PÄÄTÖS. KSU 2008 Y 135/113 Telefaksi (014) Yhteyshenkilö: Pertti Liias Puh: Liike ja yhteisötunnus:

Transkriptio

1 PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh Dnro KSU 2008 Y 135/113 Telefaksi (014) ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen päätös, joka koskee lypsykarjatalouden laajentamista Joutsan Leivonmäellä Jukolan Maitotila Oy:llä. LUVAN HAKIJA Jukolan Maitotila Oy Poikkitie 236 B Leivonmäki Yhteyshenkilö: Pertti Liias Puh: Liike ja yhteisötunnus: ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Lupahakemuksen kohteena oleva Jukolan tila (RN:o 1:207) sijaitsee Joutsan kunnan Leivonmäen kylässä. Tilalla on tällä hetkellä 130 lypsylehmää, 116 hiehoa ja 30 alle kuuden (6) kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Viimeisin navettalaajennus on tehty vuonna Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 mom. 11 a) kohta (eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle) Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 1 mom. 10 a) kohdan perusteella alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Lupahakemus on tullut vireille Keski Suomen ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Keski Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan KSU 2002 Y 407/131.

2 2/13 Tilakeskus sijaitsee kaavoittamattomalla haja asutusalueella eikä Keski Suomen seutukaavan 5. vaihekaavassa alueelle ole merkitty varauksia. Osa tilan pelloista sijaitsee seutukaavassa merkitylle turpeenottoalueelle. Luvanhakijalla on vuokrasopimukset 26 hehtaarista peltoa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään vuonna 2007 alkaneelle kaudelle. Lisätoimenpiteeksi on valittu lannan levitys kasvukaudella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Jukolan tila sijaitsee Sahijoen valuma alueella (vesistöalue ). Tilakeskus ja tilan lannanlevitykseen käyttämät pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilakeskusta lähinnä oleva pohjavesialue on noin 2 kilometrin päässä sijaitseva Lähdesuonharju (III luokka, ). Lähimmät naapurit ovat noin 200 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Yleiskuvaus nykyisten eläinsuojien toiminnasta Yleistä Tilalla on tällä hetkellä keskimäärin 130 lypsylehmää, 116 hiehoa ja 30 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Ympäristökeskuksen vuonna 2003 myöntämässä ympäristöluvassa lypsykarjanavetan kapasiteetiksi on määritelty 103 lehmää, 68 hiehoa, kk:n ikäistä ja 45 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Ympäristökeskuksen vuonna 2007 tekemällä tarkastuksella on keskusteltu eläinmäärän kasvusta olemassa olevaan ympäristölupaan nähden. Tuolloin on kuitenkin tullut ilmi, että eläinsuojaa tullaan lähiaikoina laajentamaan. Pääosa tilan eläimistä on tällä hetkellä lietelantajärjestelmän piirissä. Kuivikepohjalla pidetään pikku vasikoita. Lietelannan varastointitilavuutta on nykyisissä lietesäiliöissä ympäristökeskuksen vuonna 2007 tekemällä tarkastuksella tehtyihin mittauksiin perustuen kolmessa lietelantalassa yhteensä noin 5764 m 3 (hyötytilavuus ilman sadevesiä noin 5186 m 3 ), lisäksi hakemuksen mukaisesti on lietekuilujen tilavuus 400 m 3. Kuivalantalassa on hyötytilavuutta noin 180 m 3. Säilörehu Säilörehu tehdään esikuivattuna ja se pyritään korjaamaan mahdollisimman kuivana, jotta puristenesteitä ei muodostuisi. Rehu tehdään tilakeskuksessa sijaitseviin laakasiiloihin (3 kpl) leveydeltään 12 m ja korkeudeltaan 3 m, siiloista 2 on 42 m pitkiä ja yksi 51 m pitkä. Puristeneste johdetaan puristenestekourujen kautta umpinaiseen keräilykaivoon (1,5 m 3 ) ja pumpataan sieltä edelleen lietesäiliöön. Laakasiilot on rakennettu vuonna Rehua ei ole viime aikoina tehty lainkaan aumaan, jonkin verran on tehty pyöröpaaleja. Laidunnus Lehmillä on tällä hetkellä mahdollisuus laidunnukseen kesäkaudella, hakijan arvion mukaan noin % eläimistä käy ulkona. Navetan ovia pidetään auki, mutta ruokintaa ei ole ulkona. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Yleistä

3 3/13 Laajennuksen myötä lypsykarjanavettaa laajennetaan ja sen toimintoja kehitetään. Jatkossa tilan tuotanto on noin t maitoa ja 20 t lihaa vuodessa. Lypsylehmiä tulee olemaan laajennuksen jälkeen 300, hiehoja 199 ja alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa 47 kpl. Laajennusosa tullaan liittämään olemassa olevaan navettaan yhdyskäytävällä. Olemassa oleva osa eläinsuojaa jää hiehojen ja nuorkarjan käyttöön. Laajennuksen jälkeen eläimet jakaantuvat pääosin siten, että lypsylehmät ovat uudessa navetassa ja hiehot sekä nuorkarja nykyisessä. Lypsy tehdään lypsyasemalla, jossa voidaan lypsää 2 x 20 lehmää kerrallaan. Laajennusosassa tulee olemaan varsinaisia lypsylehmäpaikkoja 282, jotka toimivat lietelantajärjestelmällä. Ummessa oleville lehmille on 18 paikkaa, joista kerättävä liete on puoliksi kuivalantaa ja puoliksi lietelantaa, koska se kerätään ruokintakäytävältä raapoilla lietekuiluun. Ruokintapöytä sijoitetaan keskelle navettaa. Laajennuksen jälkeen lehmiä ei käytännössä laidunneta. Laajennus ei tule vaikuttamaan säilörehun teko tai varastointitapoihin. Rehun määrä tulee jatkossa olemaan hakijan mukaan noin 3000 t/a. Liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä myös jatkossa ja väkirehua tuodaan 2 6 kertaa kuukaudessa. Teuraskuljetuksien määräksi arvioidaan 1 2/kk. Lisäksi lietelantaa viedään etäsäiliöihin säännöllisesti pakkaskauden ulkopuolella. Laajennus lisää liikenteen määrää, mutta osin liikennöinti toteutetaan suuremmilla kuormilla ja kertaerillä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys Laajennuksen yhteydessä tullaan rakentamaan lietteelle 2 uutta etälietesäiliötä Heilakanaukeen tai Höystösensuon alueelle. Maaperätutkimuksia on tehty em. alueilla sekä tilakeskuksessa. Lietelantatilavuutta rakennetaan suunnitelmien mukaan lisää noin 6000 m 3 (alustavien suunnitelmien mukaan kokonaistilavuudet 2151 m 3 ja 4120 m 3 ). Lisäksi pumppukaivotilavuutta tulee lisää 35 m 3. Hakemuksen mukaan uudet lietesäiliöt ovat nk. kumikalvoaltaita, jotka on tehty EPDM kumista (Firestone EPDM). Kyseessä olevalla materiaalilla on MMM:n ennakkohyväksyntäpäätös 1828/44/2004, Lisäksi rakennetaan uusi betoninen kuivalantala, jonka tilavuus on 300 m 3. Taulukko 1. Jukolan Maitotila Oy:n olemassa olevat ja suunnitellut lantavarastot sekä niiden tilavuus sadevesien määrä poislukien. LIETESÄILIÖ HYÖTYTILAVUUS m 3 Nykyinen tilakeskuksen lietesäiliö 1096* Nykyinen etälietesäiliö I 2170* Nykyinen etälietesäiliö II 1920* Nykyinen kuivalantala (katettu) 180** Uusi etälietesäiliö I 2027** Uusi etälietesäiliö II 3947** Uusi kuivalantala 300*** Lietekuilut ja pumppukaivo (laajennuksen jälkeen) 435** * Perustuu ympäristökeskuksen vuonna 2007 tehdyn tarkastuksen mittauksiin ** Perustuu suunnittelijoiden antamiin tietoihin *** Tilavuudessa ei ole huomioitu sadevesiä, sillä päätöstä kattamisesta ei ole vielä tehty Tilalla syntyvän lannan levitykseen on tällä hetkellä käytössä 279 peltohehtaaria, joista omia on 253 ha ja vuokrapeltoa 26 ha. Lantaa levitetään pelloille kasvukaudella (viikoilla 18 33), pääosa lannanlevityksestä tehdään ensimmäisen säilörehun niiton jälkeen. Vedenkulutus ja jätevesien käsittely

4 4/13 Tilalla käytettävä puhdas vesi otetaan tilan pihakaivoista. Hakijan mukaan Valio Oy tutkii vettä säännöllisesti, eikä sen laadussa ole ollut ongelmia. Sekä maitohuoneen pesuvedet että eläinsuojan muut pesuvedet tullaan johtamaan lietesäiliöön. Hakemuksessa on arvioitu, että jätevesiä syntyy tulevassa tilanteessa yhteensä noin 600 m 3 /a. Polttoaineet, kemikaalit ja niiden säilytys Polttonesteitä säilytetään betonilattiaisessa katetussa varastossa, navettarakennuksen läheisyydessä. Polttonestesäiliöitä on varastossa kolme kappaletta (4000 l, 6200 l ja 3100 l), lisäksi muita öljytuotteita, kuten voiteluöljyjä on noin 500 l. Paloviranomainen on tarkastanut säiliöt vuonna Pesuaineet säilytetään navettarakennuksessa, maitohuoneessa, omassa 200 l:n astiassa. Kasvinsuojeluaineita pyritään ostamaan aina kerralla tarvittava määrä, säilytys tarpeen mukaan vanhan navetan alakerrassa. Rehunsäilöntäaineet säilytetään omissa astioissaan konehallissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lupahakemuksen mukaan lannanlevitys toteutetaan pääosin multaimella suoraan nurmelle kasvukaudella. Kynnetyille pelloille levitetään lanta pintalevityksenä ennen kylvöä ja mullataan nopeasti äestämällä. Navetan laajennusosa tullaan hakijan mukaan toteuttamaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttavaksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Yleistä Toiminnasta syntyvä kuormitus on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia voivat olla päästöt pinta ja pohjavesiin ja ilmaan sekä liikenteen aiheuttama melu ja muu häiriö. Hakija on arvioinut, että toiminnan ympäristövaikutukset sinänsä eivät juurikaan muutu nykyisestä, vaikka toiminnan laajentaminen lisääkin rehun ja lannankuljetuksesta aiheutuvaa liikennettä. Jukolan tila on sitoutunut maatalouden ympäristötukijärjestelmään nykyiseksi sopimuskaudeksi, lisätoimenpiteenä on lannan levitys kasvukaudella. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyviä jätteitä ja niiden toimituspaikat ovat lupahakemuksen mukaan seuraavat: Kuolleet eläimet (noin 5/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle, haku tapahtuu 1 2 vuorokauden kuluessa ilmoituksesta. Jäteöljy sekä muut ongelmajätteet toimitetaan kunnan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Maatalousmuovit toimitetaan Joutsan Kuljetus Oy:lle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen, suuremmat määrät haetaan tilalta. Käyttökelvoton rehu levitetään kuivalannan seassa peltoon. Mikäli käyttökelvotonta maitoa muodostuu, johdetaan se lietesäiliöön. Poikkeukselliset tilanteet Tilalla on pelastussuunnitelma, jonka mukaan toimitaan erityistilanteissa. Suunnitelmassa on myös käyty läpi toimia, joilla pyritään ehkäisemään vahinko ja poikkeustilanteiden, kuten tulipalon tai öljyvuodon, syntyminen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

5 5/13 Lupahakemuksen täydennykset, neuvottelu ja tarkastuskäynnit Lupahakemusta on täydennetty tarkastuskäynnin yhteydessä Muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Täydennyksiä lupahakemusasiakirjoihin on lisäksi toimitettu , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Joutsan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Keski Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Joutsan Seudussa Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Joutsan kunnanvirastossa, osoitteessa Länsitie 7. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee kirjeillä nro KSU 2008 y 153/113, Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Joutsan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Joutsan rakennuslautakunta on , 17 todennut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Samoin Joutsan kunnanhallitus on , 220 todennut, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään , KSU 2008 y 135/113 varannut hakijalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja aineistoon ja tulla kuulluksi. Kirjettä on täydennetty Joutsan kunnanhallituksen lausunnolla. Hakija ei ole esittänyt erillistä vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU VIRANOMAISEN RATKAISU Keski Suomen ympäristökeskus myöntää Jukolan Maitotila Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lypsykarjatalouden laajentamiselle Jukolan tilalla (RN:o 1:207) Joutsan kunnan Leivonmäen kylässä hakemuksen mukaisesti. Laajennus tulee toteuttaa ja toimintaa harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä. Laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava Keski Suomen ympäristökeskukselle ennen sen käyttöönottoa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

6 6/13 Lannan käsittely ja varastointi 1. Lupa myönnetään eläinsuojalle, jotka on tarkoitettu 300:lle lypsylehmälle, 199 hieholle ja 47 alle kuuden (6) kuukauden ikäiselle vasikalle. Eläinmääriä voidaan muuttaa, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. (YSL 43 ) 2. Tilan nykyisten ja rakennettavien lantavarastojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettuja, ettei lantaa pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Laajennuksen jälkeen tilan käytössä tulee olla laskennallisesti lietelantalatilavuutta (ilman sadevesiä) vähintään m 3 (sisältää lietelannan sekä puristenesteen ja eläinsuojan jätevedet). Lisäksi säiliökorkeutta on varattava sadevesille 30 cm. Kuivalantalatilavuutta tulee olla laskennallisesti vähintään 316 m 3 (ilman sadevesiä). Mikäli kuivalantalaa ei ole katettu, tulee varata sadevettä varten 0,1 m 3 /m 2. Mikäli uusia lietesäiliöitä rakennetaan tilakeskukseen, tulee ne kattaa vähintään kelluvalla katteella. Lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä tulee tilakeskuksessa sijaitsevan nykyisen avolietesäiliön kattamisesta esittää selvitys. (YSL 4, 7, 8 ja 43 :t, NaapL 3 ja 17 :t, VNA 931/2000) 3. Uudet kumikalvoaltaat tulee toteuttaa hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti. Alusrakenteena toimivan pohjamaan tulee olla riittävän kantava ja vakaa. Tarkennetut suunnitelmat ja altaiden rakentamisaikataulu tulee esittää ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Ennen kalvon asentamista altaan pohja tasataan ja terävät kivet sekä juuret poistetaan. Tasatun pohjan päälle tulee levittää vähintään 100 mm hiekkaa tai luonnonsoraa. Altaiden alle tulee asentaa salaojitus, joka estää veden kertymisen kumikalvon alapuolelle, ja on yhteydessä tarkastuskaivoon. Niihin kohtiin, joihin tehdään kumikalvon päälle rakenteita tai joihin kohdistuu koneiden tai laitteiden paino (esim. sekoitin), tulee valaa betoniset suojalaatat. Valmiit altaat tulee aidata. Kumikalvojen asennus tulee tehdä asiantuntijan toimesta. Viimeistään 3 kuukautta altaan valmistumisen jälkeen tulee ympäristökeskukselle toimittaa raportti rakentamistöistä, raporttiin liitetään myös asennuksesta vastaavan asiantuntijan selvitys työn toteuttamisesta. (YSL 4, 5, 6, 7, 8, 43 ja 83 :t, VNA 931/2000) 4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkistettava niiden kunto. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi. Varastojen tyhjennyksestä ja lannan kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten haju tai meluhaittaa tai päästöjä ympäristöön. Toiminnanharjoittaja vastaa myös käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannanlevityksestä. (YSL 4, 7, 8 ja 43 :t, JäteL 19, NaapL 17, Vna 931/2000) 5. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla riittävästi eläinyksikköä kohti. Hakemuksessa ilmoitettu eläinmäärä vaatii peltoa maksimieläinmäärillä laskettuna vähintään 256 hehtaaria. Lisäksi peltoa tarvitaan valtaojien ja vesistöjen suojakaistoja varten. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltäväksi muualle kuin pelloille on varmistuttava siitä, että laitoksella on toiminnan sisältävä ympäristölupa ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (nk. sivutuoteasetus) vaatimukset täyttyvät. (YSL 5, 43 ja 45 :t, EY:n asetus 1774/2002) 6. Vesistöjen ja valtaojien läheisyydessä sijaitseville pelloille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei käsitellä lannalla. Mikäli lantaa le

7 7/13 vitetään talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen läheisyyteen, tulee niiden ympärille jättää metriä leveä suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. (YSL 4, 8 ja 43 :t, VNA 931/2000) 7. Säilörehu tulee varastoida pääsääntöisesti kiinteissä rehusiiloissa tai pyöröpaaleissa ja muodostuva puristeneste johtaa tiivispohjaiseen säiliöön ja käyttää pelloilla lannoitteena hakemuksen mukaisesti. Säilörehun varastoinnissa ja käsittelyssä on huolehdittava siitä, että puristenesteistä ei aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista. Hakemuksessa ilmoitettu siiloissa käsiteltävä rehumäärä vaatii vuosittain puristenestetilavuutta 150 m 3. Säilörehua ei tule tehdä aumaan kuin poikkeustapauksissa, jolloin auman pohjalla tulee olla muovi, ja auma tulee varustaa säiliöllä puristenesteen talteen ottoa varten. (YSL 8 ja 43 :t, VNA 931/2000) Jätteet ja jätevedet 8. Maitohuoneen pesuvedet ja muut eläinsuojan jätevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietesäiliöön. Mikäli eläinsuojan jätevedet aiotaan käsitellä muulla tavoin, tulee toiminnanharjoittajan olla yhteydessä ympäristökeskukseen, joka antaa asiassa lisäohjeita. (YSL 8, 43, 55 ja 103 :t) 9. Toiminta tilalla tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että ongelmajätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt, lääkkeet ym.) toimitetaan ympäristöluvanvaraiseen käsittely tai vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne niille järjestettyihin vastaanottopaikkoihin. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan tilalla, tulee se tehdä asianmukaisesti. (YSL 43 ja 45 :t, JäteL 4, 6, 12, 15 ja 51 :t, EY:n asetus 1774/2002) Polttonesteiden varastointi 10. Polttonesteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu vaaraa terveydelle, pinta ja pohjavesille tai muulle ympäristölle. Mikäli tilalla käytettävät polttonestesäiliöt eivät ole kaksoisvaippasäiliöitä, on ne sijoitettava tiivispohjaiseen ja suoja altaalla varustettuun katettuun tilaan. Säiliöt on varustettava ylitäytön ja laponestolaitteilla. Onnettomuus ja vahinkotilanteiden varalle tilalla on aina oltava riittävä määrä sopivaa imeytysainetta. Polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla paloviranomaisten edellyttämällä tavalla. Vastuu vuotavasta öljysäiliöstä ja aiheutetusta vahingosta kuuluu säiliön omistajalle. (YSL 7, 8 ja 43 :t) Paras käyttökelpoinen tekniikka 11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43 :t, YSA 37 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointimääräykset 12. Kumikalvoaltaiden alle asennettujen salaojien tarkastuskaivosta tulee ottaa vesinäyte joka toinen vuosi, ensimmäinen näyte otetaan ennen altaiden käyttöönottoa. Vesinäytteestä analysoidaan ainakin kokonaistyppi, kokonaisfosfori, ammoniumtyppi sekä lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit akkreditoidussa laboratoriossa. Tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua Keski Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus voi perustellusta syystä muuttaa tarkkailua tai sen tiheyttä. (YSL 5, 46, 55 ja 83 :t)

8 Muut ohjeet 8/ Tilan tekniset laitteistot on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Eläinsuojien, rehusiilojen ja lantavarastojen rakenteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huollosta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä ympäristöviranomaisille. (YSL 4, 5, 43, 46 ja 83 :t) 14. Kirjaa on pidettävä myös vuosittain muodostuvan lannan määrästä, levityspaikoista ja levitysajankohdista sekä kuolleiden eläinten määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista sekä mahdollisista muutoksista eläinmäärissä, lannan varastointitiloissa, peltolohkoissa ja pellon vuokrasopimuksissa. Lisäksi kirjaa on pidettävä jätteiden käsittelystä (lajit, määrät, toimituspaikat). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 5, 46 ja 83 :t, YSA 30, JäteL 51 ja 52 :t) Häiriö ja poikkeustilanteet sekä toiminnan lopettaminen tai olennainen muuttaminen 15. Mahdollisista häiriö tai poikkeustilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. (YSL 5, 7, 8 ja 43 :t, YSA 30 ) 16. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja lopettamisesta sekä toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräilyyn. (YSL 43, 81 ja 90 :t, YSA 30 ) Lannan levityksessä ja varastoinnissa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Tilalla tehtävissä rakentamistöissä on noudatettava maa ja metsätalousministeriön asetusta tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista nro 100/2001 siltä osin kuin se koskee lypsykarjarakennuksia. Mikäli rakenteissa käytetään kyllästettyä puuta, tulee huomioida valtioneuvoston asetus (8/2003) kreosootin ja sillä käsitellyn puun käytön ja markkinoille luovuttamisen rajoittamisesta sekä valtioneuvoston asetus (787/2007) arseeniyhdisteiden, elohopeayhdisteiden ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien valmisteiden ja tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta. RATKAISUN PERUSTELUT

9 Lupaharkinnan perusteet 9/13 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti lupa voidaan myöntää mikäli toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytykset Keski Suomen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti Jukolan Maitotila Oy:n toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan sijainti alueella, jolla maatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Luvanhakijalla on katsottu olevan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus ja hakemuksessa esitetyt suunnitelmat huomioon ottaen voidaan arvioida, että tilalla toimitaan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupamääräysten 1 16 yksilöidyt perustelut Määräys 1: Ympäristölupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinmäärien mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mutta toimintaa on harjoitettava lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun (2466) yksikkömäärän puitteissa. Yhteenlaskettu lannantuotanto ei saa ylittää 432 lypsylehmän laskennallista lannantuotantoa. Eläinyksikkökertoimet on määritetty ympäristöministeriön kirjeessä Dnro YM4/401/2002, Määräys 2: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta vähennettynä mahdollisella laidunkauden pituudella. Lupahakemuksen mukaan eläimiä ei laidunneta. Laajennuksen jälkeen tilalla on käytössään laskennallisesti noin m 3 lietelantatilavuutta (hyötytilavuus) sekä 480 m 3 kuivalantatilavuutta. Lietelantalatilavuuden katsotaan olevan laskennallisesti riittävä myös muodostuville puristenesteille ja pesuvesille. Kattamattomiin lantavarastoihin tulee varata tilavuutta myös sadevesille. Tilakeskuksen lähistöllä on asutusta, joten on edellytetty selvitystä olemassa olevan lietesäi

10 10/13 liön kattamisesta sekä vähintään kelluvan katteen käyttöä mahdollisesti tilakeskukseen rakennettavassa lietelantavarastossa. Kattaminen vähentää hajuhaittoja sekä estää sadevesien pääsyn varastoihin, joka vaikuttaa kuljetettavan ja levitettävän lietteen määrään. Määräykset 2 ja 3: Lupamääräyksissä on korostettu rakenteiden tiiveyttä, sillä lannan, pesuvesien ja puristenesteen käsittelystä tai varastoinnista tilalla ei saa seurata valumia tai vuotoja, joista voi aiheutua maaperän tai pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa, ja että käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000, nk. nitraattiasetus) mukaisesti. Uusien kumikalvoaltaiden pohjan salaojituksen ja siihen liittyvän tarkkailukaivon avulla voidaan säiliön mahdolliset vuodot havaita aikaisessa vaiheessa. Altaan rakennusalustaan liittyvillä määräyksillä pyritään minimoimaan altaaseen kohdistuvaa mekaanista rasitusta. Vaatimuksen pohjamaan riittävästä kantavuudesta ja vakavuudesta tulee täyttyä myös altaan ollessa tyhjä. Valvontaviranomaiselle toimitettavat tarkennetut suunnitelmat ja työn toteutuksen raportointi ovat tärkeitä arvioitaessa valmiin altaan asianmukaisuutta. Useimmiten lupahakemuksessa ei myöskään tule esille riittävällä tarkkuudella materiaalien ominaisuudet, työmenetelmät ja toimintatavat. Myös toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ja tästä syystä sekä viranomaisvalvontaa varten, on töiden dokumentointi tärkeää. Määräykset 4 ja 13: Lantavarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva varastointitilavuus ei pienene ja päästöjä maaperään tai pohjavesiin ei synny. Mikäli lantaa joutuu ympäristöön esimerkiksi lannan kuormaamisessa tai kuljetuksessa, on ympäristö siistittävä välittömästi. Lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa sekä typpipäästöä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Määräys 5: Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 hehtaari/1,5 lypsylehmää, 1 hehtaari/4 hiehoa ja 1 hehtaari/8 (alle kahdeksan kuukauden ikäistä) nuorkarjaa. Vähimmäispinta alavaatimus perustu karjalannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Jukolan tilalla on käytössään yhteensä 279 ha peltoa, joten peltoala on laskennallisesti riittävä. Määräykset 6, 7, 8 ja 10: Lupamääräyksien tarkoituksena on suojella maaperää, pohja ja pintavesiä sekä mahdollisia talousvedenottopaikkoja. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty. Lannanlevitykselle annetut suojavyöhyke etäisyydet valtaojien ja vesistöjen sekä talousvesien hankintaan käytettävien lähteiden ja kaivojen ympärillä ja läheisyydessä perustuvat valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000, nk. nitraattiasetus). Polttonesteiden varastointiin liittyy ympäristöriskejä, joiden minimointi mm. pitämällä imeytysainetta saatavilla, on tärkeää. Määräys 7: Säilörehun puristeneste on hyvin ravinnepitoista ja vesistössä happea kuluttavaa. Puristenesteen talteenotto perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

11 11/13 (931/2000, nk. nitraattiasetus). Muodostuvan puristenesteen määrän arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , jossa arvioidaan puristenesteitä kertyvän 0,05 m 3 /rehutonni. Rehua voidaan valmistaa aumaan vain poikkeustilanteissa, sillä se ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräys 8: Eläinsuojan pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöön ja sieltä lannan mukana hyödynnettäväksi pellolla lannoitteena. Mikäli hakijan suunnitelmat jätevedenkäsittelyssä muuttuvat, on edellytetty suunnitelman toimittamista ympäristökeskukseen, jotta viranomainen voi antaa tarvittavia lisämääräyksiä ja varmistua, että valtioneuvoston asetuksen (542/2003, nk. talousjätevesiasetus) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla vaatimukset täyttyvät. Määräys 9: Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaisiin paikkoihin, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristön pilaantumista. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä jätelain mukaan, mikäli se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvaa vaaraa. Määräys 11: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Määräykset 12, 13 ja 14: Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvontaa varten. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa, ja että lanta voidaan levittää pellolle asianmukaisesti sekä että pellot ovat sellaisia, että lantaa voi levittää niille kuormittamatta kohtuuttomasti pintatai pohjavesiä. Määräyksessä 12 asetettu tarkkailuvelvoite on tarpeen lietealtaiden tiiveyden varmistamiseksi sekä mahdollisen vaurion havaitsemiseksi mahdollisimman nopeasti. Määräys 15: Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. Määräys 16: Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen

12 Korvattavat päätökset 12/13 Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi lupaviranomaiselle mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee hakemuksessaan esittää yhteenveto tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista tai muista ympäristökuormitusta vähentävistä tai lisäävistä toimenpiteistä vuosilta Kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi, korvataan sillä Keski Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, voidaan nykyisiä toimintoja jatkaa keskeytyksettä ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. (YSL 100 ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 37, 38, 42, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 81, 83, 90, 96, 100 ja 103 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 ja 37 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 3 ja 17 :t Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annettuun ympäristöministeriön päätökseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006). Maksu käsittää ympäristöluvan eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään kuitenkin maksu, jonka suuruus on 50 % mainitun asetuksen taulukon mukaisesta maksusta: euroa 50 % = euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

13 MUUTOKSENHAKU 13/13 Keski Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Joutsan kunnan ja Keski Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, lähetetään tieto lupapäätöksen antamisesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen sekä kunnanhallitus ja viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Annu Palomäki Ylitarkastaja Katriina Koivisto JAKELU Päätös Jukolan Maitotila Oy Poikkitie 236 B Leivonmäki Tiedoksi Joutsan kunnanhallitus ja rakennuslautakunta Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Suomen TE keskus/maaseutuosasto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti: kirjaamo.syke@ymparisto.fi) Ilmoitus päätöksestä (kuulutus) Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta LIITTE Valitusosoitus