähtien liikkeelle suomen ja ruotsin kielten eroavaisuuksista, sekä opiskelijoiden lähtötasosta, joka testataan kurssin alussa. Aihepiirien laajuudesta johtuen kurssilla kerrataan monipuolisesti erilaisia sanastoalueita. Tutustutaan myös esimerkiksi joidenkin muiden kouluaineiden, muun muassa historian, maantiedon, biologian, matematiikan sekä uskonnon perussanastoon. Aihekokonaisuuksista korostuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Kurssi soveltuu parhaiten ensimmäisen lukiovuoden kurssit suorittaneille. Toteutustavat: Kurssilla harjoitellaan suullista kielitaitoa pareittain ja ryhmissä opettajan toimiessa eriyttävästi ohjeistajana, neuvojana, resurssihenkilönä sekä ääntämismallina. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan sitä halutessa numeroarvioinnilla. Kurssin lopussa on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen suullinen päättökoe, josta saa erillisen kielitaitodiplomin. RUA 10. Ruotsin abikurssi Kurssin tavoitteena on kehittää edelleen opiskelijan luetunymmärtämis-, kuullunymmärtämis- sekä tekstintuottamisja tiivistämisstrategioita, sekä antaa käytännön rutiinia edellä mainittujen käytöstä. Tavoitteena on myös tukea opiskelijoita selkeän eriyttävästi työssään, sekä antaa runsaasti käytännön neuvoja opiskeluprosessin tukemiseksi. Samalla pyritään perehdyttämään opiskelijoita A-ruotsin ylioppilaskokeeseen harjoittamalla monipuolisesti kokeessa esiintyviä kielitaidon osa-alueita ja tehtävätyyppejä. Kurssilla harjoitellaan runsaasti kielen eri osa-alueita, muun muassa tekstin ymmärtämistä, kuuntelua, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kirjoitelmien laatimista. Tekstinymmärtämisessä korostuvat vaativampien aihepiirisanastojen ymmärtäminen eri tieteenalojen ja teknologian saroilta. Myös kuullunymmärtämisvalmiuksia koskien edetään aiempaa selkeästi haasteellisimmille sanastoalueille. Aihekokonaisuuksista painottuvat esimerkiksi teknologia ja yhteiskunta ja kestävä kehitys. Toteutustavat: Pääasiallisena kurssimateriaalina käytetään vanhoja A-ruotsin ylioppilaskirjoitusten tehtäviä, joiden avulla harjoitetaan yo-kokeen eri osa-alueita. Kurssilla kirjoitetaan paljon kirjoitelmia erityyppisistä aiheista, sekä opitaan omista virheistä nousujohteisen ohjelman avulla. 12

14 13 RUA11. Kirjoittamisen kurssi Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia tuottaa ruotsinkielistä tekstiä mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Oppimisympäristönä hyödynnetään runsaasti nettiä. Pääosa tuotoksista pyritään tuottamaan sähköisessä muodossa. Kurssilla harjaannutaan kirjoittamaan ylioppilaskirjoitusten tekstejä kuten aineita, puheita, kirjeitä, tiivistelmiä ja yleisönosastokirjoituksia sekä kurssilaisten toivomusten mukaisesti novelleja, näytelmiä ja runoja. Toteutustavat: Kurssilla kirjoitetaan suuri määrä erilaisia tekstejä jotka liittyvät muun muassa seuraaviin aihekokonaisuuksiin: kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta, sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Opiskelijat pitävät työskentelystään oppimispäiväkirjaa, joihin eriyttävästi kerätään tärkeitä havaintoja omasta kehittymisestä kirjoittajana. Kurssista saa suoritusmerkinnän, ei numeroarvostelua. Kurssi soveltuu parhaiten toisen lukiovuoden kurssit suorittaneille. ENA ENGLANTI, A-KIELI Pakolliset kurssit ENA1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta sekä kertaa ja vahvistaa perusrakenteiden ja sanaston hallintaa. Kurssi antaa valmiuksia keskeisten opiskelustrategioiden hallintaan ja vahvistaa keskustelutaitoa ja mielipiteen ilmaisua. Kurssin keskeistä sisältöä ovat sukulais- ja ihmissuhteet, monikulttuurisuus, ystävyys, ulkonäkö, asuminen ja ruokakulttuuri. Rakenteista kerrataan sanajärjestys, aikamuodot, kysymyslauseet, liitekysymykset, futuuri, konditionaali ja ehtolauseet. Aihekokonaisuuksista kurssilla painottuu hyvinvointi ja turvallisuus siten, että kartoitetaan omia opiskelutaitoja ja ohjataan opiskelijoita itsearviointiin ja erilaisten opiskelustrategioiden käyttöön. Kurssilla perehdytään lukion työtapoihin, omiin oppimisstrategioihin sekä apuvälineiden käyttöön. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENA2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssin tavoitteena on harjoittaa puheviestinnän taitoja erityisesti vapaa-aikaan ja matkustamiseen liittyvissä palvelutilanteissa. Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan sanaston ja kielioppirakenteiden hallintaa. Kurssin keskeistä sisältöä ovat nuoren arkipäivään, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät tilanteet sekä matkailu. Viestintä- ja mediaosaaminen ja nuoren hyvinvointi ja turvallisuus kuuluvat myös tärkeänä osana kurssiin ja niitä huomioidaan aiheiden käsittelyssä ja työtavoissa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus painottuvat aihekokonaisuutena kurssissa. Rakenteista käydään läpi persoonapronominit, omistamisen ilmaiseminen, passiivi, it/there- rakenne, adjektiivit ja adverbit. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssilla pidetään pieni suullinen esitelmä. ENA3. Opiskelu ja työelämä Kurssin tavoitteena on harjoittaa muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Kurssilla harjoitellaan erityisesti opiskeluun ja työelämään liittyvää kirjallista ja suullista viestintää, sekä vahvistetaan opiskeluja työsanaston hallintaa. Tavoitteena on myös vahvistaa keskeisten opiskelustrategioiden hallintaa. Kurssin aihepiirejä ovat opiskelu ja työ meillä ja muualla sekä jatko-opinnot ja ammatinvalinta. Kurssilla painotetaan erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksia: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä ja 13

15 14 mediaosaaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Rakenteista opiskellaan substantiivien yksikkö- ja monikkomuodot, artikkelin käyttö, epäsuora kerronta ja indefiniittipronominit. Kurssilla harjoitellaan keskustelutaitoja, työpaikkahakemuksen ja CV:n laatimista ja työnhakutilannetta sekä tutustutaan kuvailevan kirjoitelman laatimiseen. Paikallista liike-elämää ja teollisuutta käytetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneina esim. yritysvierailujen tai asiantuntijavierailujen muodossa. Oman koulumme sekä muiden paikallisten oppilaitosten vaihto-opiskelijat voivat esitellä opiskelua omissa maissaan. ENA4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin tavoitteena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kurssilla harjoitellaan monenlaisten tekstien lukemista vaativahkolla tasolla ja laajennetaan yhteiskunnallisen sanaston hallintaa. Samalla harjoitellaan erilaisia lukemisen strategioita. Tavoitteena on myös harjoittaa kirjallista ilmaisua vaativahkolla tasolla. Kurssin aihepiirejä ovat yhteiskunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt ja yksilön valinnat. Kurssilla painotetaan erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksia: hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä teknologia ja yhteiskunta. Kurssin kielioppiaineksena ovat: vaillinaiset apuverbit, paljoussanat sekä relatiivipronominit. Kurssilla harjoitellaan lukemisstrategioita sekä mediakriittisyyttä. Paikallista siirtolaisväestöä voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää yhteistyötahona. Oman koulumme sekä muiden paikallisten oppilaitosten vaihtoopiskelijat voivat esitellä omaa yhteiskuntaansa ja kulttuuriaan. Kurssilla harjoitetaan myös mielipiteiden esittämistä ja perustelua vaativahkolla tasolla sekä argumentointia. ENA 5. Kulttuuri Kurssilla opitaan kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen sanastoa, vahvistetaan kaunokirjallisten tekstien eri tyylilajien ymmärtämistä, ohjataan opiskelijoita englanninkielisen kirjallisuuden lukemiseen ja kirjoittamaan erityyppisiä kirjoitelmia ja arvosteluja. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan paikalliseen/alueelliseen kulttuuritarjontaan. Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti aihepiireinä kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri sekä elokuva meillä ja muualla. Rakenteista kerrataan kansallisuussanat, aikamuotojen käyttö, välimerkit ja isot alkukirjaimet sekä lauseenvastikkeet. Aihekokonaisuuksista korostuvat luonnollisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssilla laaditaan laajahko kirjallinen tai suullinen työ ja esitellään se, harjoitetaan tiedon etsimistä, jäsentämistä ja muokkaamista, laaditaan ja esitetään suullinen tai kirjallinen yhteenveto, arvioidaan omaa ja/tai toisen opiskelijan työtä sekä harjoitetaan suullista ja kirjallista kuvaamista, selostamista ja vertailua. Opiskelutaidoissa korostuvat mediakriittisyys, lähdekritiikki sekä lähdetietojen merkitseminen. ENA 6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla opitaan tieteisiin, teknologiaan ja talouselämään liittyvää sanastoa, harjoitetaan kieliaineksen ymmärtämistä vaativalla tasolla, vankennetaan lukemisstrategioiden hallintaa, hiotaan kirjallista ilmaisua vaativalla tasolla sekä mahdollisuuksien mukaan tutustutaan paikalliseen elinkeinoelämään esimerkiksi tekemällä yritysvierailu. Kurssin keskeistä sisältöä ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja niiden historia, viestintä, talouselämä ja moderni yrittäjyys. Rakenteista kerrataan lukusanat ja niiden käyttö ajan ilmaisuissa, verbin yhdistäminen verbiin tai muuhun rakenteeseen sekä verbeihin, adjektiiveihin ja substantiiveihin liittyvät prepositiot ja adverbit. Lisäksi kerrataan sanastoa, joka on suoraan lainattu kreikasta tai latinasta. Aihekokonaisuuksista korostuvat teknologia ja yhteiskunta, viestintä- ja mediaosaaminen sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssilla harjoitellaan vaativien ja abstraktien tekstien ymmärtämistä, sisällön tiivistämistä, argumentoivaa suullista ilmaisua esimerkiksi harjoittelemalla väittelyä sekä kirjallista ilmaisua tuottamalla asiaviestejä ja harjoittelemalla luovaa kirjoittamista. Syventävät kurssit ENA 7. Luonto ja kestävä kehitys 14

16 15 Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla vankennetaan aiheeseen liittyvää sanastoa, harjoitetaan tekstin ymmärtämistä vaativalla tasolla, hiotaan kirjallisen ilmaisun sujuvuutta ja kielellistä monipuolisuutta, kehitetään kuullun ymmärtämisen taitoja vaativalla tasolla, vankennetaan suullisen ja kirjallisen ilmaisun muotoseikkojen hallintaa sekä valmistetaan opiskelijaa valtakunnalliseen loppukokeeseen. Kurssilla käsitellään luonnon ja ihmisen välistä suhdetta ja kestävää kehitystä ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta sekä kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna. Kieliopissa kerrataan aiemmin opiskeltuja rakenteita. Aihekokonaisuuksista korostuvat kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssilla harjoitellaan monivalintakysymyksiin vastaamista, argumentoivaa ja pohdiskelevaa kirjallista ilmaisua, kirjallisen ilmaisun eri muoto- ja tyyliseikkojen hallintaa sekä vankennetaan ymmärtämistä tukevia strategioita. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään paikallista/alueellista asiantuntemusta luonnon ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyen esimerkiksi englanninkielisellä asiantuntijaluennolla. ENA 8. Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa englannin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti (taitotaso B2.1). Kurssin tavoitteena on aktivoida suullista kielitaitoa ja lisätä rohkeutta ja taitoa keskustella vieraalla kielellä mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden englannin kurssien (ENA1-ENA7) aihepiirit. Aihepiirien laajuudesta johtuen kurssilla kerrataan hyvin monipuolisesti sanastoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssilla harjoitellaan myös ääntämistä, intonaatiota ja oikeaa rekisteriä eri tilanteissa. Toteutustavat: Kurssilla harjoitetaan suullista kielitaitoa erilaisissa tilanteissa opiskelijoiden tarpeista lähtien. Tilanteet vaihtelevat small talk -harjoituksista ja pienistä esityksistä vaativiin keskusteluaiheisiin ja väittelyyn. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan käyttäen samaa asteikkoa. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Koulukohtaiset syventävät kurssit ENA9. Words and Stories Kurssin tavoitteena on laajentaa sanavarastoa ja harjoittaa luovaa kirjoittamista ja asiatekstien kirjoittamista vaativalla tasolla. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä ottaa vastuuta omasta työstään, itsearviointitaitoa ja valmiuksia esitellä omia tuotoksiaan. Kurssilla kerrataan ja laajennetaan englannin kurssien keskeisten sisältöalueiden sanastoa ja kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä, esimerkiksi runoja, tiivistelmiä, luovia tarinoita, unohtamatta päättökokeeseen valmentavaa ainekirjoitusta. Rakenteista kerrataan etenkin sanaston ja kirjoittamisen kannalta olennaisia rakenteita ryhmän tarpeiden mukaan, esimerkiksi sananmuodostus, välimerkit, aikamuotojen yhteensopivuus, lauselyhenteet ja linkkisanat. Aihekokonaisuuksista painottuvat erityisesti viestintä ja mediaosaaminen. Toteutustavat: Kurssilla harjoitellaan sanastoa suullisin ja kirjallisin harjoituksin ja tehdään harjoituksia ja kirjoitelmia erityyppisistä aiheista. Kurssilla käytetään itse- ja pariarviointia opettajan antaman arvioinnin lisäksi. Kurssin numeroarvosana määräytyy osallistumisesta kurssin aikana työskentelyyn sekä kurssitöistä, jotka kootaan kansioon. ENA 10. Englannin kertauskurssi Kurssin tavoitteena on kehittää edelleen opiskelijan luetunymmärtämis-, kuullunymmärtämis- sekä tekstintuottamistaitoja sekä perehdyttää opiskelija englannin ylioppilaskokeen kaikkiin tehtävätyyppeihin ja antaa käytännön rutiinia niihin vastaamisessa. 15

17 16 Kurssilla kerrataan ENA 1-8 kurssien aihepiirien sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Kurssilla harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita: tekstin ymmärtämistä, kuuntelua, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kirjoitelman laatimista ja näin valmentaudutaan tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin. Toteutustavat: Kurssilla tehdään harjoituksia, joilla vahvistetaan kielitaidon eri osa-alueita sekä kirjoitetaan kirjoitelmia eri aihepiireistä. Kurssista saa suoritusmerkinnän, ei numeroarvostelua. SAA SAKSA, A-KIELI Pakolliset kurssit SAA1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssin tavoitteena on rohkaista puhumaan saksaa ja oppia kertomaan itsestään ja lähiympäristöstään. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin. Kieliopista kerrataan perusverbioppia ja substantiivien sijamuotoja. Työtavat: Kurssilla painotetaan puheviestintätaitoja, ymmärtävää lukemista ja pienten viestien kirjoittamista. SAA2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssin tavoitteena on vankentaa puheviestinnän strategioita, laajentaa saksankielisen alueen fyysistä ja kulttuurituntemusta ja tutustua monikulttuuriseen yhteiskuntaan sekä vähemmistöihin. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten elämäntilanteisiin, monikulttuuriseen saksalaiseen kielialueeseen sekä uuden teknologian sekä median merkitykseen nuorten vapaa-ajan vietossa. Kerrataan edelleen peruskielioppia, sijamuotojen käyttöä ja verbioppia. Työtavat: Työtavoissa korostuu edelleenkin puheviestintä. Harjoitellaan sanaston elaborointia, ymmärtävää lukemista sekä kirjallista viestintää sähköpostiviestien tai epävirallisten kirjeiden avulla. SAA3. Opiskelu ja työ Kurssilla opitaan opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmiin ja työelämään liittyvää sanastoa ja käytetään sitä sekä suullisesti että kirjallisesti ja myös virallisissa tilanteissa, kuten työhönottohaastattelussa, vaadittavalla tasolla. Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät kouluun ja koulutukseen, esim. vaihto-oppilasvuosi, sekä työelämään. Kieliopista kerrataan adjektiivit ja pronomineja. Työtavat: Työtapoina käytetään esim. ymmärtävää lukemista, mindmappeja, tiivistämistä, sanojen selittämistä, tiedonhakua internetistä. Puheviestinnässä korostuu opiskelusta ja työstä kertominen, myös muodollisissa tilanteissa. SAA4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin tavoitteena on tutustua ihmisen yhteiskunnallis-sosiaalista ympäristöön liittyvään sanastoon ja käyttämään sitä sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät oman elämän hallintaan, ihmistenvälisiin suhteisiin sekä erilaisiin yhteiskunnallisiin tilanteisiin. Kieliopista kerrataan infinitiivin käyttö, konditionaali/ konjunktiivi sekä pronomineja. Työtavat: Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla erilaisia strategioita käyttäen. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SAA5. Kulttuuri Kurssin tavoitteena on tutustua saksankielisen alueen kulttuuriin mahdollisimman laaja-alaisesti. 16

18 17 Aihepiirit ja tilanteet liittyvät kulttuurin eri alueisiin ja sisältävät myös autenttisia kirjallisia tekstejä. Kieliopista kerrataan adjektiivit, partisiipit sekä sanajärjestystä. Työtavat: Kurssilla tehdään laajahko kirjallinen esitys opiskelijan valitsemasta kulttuurin edustajasta. SAA6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään yhä vaativampaa kieliainesta sekä kuultuna että luettuna. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät viestinnän eri muotoihin, tieteen ja tekniikan saavutuksiin sekä ympäristönsuojelullisiin näkökohtiin. Kieliopista kerrataan passiivi ja pronomineja sekä opetellaan kaksoisinfinitiivi ja konjunktiivin preesens ja perfekti. Työtavat: Kurssilla painotetaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. SAA7. Luonto ja kestävä kehitys Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihepiirit liittyvät ihmiseen ja hänen ympäristöönsä osana luontoa. Kielioppia kerrataan ylioppilastutkintoa silmällä pitäen. Työtavat: Kurssilla painotetaan monipuolista kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä oman kirjallisen ilmaisun hiomista. SAA8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssin tavoitteena on tutustua ajankohtaisiin tapahtumiin saksan kielellä. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät maailman tapahtumiin, politiikkaan ja yleisiin trendeihin. Kielioppia kerrataan ylioppilastutkintoa silmällä pitäen. Työtavat: Kurssilla käytetään mahdollisuuksien mukaan autenttista materiaalia, sanomalehtiä, tv-uutisia ja internetiä, joiden avulla harjoitellaan ennen kaikkea globaalista ymmärtämistä. Myös omaa kirjallista ilmaisua hiotaan edelleen. RUB RUOTSI, B1-KIELI Pakolliset kurssit RUB1. Koulu ja vapaa-aika Kurssin tavoitteena on niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta. Kurssilla vahvistetaan aihepiireihin liittyvän sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kielitaidon eri osa-alueista painotetaan erityisesti suullista kielitaitoa. Kurssin aihesisältöinä ovat opiskelu, vapaa-aika, musiikki, harrastukset ja ruotsin kielen opiskelun motivoiminen. Aihekokonaisuuksista painottuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Rakenteissa keskitytään perusasioihin. Kerrattavia asioita ovat substantiivit, adjektiivit, pronominit, päälauseen suora ja epäsuora sanajärjestys sekä alistuskonjunktiolauseet. 17

19 18 Opiskelijoita kannustetaan tuottamaan aktiivisesti puhetta runsaiden aihesisältöihin pohjaavien keskusteluharjoitusten avulla. Kurssilla kirjoitetaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät lukio-opiskeluun sekä perheen ja vapaa-ajanvieton esittelemiseen. Lyhyet kuunteluharjoitukset liittyvät lähinnä kurssin aihesisältöihin. RUB2. Arkielämää Pohjoismaissa Tavoitteena on vahvistaa kurssin aihepiirien sanastoa ja oppia puhumaan ruotsiksi esimerkiksi ulkonäöstä, asumisesta ja vaatteista, sekä oppia kirjoittamaan lyhyitä ja yksinkertaisia viestejä ja kirjeitä jokapäiväisistä asioista. Aihepiireinä ovat nuorten elämään kuuluvat opiskelu, harrastukset, vapaa-aika ja työ. Asuminen eri Pohjoismaissa, vaatteet ja ulkonäkö ovat myös keskeisiä teemoja. Kurssilla tutustutaan myös jonkun verran Tukholmaan. Rakenteista kerrataan adjektiivi + substantiivi, adjektiivien vertailumuodot, apuverbit ja apuverbien kaltaiset verbit, att-sanan käyttö ja sivulauseet. Kurssilla tehdään runsaasti eri aihepiireihin kuuluvia suullisia harjoituksia ja kirjoitetaan lyhyitä nuorten jokapäiväiseen elämään liittyviä viestejä. Lyhyet kuunteluharjoitukset vahvistavat omalta osaltaan aihepiirien sanaston hallintaa. RUB3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kurssin tavoitteena on antaa oppilaalle edellytykset suullisesti ja kirjallisesti käsitellä suomalaisuutta, suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaalaisuutta. Kurssilla syvennetään sekä aktiivista että passiivista kielitaitoa. Kurssin aihepiirit käsittelevät mm. Suomea, kotiseutua, suomalaista kulttuuria ja sen muuttumista sekä suomalaisia maailmalla. Uusina kielioppiasioina opetetaan erisnimen suku sekä substantiiviattribuutti. Lisäksi kerrataan pronominit, lukusanat ja käskymuoto. Aktiivista kielitaitoa kehitetään käyttämällä runsaasti puhe- ja kirjoitusharjoituksia kurssin aihepiireistä. Läpi koko kurssin kehitetään kuullun ja tekstinymmärtämistä. Harjoitukset tehdään joko yksin tai pareittain, kielioppiasiat opettajajohtoisesti. RUB4. Elämää yhdessä ja erikseen Kurssilla opiskelijan sanavarasto karttuu entistä monipuolisemmin elämän eri alueilta ja valmius suulliseen ilmaisuun vahvistuu. Kieliopilliset taidot lisääntyvät mm. konditionaalin ja s-passiivin hallinnalla. Kirjoittamistaito kohenee erityyppisten kirjoitelmien laatimisella. Kurssilla tutustutaan erilaisiin elämänkohtaloihin, kulttuureihin, tapoihin ja elämänarvoihin. Aiheina ovat myös ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, kehitysapu ja pakolaiskysymykset. Kieliopissa keskitytään verbioppiin. Aihekokonaisuuksista korostuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Suulliset harjoitukset toteutetaan edelleen enimmäkseen pareittain tai pienryhmissä annetun pohjamateriaalin avustuksella. Vaativampia kuunteluharjoituksia pidetään mahdollisuuksien mukaan kielistudiossa RUB5. Elinympäristömme Kurssin tavoitteena on vahvistaa ymmärtämistaitoja ja kurssin aihepiirien sanaston hallintaa ja kirjallista ilmaisua. Kurssilla opitaan lisää verbioppia mm. partisiipit ja kerrataan vahvat ja epäsäännölliset verbit. Myös prepositioilmauksia painotetaan. Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Kieliopin painopistealueet ovat verbiopin puolella. Lisäksi kerrataan mahdollisuuksien mukaan aikaisemmilla kursseilla käsiteltyjä keskeisiä kielioppialueita. Suullisten harjoitusten painoarvo lisääntyy sanaston kasvaessa. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla kirjoitelmia kurssin aihepiireihin liittyvistä aiheista. Kuunteluharjoitusten vaikeustaso nousee sanaston vaikeustason lisääntyessä. Syventävät kurssit 18

20 19 RUB6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Tavoitteena on pyrkiä ilmaisemaan -myös kriittisiä- ajatuksia kulttuurista ja viestinnästä. Tekstinymmärtämisen lisäksi painottuu kirjallinen tuottaminen teemana laaja-alaisesti ymmärretty kulttuuri. Aihekokonaisuuksia ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Tavanomaisten työtapojen lisäksi opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja mahdollisuuksien mukaan esittelevät sen. RUB7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Tavoitteena oppia ymmärtämään myös vaativaa kieliainesta sisältäviä, yhteiskuntaa ja maapalloa koskevia tekstejä. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita ja maailmanlaajuisia ilmiöitä sekä päätöksentekoon osallistumista. Aiheissa korostetaan sekä kansainvälistä vastuuta että vaikuttamista. Tavanomaisten työtapojen lisäksi seurataan ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyä eri tiedotusvälineissä. Koulukohtaiset syventävät kurssit RUB 8. Ruotsin abikurssi Kurssin tavoitteena on syventää edelleen opiskelijoiden luetunymmärtämis-, kuullunymmärtämis- sekä tekstintuottamis- ja tiivistämisstrategioita, sekä antaa käytännön rutiinia edellä mainittujen käytöstä. Tavoitteena on myös tukea opiskelijoita selkeän eriyttävästi työssään, sekä antaa runsaasti käytännön neuvoja opiskeluprosessin tukemiseksi. Samalla pyritään perehdyttämään opiskelijoita B-ruotsin ylioppilaskokeeseen harjoittamalla monipuolisesti kokeessa esiintyviä kielitaidon osa-alueita ja tehtävätyyppejä. Kurssilla harjoitellaan runsaasti kielen eri osa-alueita, muun muassa tekstin ymmärtämistä, kuuntelua, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kirjoitelmien laatimista. Tekstinymmärtämisessä korostuvat vaativampien aihepiirisanastojen ymmärtäminen eri tieteenalojen ja teknologian saroilta. Myös kuullunymmärtämisvalmiuksia koskien edetään aiempaa selkeästi haasteellisimmille sanastoalueille. Aihekokonaisuuksista painottuvat esimerkiksi teknologia ja yhteiskunta ja kestävä kehitys. Toteutustavat: Pääasiallisena kurssimateriaalina käytetään vanhoja B-ruotsin ylioppilaskirjoitusten tehtäviä, joiden avulla harjoitetaan kielen eri osa-alueita. Kurssilla kirjoitetaan vähintään neljä kirjoitelmaa erityyppisistä aiheista, joiden virheistä opitaan nousujohteisen ohjelman avulla, sekä käydään läpi yo-vihkoja noin vihko per viikko vauhdilla. RUB9. Ruotsin suullisen kielitaidon kurssi Kurssin tavoitteena on aktivoida ja lisätä suullista kielitaitoa, sekä rohkaista opiskelijoita keskustelemaan ruotsiksi mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Tavoitteena on myös jo kurssin alkupuolella antaa opiskelijalle tietoa hänen oman suullisen kielitaitonsa vahvuuksista ja heikkouksista, jotta harjoittelussa jokainen voisi omien taitojensa mukaan kehittyä mahdollisimman paljon kurssin aikana. Kurssilla harjoitetaan suullista kielitaitoa erilaisissa tilanteissa monipuolisesti. Tilanteet vaihtelevat helpohkoista viestintätehtävistä aina kohtalaista fraasien- ja sanastonhallintaa vaativiin keskusteluaiheisiin ja väittelyihin. Syntyperäistä ääntämistä ja intonaatiota harjoitellaan lähtien liikkeelle suomen ja ruotsin kielten eroavaisuuksista. Aihepiirien laajuudesta johtuen kurssilla kerrataan monipuolisesti erilaisia sanastoalueita. Tutustutaan myös esimerkiksi joidenkin muiden kouluaineiden, muun muassa historian, maantiedon, musiikin sekä uskonnon perussanastoon. Aihekokonaisuuksista korostuvat erityisesti viestintä ja mediaosaaminen. Kurssille osallistuvilta edellytetään hyvää ruotsin kielen perustaitoa, ja se soveltuu parhaiten ensimmäisen lukiovuoden kurssit suorittaneille. Toteutustavat: Kurssilla harjoitellaan suullista kielitaitoa pareittain ja ryhmissä opettajan toimiessa ohjeistajana, neuvojana, resurssihenkilönä sekä ääntämismallina. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan sitä halutessa numeroarvioinnilla. Kurssin lopussa on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen suullinen päättökoe, josta saa erillisen kielitaitodiplomin. 19

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

SALON LUKION VALINTAOPAS LUKUVUODELLE 2015-2016

SALON LUKION VALINTAOPAS LUKUVUODELLE 2015-2016 SALON LUKION VALINTAOPAS LUKUVUODELLE 2015-2016 1 SISÄLLYSLUETTELO linkit oppiaineisiin klikkaamalla Lukijalle... 3 Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet... 3 Lukio-opetuksen tuntijako...

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT. 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101)

Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT. 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101) Englanti (A-kieli) Englannin opiskelu antaa valmiudet ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi sekä suullisesti että kirjallisesti kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelun tavoitteena on oppia soveltamaan englannin

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET

KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET Kurssikuvaukset löytyvät myös verkosta www.kuninkaantie.espoo.fi 31.8.2012 Äidinkieli ja kirjallisuus... 3 Toinen kotimainen kieli... 8 Ruotsi A-oppimäärä... 8 Ruotsi

Lisätiedot

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit:

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit: PÄLKÄNEEN LUKION VALINTAKORTTI PITKÄ MATEMATIIKKA Sukunimi Henkilötunnus Etunimet_ Kotikunta_ Osoite: Puh._ Lukion aikana on suoritettava hyväksyttävästi vähintään 75 kurssia, käsittäen kaikki pakolliset

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11

JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11 JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11 SAKSAN KIELI SA 13 RANSKAN KIELI RA 15 ESPANJAN KIELI EA

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015 AVAIN Kempeleen lukion kurssiopas 2015 KEMPELEEN LUKIO PUHELIN koulusihteeri 050 316 9593 rehtori 050 568 1915 apulaisrehtori 050 316 9592 opinto-ohjaaja 050 463 6610 opettajat 050 316 9594, 050 316 9595

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P

ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P Suoritusohje: Ennen muita kursseja Kurssi käsittelee äidinkielen ja kirjallisuuden perusasioita. Käsiteltäviä

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Monet kustantajat tarjoavat oppikirjoja myös sähköisessä muodossa. Voit useissa tapauksissa valita, kumpaa haluat käyttää. Yleensä sähköinen versio on hieman

Lisätiedot

Kurssin Moodlen tehtävät on palautettava, jotta kurssista saa suorituksen.

Kurssin Moodlen tehtävät on palautettava, jotta kurssista saa suorituksen. Kurssin numero: 1 Kurssin nimi: Englannin kieli ja maailmani Pakollinen Kurssikoodi: ENA1 uusi OPS: Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita, analysoidaan

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Kaarinan lukio Kurssit 2008-2009 1 Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Sisällysluettelo sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys

Lisätiedot

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS OPS 2003(2.-, 3.- ja 4.-vuoden opiskelijat) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Tekstit ja vuorovaikutus ÄIO1 AI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus P Kieli, kulttuuri ja identiteetti Ä02 AI6 Soveltavin osin; kieli

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

LAUTTASAAREN YHTEISKOULU

LAUTTASAAREN YHTEISKOULU Kansainvälisen liiketoiminnan lukio LAUTTASAAREN YHTEISKOULU LUKION KURSSIT 2016 2017 Yhteystietoja: Koulun kotisivu: www.lauttasaarenyhteiskoulu.fi Sähköpostiosoite: toimisto@lauttasaarenyhteiskoulu.fi

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIO-OPISKELU YLEENSÄ... 1 2. IIN LUKION TUNTIJAKO...4 3. KURSSIEN SISÄLLÖT...5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 5 VIERAAT KIELET JA RUOTSIN KIELI...7

Lisätiedot

Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011

Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011 Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 8.10 9.25 8.20 9.35 1 3 8 7 5 9.25 9.45 9.35 9.45 9.45-11.00 11.00 12.00 12.00 13.15 11.00 11.30 1. ruoka

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Helsingin kuvataidelukio. KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015

Helsingin kuvataidelukio. KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015 Helsingin kuvataidelukio KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015 KURSSIESITE 7.1.2014, SISÄLLYS SIVU VALINTAKORTTI (paperiversiossa) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI, Wilmassa AI)... 1 KIELET A-KIELET (pitkä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

OPETUKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (Liite) tasot seuraavasti:

OPETUKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (Liite) tasot seuraavasti: 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8

LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8 1 SISÄLTÖ JOHDANTO 2 LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8 PAKOLLISET KURSSIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT K. 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 9 Suomi toisena kielenä 12 Ruotsi 13

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4

SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys 8 Oppiaineet ja kurssiesittelyt Äidinkieli 9 Englanti 11 Ruotsi

Lisätiedot

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia

Lisätiedot

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2009-2010

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2009-2010 1 Kaarinan lukio Kurssit 2008-2009 Kaarinan Lukio Kurssit 2009-2010 Sisällysluettelo sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys

Lisätiedot

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN Huomaa, että alkavien opiskelijoiden kurssikirjat ovat lähes kaikki uuden opetussuunnitelman (LOPS 2016) mukaisia, joten käytettynä ostettu materiaali ei yleensä käy. Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat

Lisätiedot

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 Hyvä lukiolainen Tämä kirjanen sisältää Ilmajoen lukiossa opetettavat kaikki kurssit. Kirjasesta löydät myös valintakorttiin merkityt kurssien numerot. Soveltaviksi kursseiksi

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot