SALON LUKION VALINTAOPAS LUKUVUODELLE

Transkriptio

1 SALON LUKION VALINTAOPAS LUKUVUODELLE

2 SISÄLLYSLUETTELO linkit oppiaineisiin klikkaamalla Lukijalle... 3 Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet... 3 Lukio-opetuksen tuntijako... 4 KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS... 6 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 7 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 9 TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) RUOTSI, A-KIELI RUOTSI, B1-KIELI ENGLANTI, A-KIELI SAKSA, A-KIELI SAKSA, B2, B3 KIELI RANSKA, B2, B3-KIELI VENÄJÄ, B2,B3-KIELI MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA PSYKOLOGIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI TERVEYSTIETO LIIKUNTA MUSIIKKI MUSIIKKILINJA KUVATAIDE OPINTO-OHJAUS SOVELTAVAT OPINNOT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA TURUN YLIOPISTON OHJELMOINNIN KURSSIT SALON LUKIOSSA MUSIIKKITEATTERI LIIKUNNAN TESTAAJAKURSSI LIIKUNNAN LAJIVALMENNUS TURVAKURSSI TYÖ JA ELÄMÄNHALLINTA MINÄN MATKALLA SEKSUAALISUUDEN POLUILLA YRITTÄJYYSKASVATUS AMMATILLISET OPINNOT TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN SALON YKSIKÖN OPINNOT

3 Lukijalle Käsillä oleva Salon lukion valintaopas lukuvuodelle sisältää valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset lukion kurssikuvaukset. Valintaoppaasta löydät jokaisen oppiaineen kohdalta kurssien suoritusjärjestyksen, tietoa kunkin kurssin arvioinnista, itsenäisen suorituksen mahdollisuudesta ja tietyissä aineissa eri oppimäärien kurssien korvaavuudesta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin Koulukohtaisten soveltavien kurssien arvostelu voidaan suorittaa numeroin tai suoritusmerkinnällä ja tämä mainitaan kurssikuvauksissa. Salon lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat aloittavat lukuvuoden opintojen suunnittelun joulukuussa 2014, jolloin esivalinnoilla kartoitetaan opiskelijoiden kiinnostus valintaoppaassa mainittuja kursseja kohtaan. Esivalintavaiheessa et vielä laadi ensi vuoden lukujärjestystäsi vaan mietit, minkä aineiden kursseja aiot lukuvuonna opiskella. Esivalintojen perusteella rehtori laatii lopullisen kurssitarjottimen, josta opiskelijat valitsevat kevätlukukaudella seuraavan vuoden opinto-ohjelmansa, josta muodostuu tulevan vuoden lukujärjestykset kuhunkin jaksoon. Esivalinnat tekemällä vaikutat siis koko koulun kurssitarjontaan ja siksi on erityisen tärkeää, että perehdyt jo esivalintoja tehdessäsi kurssikuvauksiin, jotta valitset harkitusti ensi vuoden opinto-ohjelmaasi juuri niitä kursseja, jotka aiot suorittaa ensi vuonna ja jotka ovat tulevan ylioppilastutkinnon suorittamisesi kannalta oleellisia. Tulevat Salon lukion opiskelijat eli nykyiset yhdeksäsluokkalaiset eivät tee esivalintoja. Ensimmäisen lukiovuoden kurssivalinnat tehdään keväällä lukion opinto-ohjaajien ja tutoreiden opastuksella. Jos et löydä valintaoppaasta jotakin kursseihin liittyvää tietoa, käänny rohkeasti ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai aineenopettajan puoleen. Yksittäisiä oppiaineita ja niiden kurssien tietoja koskevissa kysymyksissä aineenopettajat ovat asiantuntijoita, joilta saat tarkimman tiedon heidän opettamistaan kursseista. Opinto-ohjaaja vastaa valintojasi koskeviin kysymyksiin, jotka liittyvät jatkoopintoihin ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Ryhmänohjaajalta saat apua opintojen etenemistä koskeviin kysymyksiin. Tavoitteenamme on, että jokaisella lukiolaisella on kevätlukukauden päättyessä valmis lukujärjestys lukuvuodelle Lukuvuoden aikana suunnitelmat voivat toki muuttua ja opinto-ohjaajamme auttavat näissä tilanteissa. Salon lukiot siirtyvät syksystä 2015 alkaen viisijaksojärjestelmään ja opiskelijoille tullaan tiedottamaan lukujärjestyksiin ja käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista kevätlukukauden 2015 aikana. Toimintamme lähtökohtana on opiskelijalähtöisyys ja haluamme tarjota opiskelijoillemme monenlaisia opintopolkuja, jotka ison lukion kurssitarjonta mahdollistaa. Käytä mahdollisuudet hyväksesi ja tee valintasi omien kiinnostuksen kohteidesi perusteella! Tarkempaa tietoa lukiomme kasvatus- ja opetustyöstä sekä kurssitarjonnasta saat kotisivuiltamme, Kotisivuiltamme löytyvät Salon lukion opetussuunnitelman yleinen osa ja ainekohtainen osa. Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet Lukio opiskeluympäristönä Valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta todetaan, että lukion opiskeluympäristönä tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön. 3

4 Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi lukiossa korostetaan opiskelijan asemaa osana opiskeluyhteisöä. Opetuksen tavoitteet Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään. Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa. Lukio-opintojen tavoitteena on ylioppilastutkinnon suorittaminen. Ylioppilastutkinnon suorittamisen edellytyksenä on lukion oppimäärän suorittaminen, joka oikeuttaa lukion päättötodistukseen. Ylioppilastutkinnon suorittaminen antaa opiskelijalle yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Tarpeelliset tiedot ja taidot Opiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaan ja viestintään, hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opiskelijalle opetetaan yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen itsenäisesti ja ryhmässä. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri taidemuodoista. Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opetuksessa ja oppimisessa huomioidaan digitalisoituneen yhteiskunnan tarpeet ja opiskelijoita valmennetaan kaikissa oppiaineissa sähköisessä ylioppilastutkinnossa tarvittaviin TVT-taitoihin. Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatkoopintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä. Lukio-opetuksen tuntijako Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. 4

5 Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako Salon lukiossa perustuu valtakunnalliseen tuntijakoon ja on seuraava: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävät Koulukohtaiset kurssit valtakunnalliset kurssit soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä 6 3 Kielet Ruotsi, A-kieli Englanti, A-kieli Saksa, A-kieli 6 2 Ruotsi, B1-kieli Saksa, B2,B3-kieli 10 Ranska, B2,B3-kieli 10 Venäjä, B2,B3-kieli 10 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto, ev.lut Uskonto, ort. 3 2 Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit vähintään 10 Kurssit yhteensä vähintään 75 Soveltavat kurssit Koulun omat Tieto- ja viestintätekniikka 3 Ohjelmointi 2 Musiikkiteatteri 2 Liikunnan testaajakurssi 1 Liikunnan lajivalmennus -yleinen valmennusoppi 1 -jalkapallo 10 -jääkiekko 10 -koripallo (Halikon lukio) 8 Minän matkalla 1 Seksuaalisuuden polulla 1 Työ ja elämänhallinta 1 5

6 KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Jos numerojärjestyksestä on pakottavaa tarvetta poiketa, neuvottele asiasta aineen opettajan kanssa ÄI1-ÄI6 ja S2 1-6 Numerojärjestys ÄI7, 10, 11 ja 12 ÄI8 ja 9 Vapaasti valittavissa Yo-kirjoitusten lähelle ENA Numerojärjestys ENA11 Pakollisten jälkeen ENA9 ja Viimeisenä lukiovuonna lähelle yokirjoituksia 10 RUA ja RUB Numerojärjestys RUB6-RUB8 ja RUA6,7 ja 10 yokirjoitusten lähelle RUB10 ja RUA11 viimeisenä lukiovuonna RUB9 ja RUA9 vahva opiskelija voi suorittaa jo toisena lukiovuonna SAA SAB RAB VEB MAA Numerojärjestys Numerojärjestys Numerojärjestys Numerojärjestys Numerojärjestys pakollisissa kursseissa. MAB MAA12-14 ja 17 pakollisten jälkeen numerojärjestys Yo-kirjoitusten MAA14 lähelle Vapaasti MAA 11, 15 ja 16 valittavissa MAB7-MAB10 pakollisten jälkeen Yo-kirjoitusten MAB9 lähelle BI1 ja BI2 ennen kursseja BI3, 4, 5, 7 ja 8 GE1 ja GE2 ennen kursseja GE3- GE6 BI1 ja mielellään BI2 ennen kurssia BI6 BI7 YO-kirjoitusten lähelle GE5 YOkirjoitusten lähelle FY numerojärjestys, paitsi FY2 ja FY3 voi suorittaa kumminpäin vain KE numerojärjestys KE2 ja KE3 ennen kurssia KE6 UE1 UE2-5, ja 7 Vapaasti valittavissa UE6 Yo-kirjoitusta lähelle 6

7 FI1 ennen muita kursseja PS1 PS2-4, 6-7 Vapaasti valittavissa Suositellaan kurssien 2 ja 4 suorittamista PS5 ensin HI1-H9 YH1-5 Vapaasti valittavissa Vapaasti valittavissa KU1 ensin KU2-KU7 Vapaasti valittavissa KU9 KU8 KU3 ensin 4 kurssia suoritettuna MU1 ennen muita kursseja TE1 ennen syventäviä OP2 suositellaan suoritettavaksi toisen lukiovuoden aikana LI1 ensimmäisen ja LI2 toisen lukiovuoden aikana ÄI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Kurssien suoritusjärjestys: Pääsääntöisesti kurssien suoritusjärjestys on sama kuin kurssien numerojärjestys. Kurssit ÄI7, ÄI10, ÄI11 ja ÄI12 ovat kuitenkin vapaasti valittavissa, mihin kohtaan opintoja tahansa. Kurssit ÄI8 ja ÄI9 kannattaa opiskella mahdollisimman lähellä yo-kirjoituksia. Arviointi: Kurssit arvioidaan arvosanoilla 4 10, paitsi kurssit ÄI10 ja ÄI11, joista (hyväksytysti suorittamalla) saa suoritusmerkinnän. Itsenäisen suorituksen mahdollisuus: Minkään kurssin itsenäisesti suorittamista ei suositella. Itsenäisesti ei voi suorittaa kursseja ÄI1, ÄI7, ÄI8, ÄI9, ÄI10, ÄI11 eikä ÄI12. Itsenäisestä suorittamisesta tulee aina neuvotella opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa. Korvaavuus (ÄI & S2): Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi voidaan suoraan lukea S2-oppiaineen kurssiksi. Arvosana siirtyy sellaisenaan S2-kurssin arvosanaksi. S2-kurssin arvosanaa ei voi siirtää suoraan ÄI-kurssin arvosanaksi, vaan opiskelijan, joka haluaa siirtää S2-kurssilta saamansa kurssin arvosanan ÄI-kurssin arvosanaksi, täytyy suorittaa opettajan antamia lisätehtäviä. Koko kurssin arvosana harkitaan uudelleen. Pakolliset kurssit ÄI1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Kurssi vankentaa lukio-opiskelussa tarpeellisia perusvalmiuksia: lukemisen, puhumisen ja keskustelemisen taitoja. Erityisesti kehitetään valmiutta kirjoittaa toisen tekstin pohjalta. 7

8 Tekstitaitojen opiskelua pohjustetaan tutustumalla tekstien yleisiin ominaisuuksiin sekä tekstien tulkintaa ohjaaviin seikkoihin. Arvioidaan ja kehitetään omia vuorovaikutustaitoja ryhmäviestintätilanteissa. ÄI2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä Harjoitellaan puhuttujen ja kirjoitettujen asiatekstien laatimista. Opetellaan tekstien erittelyä ja arviointia sekä erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä. Kehitetään tiedonhankintataitoja ja harjoitellaan oman, laajan tekstin kirjoittamista. Perehdytään puheenvuoron rakentamiseen ja esittämiseen. ÄI3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Syvennetään käsitystä kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä: opitaan ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta, syvennetään tietoja kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä. Opetellaan tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja perustelemaan omia tulkintoja. Tutustutaan proosaan, lyriikkaan ja draamaan sekä keskeisiin kirjallisuuskäsitteisiin. Kokeillaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. ÄI4. Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta: Opiskelija pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan. Opiskelija osaa perustella näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta. Hän osaa myös tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta. Tutkitaan ja tuotetaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä: mielipide, arvostelu, mainos. Harjoitellaan kantaa ottavia puheenvuoroja. Luetaan ja esitellään tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta. ÄI5. Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurin näkökulmasta sekä kehittämään omaa tyyliään kirjoittajana. Perehdytään länsimaisen kirjallisuuden historiaan antiikista nykypäivään. Opitaan ymmärtämään historiallisten tapahtumien vaikutus eri aikakausina syntyneeseen kaunokirjallisuuteen. Kirjoitetaan kurssin sisältöihin liittyvä kirjallisuusessee ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä. ÄI6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle. Hän tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa identiteetin rakentajana. Tutustutaan suomen kielen muotoutumiseen ja muuttumiseen kansainvälisessä ympäristössä sekä kielen ja kirjallisuuden merkitykseen kansallisen identiteetin rakentamisessa. Luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta, käsitellään keskeisiä teoksia ja teemoja. Tehdään kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. 8

9 Valtakunnalliset syventävät kurssit ÄI7. Puheviestinnän taitojen syventäminen Vahvistetaan esiintymisen ja ryhmäviestinnän taitoja, kasvatetaan puhumisrohkeutta ja kehitetään ilmaisuvarmuutta. Havainnoidaan kielellistä ja nonverbaalista viestintää sekä tutustutaan keskustelujen, neuvottelujen ja esiintymistilanteiden ominaispiirteisiin. Harjoitellaan sekä yksilö- että ryhmäviestintätaitoja. ÄI8. Tekstitaitojen syventäminen Syvennetään ja monipuolistetaan tekstianalyysitaitoa. Kehitetään kykyä laatia ehyitä, kieleltään ja tyyliltään hiottuja tekstejä. Kerrataan tekstilajit, tekstianalyysin käsitteet, tekstin rakentamiseen liittyvät seikat ja kielenhuollon keskeiset asiat. ÄI9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Perehdytään kulttuurikeskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa sekä vahvistetaan opiskelijan taitoa ilmaista itseään kirjallisesti omien tavoitteidensa suuntaisesti ja lukion päättötason vaatimuksia vastaavasti. Tutustutaan nykykirjallisuuteen ja sen ilmiöihin. Tehdään ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ÄI10. Sanataidekurssi Kehitetään kirjallista ilmaisua luovan kirjoittamisen keinoin. Monipuolistetaan kielikykyä ja persoonallista ilmaisutapaa, lisätään ilmaisurohkeutta ja vahvistetaan itsearviointia sekä kritiikin antoa ja vastaanottoa. Monipuolisia kokeiluja runon ja proosan keinoin. Kirjailijavierailuja mahdollisuuksien mukaan. Kurssin tekstejä voidaan käyttää hyödyksi koulun juhlissa ja kotisivuilla. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. ÄI 11. Mediakirjoittamisen kurssi Kurssilla tutustutaan erilaisiin mediateksteihin. Tavoitteena on syventää tietoja tekstilajien rakenteesta ja ilmaisukeinoista sekä hioa mediakritiikin taitoja. Lisäksi kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä. Kurssi sopii pohjakurssiksi mediadiplomin tekijöille ja antaa valmiuksia tekstitaidon kokeen mediatehtävien suorittamiseen. ÄI 12. Kielenhuollon kurssi Kirjallisen viestinnän selkiyttämiseen tähtäävä kurssi, jolla vahvistetaan opiskelijan kirjakielen hallintaa. Monipuolisten tehtävien avulla opitaan käyttämään yleiskieltä vivahteikkaasti ja kontekstiin sopivasti. S2 SUOMI TOISENA KIELENÄ Kurssien suoritusjärjestys: Pääsääntöisesti kurssien suoritusjärjestys on sama kuin kurssien numerojärjestys. Arviointi: Kaikki kurssit arvioidaan arvosanoilla Itsenäisen suorituksen mahdollisuus: 9

10 Minkään kurssin itsenäisesti suorittamista ei suositella. Itsenäisestä suorittamisesta tulee aina neuvotella opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa. Korvaavuus (ÄI & S2): Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi voidaan suoraan lukea S2-oppiaineen kurssiksi. Arvosana siirtyy sellaisenaan S2-kurssin arvosanaksi. S2-kurssin arvosanaa ei voi siirtää suoraan ÄI-kurssin arvosanaksi, vaan opiskelijan, joka haluaa siirtää S2-kurssilta saamansa kurssin arvosanan ÄI-kurssin arvosanaksi, täytyy suorittaa opettajan antamia lisätehtäviä. Koko kurssin arvosana harkitaan uudelleen. Pakolliset kurssit S21. Perusteet hallintaan Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelussa tarvittavaa peruskielitaitoa sekä tukea opiskelijaa hänen lukio-opinnoissaan. Harjoitellaan sekä kirjallista että suullista yleiskielen hallintaa. Kerrataan peruskielioppia. Harjoitellaan tekstin ymmärtämistä sekä tekstin avaamisen strategioita. Harjoitellaan aineistopohjaista kirjoittamista. Valmistellaan pieniä puheenvuoroja tai haastatteluja. S22. Kieli käyttöön Kurssilla harjoitellaan viestimään tilanteen mukaisesti; pyritään ottamaan huomioon erilaiset tyylit kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Tarkastellaan myös suomen lauserakenteita ja sananmuodostuskeinoja. Tutkitaan puhekielen ja kirjoitetun kielen vaihtelua. Luetaan sekä asiatekstejä että kaunokirjallisuutta. Opiskellaan peruslauseen rakentamista ja sananmuodostusta. Lauseenjäsenistä keskitytään erityisesti objektiin. S23. Kielellä vaikutetaan Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja käyttämään kielen vaikutuskeinoja. Peruskielitaitoa syvennetään edelleen. Tutustutaan erityyppisiin teksteihin (esim. mielipidekirjoituksiin ja ajankohtaisohjelmiin). Harjoitellaan perustelemaan mielipiteitä suullisesti ja kirjallisesti. Tarkastellaan mediaa ja kaunokirjallisuutta maailmankuvan muokkaajina. Kielitaidon keskeisiä aihepiirejä tällä kurssilla ovat nominaalimuodot, lauseenvastikkeet, vertailumuodot sekä rektiot. S24. Syvemmät tekstitaidot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu erittelemään erilaisia tekstejä ja löytämään teksteistä niiden pääajatukset. Kirjoittamisen taidoista keskeisimpinä harjoitellaan aineiston pohjalta kirjoittamista sekä persoonallista kielen tuottamista. Tutkitaan ja tulkitaan erilaisia tekstejä. Harjoitellaan kirjoittamaan aineiston pohjalta. Kokeillaan myös luovaa kirjoittamista ja etsitään persoonallista tapaa ilmaista asioita. S25. Suomalainen kulttuuri tutuksi Kurssilla tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin kirjallisuuden ja muiden taiteiden sekä mediakulttuurin kautta. Tavoitteena on, että opiskelija saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. Luetaan suomalaista kirjallisuutta: novelleja, runoja, romaanikatkelmia sekä yksi kokonaisteos. Opiskelija tekee esittelyn suomalaisesta kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. 10

11 S26. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kielitaitoa. Kurssilla vahvistetaan myös käsitystä suomalaisuudesta. Kerrataan vaativia kielen rakenteita. Tehdään monipuolisia tehtäviä: rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä ja kirjoitelmia. Luetaan tekstejä eri aihepiireistä ja yksi suomalainen kaunokirjallinen teos. Valtakunnalliset syventävät kurssit S27. Puhekieli tarkasteluun Kurssilla tutustutaan suomen puhekielen erityispiirteisiin ja opitaan tunnistamaan puhekielisyyksiä puheesta ja kirjoitetusta tekstistä. Tutustutaan suomen puhekielen vaihteluun: yleispuhekieli, murre, slangi. Tehdään itsenäinen pieni tutkimus, joka voi olla vaikkapa suomenkielisen henkilön haastattelu ja kielen analysointi. S28. Erilaisten tekstien kirjoittamista Kurssin tavoitteena on syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitoja sekä kerrata kielen rakenteita. Harjoitellaan asioimiskirjoittamista (esim. työpaikkahakemus) ja kirjoittamista materiaalin pohjalta (esim. arvostelu). Kirjoittamisessa painotetaan tekstin tuottamisen prosessiluonteisuutta, jäsentelyä, tekstin ulkoasua ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa. Kielen rakenteita kerrataan opiskelijoiden tarpeiden mukaan. S29. Tekstien maailmassa Kurssin tavoitteena on syventää taitoa lukea erittelevästi ja eläytyvästi sekä parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijan oman kulttuurin kirjallisuuden tuntemista. Luetaan kaunokirjallisuutta ja asiatekstejä. Keskustellaan ja kirjoitetaan kirjallisuudesta. Tehdään pieni käännösharjoitus ja kirjailija- tai teosesittely. TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) Suoritusjärjestys: Ruotsin pakolliset kurssit RUB1-RUB5 tai RUA1-RUA6 on suositeltavaa suorittaa numerojärjestyksessä, koska kurssit vaikeutuvat numeron kasvaessa. Loput kurssit voi suorittaa vapaavalintaisessa järjestyksessä. RUB8 ja RUA10 (abikurssi) sekä RUB10 ja RUA11 (kirjoittamisen kurssi) kannattaa suorittaa juuri ennen kirjoituksia. Arviointi: Kurssit RUB1-RUB7 arvioidaan arvosanalla ja RUB8-RUB10-kursseista tulee suoritusmerkintä (S). RUA1-RUA8- kurssit arvioidaan myös arvosanalla ja RUA9-RUA11-kursseista tulee suoritusmerkintä (S). Jos opiskelija on käynyt RUB ja RUA -kursseja saman verran, hän saa itse päättää kummasta oppimäärästä hän saa päättöarvosanan. Kaikista pakollisista kursseista ja valtakunnallisista syventävistä (eli kurssit 1-7) on oltava arvosana samassa (RUB tai RUA) rivissä. Kurssit RUB6 ja RUA7 ovat sama kurssi ja niistä voi saada suoritusmerkinnän vain kerran. Kirjoittamisenkursseista RUB10 ja RUA11 voi saada vain yhden kurssin kurssikertymään. Itsenäisen suorituksen mahdollisuus: Kaikki kurssit lukuun ottamatta suullisia kursseja RUB6 ja RUA7 saa suorittaa itsenäisesti. 11

12 Korvaavuus: Siirryttäessä keskipitkästä ruotsista pitkään ruotsiin, vaaditaan lisänäyttö ennen kuin B-ruotsin arvosana siirretään sellaisenaan A-ruotsin arvosanaksi. Siirryttäessä pitkästä ruotsista keskipitkään, arvosanat siirtyvät automaattisesti keskipitkän arvosanoiksi. RUA RUOTSI, A-KIELI Pakolliset kurssit RUA1. Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Opiskelijoita innostetaan ja rohkaistaan aktiiviseen puheilmaisuun erilaisten keskusteluharjoitusten avulla. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen. Teksteissä esiintyvien nuorten ajatukset ja kannanotot välittävät autenttista kuvaa pohjoismaisesta kulttuurista. Kieli on elävää ja epämuodollista. Keskusteluharjoitukset ja mielipiteen ilmaisuharjoitukset evästävät selviytymään ruotsin kielellä myös koulun ulkopuolisissa puhetilanteissa. Aihekokonaisuuksista toteutuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tunteminen. Suullisen viestinnän taitoja harjoitetaan ohjattujen pari- ja ryhmäkeskusteluiden avulla. Kirjallinen ilmaisu painottuu käännöstehtäviin ja lisäksi kirjoitetaan lyhyt kirje tai muu vastaava tuotos. RUA2. Ihmiset ympärillämme Kurssin tavoitteena on harjoitella puheviestintää monipuolisesti ja vahvistaa ja laajentaa rakenteiden hallintaa. Kirjallisen viestinnän taitoja syvennetään lyhyillä viesteillä, jotka liittyvät käsiteltäviin aihepiireihin. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan myös elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus on keskeisellä sijalla. Suullisen viestinnän taitoja syvennetään pari- ja pienryhmäharjoituksilla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kirjallisen viestinnän taitoja kehitetään pääasiassa kirjan harjoituksiin liittyen sekä lyhyissä viestinnällisissä tehtävissä. RUA3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Kurssin tavoitteena on luoda oppilaalle edellytykset suullisesti ja kirjallisesti käsitellä suomenruotsalaisuutta ja Suomea osana Pohjolaa sekä Eurooppaa. Kurssilla syvennetään sekä aktiivista että passiivista kielenosaamista. Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Aktiivista kielitaitoa syvennetään. Samoin kehitetään kuullun- ja tekstinymmärtämistä. Käytössä yksilöllinen harjoittelu, parityöskentely ja opettajajohtoinen opetus. RUA4. Elinympäristömme Opiskelijan puheviestinnälliset taidot kohentuvat monipuolisesti ja tekstien ymmärtämisvalmiudet lisääntyvät vaativahkon tekstiaineksen avulla. Kirjoittaminen edistyy erilaisten tekstilajiharjoitusten avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuuksista tarjoavat kestävä kehitys, viestintä ja mediaosaaminen sekä teknologia ja yhteiskunta uusia näkökulmia. 12

13 Runsaat puheharjoitukset toteutetaan pari- ja pienryhmäharjoituksina. Vaativampia kuunteluharjoituksia pidetään kielistudiossa. RUA5. Opiskelu ja työ Luokkatyöskentelyssä toteutettavien runsaiden puheharjoitusten tavoitteena on kasvattaa sanavarastoa edelleen ja totuttaa käyttämään puhuttua kieltä monipuolisesti. Kirjoittamisen harjoittelussa pyritään kasvavassa määrin kannustamaan vaihtelevien rakenteiden käyttöön ja toiston välttämiseen. Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Puheharjoitukset tehdään pari- ja pienryhmäharjoituksina. Kuunteluharjoitusten suhteellinen osuus lisääntyy aikaisempiin kursseihin verrattuna, kuten myös kirjoitelmaharjoittelu RUA6. Kulttuuri ja sen tekijöitä Tavoitteena on pystyä ilmaisemaan -myös kriittisesti- ajatuksia kulttuurista, viestinnästä ja mediasta. Kurssilla painottuvat tekstinymmärtämisen lisäksi kirjallisen tuottamisen eri tavat. Teemana on kulttuuri laaja-alaisesti ymmärrettynä. Aihekokonaisuuksina painottuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Tavanomaisten työtapojen lisäksi opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Valtakunnalliset syventävät kurssit RUA7. Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijan suullisen viestinnän taitoja ja antaa itsevarmuutta käyttää ruotsin kieltä erilaisissa arjen viestintätilanteissa. Tavoitteena on myös saada valmiuksia tulkita esim. kuulutusten, ääniviestien ja ohjeiden sisältöä sekä pystyä tiivistämään esim. uutisten, selostusten tai tarinoiden keskeisen sisällön. Kurssin aikana kerrataan tärkeitä jokapäiväisiä viestintäfraaseja ja tilanteita. Näitä harjoitellaan monenlaisissa puhe- ja kuuntelutehtävissä. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit, esim. vapaa-aika, kirjallisuus, elokuvat, matkailu, ihmissuhteet ja siirtolaisuus. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssilla harjoitetaan myös puheviestinnän strategioita, ääntämistä ja intonaatiota. Kurssilla kerrataan hyvin monipuolisesti aihepiireihin liittyvää sanastoa sekä kerrataan keskeiset kielioppiasiat. Suullisen viestinnän ohella harjoitellaan lisäksi kuullun- ja tekstinymmärtämisen taitoja sekä kirjoitetaan tekstejä erilaisia suullisia tilanteita varten. Keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Kurssin aikana harjoitellaan suullista viestinnän, kuullun ymmärtämisen ja tekstinymmärtämisen taitoja pareittain, ryhmissä ja itsenäisesti. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan käyttäen samaa asteikkoa. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksenliitteenä. Kurssin luonteen ja testausmenetelmän vuoksi ryhmäkooksi suositellaan n. 16 opiskelijaa. 13

14 RUA8. Tiede, talous ja tekniikka Tavoitteena on oppia erityisalojen sanastoa ja pystyä ilmaisemaan ajatuksiaan yhä sujuvammin ja spontaanimmin. Opiskelija pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä monenlaisista aiheista. Kurssilla painotetaan tekstinymmärtämistaitojen lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla. Teemoja ovat esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Aihekokonaisuuksista painottuvat teknologia ja yhteiskunta ja aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Suulliset harjoitukset toteutetaan pareittain tai pienryhmissä. Suullisia esityksiä pidetään mahdollisuuksien mukaan luokan edessä. Koulukohtaiset soveltavat kurssit RUA9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Tavoitteena on oppia yhteiskunnallista sanastoa ja pystyä aktiivisesti käyttämään sitä erilaisissa viestintätilanteissa. Kurssilla painotetaan ajankohtaisten yhteiskunnallisten asioiden seuraamista kuvallisessa ja sanallisessa mediassa. Aihekokonaisuuksia ovat esim. yhteiskunta, aktiivinen kansalaisuus ja erilaiset maailmankuvat. Mielipidekirjoituksia, suullisia kannanottoja ja uutisten/ajankohtaistapahtumien referointia suullisesti ja kirjallisesti. RUA 10. Ruotsin abikurssi Kurssin tavoitteena on kehittää edelleen opiskelijan luetunymmärtämis-, kuullunymmärtämis- sekä tekstintuottamis- ja tiivistämisstrategioita, sekä antaa käytännön rutiinia edellä mainittujen käytöstä. Tavoitteena on myös tukea opiskelijoita selkeän eriyttävästi työssään, sekä antaa runsaasti käytännön neuvoja opiskeluprosessin tukemiseksi. Samalla pyritään perehdyttämään opiskelijoita A-ruotsin ylioppilaskokeeseen harjoittamalla monipuolisesti kokeessa esiintyviä kielitaidon osa-alueita ja tehtävätyyppejä. Kurssilla harjoitellaan runsaasti kielen eri osa-alueita, muun muassa tekstin ymmärtämistä, kuuntelua, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kirjoitelmien laatimista. Tekstinymmärtämisessä korostuvat vaativampien aihepiirisanastojen ymmärtäminen eri tieteenalojen ja teknologian saroilta. Myös kuullunymmärtämisvalmiuksia koskien edetään aiempaa selkeästi haasteellisimmille sanastoalueille. Aihekokonaisuuksista painottuvat esimerkiksi teknologia ja yhteiskunta ja kestävä kehitys. Toteutustavat: Pääasiallisena kurssimateriaalina käytetään vanhoja A-ruotsin ylioppilaskirjoitusten tehtäviä, joiden avulla harjoitetaan yo-kokeen eri osa-alueita. Kurssilla kirjoitetaan paljon kirjoitelmia erityyppisistä aiheista, sekä opitaan omista virheistä nousujohteisen ohjelman avulla. RUA11. Kirjoittamisen kurssi Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia tuottaa ruotsinkielistä tekstiä mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Oppimisympäristönä hyödynnetään runsaasti nettiä. Pääosa tuotoksista pyritään tuottamaan sähköisessä muodossa. Kurssilla harjaannutaan kirjoittamaan ylioppilaskirjoitusten tekstejä kuten aineita, puheita, kirjeitä, tiivistelmiä ja yleisönosastokirjoituksia sekä kurssilaisten toivomusten mukaisesti novelleja, näytelmiä ja runoja. Toteutustavat: Kurssilla kirjoitetaan suuri määrä erilaisia tekstejä jotka liittyvät muun muassa seuraaviin aihekokonaisuuksiin: kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta, sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Opiskelijat pitävät työskentelystään oppimispäiväkirjaa, joihin eriyttävästi kerätään tärkeitä havaintoja omasta kehittymisestä kirjoittajana. Kurssista saa suoritusmerkinnän, ei numeroarvostelua. Kurssi soveltuu parhaiten toisen lukiovuoden kurssit suorittaneille. 14

15 RUB RUOTSI, B1-KIELI Pakolliset kurssit RUB1. Koulu ja vapaa-aika Kurssin tavoitteena on niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta. Kurssilla vahvistetaan aihepiireihin liittyvän sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kielitaidon eri osa-alueista painotetaan erityisesti suullista kielitaitoa. Kurssin aihesisältöinä ovat opiskelu, vapaa-aika, musiikki, harrastukset ja ruotsin kielen opiskelun motivoiminen. Aihekokonaisuuksista painottuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Rakenteissa keskitytään perusasioihin. Kerrattavia asioita ovat substantiivit, adjektiivit, pronominit, päälauseen suora ja epäsuora sanajärjestys sekä alistuskonjunktiolauseet. Opiskelijoita kannustetaan tuottamaan aktiivisesti puhetta runsaiden aihesisältöihin pohjaavien keskusteluharjoitusten avulla. Kurssilla kirjoitetaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät lukio-opiskeluun sekä perheen ja vapaa-ajanvieton esittelemiseen. Lyhyet kuunteluharjoitukset liittyvät lähinnä kurssin aihesisältöihin. RUB2. Arkielämää Pohjoismaissa Tavoitteena on vahvistaa kurssin aihepiirien sanastoa ja oppia puhumaan ruotsiksi esimerkiksi ulkonäöstä, asumisesta ja vaatteista, sekä oppia kirjoittamaan lyhyitä ja yksinkertaisia viestejä ja kirjeitä jokapäiväisistä asioista. Aihepiireinä ovat nuorten elämään kuuluvat opiskelu, harrastukset, vapaa-aika ja työ. Asuminen eri Pohjoismaissa, vaatteet ja ulkonäkö ovat myös keskeisiä teemoja. Kurssilla tutustutaan myös jonkun verran Tukholmaan. Rakenteista kerrataan adjektiivi + substantiivi, adjektiivien vertailumuodot, apuverbit ja apuverbien kaltaiset verbit, att-sanan käyttö ja sivulauseet. Kurssilla tehdään runsaasti eri aihepiireihin kuuluvia suullisia harjoituksia ja kirjoitetaan lyhyitä nuorten jokapäiväiseen elämään liittyviä viestejä. Lyhyet kuunteluharjoitukset vahvistavat omalta osaltaan aihepiirien sanaston hallintaa. RUB3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kurssin tavoitteena on antaa oppilaalle edellytykset suullisesti ja kirjallisesti käsitellä suomalaisuutta, suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaalaisuutta. Kurssilla syvennetään sekä aktiivista että passiivista kielitaitoa. Kurssin aihepiirit käsittelevät mm. Suomea, kotiseutua, suomalaista kulttuuria ja sen muuttumista sekä suomalaisia maailmalla. Uusina kielioppiasioina opetetaan erisnimen suku sekä substantiiviattribuutti. Lisäksi kerrataan pronominit, lukusanat ja käskymuoto. Aktiivista kielitaitoa kehitetään käyttämällä runsaasti puhe- ja kirjoitusharjoituksia kurssin aihepiireistä. Läpi koko kurssin kehitetään kuullun ja tekstinymmärtämistä. Harjoitukset tehdään joko yksin tai pareittain, kielioppiasiat opettajajohtoisesti. RUB4. Elämää yhdessä ja erikseen Kurssilla opiskelijan sanavarasto karttuu entistä monipuolisemmin elämän eri alueilta ja valmius suulliseen ilmaisuun vahvistuu. Kieliopilliset taidot lisääntyvät mm. konditionaalin ja s-passiivin hallinnalla. Kirjoittamistaito kohenee erityyppisten kirjoitelmien laatimisella. Kurssilla tutustutaan erilaisiin elämänkohtaloihin, kulttuureihin, tapoihin ja elämänarvoihin. Aiheina ovat myös ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, kehitysapu ja pakolaiskysymykset. Kieliopissa 15

16 keskitytään verbioppiin. Aihekokonaisuuksista korostuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Suulliset harjoitukset toteutetaan edelleen enimmäkseen pareittain tai pienryhmissä annetun pohjamateriaalin avustuksella. Vaativampia kuunteluharjoituksia pidetään mahdollisuuksien mukaan kielistudiossa RUB5. Elinympäristömme Kurssin tavoitteena on vahvistaa ymmärtämistaitoja ja kurssin aihepiirien sanaston hallintaa ja kirjallista ilmaisua. Kurssilla opitaan lisää verbioppia mm. partisiipit ja kerrataan vahvat ja epäsäännölliset verbit. Myös prepositioilmauksia painotetaan. Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Kieliopin painopistealueet ovat verbiopin puolella. Lisäksi kerrataan mahdollisuuksien mukaan aikaisemmilla kursseilla käsiteltyjä keskeisiä kielioppialueita. Suullisten harjoitusten painoarvo lisääntyy sanaston kasvaessa. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla kirjoitelmia kurssin aihepiireihin liittyvistä aiheista. Kuunteluharjoitusten vaikeustaso nousee sanaston vaikeustason lisääntyessä. Valtakunnalliset syventävät kurssit RUB6. Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijan suullisen viestinnän taitoja ja antaa itsevarmuutta käyttää ruotsin kieltä erilaisissa arjen viestintätilanteissa. Tavoitteena on myös saada valmiuksia tulkita esim. kuulutusten, ääniviestien ja ohjeiden sisältöä sekä pystyä tiivistämään esim. uutisten, selostusten tai tarinoiden keskeisen sisällön. Kurssin aikana kerrataan tärkeitä jokapäiväisiä viestintäfraaseja ja tilanteita. Näitä harjoitellaan monenlaisissa puhe- ja kuuntelutehtävissä. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit esim. vapaa-aika, kirjallisuus, elokuvat, matkailu, ihmissuhteet ja siirtolaisuus. Kurssilla harjoitetaan myös puheviestinnän strategioita, ääntämistä ja intonaatiota. Kurssilla kerrataan hyvin monipuolisesti aihepiireihin liittyvää sanastoa sekä kerrataan keskeiset kielioppiasiat. Suullisen viestinnän ohella harjoitellaan lisäksi kuullun- ja tekstinymmärtämisen taitoja sekä kirjoitetaan tekstejä erilaisia suullisia tilanteita varten. Keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Kurssin aikana harjoitellaan suullista viestinnän, kuullun ymmärtämisen ja tekstinymmärtämisen taitoja pareittain, ryhmissä ja itsenäisesti. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan käyttäen samaa asteikkoa. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksenliitteenä. Kurssin luonteen ja testausmenetelmän vuoksi ryhmäkooksi suositellaan n. 16 opiskelijaa. RUB7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Tavoitteena oppia ymmärtämään myös vaativaa kieliainesta sisältäviä, yhteiskuntaa ja maapalloa koskevia tekstejä. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita ja maailmanlaajuisia ilmiöitä sekä päätöksentekoon osallistumista. Aiheissa korostetaan sekä kansainvälistä vastuuta että vaikuttamista. Tavanomaisten työtapojen lisäksi seurataan ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyä eri tiedotusvälineissä. 16

17 Koulukohtaiset soveltavat kurssit RUB 8. Ruotsin abikurssi Kurssin tavoitteena on syventää edelleen opiskelijoiden luetunymmärtämis-, kuullunymmärtämis- sekä tekstintuottamis- ja tiivistämisstrategioita, sekä antaa käytännön rutiinia edellä mainittujen käytöstä. Tavoitteena on myös tukea opiskelijoita selkeän eriyttävästi työssään, sekä antaa runsaasti käytännön neuvoja opiskeluprosessin tukemiseksi. Samalla pyritään perehdyttämään opiskelijoita B-ruotsin ylioppilaskokeeseen harjoittamalla monipuolisesti kokeessa esiintyviä kielitaidon osa-alueita ja tehtävätyyppejä. Kurssilla harjoitellaan runsaasti kielen eri osa-alueita, muun muassa tekstin ymmärtämistä, kuuntelua, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kirjoitelmien laatimista. Tekstinymmärtämisessä korostuvat vaativampien aihepiirisanastojen ymmärtäminen eri tieteenalojen ja teknologian saroilta. Myös kuullunymmärtämisvalmiuksia koskien edetään aiempaa selkeästi haasteellisimmille sanastoalueille. Aihekokonaisuuksista painottuvat esimerkiksi teknologia ja yhteiskunta ja kestävä kehitys. Toteutustavat: Pääasiallisena kurssimateriaalina käytetään vanhoja B-ruotsin ylioppilaskirjoitusten tehtäviä, joiden avulla harjoitetaan kielen eri osa-alueita. Kurssilla kirjoitetaan vähintään neljä kirjoitelmaa erityyppisistä aiheista, joiden virheistä opitaan nousujohteisen ohjelman avulla, sekä käydään läpi yovihkoja noin vihko per viikko vauhdilla. RUB9. Kulttuuri ja media Tavoitteena on pyrkiä ilmaisemaan tietotekniikan keinoin -myös kriittisiä- ajatuksia kulttuurista ja viestinnästä. Opiskelija tutustuu eri medioihin ja oppii käyttämään ja soveltamaan tietotekniikan työkaluja. Internetiä, muita medioita (esim. radio, tv, lehdet HBL) ja tietojenkäsittelyohjelmistoja hyödynnetään tehokkaasti sähköisten tuotosten työstämisessä. Luetunymmärtämisen lisäksi painottuu kirjallinen tuottaminen teemoina laaja-alaisesti ymmärretty kulttuuri ja media. Kurssilla käytetään työvälineenä pääasiallisesti tietokoneen eri ohjelmistoja (esim. Microsoft Officen Word- ja Power Point-ohjelmistoa, Smartboardin Notebook-ohjelmistoa, kuvankäsittelyohjelmia, Animaatio-ohjelmia, YouTube-kanavaa jne.) Opiskelijat laativat yksin tai pareittain useita tuotoksia, joista osa esitetään muille ryhmäläisille kurssin puolivälissä ja lopussa. Kurssista saa suoritusmerkinnän. RUB10. (=RUA11) Kirjoittamisen kurssi VIERAAT KIELET ENA ENGLANTI, A-KIELI Kurssien suoritusjärjestys (suositus) ENA 1-3 numerojärjestyksessä, tasaisesti pitkin vuotta ENA 4-6 ei ehdotonta suoritusjärjestystä, tasaisesti pitkin vuotta ENA 9 (kirjoittamisen kurssi) syksyn kirjoittajille mielellään edellisen vuoden jaksossa 5, kevään kirjoittajille mielellään jaksossa 2 tai 3. ENA (kaikki kertaavia kursseja) sopivat ennen kirjoituksia. Syksyn kirjoittajalle kakkosvuoden kevääseen jaksoon 4 tai 5 tai alkusyksyn jaksoon 1. Keväällä kirjoittaville jaksoihin 1-3. Kolme ENA-kurssia samassa jaksossa on aika rankkaa, joten sitä ei välttämättä suositella. Arviointi: ENA numeroarvostelu 4-10 ENA 10 suoritusmerkintä S Itsenäisen suorituksen mahdollisuus: Koska kieli on sosiaalinen väline, kurssien suorittamista itsenäisesti ei suositella. Pakottavista syistä kurssit 1-6 voi kuitenkin suorittaa itsenäisesti, kun siitä on neuvoteltu opinto-ohjaajan ja 17

18 englanninopettajan kanssa. Valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja (kurssit 7-11) ei voi suorittaa itsenäisesti. Pakolliset kurssit ENA1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta sekä kertaa ja vahvistaa perusrakenteiden ja sanaston hallintaa. Kurssi antaa valmiuksia keskeisten opiskelustrategioiden hallintaan ja vahvistaa keskustelutaitoa ja mielipiteen ilmaisua. Kurssin keskeistä sisältöä ovat sukulais- ja ihmissuhteet, monikulttuurisuus, ystävyys, ulkonäkö, asuminen ja ruokakulttuuri. Rakenteista kerrataan yleis- ja kestoaikamuodot, liitekysymykset, futuuri, konditionaali ja ehtolauseet. Aihekokonaisuuksista kurssilla painottuu hyvinvointi ja turvallisuus siten, että kartoitetaan omia opiskelutaitoja ja ohjataan opiskelijoita itsearviointiin ja erilaisten opiskelustrategioiden käyttöön. Kurssilla perehdytään lukion työtapoihin, omiin oppimisstrategioihin sekä apuvälineiden käyttöön. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENA2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssin tavoitteena on harjoittaa puheviestinnän taitoja erityisesti vapaa-aikaan ja matkustamiseen liittyvissä palvelutilanteissa. Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan sanaston ja kielioppirakenteiden hallintaa. Kurssin keskeistä sisältöä ovat nuoren arkipäivään, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät tilanteet sekä matkailu. Viestintä- ja mediaosaaminen ja nuoren hyvinvointi ja turvallisuus kuuluvat myös tärkeänä osana kurssiin ja niitä huomioidaan aiheiden käsittelyssä ja työtavoissa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus painottuvat aihekokonaisuutena kurssissa. Rakenteista käydään läpi sanajärjestys, muodolliset subjektit it ja there, persoonapronominit ja passiivi. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssilla pidetään pieni suullinen esitelmä. ENA3. Opiskelu ja työelämä Kurssin tavoitteena on harjoittaa muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Kurssilla harjoitellaan erityisesti opiskeluun ja työelämään liittyvää kirjallista ja suullista viestintää, sekä vahvistetaan opiskelu- ja työsanaston hallintaa. Tavoitteena on myös vahvistaa keskeisten opiskelustrategioiden hallintaa. Kurssin aihepiirejä ovat opiskelu ja työ meillä ja muualla sekä jatko-opinnot ja ammatinvalinta. Kurssilla painotetaan erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksia: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä ja mediaosaaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Rakenteista opiskellaan vaillinaiset apuverbit, relatiivipronominit, adjektiivit ja adverbit. Kurssilla harjoitellaan keskustelutaitoja, työpaikkahakemuksen ja CV:n laatimista ja työnhakutilannetta. Paikallista liike-elämää ja teollisuutta käytetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneina esim. yritysvierailujen tai asiantuntijavierailujen muodossa. Oman koulumme sekä muiden paikallisten oppilaitosten vaihto-opiskelijat voivat esitellä opiskelua omissa maissaan. ENA4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin tavoitteena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kurssilla harjoitellaan monenlaisten tekstien lukemista vaativahkolla tasolla ja laajennetaan yhteiskunnallisen sanaston hallintaa. Samalla harjoitellaan erilaisia lukemisen strategioita. Tavoitteena on myös harjoittaa kirjallista ilmaisua vaativahkolla tasolla. Kurssin aihepiirejä ovat yhteiskunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt ja yksilön valinnat. Kurssilla painotetaan erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksia: aktiivinen kansalaisuus, ihmisoikeudet, 18

19 maahanmuutto, rikollisuus, tasa-arvo, uskonto ja yhteiskunta suomalaisesta näkökulmasta. Kurssin kielioppiaineksena ovat: infinitiivi, ing-muoto ja that-lause, epäsuora kerronta, epäsuorat kysymykset sekä konjunktiot ja muut sidesanat. Kurssilla harjoitellaan lukemisstrategioita sekä mediakriittisyyttä. Paikallista siirtolaisväestöä voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää yhteistyötahona. Oman koulumme sekä muiden paikallisten oppilaitosten vaihto-opiskelijat voivat esitellä omaa yhteiskuntaansa ja kulttuuriaan. Kurssilla harjoitetaan myös mielipiteiden esittämistä ja perustelua vaativahkolla tasolla sekä argumentointia. ENA 5. Kulttuuri Kurssilla opitaan eri taiteenalojen sanastoa, ohjataan opiskelijoita englanninkielisen kirjallisuuden lukemiseen ja kirjoittamaan erityyppisiä kirjoitelmia ja arvosteluja. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan paikalliseen tai alueelliseen kulttuuritarjontaan. Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti aihepiireinä kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri sekä elokuva. Rakenteista kerrataan substantiivit, artikkelit, genetiivi ja välimerkit. Aihekokonaisuuksista korostuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssilla tutustutaan eri taiteenaloihin ja luetaan englanninkielinen romaani. Kurssilla harjoitellaan kirjoittamista ja tehdään mahdollisesti suullinen esitys. Harjoitellaan kritiikin esittämistä sekä luovaa kirjoittamista. ENA 6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla opitaan tieteisiin, teknologiaan, tiedotusvälineisiin ja talouselämään liittyvää sanastoa, harjoitetaan kieliaineksen ymmärtämistä vaativalla tasolla, vankennetaan lukemisstrategioiden hallintaa, hiotaan kirjallista ilmaisua vaativalla tasolla sekä mahdollisuuksien mukaan tutustutaan paikalliseen elinkeinoelämään esimerkiksi tekemällä yritysvierailu. Kurssin keskeistä sisältöä ovat talouselämä, tieteen ja tekniikan saavutukset ja niiden historiaa. Rakenteista kerrataan indefiniittipronominit, paljoussanat, lukusanat, ajan ja paikan prepositiot ja lauseenvastikkeet. Aihekokonaisuuksista korostuvat teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssilla harjoitellaan vaativien ja abstraktien tekstien ymmärtämistä, sisällön tiivistämistä, argumentoivaa suullista ilmaisua esimerkiksi harjoittelemalla väittelyä sekä kirjallista ilmaisua harjoittelemalla tieteellisen tekstin kirjoittamista, tekemällä kyselytutkimusta ja kirjoittamalla kurssin teemoihin liittyvä aine. Syventävät kurssit ENA 7. Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla vankennetaan aiheeseen liittyvää sanastoa, harjoitetaan tekstin ymmärtämistä vaativalla tasolla, hiotaan kirjallisen ilmaisun sujuvuutta ja kielellistä monipuolisuutta, kehitetään kuullun ymmärtämisen taitoja vaativalla tasolla, vankennetaan suullisen ja kirjallisen ilmaisun muotoseikkojen hallintaa sekä valmistetaan opiskelijaa valtakunnalliseen loppukokeeseen. Kurssin varsinaisena aiheena on kestävän kehityksen aihekokonaisuus ja sitä käsitellään neljältä eri näkökannalta: ympäristö, yhteiskunta, talous ja kulttuuri. Niin teksteissä kuin harjoituksissakin tuodaan esille paljon aihepiiriin liittyviä kysymyksiä ja rohkaistaan opiskelijoita ottamaan kantaa erilaisiin kestävän kehityksen kysymyksiin. Kieliopissa kerrataan aiemmin opiskeltuja rakenteita esim. apuverbien erityistapauksia, prepositioilmauksia. Aihekokonaisuuksista korostuvat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, sillä kestävän kehityksen käsitteleminen edellyttää luovaa aktiivista toimintaa ja vaikuttamisen keinojen harjoittamista. Yrittäjyys on vahvasti esillä teksteissä 3, 7 ja 8, joissa käsitellään kierrätystä, jonka taloudellinen merkitys kasvaa vuosi vuodelta, energiakysymyksiä ja talouden muutoksen myötä katoavia ammatteja. 19

20 Kurssilla harjoitellaan monivalintakysymyksiin vastaamista, argumentoivaa ja pohdiskelevaa kirjallista ilmaisua, kirjallisen ilmaisun eri muoto- ja tyyliseikkojen hallintaa sekä vankennetaan ymmärtämistä tukevia strategioita. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään paikallista/alueellista asiantuntemusta luonnon ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyen esimerkiksi englanninkielisellä asiantuntijaluennolla. ENA 8. Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa englannin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti (taitotaso B2.1). Kurssin tavoitteena on aktivoida suullista kielitaitoa ja lisätä rohkeutta ja taitoa keskustella vieraalla kielellä mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden englannin kurssien (ENA1- ENA7) aihepiirit. Aihepiirien laajuudesta johtuen kurssilla kerrataan hyvin monipuolisesti sanastoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssilla harjoitellaan myös ääntämistä, intonaatiota ja oikeaa rekisteriä eri tilanteissa. Toteutustavat: Kurssilla harjoitetaan suullista kielitaitoa erilaisissa tilanteissa opiskelijoiden tarpeista lähtien. Tilanteet vaihtelevat small talk -harjoituksista ja pienistä esityksistä vaativiin keskusteluaiheisiin ja väittelyyn. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan käyttäen samaa asteikkoa. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Koulukohtaiset syventävät kurssit ENA9. Words and Stories Kurssin tavoitteena on laajentaa sanavarastoa ja harjoittaa luovaa kirjoittamista ja asiatekstien kirjoittamista vaativalla tasolla. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä ottaa vastuuta omasta työstään, itsearviointitaitoa ja valmiuksia esitellä omia tuotoksiaan. Kurssilla kerrataan ja laajennetaan englannin kurssien keskeisten sisältöalueiden sanastoa ja kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä, esimerkiksi runoja, tiivistelmiä, luovia tarinoita, unohtamatta päättökokeeseen valmentavaa ainekirjoitusta. Rakenteista kerrataan etenkin sanaston ja kirjoittamisen kannalta olennaisia rakenteita ryhmän tarpeiden mukaan, esimerkiksi sananmuodostus, välimerkit, aikamuotojen yhteensopivuus, lauselyhenteet ja linkkisanat. Aihekokonaisuuksista painottuvat erityisesti viestintä ja mediaosaaminen. Toteutustavat: Kurssilla harjoitellaan sanastoa suullisin ja kirjallisin harjoituksin ja tehdään harjoituksia ja kirjoitelmia erityyppisistä aiheista. Kurssilla käytetään itse- ja pariarviointia opettajan antaman arvioinnin lisäksi. Kurssin numeroarvosana määräytyy osallistumisesta kurssin aikana työskentelyyn sekä kurssitöistä, jotka kootaan kansioon. ENA 10. Englannin kertauskurssi Kurssin tavoitteena on kehittää edelleen opiskelijan luetunymmärtämis-, kuullunymmärtämis- sekä tekstintuottamistaitoja sekä perehdyttää opiskelija englannin ylioppilaskokeen kaikkiin tehtävätyyppeihin ja antaa käytännön rutiinia niihin vastaamisessa. Kurssilla kerrataan ENA 1-8 kurssien aihepiirien sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Kurssilla harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita: tekstin ymmärtämistä, kuuntelua, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kirjoitelman laatimista ja näin valmentaudutaan tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin. Toteutustavat: Kurssilla tehdään harjoituksia, joilla vahvistetaan kielitaidon eri osa-alueita sekä kirjoitetaan kirjoitelmia eri aihepiireistä. Kurssista saa suoritusmerkinnän, ei numeroarvostelua. 20