PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030"

Transkriptio

1 PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN RAPORTTI Val

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT PERUSTELUITA JA PERIAATTEET Palvelukohtaiset erilliset palveluverkkosuunnitelmat Perusteluita palveluverkon kehittämiselle Palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet PALVELUVERKKO OSA-ALUEITTAIN 10 1) Vatiala 10 2) Suorama ) Kirkonkylä. 16 4) Raudanmaa, Raikku, Vehoniemi ) Ruutana, Suinula, Haviseva, Lihasula ) Ohtola, Haapaniemi, Kuohenmaa ) Sahalahti ja Kuhmalahti KEHITTÄMISLINJAUKSET. 29 Liitteet Liite 1: Palveluverkon toimenpideohjelma Liite 2: Tilastoaineisto Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat 2

3 1. JOHDANTO Kangasalla talouden tilan heikkenemisestä johtuen on valtuustossa vuonna 2009 tehty päätöksiä kunnan talouden tasapainottamisesta vuosina Tavoitteena on ollut löytää keinot, joiden avulla kunnan talous saadaan tasapainoon ja pystytään myös varautumaan kunnan asukasluvun kasvun tuomaan palvelujen kysynnän kasvuun ja investointitarpeisiin. Perustavoitteena tasapainottamistoimilla on löytää tasapaino, joka turvaa kunnan palvelujen järjestämisen. Valtuusto on hyväksynyt kunnan talouden tasapainottamisohjelman, jossa on asetettu yhdeksi tavoitteeksi kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen eri palvelutoiminnoissa. Vaikka taloudellisesta tilanteesta johtuvat perustelut palveluverkon tarkastelulle ovat vauhdittaneet työn liikkeellelähtöä, suunnitelman tekemiselle on useita muitakin perusteluita. Kunnan asukasluvun ja palvelutarpeiden voimakkaasta kasvusta johtuen palvelutoiminnoissa on jouduttu turvautumaan kalliisiin paniikkiratkaisuihin ja erillisiä pieniä yksiköitä on syntynyt erittäin paljon erityisesti päivähoitoon. Muutoinkin yksiköiden määrä on vastaavankokoisiin kuntiin verrattuna useilla palvelualueilla suuri; mm. päiväkotirakennuksia on 28, kouluja 16, kirjastoja 4, terveysasemia 5 ja hammashoidon toimipisteitä 7. Erillisiä palvelukohtaisia palveluverkkoselvityksiä on tehty useita, mutta niiden keskinäinen koordinointi on puutteellista. Selvityksessä on tavoitteena etsiä uusia muotoja tuottaa palveluja laajenevaan tarpeeseen. Tuotantotavat voivat vaihdella suurestikin, eikä ole perustelua sitoa näkökulmaa mihinkään yksittäiseen ratkaisuun. Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyväksymässä rakennesuunnitelmassa painotetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, palveluiden saatavuutta, joukkoliikenteen merkityksen kasvattamista ja hajarakentamisen vähentämistä. Tavoitteet tukevat taloudellisesti kestävää rakennetta, joka mahdollistaa pitkälti myös olevien julkisten palveluiden täysipainoisen käyttämisen. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat laatineet sopimuksen keskeisistä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvistä toimista, joiden toteuttamista ohjataan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmassa ja kuntien omissa ohjelmissa. Tavoitteena on yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla niin että samalla voidaan varmistaa asukkaiden arjen toimivuus. Rakentamisen ohjelmoiminen yhdessä eri toimialojen kanssa vaikutuksia pohtien ja vaihtoehtoja vertaillen mahdollistaa merkittävien säästöjen saavuttamisen. Kangasalan kunta ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat allekirjoittaneet energiatehokkuussopimuksen ( ). Sopimuksella sitoudutaan 9 %:n energiansäästöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Kunnan talouden vakauttamisohjelmaan on vuosille asetettu yhdeksi tavoitteeksi kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen. Näillä toimenpiteillä vastataan myös Kangasalan kunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä sopimiin energiantehokkuussopimuksen tavoitteisiin. 3

4 2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Kunnanjohtaja asetti päätöksellään palveluverkkotyöryhmän valmistelemaan palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelman. Tehtävänä on ollut tarkastella palveluverkkoja kaikkien kunnan palvelutoimintojen osalta; virastot, terveysasemat, suun terveydenhuollon toimipisteet, vanhushuollon palveluyksiköt, koulut, päiväkodit ja ryhmikset, nuorisotilat, vapaa-ajan toiminnat eli kentät ja huoltorakennukset, kirjastot, keittiöt ja varikkotoiminnot. Työryhmän jäsenet: sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Harju, työryhmän puheenjohtaja kehitys- ja elinkeinojohtaja Lasse Silvan, työryhmän sihteeri sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski apulaiskunnanjohtaja Reijo Riekkola tekninen johtaja Mikko Ilkka hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola ( alkaen) Lisäksi työryhmässä ovat olleet asiantuntijoina: rakennuspäällikkö Arja Lehto kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen talousjohtaja Seppo Saarinen laskentapäällikkö Ilkka Manninen Palveluverkkotyön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys ja tavoite palvelujen käytön tehostamisesta ja esittää konkreettisia toimia palvelujen tulevalle toteuttamiselle. Palveluverkon ja toimitilojen yhteisellä suunnittelulla ja toteuttamisella pystytään paremmin hyödyntämään olemassa olevaa palveluverkkoa, vähentämään investointeja sekä tasapainottamaan palvelujen kysyntää ja tarjontaa. Palveluverkon kehittämistyötä on tehty eri palvelukeskusten yhteistyönä. Työryhmä esitteli palveluverkon kehittämisen taustaa ja periaatteita valtuustoseminaarissa Valtuustoinfossa esiteltiin työn senhetkistä vaihetta ja saatiin valtuuston evästyksiä jatkovalmistelulle. Toukokuun aikana kuultiin laajasti eri palvelukeskusten edustajien ajatuksia ja suunnitelmia palveluverkon kehittämisestä kolmessa eri tilaisuudessa järjestettiin palvelukeskusten esimiehille työpajatyyppinen tilaisuus, jossa käytiin läpi palveluverkkosuunnitelman linjauksia ja yhteen sovitettiin tulevaisuuden suunnitelmia. Ohjausryhmä on kokoontunut useita kertoja ja asiaa on käsitelty kunnan johtoryhmässä. Palveluverkon kehittämissuunnitelmasta on pyydetty kuntalaispalautetta kunnan internetsivujen välityksellä. Palautteita tuli 179 kappaletta. Palveluverkkotyöryhmä ja eri toimialojen asiantuntijat ovat antaneet palautteissa esitettyihin kysymyksiin vastauksia, jotka julkistettiin kunnan internet -sivuilla. Palveluverkkoa on esitelty lautakunnille infotilaisuudessa ja käsitelty kunnanhallituksen seminaarissa sekä kunnanhallituksen suunnittelukokouksessa Valtuustolle pidetään infotilaisuus suunnitelmasta

5 3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEITA 3.1. Palvelukohtaiset erilliset palveluverkkosuunnitelmat Kangasalan kunnassa ja Tampereen seudulla on tehty ja tekeillä useita palvelukohtaisia perusteellisia palveluverkkotarkasteluja: Valmistuneet: Valmisteilla: Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys (2008) Palvelujen järjestäminen Kangasalla vuoteen 2015, Palvelustrategia (2008) Yhteistoiminta-alueen palvelutyöryhmän loppuraportti (2008) Kangasalan kouluverkkosuunnitelma (2008) päivitys tekeillä Päivähoitotilat, Tarveselvitys 2007 päivitys tekeillä Kangasalan vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma (2009) Kangasalan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kangasalan kunnan vammaispoliittinen ohjelma 2009 Kangasalan kunnan kulttuuriohjelma , Innostuksessa on taikaa Liikuntapoliittinen ohjelma 2010 Kehitysvammahuollon asumispalvelujen tarveselvitys (2010) Kentät ja huoltorakennukset raportti 2007 Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma Kirjastoverkkoselvitys (seudullinen) Opistoverkkoselvitys (seudullinen) Nuorisotyön kehittämissuunnitelma Kangasalan viheralueohjelma Toisen asteen koulutuksen jatkoselvitys (seudullinen) 5

6 3.2. Perusteluita palveluverkon kehittämiselle Palveluverkon tiivistämisen tarvetta ja perusteluita on tarkastelu eri näkökulmista: Asiakasnäkökulma Laadukkaat palvelut kuntalaisille Arjen helppous, luontevat ja turvalliset kulkureitit Pystytään takaamaan paremmin laajat aukioloajat Asiakkaan odotukset henkilökunnan osaamisen suhteen pystytään turvaamaan Tuttu ja turvallinen siirtyminen päivähoidosta kouluun, alakoulusta yläkouluun jne. Eri ikäryhmien ja asukasryhmien kanssakäyminen lisääntyy Peruspalvelujen keskittäminen tuo mukanaan monipuolisia vapaa-ajan palveluita Talousnäkökulma Tukipalvelujen tehokas järjestäminen Ateria, siivous, kiinteistönhoito Kuljetukset vähenevät Henkilöstön joustava ja tehokas käyttö mahdollistuu, mikä säästää sijaismäärärahoja Henkilöstön työajat saadaan riittämään paremmin isoissa yksiköissä Optimaaliset ryhmä- ja luokkakoot päivähoidossa ja kouluissa Välineistön ja tilojen yhteiskäyttö mahdollistuu, eri käyttäjäryhmien tilojen yhteiskäyttö lisääntyy, tilojen käyttöaste ja aika lisääntyvät Infrastruktuuri-investoinnit ja kunnossapidon kustannusten kasvu vähenee; tukeutuminen olemassa olevaan Prosessinäkökulma Eri palvelualueiden luonteva yhteistyö lisääntyy nivelvaiheet helpommiksi Moniammatillisuutta korostavia toimintamalleja helpompi toteuttaa Tukipalvelujen järjestämisen prosessit helpottuvat Suunnittelun prosessit kehittyvät, laatu paranee Yhtenäiset toimintakäytännöt ja prosessit Henkilöstönäkökulma Yksikön toimintavarmuus (pienten yksiköiden haavoittuvuus) Henkilöstömäärän kasvun hallinta palvelutarpeen kasvaessa Henkilöstön saatavuus, työn mielekkyys, työyhteisön tuki, mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen Työturvallisuus paranee Henkilöstön joustava käyttö sijaisjärjestelyt Erityishenkilöstön käyttö tehostuu Henkilöstön työajan hallinta helpottuu Johtaminen ja esimiestyö selkiintyvät ja työhyvinvointi paranee 6

7 3.3. Palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet Palveluverkon kehittämissuunnitelma on strateginen suunnitelma vuosille Se ohjaa jatkossa palveluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Kehittämissuunnitelmassa on linjattu, millaisia muutostarpeita nykyisessä palveluverkossa on, millainen palveluverkko tarvitaan suunnitteilla oleville uusille asuinalueille ja mitä vaikutusta sillä on jo olemassa olevaan palveluverkkoon. Lisäksi kehittämissuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä palveluverkon kehittämiseksi. Sujuva arki on erilaista maaseudulla kuin keskustaajamassa. Maaseudulla palvelut ovat usein vaikeasti tavoitettavissa ja vaatimattomia. Kehitys on johtanut mm. julkisen liikenteen palvelutason nopeaan alenemiseen. Sama kohtalo uhkaa maaseudun lisäksi jo monia taajaman osia. Tämä kehityslinja on todennäköinen muidenkin palveluiden osalta. Kaupallisten palveluiden pysyvyyttä ei voi taata, ja palveluista voi joutua maksamaan enemmän. Maaseudulla ei voi olettaakaan, että palvelut ovat lähellä. Palveluverkkotarkastelussa noudatetaan palvelujakoa lähi-, kuntakeskus- ja seudullisiin palveluihin. Lähipalvelut Lähipalveluille tunnusomaista on palvelun käytön toistuvuus sekä turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Lähipalvelujen kriteereitä päivittäinen ja jatkuva käyttö maantieteellinen ja ajallinen saavutettavuus kotona tai asuinalueella järjestettävät palvelut useimpien tarvitsema palvelu laaja asiakaspohja Lähipalveluita ovat mm: päivähoito, esi- ja alkuopetus, äitiys-, lasten- ja aikuisneuvolat kotihoito pallokentät, luistinradat ja uimapaikat liikuntareitit Vatiala, Suorama, Kirkonkylä, Ruutana (Pohjoisosa), Sahalahti ja Kuhmalahti (Itäosa) ovat alueita, joissa edellä mainittuja lähipalveluja tulee olla tarjolla. 7

8 Kuntakeskuspalvelut Keskitettyjen palveluiden tunnuspiirteet ovat samankaltaisia lähipalveluiden kanssa. Erona on maantieteellisesti laajempi asiakaspohja. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Kuntakeskuksessa/taajamassa järjestettävien palvelujen kriteereitä tarkoituksenmukainen toiminnallinen kokonaisuus pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin (pl. vuoro- ja erityispäivähoito) luontaiset asiointisuunnat, kohtuullinen ajankäyttö saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti. riittävän väestöpohjan tarpeet mahdollistavat erikoistumisen (osaaminen, laitteisto, tilat). kysymys voi olla myös erityisryhmän palvelusta tai palvelusta, joka vaatii merkittävää resursointia, erikoisosaamista ja -laitteistoa Keskitettyjä palveluita ovat mm. virastopalvelut erityisryhmien asumispalvelut terveysasema, jossa lääkäripalveluita terveyskeskussairaala vanhainkoti kirjasto uima-, jää- ja liikuntahalli yläkoulu lukio Palvelut tarjotaan pääasiassa yhdessä toimipisteessä kuntakeskuksessa, joitakin palveluja perusteltua sijoittaa isoimpiin, kasvaviin taajamiin. Tällaisia palveluja ovat lääkäripalveluja tarjoavat terveysasemat, kirjasto, yläkoulu ja erityisryhmien asumispalvelut. Kirkonkylän lisäksi erityisesti voimakkaasti kasvavalle Vatialan alueelle on tarkoituksenmukaista sijoittaa joitakin keskitettyjä palveluja. Muille alueille keskitettyjä palveluja sijoitetaan vain erityisen painavista syistä. 8

9 Seutukunnalliset palvelut Oleellista on maantieteellisesti laaja asiakaspohja ja tätä kautta saavutettu riittävä volyymi palvelujen tuottamiselle. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Seutukunnallisten palvelujen kriteereitä suhteellisen harvoin esiintyvä palvelun tarve erityisosaamista edellyttämä palvelu kallis laitekanta ja erityinen tilantarve kansalliset ja kansainväliset standardit uusi vakiintumaton toimintatapa tieteellinen tutkimus hoidon/palvelun vaikuttavuudesta erikseen sovitut ostopalvelut kuntarajojen lähellä olevat muuten normaalisti kunnalliset palvelut Seutukunnallisia palveluja ovat mm. Erikoissairaanhoito Kehitysvammahuollon laitospalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalvelut Aluepelastuslaitos Yksityisen päivähoidon kehittämisyksikkö Palveluverkon kehittämisen periaatteet Palveluverkkoa kehitettäessä kaikki alla olevat tekijät arvioidaan yhdessä, ratkaisuja ei tehdä vain yhden periaatteen nojalla, kokonaisuus ratkaisee! 1. Saavutettavuus: ei vain etäisyys vaan luontaiset kulkusuunnat, sujuva arki - julkinen liikenne - työmatkareitit - liikenneympäristön turvallisuus 2. Asiakaslähtöisyys: kuullaan kuntalaisia - avoimuus - vaihtoehtojen vertailu 3. Muutosten ennakointi: kasvun sijoittuminen, väestön ikääntyminen - yhteys maankäyttöön ja muuhun suunnitteluun vahvistuu - palvelutarpeet muuttuvat - sähköiset palvelut lisääntyvät 4. Mahdollisuus yhteistyölle: seudullinen ja yksityinen palvelutuotanto - varaudutaan seudullisen tuotannon kasvuun - avataan ovia yksityisen sektorin tuotannolle siellä missä se on järkevää Val : avataan ovia yksityisen sektorin tuotannolle, kun se on kustannustehokasta ja laadukasta kuntatalouden ja kunnan palvelutehtävän kannalta. 9

10 5. Talous: palvelut mitoitetaan talouden kantokyvyn mukaan - tehokkuus - synergiat - oikea mitoitus ja määrä - oikea ajoitus - oikea sijoitus 4. PALVELUVERKKO OSA-ALUEITTAIN 1) Vatiala Vatialan alueen väestö Kuvio 1: Vatialan väestö v. 2001, 2005 ja

11 Kuvio 2: Vatialan väestönmuutos v Vatialan alueen kehittyminen Vatialan asukasluku v lopussa oli Viime vuosina on kasvua ollut noin 90 asukasta vuodessa. Rakennesuunnitelman mukaan Vatialan alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1000 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 750 asukkaalla. Siihen liittyvän Lamminrahkan alueen rakentaminen alkaa vuosikymmenen lopussa. Lamminrahka kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 6000 asukkaan alueeksi, joka ainakin alkuvaiheessa tukeutuu voimakkaasti Vatialan julkisiin palveluihin. Palveluverkon kehittäminen yhdessä Tampereen Ojalan alueen kanssa on myös mahdollista. 11

12 Kuvio 3: Vatialan alueen palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) Vatialan alueen palvelut ja kehittämiskohteet Vatialan alue on voimakkaasti kasvava alue. Alueella on hajallaan olevat päivähoitopalvelut, useita pieniä päivähoitoyksiköitä. Väestökasvusta johtuen palvelujen lisäystarpeita on koulu-, päivähoito- ja terveyspalveluissa. Vatialan alue on sopiva myös esim. kehitysvammahuollon asumis-, työ- ja päivätoimintapalveluille. Vatiala on palvelurakentamisen painopistealue. Vatialan alue on hyvin saavutettavissa, hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Vatialantien haasteellinen linjaus Nattarissa sekä Pitkäjärven koulun risteysalue tarvitsevat tarkempaa suunnittelua. 12

13 Palvelutarpeen muutokset Vatialassa Vatialan alueen kaavoitus ja rakentaminen jatkuvat vilkkaana ainakin vuoteen 2020 asti. Rakentaminen tulee olemaan kerros- ja rivitalopainotteista. Alueella on havaittavista sukupolven vaihdosta pientaloalueilla. Päivähoito- ja koulupalveluiden kysyntä alueella tulee kasvamaan. Myös ikääntyneiden määrä kasvaa Vatialan alueella ja haja-asutusalueiden omakotitaloista siirrytään kerros- ja rivitaloihin. Alue on sopiva laajan palvelutarjonnan ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös tuleviin kehitysvammahuollon asumistarpeisiin. Lasten määrä Vatialan alueella pysyy korkealla tasolla jatkossakin. Pitkäjärven yläkoulu ja Vatialan alakoulu eivät jatkossa riitä vastaamaan alueen koulupaikkatarpeisiin. Oppilaaksiottoalueiden rajoja tarkastetaan Suoraman koulun laajennuksen valmistuttua, järjestely mahdollista myös Vatialan alueen koulutilojen uudelleenjärjestelyjä. Alueella on ratkaistu päivähoidon tilatarpeita tilapäisellä ratkaisulla (Latoniitty). Alueella on tarvetta 6-osastoiselle päiväkodille, riippuen muista päivähoidon ratkaisuista nauhataajamassa. Terveysaseman laajennus tulee lähivuosina ajankohtaiseksi. Vatialan ja Suoraman nuorisotilojen ja kirjaston tuleva sijoitus on alueiden lyhyestä etäisyydestä johtuen syytä tarkastella yhdessä. 2) Suorama Suoraman alueen väestö Kuvio 4: Suoraman alueen väestö v. 2001, 2005 ja

14 Kuvio 5: Suoraman alueen väestönmuutos v Suoraman alueen kehittyminen Suoraman alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 5976 asukasta. Viime vuosina kasvua on ollut noin 150 asukasta vuodessa. Suurimpia kasvaneita ikäluokkia ovat olleet alle 4- vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Rakennesuunnitelman mukaan Suoraman alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1000 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 1000 asukkaalla. Osittain Suoraman palveluihin tukeutuvaan Kortekumpuun muuttaa noin 400 asukasta vuoteen 2020 mennessä. 14

15 Kuvio 6: Suoraman alueen palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) Suoraman alueen palvelut ja kehittämiskohteet Suoraman alueella on keskeinen sijainti sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet Kangasalan tien varressa. Alueelle on suunnitteilla voimakasta täydennysrakentamista. Alueen kaupalliset palvelut kaipaavat kehittämistä -> onko mahdollista rakentaa synergiaa kaupan kehittämiselle ja palvelutuotannolle? Alueen jakaa harju, mikä erottaa Tursolan alueen Suoraman muusta palvelurakenteesta. 15

16 Palvelutarpeen muutokset Suoramalla Suoramalla täydennysrakentaminen jatkuu vuoteen 2020 asti vilkkaana. Rakentaminen on lähinnä kerros- ja rivitalovaltaista. Alakoulun laajennus ja Pikkolan koulujen läheisyys helpottavat paineita koulujen suhteen, mutta uuden 6-osastoisen päiväkodin sijoittaminen on tarkkaan harkittava Suoraman näkökulmasta. Myös ikääntyneiden määrä kasvaa Suoraman alueella ja haja-asutusalueiden omakotitaloista siirrytään kerros- ja rivitaloihin. Suorama on Vatialan ohella toinen sopiva alue laajan palvelutarjonnan ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös tuleviin kehitysvammahuollon asumistarpeisiin. Suoraman alueen koulujen kehittämisen kannalta uuden yhtenäiskoulun sijoituspaikka on keskeinen tekijä. Asian ratkaisemisella alkaa olla kiire, mutta asia vaatii huolellisen tarkastelun, jotta se vastaisi alueen tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Vaarinmaan omakotialueen rakentuminen aiheuttaa paineita Tursolan alueen päivähoidon ja alakoulun tarpeisiin. Tilanne vaatii seuraamista ja tarvittaessa rakentamisen ohjausta. Suoraman ja Tursolan alueiden voimakkaan kasvun vuoksi suunnitellun uuden yhtenäiskoulun paikka tulee ratkaista pikaisesti, koska sillä on vaikutusta alueen koulu- ja päiväkotisuunnitteluun. 3) Kirkonkylä (Keskusta) Kirkonkylän alueen väestö Kuvio 7: Kirkonkylän väestö v. 2001, 2005 ja

17 Kuvio 8: Kirkonkylän väestönmuutos v Kirkonkylän kehittyminen Kirkonkylän alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli Kasvua on viime vuosina ollut noin 100 henkeä vuodessa. Hyvin voimakkaasti on kasvanut yli 65-vuotiaiden ikäryhmä. Rakennesuunnitelman mukaan keskusta-alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1500 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 1000 asukkaalla. Sen palveluita käyttävälle Herttualan alueelle muuttaa vuoden 2020 jälkeen noin 600 asukasta. 17

18 Kuvio 9: Kirkonkylän palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) Kirkonkylän alueen palvelut ja kehittämiskohteet Kirkonkylä on keskitettyjen palvelujen todennäköisin sijoituspaikka. Alueella on hyvät julkiset ja yksityiset palvelut. Väestörakenteessa on huomioitavaa yli 65-vuotiaiden suuri osuus. Keskusta-alueen uudistuminen jatkuu vilkkaana. Alueella rakennetaan mm. kulttuuritalo vahvistamaan kunnan palveluja ja lisäämään keskusta-alueen vetovoimaa. Myös asuntorakentaminen tulee jatkumaan ripeänä. Keskustan kaupallisia palveluja kehitetään. Muutokset palvelutarpeessa Kirkonkylällä Kirkonkylän palveluvarustus on hyvällä tasolla. Rakentaminen jatkuu voimakkaana painottuen lähinnä kerrostaloasumiseen. Ikärakenteen painottuminen ikääntyneempään väestöön jatkuu myös tulevaisuudessa. Alueella investoinnit painottuvat olemassa olevan varustuksen kunnossapitoon, mutta myös uutta varustusta rakennetaan. 18

19 4) Raudanmaa, Raikku ja Vehoniemi Alueen väestö Kuvio 10: Alueen väestö v. 2001, 2005 ja 2009 Kuvio 11: Alueen väestönmuutos v

20 Alueen kehittyminen Väestömäärä alueella oli vuoden 2009 lopussa 1710 asukasta. Kasvua on viime vuosina ollut keskimäärin 17 asukasta vuodessa. Eniten ovat lisääntyneet yli 60-vuotiaiden ikäryhmät. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan haja-asutusta pyritään hillitsemään. Alueen kasvu kohdistetaan kyliin, Kautialaan ja Raikkuun. Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Alue on pääosin harvaan asuttua aluetta. Palveluihin (koulut) on suhteellisen pitkät matkat, aluetta halkovat suuret järvet. Maltillista rakentamista kylissä. Muutokset palvelutarpeissa alueella Alueella ei ole odotettavissa lasten määrän kasvua. Palveluverkon tiivistäminen edellyttää alueen kyläkoulujen lakkauttamista. 5) Ruutana, Suinula, Haviseva ja Lihasula Alueen väestö Kuvio 12: Alueen väestö v.2001, 2005 ja

21 Kuvio 13: Alueen väestönmuutos v Alueen kehittyminen Kangasalan pohjoisosan asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli Viime vuosina kasvu on ollut noin 60 asukasta vuodessa. Eniten ovat kasvaneet alle 4-vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmät. Rakennesuunnitelman mukaan Ruutanan alueen väestömäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä ei ylitä 1000 asukasta. Siihen liittyvälle Tarastenjärven työpaikka-alueelle Kangasalan ja Tampereen puolella oletetaan syntyvän satoja työpaikkoja, mikä lisää lähinnä kaupallisten palveluiden kysyntää alueella. Suinulan alueelle ohjataan maltillista kehittymistä. Hajarakentamista pyritään hillitsemään. 21

22 Kuvio 14: Ruutanan alueen palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Ruutanan aluetta kehitetään maltillisella rakentamisella palveluverkon kapasiteetti huomioiden. Alueella pyritään tehokkaan kokoisiin palvelukeskittymiin. Palvelutarpeen muutokset alueella Rakentamisen hallitusta nopeudesta johtuen nykyiset ja suunnitellut investoinnit pysyvät käytössä. Tarvetta voidaan ohjailla maa- ja lupapolitiikalla. Lasten palvelujen tarve on kasvavaa johtuen alueen väestön muutoksesta. 22

23 6) Ohtola, Haapaniemi ja Kuohenmaa Alueen väestö Kuvio 15: Alueen väestö v. 2001, 2005 ja 2009 Kuvio 16: Alueen väestönmuutos v Alueen kehittyminen Alueen asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli 808. Viime vuosien väestönkasvu on ollut noin 10 henkeä vuodessa. Voimakkaimmin ovat kasvaneet alle 4-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmät. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan haja-asutusta pyritään hillitsemään. Alueen kasvu kohdistetaan kyliin. 23

24 Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Ei merkittäviä muutoksia väestörakenteessa eikä palveluissa. Maltillista rakentamista. Palvelutarpeen muutokset alueella Liuksialan koulu (kuuluu Kirkonkylän alueeseen) palvelee alueen kouluna. 7) Sahalahti ja Kuhmalahti Sahalahden alueen väestö Kuvio 17: Sahalahden väestö v ja 2009 Kuvio 18: Sahalahden väestönmuutos v

25 Kuvio 19: Kuhmalahden väestö v. 2001, 2005 ja 2009 Kuvio 20: Kuhmalahden väestönmuutos v Sahalahden ja Kuhmalahden alueen kehittyminen Sahalahden väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 2348 ja Kuhmalahden Kasvua on ollut viime aikoina noin 10 henkilöä vuodessa. Kasvu on kohdistunut lapsiperheiden ikäluokkiin. Rakennesuunnitelma ei kohdista alueelle kehittämistoimia. Sahalahden ja Kuhmalahden väestömääriin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia 25

26 Kuvio 21: Sahalahden palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) 26

27 Kuvio 22: Kuhmalahden kirkonkylän palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet. (merkitty karttaan ruskealla värillä) 27

28 Kuvio 23: Kuhmalahden Pohjan palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä). Sahalahden ja Kuhmalahden alueen palvelut ja kehittämiskohteet Tuetaan maltillista asuntojen lisärakentamista tukemaan kylien kehittymistä palvelukyliksi. Palvelutarpeen muutokset Sahalahdella ja Kuhmalahdella Suunniteltujen investointien ja muutosten jälkeen alueen palveluvarustus on kohtuullisella tasolla. Jatkossa kunnossapitoa ja alueen väestökehityksen seuraamista. Alueen kyläkoulut, Lahdenkulma ja Vilpeilä, lakkautetaan, koska oppilasmäärä ei riitä ylläpitämään nykyistä kouluverkkoa. Alueen kirjastot säilytetään, koska käyttäjämäärät ovat suuret ja etäisyydet kuntakeskukseen pitkät. Sahalahden kirjasto vaatii investointeja. Esitetään kirjaston siirtoa Sahalahden entisen kunnanviraston tiloihin. Kuhmalahden kirjasto on hyvässä kunnossa. Tavoitteena on kirjastojen kehittäminen monipuolisia palveluja tarjoaviksi kuntalaisten kohtaamispaikoiksi. 28

29 5. KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Palvelukeskittymät o periaatteena arjen sujuvuus o tavoitteena sekä toiminnallinen että tilallinen hyöty o palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kunnan tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, kuntakeskuspalveluihin ja seutukunnallisiin palveluihin o pyritään edistämään yksityisten ja julkisten palvelujen synergiaa o epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi o palveluverkko rakentuu keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen 2. Perusopetus ja varhaiskasvatus o varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä tuetaan myös tilaratkaisuilla toiminnot sijoitetaan tulevaisuudessa samaan rakennukseen tai vähintään samaan pihapiiriin o uusien tilojen suunnittelussa huomioidaan myös aamupäivä- ja iltapäivähoidon tarvitsemat tilat sekä mahdollinen yhteiskäyttö muiden tilojen kanssa o kouluyksiköiden kokoa kasvatetaan (seudullisen selvityksen suositukset ja mahdollisen opetussuunnitelmauudistuksen vaikutukset) - toimivan koulun minimikokosuositus 50 oppilaan ja kolmen opettajan koulu o koulut rakennetaan mahdollisuuksien mukaan yhtenäiskouluiksi. Seudullinen suositus yhtenäiskoulun minimikooksi on 540 oppilasta o päivähoitoyksiköiden koko pyritään pitämään seudun linjaamalla tasolla - uusien päivähoitoyksiköiden minimikokosuositus vähintään 100-paikkainen päiväkoti. Pienistä epätaloudellisista päivähoitoyksiköistä luovutaan, korvaavat tilat uusien investointihankkeiden yhteydessä 3. Ikäihmisten palvelut o palvelurakennetta kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti o kotona asumista tuetaan kotihoidon ja lähipalvelujen avulla (kaupalliset palvelut, neuvola, korttelikerhot) o vanhusten palveluasumista keskitetään; kehitetään Pikonlinna-Riku aluetta, Jalmarin Kodon toimintaa ja aluetta, Maijalan palvelutaloa ja sen ympäristöä sekä Pentorinteen vanhainkotia ympäristöineen 4. Kehitysvammaisten palvelut o uudet asumis-, työ- ja päivätoimintayksiköt sijoitetaan muun asutuksen yhteyteen, hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja siten, että palvelujen järjestämisessä voidaan hyödyntää kunnan muuta palvelurakennetta 29

30 5. Terveyspalvelut o kokoaikaisia lääkäripalveluja vain isoimmilla sivuterveysasemilla, suosituksena väestöpohja, joka edellyttää vähintään kolmen lääkärin työpanosta o neuvolapalvelut lähipalveluina o keskusterveysaseman toimintaa kehitetään ja palveluja keskitetään o Vatialan ja Suoraman alueiden terveyspalveluja yhdistetään huomioiden alueiden nykyinen ja tuleva kasvu o suun terveyspalveluja keskitetään keskusterveysasemalle ja 2-3 muulle terveysasemalle 6. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut o kirjasto säilyy lähipalveluna ja tarjoaa monipuolisia ja esteettömiä palveluja ja tiloja kaikenikäisille muuntautuvissa tiloissa: keskeisimpänä riittävät aukioloajat, tiloja opiskeluun, työskentelyyn, kokoontumiseen ja hiljaisuuteen sekä mahdollisuus turvalliseen olemiseen, viihtymiseen ja ihmisten kohtaamiseen o kirjastojen, nuorisopalvelujen, koulujen ja päiväkotien sijoittaminen siten, että tilojen yhteiskäyttö ja yhteinen palvelujen suunnittelu mahdollistuvat o mahdollisuuksia kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen edistetään o nuorisotilat keskitetään suurimmille asuin- ja kasvualueille o vapaa-aika- ja leirikeskusten kehittämisellä tuetaan koulujen ja päiväkotien sekä paikallisten järjestöjen toimintaa o kunnassa pyritään selkeisiin liikuntapaikkakeskittymiin o kunnan ylläpitämiä pallokenttiä, uimarantoja, leikkikenttiä, puistoja ja muita viheralueita on käytettävissä oleviin hoitoresursseihin nähden liikaa, ja alueiden määrä kasvaa uusien asuinalueiden rakentamisen myötä. Parhaillaan tekeillä olevassa Viheralueohjelmassa selvitetään tarkoituksenmukainen palveluverkko, ja mahdollisista kenttien tai muiden alueiden lakkauttamisesta tai siirtämisestä kylätoimikuntien hoidettavaksi päätetään ohjelman hyväksymisen yhteydessä 7. Virastopalvelut o virastopalvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen kuntakeskukseen 8. Tukipalvelut o tukipalveluiden tehokas järjestäminen edellyttää tiivistä palveluverkkoa ja riittävää yksikkökokoa o ateriapalvelut: keittiöverkoston keskittäminen suurempiin alueellisiin yksiköihin o investointien sijoittuminen tehokkaan tuottamisen näkökulmasta o elinkaarimallin hyödyntäminen o energiatehokas toimintamalli 30

31 31

32 PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Liite 1 Palveluverkon toimenpideohjelma Val

33 1. PALVELUVERKON TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE Palveluverkon kehittämislinjauksia toteutetaan seuraavien viiden vuoden aikana seuraavan toimenpideohjelman mukaisesti: 1. Perusopetus ja varhaiskasvatus Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa toimipisteiden kokoja pyritään kasvattamaan ja karsimaan pienet ja epätarkoituksen mukaiset yksiköt pois. Koulujen osalta tämä tarkoittaa koulujen laajentamista vastaamaan kasvavaa oppilasmäärää. Päiväkotien osalta ryhmiksistä ja vuokratilaratkaisuista pyritään eroon. Päiväkodit rakennetaan suuriksi yksiköiksi keskeisille paikoille. Koulut Huutijärven koulun laajentaminen v Laajentamisen myötä uudet tilat Raikun ja Kautialan koulujen oppilaille Päiväkotirakennus laajennuksen yhteydessä Kh : Huutijärven koulua laajennetaan siten, että se palvelee myös tulevaisuudessa kasvavaa oppilasmäärää. Kh : Huutijärven koulua laajennetaan alueen oppilasmäärän tarpeita vastaavasti. Raikun koulun lakkauttaminen v Yksikkökoko jäänee alle seudullisen linjauksen Ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi Merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun Peruskorjaustarve (mm. lämmitysjärjestelmän uusiminen) Yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 2: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Kh : Raikun koulu lakkautetaan syyslukukauden alusta v Kh : Raikun koulua ei lakkauteta. Raikun koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Kautialan koulun lakkauttaminen v Yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen Ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi Merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun Peruskorjaustarve (mm. lämmitysjärjestelmän uusiminen) Yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 2: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Kh : Kautialan koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Kautialan koulun oppilasmäärän kehitys kohti seudullisesti hyväksyttyä tavoitetta tarkistetaan neljän vuoden kuluttua. 2

34 Kh : Kautialan koulua ei lakkauteta. Kautialan koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Sariolan koulun laajentaminen v Laajentamisen myötä uudet tilat Lahdenkulman ja Vilpeilän koulujen oppilaille Kh : Sariolan koulua laajennetaan siten, että se palvelee myös tulevaisuudessa kasvavaa oppilasmäärää. Kh : Sariolan koulua ei laajenneta. Lahdenkulman koulun lakkauttaminen v Yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen Ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi Merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun Yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 2: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Peruskorjaustarve suurin ja kiireellisin kyläkouluista Kh : Lahdenkulman koulu lakkautetaan syyslukukauden alusta v Kh : Lahdenkulman koulua ei lakkauteta. Lahdenkulman koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Vilpeilän koulun lakkauttaminen v Yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen Ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi Merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun Peruskorjaustarve Yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 2: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Kh : Vilpeilän koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Vilpeilän koulun oppilasmäärän kehitys kohti seudullisesti hyväksyttyä tavoitetta tarkistetaan neljän vuoden kuluttua. Kh : Vilpeilän koulua ei lakkauteta. Vilpeilän koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Uuden yhtenäiskoulun ja liikuntahallin (+päiväkoti) rakentaminen Kortekummun alueelle v , myös muut sijoitusvaihtoehdot vielä selvittelyssä Suoraman koulun ja Tursolan koulun tilat eivät riitä alueen tarpeisiin Suorama on yksi täydennysrakentamisen painopiste Ratkaisu helpottaa Vatialan koulujen tilannetta Päiväkotirakennus samaan pihapiiriin Yleiskaavatarkastelu Uuden lukion rakentaminen Pikkolan alueelle aloitettu syksyllä 2010 Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus vuosina

35 Pohjan koulun peruskorjaus vuosina Koulujen ja päiväkotien tilajärjestelyitä: Vatialan koulun piha-alueen päiväkoti Oravanpesä koulu- ja iltapäivähoidon käyttöön - edellyttää korvaavien tilojen rakentamista päivähoidolle ja esiopetukselle Ruutanan koulun yhteydessä oleva Ruusutarhan päiväkoti koulukäyttöön edellyttää korvaavien tilojen rakentamista päivähoidolle ja esiopetukselle Oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen Tehdään tarpeen mukaan, jotta oppilaat saadaan sijoitettua kouluihin tarkoituksenmukaisesti Päiväkodit Vatialan päiväkodin laajennus (3 osastoa) nykyisen kirjaston ja nuorisotilan tiloihin v Ratkaisu korvaa Latoniityn tilapäistilan (2 osastoa) eli tuo lisäpaikkoja vain yhden päiväkotiosaston verran Uuden 6-osastoisen päiväkodin rakentaminen Vatialaan 2013, jolloin Oravanpesä vapautuu koulun ap/ip-toimintaan Sahalahden päiväkodin peruskorjaus v Mahdollistaa Lahdenkulman ryhmiksen lakkauttamisen Sahalahden nuorisotoimelta ja kirjastolta vapautuvat tilat päivähoitokäyttöön, jolloin päivähoito voidaan keskittää kahteen/kolmeen toimipisteeseen. Järjestely mahdollistaa Lahdenkulman ryhmiksen lakkauttamisen sekä avoimen varhaiskasvatuksen aloittamisen alueella. Ruutanan uusi päiväkoti (6/8 osastoa) Ruutanan koulun läheisyyteen v Korvaa Laureenin tilapäistilat (3 osastoa) ja Viserryskujan tilat (1 osasto) Tarve 8-osastoiselle päiväkodille ja esiopetukselle, mikäli Ruusutarhan päiväkoti otetaan koulukäyttöön Liuksialan päiväkoti/esiopetustilat (6 osastoa) v Sijoituspaikka Liuksialan koulun tontti Mahdollistaa Kontin päiväkodin sulkemisen ja tiloja voidaan tarjota yksityiselle päiväkodille Vapauttaa paikkoja Keskustan alueelle Liuksialan koululta puuttuu esiopetustilat. Koulun laajennuksen yhteydessä rakennetut esiopetustilat on jouduttu ottamaan erityisopetuksen tiloiksi. Huutijärven uusi päiväkoti (5 osastoa) v koulun laajennuksen yhteyteen Korvaa Herttualan päiväkodin (3 osastoa) ja Myllyn ryhmiksen (10 lasta) Kalliit vuokratilat Herttualassa: vuosivuokra yli euroa (vastaavat tilat kunnan omissa tiloissa maksavat noin euroa vuodessa) 4

36 Myllyn ryhmis kallis: tiloissa ei saa olla kuin 10 lasta yhtä aikaisesti (palo- ja pelastusmääräykset) ja 3 kasvatushenkilöä (päiväkodissa resurssi riittää 22 lapsen hoitoon) Alueella on tarve myös esiopetustiloista. Uuden 6-osastoisen päiväkodin rakentaminen joko Kortekummun alueelle yhtenäiskoulun yhteyteen tai Suoraman alueelle v Nauhataajaman tiivistäminen ja väestönkasvu edellyttävät uutta yksikköä Päiväkodin oikealla sijoituksella voidaan vastata kattavasti eri kunta-alueiden päivähoitotarpeisiin Pasintien päiväkotitilat ovat vuokratiloissa. Tiloissa toimii tällä hetkellä Suoraman alueen avoin varhaiskasvatustoiminta. Uudet tilat varhaiskasvatustoiminalle uusien investointien yhteydessä Kuntakeskuksessa säilytettävä jatkossakin vähintään 3 osastoinen päiväkoti. Lisäksi päivähoidon tiloihin pitää tehdä erityyppisiä pienempiä muutoksia, jotta tilat vastaavat tarpeita. 2. Ikäihmisten palvelut Maijalan palvelutalon laajennus yhteistyössä Taloherttuan kanssa v Pentorinteen vanhainkodin peruskorjaus ja muutostyö v Rikun ryhmäkoti 2 Rekola-kodon pihapiiriin v Sahalahden palvelukeskus v Kehitysvammaisten palvelut Esitetyillä toimenpiteillä valmistaudutaan kehitysvammahuollon rakennemuutoksen toteuttamiseen valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti Kehitysvammaisten paikkainen asumisyksikkö Kaarinankotien läheisyyteen yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa vuonna x15 paikkainen asumisyksikkö Suoraman-Vatialan alueelle yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa vuonna 2014 Päivä- ja työtoimintakeskus vuonna 2012 nauhataajamaan tai nykyisten tilojen saneeraus ja laajennus 4. Terveyspalvelut Terveyspalveluja keskitetään keskusterveysasemalle ja muutamaan muuhun riittävän isoon terveysasemaan. Keskusterveysaseman laajennus- ja peruskorjaushanke v mahdollistaa toimintojen keskittämisen ja asukasmäärän kasvusta johtuvan lisätilatarpeen o Palvelujen keskittäminen edellyttää keskusterveysaseman laajentamista o Erityisesti päivystyksen tilat vaativat uudelleenjärjestelyjä ja laajentamista 5

37 Vatialan terveysaseman laajennus v , tiloihin siirtyy Suoraman alueen terveyspalvelut neuvolatoimintoja ja kouluterveydenhoitoa lukuun ottamatta. Myös Suoraman alueen lääkäripalveluja siirretään keskusterveysasemalta Vatialaan. Suun terveyspalveluita keskitetään: välinehuollon ja muiden tukipalvelujen järjestäminen sekä henkilöstön ja tilojen käyttö tehostuu: o Kirkkoharjun koulun hammashoitola lakkautetaan vuoden 2011 alussa o Pikkolan koulun hammashoitola, kun korvaavat tilat saadaan keskusterveysasemalle v o Suoraman hammashoitola, kun Vatialan terveysasemaa laajennetaan v o Sahalahden ja Kuhmalahden suun terveyspalvelut yhdistetään samaan yksikköön pidemmällä aikavälillä 5. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Toimintoja sopeutetaan vastaaman henkilöstöresursseja. Pyritään säilyttämään palvelun laatu mahdollisimman korkealla tasolla. Nuorten palvelut Vatialan uudet nuorisotilat v Nykyiset tilat päiväkodin käyttöön v.2011 Tilapäistilat vuokrataan Lentolan alueelta v Uudet tilat mahdollisesti sijoittuvat ns. Tehokaasun rakennukseen vuokratiloihin Suoraman nuorisotilat siirretään Vatialan uusiin tiloihin Ratkaisulla saadaan keskitettyä toimintaa ja siten taattua henkilökunnan resursointi tiloihin nähden Suoraman koulun yhteyteen suunnitellut tilat siirretään opetuskäyttöön Ruutanan nuorisotilakysymys Seisakkeen tila on yksin nuorisotoimintaan iso ja kallis ylläpidettävä. Osaan tilasta tulisi saada pysyvät vuokralaiset tai myydä kiinteistö ja vuokrata siitä nuorisotyön tarvitsema tila tai löytää/rakentaa uudet tilat Nuoriso- ja kokoontumistilan tarve alueella kuitenkin suuri Aseman monitoimitalolla ei kunnan järjestämää nuorisotilatoimintaa Tila kuitenkin erittäin tarpeellinen alueen asukkaille ns. kylätalona Talo myydään, kun uudet nuorisotilat saadaan Kortekummun yhtenäiskoulun yhteyteen Kirjasto ja kulttuuripalvelut Vatialan kirjaston uudet tilat vuokrataan mahdollisesti ns. Tehokaasun rakennuksesta v Nykyiset tilat päiväkodin käyttöön syksyllä v Tilapäiset tilat vuokrataan Lentolan alueelta 6

38 Suoraman kirjaston peruskorjaus- ja muutostyö Lähivuosina tarve vähintään asiakaspalvelupisteremontille ja tilojen uudelleen järjestelyille Henkilöstömäärä liian pieni kirjaston toimintavolyymiin suhteutettuna Kh : Suoraman kirjaston osalta seurataan Vatialan kirjaston tilapäisiin tiloihin siirretyn kirjaston käyttöä ja ratkaisu Suoraman kirjaston kohtalosta tehdään tämän jälkeen. Sahalahden kirjaston tilat siirretään kunnanviraston yläkertaan v Nykyiset tilat eivät vastaa asiakasmäärä ja tarpeita Virastolle on vaikeaa osoittaa muuta käyttöä Kulttuuritalon rakentaminen keskustaan v Kulttuuritalon markkinoinnista ja sisällöstä vastaamaan palkataan tai ostetaan asiantuntija Kulttuuritalon profiilin pitää olla korkealla Vaihtuva näyttely- ja tapahtumatoiminta lisää koko keskustan vetovoimaisuutta Liikunta ja vapaa-aika Panostetaan erityisesti liikuntapaikkakeskittymiin; Pikkolan liikuntapuisto, Kyötikkälän/Suoraman alue (urheilukeskus) ja Pitkäjärven/Vatialan alue Pikkolan urheiluhallin peruskorjaus v Lähiliikuntapaikat / monitoimiareenat keskitetään koulujen yhteyteen. Muiden ulkoliikuntapaikkojen osalta ratkaisut tehdään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä Kuhmalahden liikuntahalli v Latu- ja liikuntareittejä kehitetään edelleen pitkäjänteisesti Uimarantojen kehittämisessä panostetaan EU-rantoihin (Vesaniemi ja Liuttu), muiden rantojen osalta ratkaisut tehdään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä Leikkikenttien, venerantojen ja matonpesupaikkojen osalta palveluverkon mahdollisesta supistamisesta päätetään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä 6. Virastopalvelut Pidemmällä aikavälillä virastopalvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen Kytkeytyy kuntakeskuksen uudistamishankkeen jatkoon 7

39 7. Tukipalvelut Logistiikan ja tukipalvelujen optimointi huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa Keskitetään toimintaa energiatehokkaisiin tilaratkaisuihin (ei öljy- tai sähkölämmitystä) Palveluverkon kehittämissuunnitelma ohjaa tuotantoa ja sen suunnittelua Keittiötoimintoja keskitetään alueittain; Sahalahti/Sariola, Huutijärvi; Pikkola, Suorama, Vatiala/Pitkäjärvi ja Kuhmalahti. Ruokailutiloja kehitetään monipalvelutiloiksi (esim. aamu- ja iltapäivätoimintaa palveleviksi). Henkilökunnan tarvetta määrittelevät seuraavat suuntaa antavat esimerkit: o valmistuskeittiö (yli 400 ruokailijaa)/1 hlö/pv/ ateriaa o palvelukeittiö/1 hlö/pv/ ateriaa o koulu 1760 m2 (Ruutana)/1 siivoojaa tai laitosapulaista/pv o päiväkoti/6 osastoa/1,8 siivoojaa tai laitosapulaista/pv o 4-7 kiinteistöä (riippuen kiinteistön koosta, sijainnista ja teknisestä tasosta)/talonmies o oppilasta/toimistosihteeri 8

40 PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Liite 2 Tilastoaineisto Val

41 a) Alakoulut Kuvio 1: Alakoulujen oppilasmäärät Kuvio 2: Alakoulujen nettokustannukset 2

42 12 000, , , , , ,00 0,00 Kuvio 3: Alakoulujen kustannukset per oppilas Kuvio 4: Oppilasmäärät syntyneet alakouluittain 3

43 Kuvio 5: Oppilasennuste kouluittain b) Yläkoulut ja lukio Pikkola Pitkäjärvi Sariolan yläkoulu Lukio Kuvio 6: Yläkoulujen ja lukion oppilasmäärät 4

44 Pikkola Pitkäjärvi Sariolan yläkoulu Lukio Kuvio 7: Yläkoulujen ja lukion nettokustannukset Pikkola Pitkäjärvi Sariolan yläkoulu Lukio Kuvio 8: Yläkoulujen ja lukion kustannukset per oppilas 5

45 Vatialan päiväkoti Pikkolan päiväkoti Tursolan Päiväkoti Pasintien päiväkoti Huutijärven päiväkoti Ruutanan päiväkoti Rikun päiväkoti Suoraman päiväkoti Päiväkoti Pellavat Päiväkoti Kontti Oravanpesän päiväkoti Nattarin päiväkoti Paatialan ryhmis Lahdenkulman ryhmis Ilolan ryhmis Ruusutarhan päiväkoti Latoniityn päiväkotitilat Laureenin päiväkotitilat Sahalahden päiväkoti Liutun päiväkoti Omenatarhan päiväkoti Vesaniemen päiväkoti Myllyn ryhmis Viserryskujan päiväkoti Pajupillin päiväkoti Harjunsalon päiväkoti c) Päivähoito Kuvio 9: Päiväkotien lapsimäärät 6

46 Vatialan päiväkoti Pikkolan päiväkoti Tursolan Päiväkoti Pasintien päiväkoti Huutijärven päiväkoti Ruutanan päiväkoti Rikun päiväkoti Suoraman päiväkoti Päiväkoti Pellavat Päiväkoti Kontti Oravanpesän päiväkoti Nattarin päiväkoti Paatialan ryhmis Lahdenkulman ryhmis Ilolan ryhmis Ruusutarhan päiväkoti Latoniityn päiväkotitilat Laureenin päiväkotitilat Sahalahden päiväkoti Liutun päiväkoti Omenatarhan päiväkoti Vesaniemen päiväkoti Myllyn ryhmis Viserryskujan päiväkoti Pajupillin päiväkoti Harjunsalon päiväkoti , , , , , , , ,00 0,00 Kuvio 10: Päiväkotien kustannukset vuodessa per lapsi (Latoniityn ja Laureenin päiväkotien kustannukset ovat osalta vuotta, Sahalahden, Liutun ja Vesaniemen päiväkodeissa on iltahoitoa, Harjunsalossa vuorohoitoa ja Omenatarhan, Viserryskuja, ja Pajupillin päiväkodeissa sekä Myllyn ryhmiksessä on eritysryhmiä.) 7

47 OPPILASKOHTAISET KUSTANNUKSET KOULUITTAIN, TP2009 (oppilasmäärä tilastointipäivänä ) Koulu Luokat Oppilas- Nettokustan- /oppilas Ulkoiset kustan- /oppilas Sisäiset kustan- /oppilas määrä nukset kaikki, nukset netto, nukset netto, Vatialan koulu E Suorama Ruutana E Haviseva Huutijärvi Sariolan alakoulu E Kirkkoharju Liuksiala Raikku E Vilpeilä Lahdenkulma E Kautiala E Tursolan koulu* E Vatialan koulu, vammaisop. E Pikkola Pitkäjärvi Sariolan yläkoulu Lukio * Tursolan koulu aloitti toimintansa Liuksialan koulussa on kuntouttavaa erityisopetusta 2 ryhmää. Pikkolan koulussa on toiminnallista erityisopetusta (OmaUra) 2 ryhmää. Taulukko 1: Oppilaskohtaiset kustannukset

48 Oppilasennuste 1-6 vuosiluokat kouluittain Vuosi Vatiala Suorama Ruutana Haviseva Huutijärvi Sariola Kirkkoharju Liuksiala Raikku Vilpeilä Lahdenkulma Kautiala Taulukko 2: Oppilasennuste kouluittain

49 PÄIVÄKOTIKOHTAISET NETTOKUSTANNUKSET, TP2009 ( tilastointipäivänä ) Päiväkoti Ryhmät Lapsimäärä Nettokustannukset / vuosi /lapsi Vatialan päiväkoti ,00 Pikkolan päiväkoti ,00 Tursolan Päiväkoti ,00 Pasintien päiväkoti ,00 Huutijärven päiväkoti ,00 Ruutanan päiväkoti ,00 Rikun päiväkoti ,00 Suoraman päiväkoti ,00 Päiväkoti Pellavat ,00 Päiväkoti Kontti ,00 Oravanpesän päiväkoti ,00 Nattarin päiväkoti ,00 Paatialan ryhmis ,00 Lahdenkulman ryhmis ,00 Ilolan ryhmis ,00 Ruusutarhan päiväkoti ,00 Latoniityn päiväkotitilat ,00 Aloitt Laureenin päiväkotitilat ,00 Aloitt Sahalahden päiväkoti ,00 Iltahoito Liutun päiväkoti ,00 Iltahoito Omenatarhan päiväkoti ,00 3 erit. ryhmää Vesaniemen päiväkoti ,00 Iltahoito Myllyn ryhmis ,00 Allergiaryhmä Viserryskujan päiväkoti ,00 1 erit.ryhmä Pajupillin päiväkoti ,00 1 erit.ryhmä Harjunsalon päiväkoti ,00 Vuorohoito Taulukko 3: Päiväkotikohtaiset kustannukset

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN RAPORTTI 6.4.2011 Kh 18.4.2011 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.. 3 2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT. 4 3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEET.... 5 3.1.

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi. Palveluverkkotoimikunnan raportin tiivistelmä

Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi. Palveluverkkotoimikunnan raportin tiivistelmä Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi Palveluverkkotoimikunnan raportin 29.2.2016 tiivistelmä Nurmijärven palveluverkon tiivistäminen: yhteenveto Lähtökohtana ehdotuksille

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,

Lisätiedot

Kunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 298 08.12.2014 Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/12.00.00/2014 Kunnanhallitus 298 Kunnanhallitus 20.10.2014 247 Koulutuslautakunta on kokouksissaan 8.9. ja 23.9.2014 valmistellut

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Tampereen palvelumalli vuoteen Koillisen palvelualueen palvelumalli

Tampereen palvelumalli vuoteen Koillisen palvelualueen palvelumalli Tampereen palvelumalli vuoteen 2025 Koillisen palvelualueen palvelumalli Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi 2015-2025 Sipoon kunta 1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Mitä Tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUT TALOUSPÄÄLLIKKÖ JANNE JUOTASNIEMI ALUELAUTAKUNNAT TALOUS JA SUORITTEET

ROVANIEMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUT TALOUSPÄÄLLIKKÖ JANNE JUOTASNIEMI ALUELAUTAKUNNAT TALOUS JA SUORITTEET ROVANIEMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUT 12.3.2014 TALOUSPÄÄLLIKKÖ JANNE JUOTASNIEMI ALUELAUTAKUNNAT TALOUS JA SUORITTEET SISÄLLYS 1.YLEISTÄ 1.1 ALUEELLISET PALVELUTILAUKSET 2014 1.2 TUOTTEET 2.TUOTTEIDEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares Läntisen alueen palveluverkkoselvitys Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares 18.11.2015 Tausta Kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa vaiheittain Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia- lukion Tilat

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET KASVUN EDELLYTYKSET: STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET 2010 2017 Ajantasainen, Lohjan kasvua tukeva kaavoitus Kaavoituksessa otetaan huomioon nuorisotilaverkoston alueellinen kattavuus ja nuorisotoimi

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

VANH 22 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 23 VANH 23 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 23

VANH 22 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 23 VANH 23 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 23 4/2012 17.9.2012 Asiat VANH 22 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 23 VANH 23 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 23 VANH 24 VANHUSTENVIIKON 7.-14.10.2012 SUUNNITTELUA 24 VANH 25 FINNENTIEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus Palveluverkon uudistaminen Kuulemistilaisuus 3.12.2015 Tarkastelun lähtökohtia oppilaslähtöisyys ja pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöissä opetusvälineet ja teknologia uuden opetussuunnitelman tuomat

Lisätiedot

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013 Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA Talousarvio info 26.10.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala Vuoden 2010 määrärahat hallinto ja viranomaistoiminnot; tarkastusltk ja khall lautakuntien toiminta;

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Valtuustoseminaari 21.2.2011 Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Kasvu, oppiminen, perheet - palveluja SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSPALVELUT Terveydenhuollon palvelut Lasten

Lisätiedot

Julkisten palveluiden selvitys Keran osayleiskaava Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos

Julkisten palveluiden selvitys Keran osayleiskaava Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos Julkisten palveluiden selvitys 2015 Keran osayleiskaava 3.6.2015 Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos Johdanto Keran osayleiskaava-alue sijaitsee Leppävaaran suuralueella tulevan kaupunkiradan Keran aseman

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016

Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016 Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 31.3.2016 Usean vuoden vireillä ollut yhtenäiskouluhanke saadaan päätökseen kesällä 2016. Kivijärven koulun vuosiluokan 1-6 ja Simpeleen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Liite sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Liite sivistyslautakunta 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA 25 681 771 MENOT 26 110 097 25 619 700 24 989 700 25 449 864 1,7 % -1,9 % -2,5 % 101,8 % 2 344 973 TULOT 2 347 557 2 155 800 2 165 800 2 207 619 0,1 % -8,2 % 0,5 % 101,9 % 23 336 798

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä 14.06.2012 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen; Pedagogisen toiminnan strateginen kehittäminen Opetustoimen johtaja

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET

KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET Marja-Leena Meriläinen 10.5.2016 Oppilasennuste kouluittain 2014-2021 Ketolanperän koululta siirtyy 4. lk oppilaat Ylikylän yhtenäiskouluun 5.

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Tähän tarvittaessa otsikko vaihtoehtojen pohjalta Kunnanvaltuuston kokous 9.2.2015 Liite Perusturvajohtaja Liisa Ståhle Eri vaihtoehtojen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot