Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta
|
|
- Anni Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke
2 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KANNANOTTO KUNTIEN JA VALTION TEHTÄVIENJAOSTA Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta esittää sisäasiainministeriölle kuntien ja valtion tehtävienjaosta seuraavaa: Kunnan ja valtion suhde on kestävällä pohjalla ja säilyttämisen arvoinen. Nykyinen tehtävänjako on pitkän kehityksen tulos. Roolit palvelutuotannossa ovat pääsääntöisesti selkeät, ja ne poikkeavat luonteeltaan toisistaan. Kuntien tehtävissä on olennaista paikallinen asiantuntemus ja toiminnan alueellinen organisointi sekä toteutuksessa asiakaslähtöisyys. Palvelujen järjestäjä on demokraattisessa vastuussa suoraan asukkaille. Useat tehtävät edistävät myös kunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Valtion tehtävissä korostuvat valtakunnan etu ja yhdenmukaisuuden vaatimukset ja valvontatarpeet. Valtio vastaa erityisesti tulonsiirto- ja sosiaaliturvaetuuksien turvaamisesta sekä osittain oikeusturva-, järjestys- ja turvallisuustehtävistä. Tehtävien siirto edellyttää aina pitkäjänteistä valmistelutyötä. Siirrot edestakaisin tai siirtoa koskevat selvitykset suhteellisen lyhyen ajan sisällä eivät palvele asukkaita eivätkä julkista hallintoa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aluevaiheessa listatut ehdotukset tehtävien siirrosta kunnilta valtiolle terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, koulutuksessa ja muilla sektoreilla ovat tehtävinä pääosin sellaisia, että pääkaupunkiseudun kaupungit kykenevät järjestämään niiden hoidon tehokkaasti itse. Mikäli tehtäviä päätetään kuitenkin siirtää valtiolle, pitää kuntien saada täysi, käypä korvaus siirtyvästä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta sekä kohtuullinen korko sijoitetulle pääomalle. Toimintamenojen osalta on valtion taholla lähdetty siitä, että muutos tehtävienjaossa toteutetaan kustannusneutraalisti. Pelkkä valtakunnantasoinen valtion ja kuntakentän välillä tapahtuva tarkastelu ei tällöin kuitenkaan riitä. On huolehdittava siitä, että kuntakohtainen kohdentuminen toteutuu oikeudenmukaisesti. Toimintamenojen osalta siirtyvästä toiminnasta ei myöskään saa syntyä kunnille kustannusrasitusta. Mahdollisten siirtojen yhteydessä on myös pidettävä huolta siitä, että kunnallisen eläkejärjestelmän toiminta turvataan. Hankkeen aluevaiheessa vastattavaksi pyydetyt kysymykset ja tehtävät muodostavat kokonaisuuden. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta palaa tarvittaessa kuntien ja valtion väliseen tehtävienjakoon myös seuraavan vaiheen esityksessä.
3 2 ELINVOIMAISET AMMATTIKORKEAKOULUT TARVITSEVAT YHTEYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN JA KUNNALLISIIN VAIKUTTAJIIN Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on esitetty, että ammattikorkeakoulut siirrettäisiin valtion ylläpidettäviksi. Tätä on perusteltu mm. kuntien rahoitusongelmien helpottamisella, koko korkeakoululaitoksen ylläpidon samankaltaistamisella ja siten myös paremmalla mahdollisuudella ohjata yhtenäisesti koko korkeakoulujärjestelmää. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut ovat koko maan mittakaavassa suuria ja vetovoimaisia. Pääkaupunkiseudulla nuorten ikäluokka kasvaa edelleen myös pitkällä aikavälillä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä toteutuu parhaiten nykyisessä paikalliseen omistajuuteen ja paikalliseen hallintoon pohjautuvassa ylläpitojärjestelmässä. Ammattikorkeakoulujen siirto valtiolle voisi vaarantaa ammattikorkeakoulujen toiminnan ja paikallisen elinkeinoelämän tarpeiden yhteensovittamista. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan mielestä ammattikorkeakoulujen ylläpitoa pohdittaessa on otettava huomioon seuraavaa: 1 Ammattikorkeakoulujen vahvuutena on ollut pääkaupunkiseudulla tiivis kytkentä oman alueen kuntiin ja elinkeinoelämään. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut ovat verkottuneet aktiivisesti paikallisesti. Lisäksi niillä on tiivis yhteys toisen asteen koulutukseen. Muuttuva ympäristö ja työelämän tarpeet edellyttävät aktiivista, ennakoivaa ja muutosvalmista toimintatapaa. Ammattikorkeakoulujen valtiollistaminen vaikeuttaisi niiden aluekehittämistehtävän toteuttamista ja ammattikorkeakoulujen tiivistä yhteistyötä paikallisten vaikuttajien ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä toteutuu parhaiten nykyisessä paikallisessa omistajuudessa ja paikallishallintopainotteisessa ylläpitojärjestelmässä. 2 Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaisesti ylläpitäjän tehtävät liittyvät ammattikorkeakoulun strategiseen kehittämiseen. Sisäisissä opetus-, tutkimus- ja kehitysasioissa ammattikorkeakoululla on itsehallinto. Nykyisin ammattikorkeakoulun ylläpitäjä mm. nimittää rehtorin, valitsee ammattikorkeakoulun kehittämisstrategiat sekä päättää talousarviosta. Jos ammattikorkeakoulut valtiollistetaan, joudutaan ratkaisemaan uudelleen niiden hallinto, ohjaus ja rahoitus. Ammatti-
4 3 korkeakoulujen valtiollistamisessa menetettäisiin ainakin suhteessa osakeyhtiö- ja säätiömuotoisiin ammattikorkeakouluihin osa taloudellisesta autonomiasta ja saataisiin tilalle nykyistä keskitetympi ja etäämpänä paikallisesta tasosta oleva rahoitusmalli. Valtio luovutti omistuksessaan olevat ammatilliset oppilaitokset kunnille pääosin vain vähän yli kymmenen vuotta sitten. Ammattikorkeakoulut ovat rakentaneet organisaatioitaan kuntoon ja haluavat nyt keskittyä perustehtäväänsä ja vastaamaan työelämän muutoksiin ja kansainvälistymishaasteisiin. 3 Ammattikorkeakoulujen toimintaa rahoittavat kunnat ja valtio. Ammattikorkeakoulujen tulot (ilman investointirahoitusta) koostuvat yksikköhintarahoituksesta, maksullisesta palvelutoiminnasta ja ylläpitäjän maksettavaksi jäävästä osuudesta ja muista tuloläheistä. Kuntien rahoitusosuus määräytyy niiden asukasmäärän perustella. Nykyiset ylläpitäjät tukevat ammattikorkeakouluja mm. rakennusinvestoinneissa, perusparannuksin ja hankkimalla irtainta omaisuutta. Kunnat panostavat myös osakepääoman kautta. Korkeakoulujen rahoituspohja on pääkaupunkiseudulla laajenemassa siten, että valtion rahoituksen lisäksi yhä suurempi osa menoista katetaan yritys- ja yhteisöyhteistyöllä. Valtiollistamisesta seuraa omaisuusjärjestelyjä. Niiden oikeudenmukaisuus ja kustannusneutraalisuus on kuntien kannalta selvittämättä. Kunnat ovat merkittävästi panostaneet ammattikorkeakoulujensa kehittämiseen, mikä tulisi täysimääräisenä ottaa huomioon. Valtiollistamisen yhteydessä tulisi koulukohtaisesti arvioida oikea vuokrataso tai tilojen ostoehdot. Toimitilojen lisäksi samat ongelmat liittyisivät myös ammattikorkeakoulujen irtaimeen omaisuuteen. Ylläpitojärjestelmän muutos aiheuttaisi myös kustannuksia henkilöstön aseman turvaamisessa, esimerkiksi eläke-eduissa. 4 Seudun lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö edellyttää verkostomaista ja tiivistyvää yhteistyötä. Työ- ja elinkeinoelämän tarpeista lähtevä ammattikorkeakouluverkon uudistaminen ja kehittäminen voidaan tehdä parhaiten nykyisten ylläpitäjien yhteistyönä. Pääkaupunkiseudulla toimii eri ylläpitomuotoisia ammattikorkeakouluja. Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola (stiftelse) Diakonia-ammattikorkeakoulu (osakeyhtiö) Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu (säätiö) Helsingin ammattikorkeakoulu (Helsingin kaupunki) Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu (säätiö) Humanistinen ammattikorkeakoulu (osakeyhtiö)
5 4 Evtek -ammattikorkeakoulu (kuntayhtymä) Laurea -ammattikorkeakoulu (osakeyhtiö) Yrkeshögskolan Sydväst (aktiebolag) 5 Pääkaupunkiseudun kunnilla on valmiutta rakenteellisiin ratkaisuihin sekä ammattikorkeakoulujen ylläpitomuotojen yhdenmukaistamiseksi että yhdistämiseksi. Myös ammattikorkeakoulujen ohjausta pystytään tiivistämään. Ensivaiheessa uudistusten selvitystyö voidaan aloittaa kuntien ylläpitämistä tai omistamista ammattikorkeakouluista. Myös yhdistäminen osakeyhtiöpohjalta on yksi kehittämisen vaihtoehdoista. Ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavat, kansallisen korkeakoulupolitiikan kannalta keskeiset tavoitteet ja niiden seuranta sekä keskeiset valtakunnalliset kehittämishankkeet tulee sopia niin, että myös pääkaupunkiseudun näkökanta tulee otetuksi huomioon. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen yhteistyön kehittämistä, yhdistämistä ja organisointia käsitellään tarkemmin, kun pääkaupunkiseudun neuvottelukunta vastaa kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen toisessa vaiheessa kysymyksiin palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta katsoo, ettei ammattikorkeakoulujen valtiollistamiseen ole tarvetta, koska se vaikeuttaisi ammattikorkeakoulujen työ- ja elinkeinoelämälähtöistä paikallista aluekehittämistyötä sekä vähentäisi seudullista autonomiaa ja demokraattista päätöksenteko-oikeutta aluekehittämistehtävissä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta pitää tärkeänä, että seudulla turvataan monipuolinen ja riittävä ammatillinen korkeakoulutus seudun työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. On välttämätöntä, että ammattikorkeakouluille kehitetään sellainen rahoitus- ja ylläpitomalli, joka vahvistaa edelleen toimialan vaikutusta pääkaupunkiseudulla ja luo aidon yhteyden myös alueen toisen asteen koulutukseen. Paras tulos saavutetaan ammattikorkeakoulujen nykyisellä ylläpitomallilla sitä kehittäen sekä tiivistämällä alueen kuntien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. PELASTUSTOIMELLA VASTUU ARKIPÄIVÄN TURVALLISUUDESTA Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on esitetty, että palo- ja pelastustoimi siirretään valtiolle.
6 5 Turvallisuus on laaja käsite, johon pelastustoimessa kuuluvat toisaalla yhteiset kansalliset turvallisuuskysymykset ja osallistuminen kansainväliseen toimintaan sekä vastuu ihmisten arkipäivän turvallisuudesta. Pelastuslaitos, poliisi ja puolustusvoimat muodostavat turvallisuuden takaavan pelastusorganisaation. Näistä pelastus- ja poliisitoimi kuuluvat Euroopan ja maailmanlaajuisesti useimmiten ainakin osittain paikallishallinnon tehtäviin. Pelastustoimen nykyinen järjestely on perusteiltaan toimiva. Ennen kaikkea se kykenee vastaamaan paikallisiin tarpeisiin ja reagoimaan nopeasti tapahtuviin muutoksiin ja tilanteisiin. Muiden kansallisten turvallisuusviranomaisten toiminta linkittyy pelastustoimen kautta luontevasti yhteistoimintaan paikallisviranomaisten oman verkoston kanssa. Hyvin toimivan kokonaisuuden muuttamiseen pitää olla painavat perusteet. Pääkaupunkiseudulla pelastustoimelta vaaditaan erityistoimia ja osaamista, koska täällä on satama ja vilkas matkustajaliikenne, maan päälentokenttä sekä satoja kansallisia ja kansainvälisiä suurtapahtumia. Nykyinen kuntapohjainen järjestelmä korostaa pelastustoimen paikallista luonnetta ja yhteistoimintaa kunnallisten viranomaisten kanssa. Nykyorganisaatio on ollut toiminnassa vasta vajaat kaksi vuotta. Muutos on merkittävä ja kaikkia kehittämistoimia ei ole vielä ehditty edes toteuttaa. Jo nyt on selvää, että perinteinen yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien ja muun seudun välillä on laajentunut ja syventynyt. Valtiollistamisen vaikutukset kuntien ja valtion talouteen on myös tiedettävä. Jos siirron tavoitteeksi otetaan kustannusneutraalisuus, kunnat joutuisivat todennäköisesti korvaamaan valtiolle kunnilta säästyvät vuotuiset kustannukset eli noin 300 miljoonaa euroa. Mikäli toimitilat siirtyisivät omistusoikeudella valtiolle, valtio joutuisi korvaamaan omaisuuden arvon kunnille. Valtio joutuisi myös lunastamaan kuntien kaluston ja korvaamaan eläkejärjestelmän muutoksen kustannukset Kuntien eläkevakuutukselle. Valtiolle kuuluu luontevasti vastuu kansallisen ja kansainvälisen turvallisuustyön koordinoinnista. Valtiollisen järjestelmän suurin ongelma olisi kuitenkin se, miten pystytään turvaamaan yhteistyö kunnan viranomaisten kanssa. Yhteistyö ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa vaikeutuisi. Samoin yhteistyö maankäytöstä, rakennusvalvonnasta, ympäristöterveydenhuollosta ja väestönsuojelusta vastaavien viranomaisten kanssa olisi valtiollisessa järjestelmässä nykyistä vaikeampaa.
7 6 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta korostaa pelastustoimen valtiolle siirron haittavaikutuksia: 1 Päätöksenteon etääntyminen, jolloin valtakunnallinen tasapuolistaminen vääjäämättä laskee pääkaupunkiseudun turvallisuustasoa. Myös kunnan vaikutusmahdollisuudet omaan turvallisuustasoon ja turvallisuuspalvelujen määrään katoaa. 2 Mikäli kustannusneutraalisuus toteutettaisiin, uudistus ei keventäisi kuntien taloutta. Riski kustannusten noususta siirtyisi ainakin teoriassa valtiolle. 3 Nykyisellään pelastustoimi antaa monia sellaisia palveluja, jotka ylittävät lakisääteiset minimit. Esimerkkinä on tehokas rakentamisen aikainen neuvonta ja yhteistyö suunnittelijoiden kanssa. Pelastuslaitokset toimivat yhteistyössä kaupunkien useiden virastojen kanssa. Rakennusvalvonta saa neuvontaa ja konsultaatiota lupakäsittelyissä rakennusten palo- ja henkilöturvallisuudessa sekä väestönsuojarakentamisessa. Lain mukaan rakennusvalvonta vastaa rakentamisen valvonnasta ja pelastusviranomainen tarkastaa valmiin rakennuksen. Käytännössä yhteistyön on kuitenkin oltava saumatonta jo suunnitteluvaiheessa, sillä valmiiden rakenteiden korjaaminen on kallista. Myös linjanvedot uusissa paloteknisissä ratkaisuissa saadaan ajoissa ja joustavasti omalta pelastuslaitokselta. Pelastustoimi antaa asiantuntijalausuntoja maankäytön suunnitteluun jo yleiskaavavaiheessa. Lisäksi riskienhallintayksikkö osallistuu lukuisten eri virastojen työryhmiin helpottaen heidän suunnitteluaan ja parantaen näin kaupunkien kokonaisturvallisuustasoa. Erityisen tärkeää on myös ennaltaehkäisevä työ kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä koulutoimen kanssa. 4 Väestösuojelun ja poikkeusoloihin varautumisen taso heikkenee. Epäselvää on siirtyisivätkö kaikki toiminnot valtiolle ja ottaisiko se hoitaakseen kaikki väestösuojat (velvoitekalliosuojat/yhteisväestösuojat). 5 Vapaaehtoistoiminnan järjestelyt vaarantuvat (VPK- järjestelmä). Sopimuspalokunnat ovat aina integroituneet tiiviisti kuntajärjestelmään. 6 Täysin epäselväksi jää, miten kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon käy. Kyseessähän on ainutlaatuisen toimiva ja tehokas järjestelmä, mitä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirikin (HUS) lausunnossaan korostaa. Sisäasiainministeriön vastuulle eivät kuulu nämä toiminnot. Mikäli kiireellinen
8 7 sairaankuljetus ja ensihoito eriytetään pelastuslaitoksesta, joudutaan tilalle perustamaan korvaava organisaatio. Sen toimintaedellytykset pelastustoimesta erillisenä ovat nykyistä heikommat. Synergiaetu menetetään ja kustannukset kasvavat ja toiminnalliset tulokset heikkenevät. Pelastustoimi säilytettävä kuntien tehtävänä Pääkaupunkiseudun kuntien mahdollisuudet päättää omasta turvallisuustasostaan heikkenevät oleellisesti, jos pelastustoimi valtiollistetaan. On todennäköistä, että pitkällä aikavälillä voimavaroja tasataan muille alueille. Edelleen pääkaupunkiseudun erityisolosuhteet jäävät valtakunnallisessa järjestelmässä ottamatta huomioon. Lisäksi kaupungit joutuvat järjestämään osalle tehtäviä korvaavan järjestelmän. Pelastustoimi kunnallisena järjestelmänä tukee hyvin kuntien elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja kunnan asemaa kuntalaisten arjen turvaajana. Palvelutasopäätöstä tehtäessä voidaan sovittaa yhteen pelastustoimen kehittyminen ja kunnan kehittämisen tavoitteet. Alueen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon. Yhteistyö eri kunnallisten toimintojen kuten sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa on tehokkaasti järjestettävissä erityisesti ennaltaehkäisevän turvallisuustyön kannalta. Myös vapaaehtoisen toiminnan turvaaminen on helpommin hoidettavissa kunnallisessa järjestelmässä. Seurauksena on tulosten heikkeneminen koko kaupungin turvallisuustasossa ja kokonaiskustannusten kasvu. Erityisen huolestuttavana on nähtävä ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen eriytyminen pelastuslaitoksesta. Sairaankuljetus ja ensivastetoiminta ovat merkittävä osa pelastuslaitosten työtä. On arvioitavissa, että julkisia hankintoja koskeva kilpailuttamisvelvoite lisää yksityisten sairaankuljetusyritysten markkinaosuutta tulevaisuudessa. Sairaankuljetus tulee kilpailuttaa aina silloin, kun kunta itse ei ole palvelun tuottaja. Aluepelastuslaitos voi hoitaa sairaankuljetusta ilman tarjouskilpailua vain isäntäkuntansa alueella. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tuoneet esille ongelmat hankintalainsäädännön nykytulkinnassa hankintalain uudistamistyön yhteydessä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä pitää arvioida kiireellisen sairaankuljetuksen kehittämistä. Synergiaetujen vuoksi kiireellinen sairaankuljetus ja muu pelastustoimi kuuluvat yhteen. Viime kädessä on kysymys aina ihmisten pelastamisesta ja minuuteista. Tämä on tärkeää esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, joissa loukkaantuneita joudutaan irrottamaan ajoneuvosta ja kuljettamaan hoitoon. Toiminnan sujuvuus tulee mahdollistaa riippumatta kuntarajoista ja kilpailutusmääräyksistä. Samassa yhteydessä tulee kansallisel-
9 8 la tasolla päättää pelastushelikopteritoiminnan pysyvistä järjestelyistä, joilla toiminta vakinaistetaan valtakunnallisesti. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta katsoo, ettei pelastustoimea tule siirtää valtion hoitoon, vaan tulee säilyttää nykyinen kunnalliseen järjestelmään perustuva pelastustoimi. Mikäli pelastustoimi siirretään valtiolle, tulee pääkaupunkiseudun kunnat eriyttää omaksi kunnalliseksi pelastustoimen järjestelmäksi. Kiireellinen sairaankuljetus toteutuu parhaiten, jos se on osa muuta pelastustoimintaa. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TYÖNJAOSSA ON TARKISTETTAVAA Ratkaisevaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudelle ei ole organisointitapa, vaan rajapintojen hallinta ja toimintayksiköiden sisäisten prosessien sujuvuus sekä asiakkaan kokonaistilanteen hallinta. Pelkällä organisaatiomuutoksella ei voida ratkaista hoitoketjujen toimivuutta. Terveydenhuollon erityiskustannukset kohdennettava oikein Erikoissairaanhoidon valtiollistamisen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on olennaista päättää, mitä toimintaa se koskee. Yliopistollisen keskussairaalan yhteydessä tapahtuvan opetusja tutkimustoiminnan kustannukset tulisi kattaa valtion varoista täysimääräisesti. Nykyiseen eritysvaltionosuuslakiin perustuva korvausjärjestelmä ei käytännössä kata kaikkia kustannuksia. Vaativan erityistason erikoissairaanhoidon, eräiden pienten erityispotilasryhmien sekä vaativan erityistason päivystystoiminnan siirtäminen valtion hoidettavaksi saattaisi tarjota runsaasti etuja. Siten valtion vastattavaksi voitaisiin pitää perusteltuna siirtää: harvempiin kuin viiteen yliopistopiiriin keskitetyt, erikoissairaanhoitoon kuuluvat hoidot, valtakunnallisen päivystysvalmiuden ylläpito, hengityshalvauspotilaiden hoito sairauden harvinaisuuden, potilaita koskevien, muista poikkeavien etuisuussäännösten ja satunnaisen esiintyvyyden perusteella. Näissä tehtäväryhmissä kysymys on laajempi ja liittyy olennaisella tavalla Paras-hankkeen toisessa aluevaiheessa arvioitavaan ns. piirimalliin. Pääkaupunkiseutu kuulee parhaillaan eri
10 9 osapuolia ja toimittaa tarkemman esityksen mennessä. Terveydenhuollon kustannuksiin vaikuttaa olennaisena hoitoketjujen toimivuus. Ellei vastuita ole selkeästi määritetty, on vaarana, että kannustimet tarkoituksenmukaiselle sairaanhoidon porrastamiselle häviävät. Siksi valtiollistamisen yhteydessä potilasohjaukselle pitää olla valmiiksi päätettynä selkeät linjaukset, joilla potilaat ohjataan valtion rahoittamaan erikoissairaanhoitoon. Muutoin merkittävä riski on, että valtiollistettuun erikoissairaanhoitoon päätyy kustannusten siirtämiseksi potilaita, joiden oikea hoitopaikka olisi alemmalla porrastuksessa. Valtion tulisi vastata ulkomaalaisten terveydenhuollon kustannuksista kokonaisuudessaan. Kustannukset ovat jo nyt osittain valtion kustannettavia. Rahoitus ei kuitenkaan tosiasiassa kohdistu todellisuudessa potilaita hoitaneille yksiköille. Muiden kuin Suomessa asuvien tai työskentelevien ulkomaalaisten hoidon kustannusten tulisi säilyä valtion kustannettavina katettuina valtioiden välisellä laskutuksella, mutta siten, että valtio maksaa hoidon nettokustannukset palvelut tuottaneelle yksikölle välittömästi hoidon toteuduttua. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta pitää tarpeellisena tuomitsematta jätettyjen rikoksentekijöitten hoitovastuun siirtämistä valtiolle. Sosiaalitoimen tehtäväjaossa täsmennettävää Holhoustoimi (edunvalvonta) on jo nyt valtion kustantamaa toimintaa, joten on luontevaa siirtää toiminta valtion hoidettavaksi. Kunnallisen toimeentulotuen normitetun osuuden ja elatustuen siirto kansaneläkelaitokselle ja valtion rahoitusvastuulle vapauttaisivat työvoimaa ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön. Toimeentulotukiuudistuksen etuja olisi, että se loisi mahdollisuuden yksinkertaistaa ja tehostaa toimeentulotukijärjestelmää. Kun asumistuki, työttömyyspäiväraha ja toimeentulotuki maksetaan samalta luukulta, niin samalla tulisi ajankohtaiseksi yksinkertaistaa perusturvan myöntämistä. Uudistuksen uhkia olisi, ettei siirto mahdollistaisi yhden luukun periaatetta, vaan asiakas joutuisi hakemaan harkinnanvaraisen ja ehkäisevän toimeentulotuen toisesta virastosta. Niin ikään asiakas joutuisi tulemaan Kelasta sosiaalivirastoon muun sosiaalisen syyn vuoksi sekä aktivointitoimenpiteisiin. Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen muuttuminen vastikkeelliseksi jättäisi alle 500 päivää työttömänä olleet sosiaalityön väliinputoajiksi.
11 10 Epäselvää on, miten erotetaan normitettava osa ja harkinnanvarainen toimeentulotuki selkeästi toisistaan. Tätä jakoa pitää laissa ja asetuksessa selkiyttää. Elatustuen maksatusta ei voi erottaa elatusapujen perinnästä. Elatusturvassa 30 prosenttia työajasta menee elatustukiasioihin ja 70 prosenttia elatusapujen perintään. Siirron etuna olisi mm. että koko maassa olisi yhteinen atkjärjestelmä ja että kuntien välisistä tilityksistä voitaisiin luopua. Erityisesti ulkomaan perinnän keskittäminen koko maata kattavaksi olisi vaativan erityisosaamisen vuoksi perustelua. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta puoltaa holhoustoimen ja elatustukiasioiden siirtoa valtion hoidettavaksi. Normitetun toimeentulotuen siirto valtion hoidettavaksi edellyttää ennen ratkaisun tekemistä siirron kokonaisvaikutusten selvittämistä. Lisäksi sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen tehtävien sekä omaishoidon tuen mahdollinen siirtäminen valtion hoidettavaksi edellyttää lisäselvityksiä. MUUT TOIMIALAT Kuluttajaneuvonta kuuluu valtiolle Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimenpideohjelmaan mukaisesti on selvitetty seudun kuluttajaneuvonnan järjestämisen erilaisia vaihtoehtoja. Selvityksen käsittely on parhaillaan vireillä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa. Selvityksessä esitetään yhdistettäväksi pääkaupunkiseudun kunnallinen kuluttajaneuvonta vuoden 2006 alusta. Viimeistään vuoden 2007 alusta kuluttajaneuvonnan tulisi toimia yhteisissä tiloissa. Yhteisen kuluttajaneuvonnan toiminta tapahtuisi omakustannuspohjalta ja kustannusten jakoperusteena on kuntien asukasmäärä. Pääkaupunkiseudun kuluttajanneuvonnat tulisi yhdistää selvityksessä esitetyn menettelyn mukaisesti. Paras ja luontevin vaihtoehto pääkaupunkiseudun näkemyksen mukaan olisi kuitenkin kuluttajaneuvonnan siirtyminen valtiolle. Ympäristöterveydenhuolto säilytettävä kuntien tehtävänä Elintarvikelain mukaisten valvonta- ja lupa-asioiden sekä eräiden muiden ympäristöterveydenhuollon lupa-asioiden erottaminen ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudesta ei ole perusteltua. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirto ei ole tarkoituksenmukaista, kos-
12 11 ka tehtävät liittyvät läheisesti kuntien vastuulla oleviin muihin valvontatehtäviin kuten ympäristönsuojelu-, rakennusvalvonta- ja pelastustoimeen. Toiminnan tehokas järjestäminen edellyttää myös, että valvontaorganisaatio on lähellä valvontakohteita ja tuntee ne hyvin. Toimialalla on ollut vuodesta 2003 alkaen valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen seudullisten valvontayksiköiden kokeilu. Pääkaupunkiseudun kunnilla on jo yksinään periaatepäätöksen tarkoittamat riittävän vahvat ja asiantuntevat toimintayksiköt. MUUT EHDOTUKSET Valtion ja kuntien yhteispalvelut Valtion ja kuntien yhteistoimintaa sekä palvelurakennetta uudistettaessa pitää ottaa huomioon jo olemassa olevat tavat tarjota julkishallinnon palveluita kansalaisille vaivattomasti yhden luukun periaatteella. Tällaista palvelua on esimerkiksi yhteispalvelu. Yhteispalvelupisteitä on tällä hetkellä 213 ja yhteispalvelusopimuksia on tehty yhteensä 118. Kustannukset jaetaan vain 38 yhteispalvelupisteessä. Sisäministeriön yhteispalvelun yhteistyöryhmässä on sovittu, että yhteispalvelupisteiden toiminnan tueksi laaditaan malli kustannustenjaosta yhteispalvelussa (Yhteispalvelun kehittämisohjelma , kehittämistavoite nro 9). Tarve kustannusten jakomallista pohjautuu paikallistasolta saatuihin, kuntapuolen palautteisiin, joissa todetaan, että kustannuksia ei aina jaeta ja että jakoperusteet eivät ole yhteneväiset. Yhteistyöryhmässä on sovittu, että sisäasiainministeriö ja Kuntaliitto tekevät yhteistyössä ehdotuksen kustannustenjakomalliksi. Yhteispalvelupisteiden selkeimmät kustannustenjaot koskevat tilavuokria ja teleliikennettä lähinnä niissä yhteispalvelupisteissä, joissa on monta tahoa ja palveluista vastaavat kunkin omat virkailijat. Kustannustenjaot vaihtelevat erityisesti, jos kyseessä on toiminnasta tai palvelutehtävän suorittamisesta aiheutuva kustannusten jako eli kun toinen viranomainen valtuuttaa toisen viranomaisen hoitamaan yhteispalvelusopimuksessa määriteltyjä tehtäviä. Yhteispalvelun palveluvalikoima määrittyy tarkemmin sisäasiainministeriössä valmisteilla olevassa Yhteispalvelun tehostaminen -hankkeessa. Hanke asetettaneen loppuvuodesta Kuntaliitto esittää yhteispalvelun kehittämisen liittämistä osaksi kunta- ja palvelurakenneuudistusta.
13 12 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta esittää porrastettuja toimia yhteispalvelujen kehittämiseksi ja tehostamiseksi: 1 Kuntien ja valtion kesken sovitaan kustannustenjaosta jo olemassa olevissa yhteispalvelupisteissä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. 2 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tehdään periaatelinjaus yhteispalvelujen kehittämisestä ja tehostamisesta. 3 Asetettavassa yhteispalvelujen tehostaminen -hankkeessa selvitetään tarkemmin tarvittavat kehittämistoimet ja etenkin sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. TIIVISTELMÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KANNANOTOSTA Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan mielestä ei ole tarvetta siirtää merkittäviä palvelukokonaisuuksia pääkaupunkiseudun kunnilta valtiolle. Vastustamme erityisesti seuraavien tehtävien siirtoa: pelastustoimi ammattikorkeakoulutoiminta. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta puoltaa kuitenkin seuraavien tehtävien siirtoa valtiolle: tuomitsematta jätettyjen rikoksentekijöiden hoitovastuu elatustukiasiat holhoustoimi kuluttajaneuvonta Lisäksi neuvottelukunta katsoo, valtion varoista tulisi kattaa täysimääräisesti seuraavat kustannukset: yliopistollisen keskussairaalan yhteydessä tapahtuva opetus- ja tutkimustoiminta ulkomaalaisten terveydenhuoltokustannukset Jatkoselvityksiä vaativat neuvottelukunnan mielestä: normitettu toimeentulotuki terveydenhuollon vaativa erikoissairaanhoito ja siihen rinnastettavat tehtävät sosiaaliasiamiehen tehtävät potilasasiamiehen tehtävät omaishoidon tuki.
14 13 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta toteaa lopuksi, että seudun yhteisen esityksen pohjana ovat seudun kaupunginhallitusten päätökset. Asia on ollut esillä seuraavasti: Espoon kaupunginhallitus Helsingin kaupunginhallitus Kauniaisten kaupunginhallitus Vantaan kaupunginhallitus Lisäksi asiaa on käsitelty Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyökokouksessa Yhteistyökokouksen kannanotto on liitteenä. Jan Vapaavuori puheenjohtaja Anja Vallittu sihteeri LIITTEET Helsingin seudun yhteistyökokouksen kannanotto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lausunto
15 14 Liite Helsingin seudun yhteistyökokous Helsingforsregionens samarbetsmöte KANNANOTTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKE Helsingin seudun yhteistyökokous päätti kokouksessaan todeta näkemyksenään kunta- ja palvelurakennusuudistushankkeen osalta seuraavaa: 1. Helsingin seudun yhteistyön kehittäminen perustuu vahvojen peruskuntien malliin 2. Helsingin seudun kunnat pitävät parhaana säilyttää pelastuslaitokset osana kunnallista palvelutuotantoa ja toteavat, että pelastustoimen seudullinen kehittäminen sisältyy Helsingin seudun vuoden 2006 työohjelmaan. 3. Helsingin seudun kunnat pitävät tärkeänä, että seudulla turvataan monipuolinen ja riittävä ammatillinen korkeakoulutus seudun työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Helsingin seudun kunnat pitävät parhaana vaihtoehtona ammattikorkeakoulujen nykyistä ylläpitomallia alueen kuntien yhteistyötä kehittäen.
16 15 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Liite Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen PL Helsingin kaupunki PELASTUSTOIMEN VALTIOLLISTAMINEN ON UHKA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENSI- HOIDOLLE Korkeatasoinen sairaalan ulkopuolinen ensihoito on päivystysterveydenhuollon kriittinen menestystekijä. HUS alueella ja etenkin pääkaupunkiseudulla aluepelastuslaitokset ovat keskeisiä ja suurimpia kiireellisten sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluiden tuottajia. Suuronnettomuus-valmiuden kannalta pelastustoimen ensihoitovalmius on korvaamaton. Terveydenhuollon ja pelastustoimen perinteinen yhteistyö on luonut hyvät toiminnan edellytykset ja luottamuksen. Palvelujen laatua kehitetään jatkuvasti. Yhteistyön perustana on terveydenhuollon ja pelastustoimen samankaltainen arvopohja. Pelastustoimen mahdollinen valtiollistaminen on merkittävä uhka HUS alueen päivystystoiminnoille ja lain edellyttämälle valmiudelle. Terveydenhuollon toimintaympäristön muutos luo uusia haasteita ensihoidolle Väestö keskittyy taajamiin ja kaupunkeihin maaseudun autioituessa. Keski-ikä nousee ja iäkkäiden kansalaisten osuus koko väestöstä lisääntyy. Pääkaupunkiseudulla kansainvälistyminen ja ihmisten liikkuvuus on suurta. Pitkäaikaissairaudet ja terveyspalveluiden tarve lisääntyvät iän myötä. Moni ikäihminen ja myös nuori asuu yksin. Perinteiset sosiaaliset tukiverkostot ovat kadonneet. Päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat yleistyvät. Vaurastuvien ja menestyjien rinnalla on yhä enemmän syrjäytyneitä, joille kasautuu monenlaisia ongelmia. Heille 112 ja ensihoitopalvelu ovat viimeinen mahdollisuus - turvaverkko, jonka palveluun pitää voida luottaa. HUS ja uusi HYKS sairaanhoitoalue keskittävät palvelujaan ja etenkin kallista päivystystoimintaansa. Hoitopolkuja mallinnetaan ja työnjaosta sovitaan; siitä huolimatta päivystysalueet ja sairaalat ruuhkautuvat. Lääketieteen mahdollisuudet ovat johtaneet erikoistumiseen; samalla osaaminen kuitenkin kaventuu ja terveydenhuollon palvelu pirstoutuu. Ammattihenkilökunnasta on pulaa. Hoitoajat
17 16 lyhentyvät ja avohoito lisääntyy. Tiedon siirrolle ja käytettävyydelle on uusia vaatimuksia. Sairaalan ulkopuolinen ensihoito on terveydenhuollon keskeinen toimija ja työkalu. Muuttuvat haasteet edellyttävät suuria kehityshakuisia palveluntuottajia, laajaalaista osaamista, verkottumista ja eheää viranomaisyhteistyötä. Päivittäistoiminta ja suuronnettomuusvalmius Lakisääteinen sairaalan ulkopuolisen ensihoidon ydin on päivittäistoiminta, jossa potilas on kotona, työpaikalla, kadulla tai muualla julkisella paikalla; tehtäväkirjo on laaja ja kattaa erilaiset onnettomuudet, tapaturmat ja sairaskohtaukset. Onnettomuuksien ja hätätilanteiden muuttuva luonne, huume- ja päihdetilanne ja sosiaalinen syrjäytyminen edellyttävät henkilöstöltä monialaista osaamista ja katu-uskottavuutta. Mahdollinen suuronnettomuus on haaste koko HUS alueen päivystysvalmiudelle. Pääkaupunkiseudulla perinteisten uhkakuvien rinnalle ovat nousseet kemiallisen, biologisen ja säteilyn aiheuttamat tilanteet, jotka voivat olla myös tahallisia. Uhrit tarvitsevat nopeaa apua sielläkin, minne terveydenhuollon ammattilaisen ei ole turvallista mennä. Pääkaupunkiseudulla pelastustoimi on joustava ja luotettava ensihoidon päivittäispalvelujen tuottaja. Osaaminen korostuu erityisesti vaativissa ja kiireellisissä tilanteissa. Suuronnettomuusvalmius puolestaan edellyttää hyvää johtamista ja kurinalaisuutta. Potilaiden pelastaminen, lajittelu, hoito ja kuljetus vaativat joustavuutta, hyvää tiedonkulkua ja viestintää, jouhevaa viranomaisyhteistoimintaa, logistiikkaa ja maastokelpoisuutta. HUS alueella pelastustoimeen integroitunut sairaalan ulkopuolinen ensihoito on keskeinen menestystekijä mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa. Pelastajan koulutus antaa hyvät eväät sairaalan ulkopuolisen ensihoidon toimintaympäristöön. Erityistilanteet ja luonnononnettomuudet Yleisurheilun MM kisat osoittivat pelastustoimen ja erikoissairaanhoidon hyvän yhteistyön voiman. Järjestelmä oli varautunut tehokkaasti myös uusiin uhkakuviin. Lääkinnän valmius oli korkealaatuista ja kustannustehokasta. Korkeatasoinen lääkinnällinen pelastustoimi on tulevaisuudessakin edellytys suurten kansainvälisten tapahtumien onnistumiselle. Se perustuu päivittäisosaamiseen ja koeteltuun yhteistyöhön. HUS ja pääkaupunkiseudun pelastustoimi ovat myös keskeisiä toimijoita kansallisessa suuronnettomuudessa ja erilaisissa luonnononnettomuuksissa. Pelkkä harjoittelu ei anna riittäviä valmiuksia vaativiin tilanteisiin. Ensihoidon päivittäistoiminta sen sijaan antaa hyvät eväät soveltaa tietoa, taitoa ja osaamista hyvinkin erilaisiin tilanteisiin.
18 17 Korkeatasoisen sairaalan ulkopuolisen ensihoitopalvelun tunnusmerkit ja vaikuttavuus Ensihoitopalvelujen vaikuttavuutta arvioidaan hätätilapotilaiden selviytymisellä ja myöhemmällä elämänlaadulla. Luotettavuus, joustavuus ja laaja osaaminen ovat keskeiset menestystekijät. Ensihoidon järjestämismalleista ei ole tehty tieteellistä tutkimusta. On kuitenkin olemassa kansainvälistä tietoa parhaimpien ja tehokkaimpien ensihoitojärjestelmien tunnusmerkeistä - yksi yhteinen hätänumero - porrastettu ja alueellinen vaste - pelastustoimi kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon palveluntuottajana - vankka lääketieteellinen toiminnan johto (medical direction) Helsingissä on seurattu pelastustoimen ensihoitopalvelujen laatua laadunhallinnan eurooppalaisena pilottina. Prosessien hallinta, potilastyytyväisyys ja sidosryhmäyhteistyö ovat korkeatasoisia. Kokemuksia sovelletaan koko pääkaupunkiseudulla. Mahdollinen valtiollistaminen voi aiheuttaa suuria lisäkuluja terveydenhuollolle Ensihoidon mahdollinen siirtyminen pelastustoimelta edellyttäisi, että terveydenhuolto rakentaisi uudelleen korvaavan infrastruktuurin alueelliset ambulanssiasemat ja kiinteistöt, hankkisi kaluston ja loisi ajoneuvojen, viestivälineiden ja tietotekniikan ympärivuorokautisen huollon ja tuen. Muutos lisäisi lääketieteellisen johdon ja esikuntatyön tarvetta, jonka kustannukset lankeaisivat terveydenhuollolle. Järjestelmän pirstaloituminen ja isäntien lisääntyminen vaikeuttaisivat lääketieteellistä toiminnan johtoa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri esittää johtopäätöksenään, että pelastustoimen mahdollinen valtiollistaminen vaarantaisi merkittävästi sairaalan ulkopuolisen ensihoidon laatua ja suuronnettomuusvalmiutta pääkaupunkiseudulla ja koko HUS alueella. Nykyinen kunnallinen aluepelastuslaitosmalli antaa ensihoitopalvelulle ja sen kehittämiselle erinomaiset puitteet. Kunnioittavasti Lauri A. Laitinen Toimitusjohtaja
19 Helsingin kaupungin hankintakeskus, 2005
Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA ESITYSLISTAN LIITTEET
Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA ESITYSLISTAN LIITTEET 6 2005 ESITYSLISTA Asia 57 Sivu 1 Asia 2 / Liite 4 Dno HA 5197/2005/071 11 Vantaan kaupungin kannanotto Kunta- ja
LisätiedotHelsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA ESITYSLISTAN LIITTEET
Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA ESITYSLISTAN LIITTEET 6 2005 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS PÖYTÄKIRJANOTE 1 Asia 2 / Liite 1 1401 KUNTIEN JA VALTION VÄLINEN TEHTÄVIEN JAKOON
LisätiedotKUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS / RAPORTTI
Sisäasiainministeriön kuntaosasto PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS / RAPORTTI 1. KUNTIEN JA VALTION VÄLINEN TEHTÄVIENJAKO 1.1 Mitä tehtäviä olisi tarpeen siirtää valtion tehtäväksi?
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Karim Peltonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2017 1 (5) 6 Esitys valtioneuvostolle pelastustoimen säilyttämisestä Helsingin kaupungin omana toimintana HEL 2017-000899 T 00 01 06 Päätösehdotus Pelastustoimi päättää
LisätiedotPelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio
Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Jokilaaksojen pelastuslaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Haapanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotPelastustoimen uudistamishanke
STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO
LisätiedotLapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä
Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 7. 7 Espoon kaupunginhallituksen esitys valtioneuvostolle pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisestä
09.03.2017 Sivu 1 / 1 660/2017 00.01.00.03 7 Espoon kaupunginhallituksen esitys valtioneuvostolle pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh. 040 527
LisätiedotMaakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki
Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,
LisätiedotKUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua
KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen
LisätiedotForssan kaupunki antaa oma-aloitteisesti lakiluonnoksesta seuraavan lausunnon:
forssa Sisäministeriölle Pelastustoimen järjestämistä koskevan lain luonnoksesta annettava lausunto Forssan kaupunki antaa oma-aloitteisesti lakiluonnoksesta seuraavan lausunnon: Lain yleisperustelut Maakuntauudistuksesta
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotPelastustoimen uudistus
Pelastustoimen uudistus Maakuntauudistuksen organisointi 26.9.2016 2 SOTE-uudistuksen organisointi 26.9.2016 3 26.9.2016 4 Maakuntauudistuksen laajuus 26.9.2016 5 26.9.2016 6 Hankkeen organisointi 26.9.2016
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotVIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotLAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotLaki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta
Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin
LisätiedotOnko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus?
Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus? Paloturvallisuuspäivät 2017 Mika Viljanen 13.12.2017 Pelastustoimen uudistus 1. Pelastuslain
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä
LisätiedotVirva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM
Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sisäministeriö, pelastusosasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hankejohtaja, neuvotteleva virkamies Taito Vainio 3. Vastauksen
LisätiedotTehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on
Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
LisätiedotPääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.
Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA 29.10.2018 Lasse Ilkka Erityisasiantuntija Hyvinvointi ja palvelut Valmiusyksikkö SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN
LisätiedotHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Pelastuslautakunta PEK/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 103 Pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä laiksi pelastustoimen järjestämiseksi HEL 2016-009646 T 03 00 00 SM061:00/2015
LisätiedotOma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.
Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.
LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen
LisätiedotVammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus
Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotAmmattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011
Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotPelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen
Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotMaakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:
LisätiedotSOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät
SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotHyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki
KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Pekka Toivonen 17.10.2005 KUNTA- JA PALVELURAKENNEHANKKEEN ALUEVAIHEEN SEMINAARI 18.10.2005, JYVÄSKYLÄ PAVILJONKI Arvoisa pj Hyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki Viime
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Hankkeen linjaukset. Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari Hallitusneuvos Tarja Hyvönen
Miten tästä eteenpäin? Hankkeen linjaukset Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari 9.6.2010 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Paikallishallinnon muutos Kuntarakenteen ja palvelurakenteen ja kanavien
LisätiedotPuitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma 15.5.2007 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunkiseutusuunnitelma (7 ) Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
LisätiedotHelsingin kaupunki Lausunto 1 (7) Kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki Lausunto 1 (7) Eduskunnan hallintovaliokunnan asiantuntijakuuleminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämisestä HEL 2017-004146 T 03 00 00 Viite: HE 16/2017
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotOmistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.
Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotVarautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi
Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa Tero Suursalmi 7.6.2018 Valmistelun keskeinen sisältö 1(2) Uudenmaan maakunnan varautumistoiminnan valmistelu aloitettu 4/2018, ympäristöterveydenhuollon
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella
18.08.2016 Sivu 1 / 1 3362/2016 00.04.01.00 29 Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella Valmistelijat / lisätiedot: Juha Karhu, puh. 09 816
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus
SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus Näiden periaatteiden piirissä ovat Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kuntien ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ICT-vastuualueet ja
LisätiedotPelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista
LisätiedotENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013
Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotHYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?
HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anna-Kaisa Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Silja Mäkelä 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*
2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rautavaaran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Unto Murto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotAluehallintouudistus
Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla
LisätiedotLAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI
LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI SAIRAANKULJETUKSESTA ENSIHOITOON ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT TERVEYDENHUOLTOLAIN 40 MUKAISESTI 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotKela osana monialaisessa verkostossa
Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä
LisätiedotEnsihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus
Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus 16.5.2017 Lasse Ilkka STM 1 17.5.2017 Aikataulu HE 15/2017 eduskunnassa: maakuntalaki, sotejärjestämislaki, voimaanpanolaki, jne Ensihoitoa koskevat
LisätiedotVarautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.
Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotSisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli
Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu
LisätiedotLauri Tarasti: Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus)
Lauri Tarasti: Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus) Lähtökohtani: asiakaslähtöisyys -ymmärrettävyys -yksinkertaistaminen -yhdenmukaistaminen Tehtävien jaosta
LisätiedotENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA LUKIEN
HALLITUS 101 29.08.2016 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA 1.1.2018 LUKIEN 40/06/02/2014 HALL 101 HUS/67/2016 Nykyinen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ja Länsi-Uudenmaan
LisätiedotPelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta
Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston
LisätiedotIisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän
414 Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Kaupunginhallitus 7.10.2013 414 Valmistelijat: hallintojohtaja Esa Laukkanen ja yhteysjohtaja Kaarina
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla
Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla Sami Suikkanen, 7.3.2017 Yleistä uudistuksesta Uudistusta koskevat lait ovat tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Lakiluonnosten lähtökohtana
LisätiedotHuomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.
Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020 Toimintaympäristö Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pirkanmaa sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvaa ja kuntayhtymän
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
Lisätiedot