KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN N:o 126. N :o 126. Kiertokirje lennätinohjesäännön muuttamisesta.

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 126 N :o 126. Kiertokirje lennätinohjesäännön muuttamisesta. Posti- ja lennätinhallitus on tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä päättänyt tehdä 13 päivänä helmikuuta 1941 annettuun lennätinohj esääntöön seuraavat muutokset : 17 :n 6 momentti kumotaan. 19 muutetaan näin kuuluvaksi: 19. Maksunalaiset virkamerkinnät. Jokainen sallittu maksunalainen virkamerkintä, jota lähettäjä haluaa käyttää, on sähkösanomaan merkittävä välittömästi osoitteen edelle kahden vaakasuoran kaksoisviivan väliin (esim. = P ika=, =11 =, = U rgent=). Moniosoitteisiin sähkösanomiin on lähettäjän kirjoitettava mainitut merkinnät jo kaisen osoitteen edelle, jota ne koskevat. Moniosoitteiseen pikasähkösanomaan, moniosoitteiseen lehtisähkösanomaan, moniosoitteiseen kirjesähkösanomaan tai vertailtavaan moniosoitteiseen sähkösanomaan kirjoitetaan vastaava merkintä ainoastaan kerran ensimmäisen osoitteen eteen. Sallitut maksunalaiset virkamerkinnät ovat liitteessä N :o 6. Maksunalaiset virkamerkinnät voidaan kirjoittaa mihin muotoon tahansa, mutta ne hinnoitetaan ja sähkötetään ainoastaan liitteessä N :o 6 mainitussa lyhennetyssä muodossa. Jos lähettäjä on kirjoittanut virkamerkinnän muuhun kuin liitteessä N : o 6 mainittuun lyhennettyyn muotoon, tulee hinnoittavan virkamiehen yliviivata merkintä sekä kirjoittaa tilalle vastaava lyhennys. Jos samassa sähkösanomassa on useita maksunalaisia virkamerkintöjä, kirjoitetaan merkinnät = P ik a = (= I 1 =, = U rg en t= ), = Lehtisanoma= (= P re sse= ), = E L T =, ==LT =, = E L T F = ja = L T F = ensimmäiseksi osoitteen eteen. Pikalehtisähkösanomassa sijoitetaan merkintä = P ik a = ( = 11=, = U rgen t= ) ennen merkintää = Lehtisanoma= (= P resse= ). Eräät maksunalaiset virkamerkinnät eivät ole sallittuja kaikissa maissa (kts. sähkös. taksaa). 20 :n 4, 6, 8 ja 10 momentti muutetaan näin kuuluviksi: 4. Suku- ja ristimänimeä, toiminimeä ja asuinpaikkaa koskevat ilmoitukset on hyväksyttävä sellaisina kuin lähettäjä ne on laatinut. Muut mahdolliset osoitetiedot on kirjoitettava osoitemaan kielellä tai jollakin sen kielellä. 6. Jos lähettäjä haluaa, että hänen sähkösanomansa on toimitettava saajalle puhelimitse tai kaukokirjoittimella, kirjoittaa hän osoitteen edelle maksunalaisen virkamerkinnän = T F = tai = TELE X =, ja sen jälkeen saajan puhelinnumeron tai hänen kaukokirjoitinnumeronsa, esimerkiksi = TF = tai = T E LEX = 25 = Pauli Helsinki. Osoitetoimipaikka on silloin velvollinen toimittamaan sähkösanoman perille puhelimitse tai kaukokirjoittimella, jollei saaja ole nimenomaan pyytänyt, ettei hänen sähkösanomiaan toimitettaisi hänelle puhelimitse tai kaukokirjoittimella, tai jolleivät, ulkomaiseen sähkösanomaan nähden, osoitemaan hallinnon antamat määräykset ole esteenä. 8. Kun sähkösanoma on osoitettu henkilölle, joka on tavattavissa jonkun toisen luona, on osoitteeseen varsinaisen saajan nimen jälkeen Suomen sisäisessä sähkösanomassa lisättävä joko sana osoite tai luona ja ulkomaisessa sähkösanomassa

2 2 vastaava maininta osoitemaassa sallitulla kielellä, sekä toiminimi tai sen henkilön nimi, jonka luona saaja on tavattavissa. 10. ^Junissa matkustaville osoitettujen sähkösanomien osoitteessa on mainittava sen junan numero, jossa saaja on. Jollei numero ole tiedossa, on mainittava junan lähtö- ja määräpaikka sekä tarkka lähtö- tai saapumisaika. Junissa matkustaville osoitetuissa sähkösanomissa on sallittu ainoastaan maksunalainen virkamerkintä = P ik a = tai = 11= (= U rg e n t= ). Juniin perilletoimitettavat sähkösanomat vastaanotetaan lähetettäviksi vain lähettäjän vastuulla. 21 : n 2 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 2. Sähkösanoman teksti voidaan laatia selvällä kielellä tai salakielellä (kts. 28 ). Näitä kieliä voidaan käyttää samassa sähkösanomassa joko yksinään tai yhdessä. 22 muutetaan näin kuuluvaksi: 22. Sähkösanomissa sallitut selvät kielet. Selvät kielet, joilla sähkösanoman tekstin saa laatia, ovat seuraavat: abessinian, albanian, amharin, annamin, arabian, armenian, bulgarian, englannin, espanjan (kastilian), esperanton, etiopian, flaamin, färön, georgian, grönlannin, hebrean, hindin, hollannin, indonesian, iranin, M ännin, islannin, italian, japanin, kaphollannin, kiinan, kisuahilin (swahilin), kreikan, kroatin, lapin, latinan, latvian, liettuan, luxemburgin, malagassian, malaijin, maltesin, maorin, mossin, norjan, ouolofin, pashton, papiamenton, parsin, portugalin, puolan, ranskan, retoromanian, romanian, ruotsin, ruteenin, saksan, Serbian, siamin, slovakin, slovenin, suomen, tahitin, tanskan, tshekin, turkin, ukrainan, unkarin, urdun, uzbekin, valkovenäjän, venäjän, viron ja walesin kielet sekä yiddish. Kutakin näistä selvistä kielistä voidaan käyttää samassa sähkösanomassa joko yksinään tai yhdessä muiden selvien kielien kanssa paitsi semaforisähkösanomissa ja lehtisähkösanomissa (kts. 27 ). noja tai sanaryhmiä, ei hinnoiteta eikä sähkötetä. Erilliset merkit sähkötetään ainoastaan lähettäjän nimenomaisesta pyynnöstä ja on ne vain siinä tapauksessa lannoitettava. Merkeillä tarkoitetaan tässä tapauksessa niitä, jotka luetellaan liitteessä N :o Kun merkkien sähköttämistä pyydetään, on virkahuomautussarakkeeseen tehtävä merkintä: Itp. (interpunktion), joka sähkötetään Suomen sisäisessä liikenteessä. 4. Itp-merkintää ei tehdä silloin, kun merkki sisältyy numero- tai kirjainryhmään, koska merkki silloin lasketaan ryhmän yhdeksi numeroksi tai kirjaimeksi. 5. Lainaus- ja sulkumerkit lasketaan aina eri sanaksi, vaikka ne ja niiden sisällä oleva sana tai numeroryhmä yhteensä muodostaisivatkin enintään viisi merkkiä sisältävän ryhmän. Jos yhdys- tai ajatusviivoja on käytetty vastaamaan sulku- tai lainausmerkkejä, lasketaan ne kahdeksi eri sanaksi, paitsi silloin, kun ne selvästi ovat osa kauppamerkistä, jolloin ne lasketaan kumpikin yhdeksi kauppamerkin merkiksi. 8. Asunto-osoitteissa, esiintyköötpä sähkösanoman osoitteessa, tekstissä tai allekirjoituksessa, voidaan kirjaimet ja numerot, jotka liitetään talon numeroon, kirjoittaa tämän kanssa yhdeksi ryhmäksi. 9. Kun merkkejä ei ole käytetty yksitellen, vaan kirjoitettu välittömästi toistensa jälkeen, hinnoitetaan ne. samoin kuin numeroryhmät. 10. Jokainen numero, kirjain tai merkki, joka kirjoitetaan osoiteilmoituksessa yhteen talonnumeron kanssa, lasketaan yhdeksi ryhmän kirjaimeksi tai merkiksi, paitsi 30 :n 1 momentissa mainitussa tapauksessa. 11. Heittomerkin, yhdys- tai murto viivan erottamat tai yhdistämät sanat lasketaan vastaavasti eri sanoiksi, paitsi milloin on kysymys 26 :n 1 i) momentissa mainitunlaisesta yhdyssanasta, jolloin hinnoittava virkamies yhdistää sanan eri osat yhdeksi sanaksi ja poistaa niiden välillä olevan heittomerkin, yhdysviivan tai murtoviivan. 16. Yhdeksi sanaksi lasketaan aina: a) jokainen maksunalainen virkamer 25 :n 2 5, 8 11 ja 16 momentit muu kintätetaan näin kuuluviksi: teessä N :o 6; sellaisena kuin se on mainittu liit 2. Ajatusviivoja, jotka alkuperäisessä b) sähköpostiosoituksissa ja siirtoliikesähkösanomassa ainoastaan erottavat eri sa sähkösanomissa lähtö- ja osoitepostitoimi-

3 paikan nimet, kumpikin erikseen, sekä sen paikkakunnan nimi, missä rahojen saaja asuu; c) jokainen erillinen kirjain tai numero samoinkuin jokainen erillinen merkki, joka lähettäjän nimenomaisesta pyynnöstä sähkötetään; d) murto viiva ja yhdys- tai ajatusviiva, paitsi tämän pykälän 4 ja 10 momentissa mainituissa tapauksissa; e) sulkumerkit (molemmat merkit, joista ne on muodostettu) sekä lainausmerkit (molemmat merkit, jotka-esiintyvät lainattujen sanojen alussa ja lopussa); sekä f) osoitteessa lennätintoimipaikan, maaaseman ja liikkuvan aseman nimi, sellaisena kuin se täydellisenä esiintyy asianomaisessa virallisessa toimipaikkaluettelossa. 26 :n 1 ja 3 momentti muutetaan näin kuuluviksi; 1. Sanayhdistelmät tai sanojen muutokset, jotka ovat sen kielen käytön vastaisia, mihin sanat kuuluvat, eivät ole selvässä kielessä sallittuja. Kuitenkin voidaan kaikissa kielissä yhdeksi sanaksi kirjoittaa: a) lennätintoimipaikan nimi täydennettynä siten kuin 25 :n 16 momentin f) kohdassa mainitaan; b) osoitelennätintoimipaikan tai maaaseman taikka liikkuvan aseman nimi, täydennettynä joko maata tai sen osaa tai näitä molempia koskevalla ilmoituksella, liikkuvan aseman kutsumerkillä taikka jollakin muulla ilmoituksella, kun kysymyksessä olevaa nimeä ei vielä ole julkaistu virallisissa luetteloissa; c) sähköpostiosoituksissa ja siirtoliikesähkösanomissa lähtö- ja osoitepostitoimipaikan nimet, kumpikin erikseen, sekä sen paikkakunnan nimi, missä rahojen saaja asuu; d) kaupunkien, maiden ja maiden osien nimet; e) saman henkilön sukunimet; f) paikkojen, torien, puistokatujen, katujen ja muiden julkisten teiden täydelliset nimet (voidaan kirjoittaa myös lyhennettyyn, täysin selvään muotoon); g) laivojen nimet; h) ilma-alusten ja junien merkit tai muut samankaltaiset merkinnät; i) yhdyssanat, jotka sanakirjoissa on kirjoitettu tai yhdysmerkillä yhdistetty yhteen, tai joiden oikeakielisyys voidaan tarvittaessa muulla tavalla näyttää toteen; j) kirjaimin kirjoitetut kokonais-, murto-, kymmenys- ja sekaluvut; sekä k) kirjaimin kirjoitetut luvut, joissa numerot mainitaan erillisesti tai ryhmittäin (esim. kaksikolmeyksi, kolmekymmentäkolmekymmentä). 3. Tämän pykälän 1 momentissa mainitut yhdistelmät, esiintyköötpä osoitteessa, tekstissä tai allekirjoituksessa, on lannoitettava yleisten sääntöjen mukaan, kuitenkin sellaisin poikkeuksin, että c) kohdassa mainitut yhdistelmät aina ja a) ja b) kohdissa mainitut yhdistelmät, mikäli ne esiintyvät osoitteessa, lasketaan kirjainten lukumäärästä riippumatta, jokainen erikseen yhdeksi sanaksi. 27 :n 4 momentti kumotaan sekä 2 ja 3 momentti muutetaan näin kuuluviksi: 2. Selväkielisellä sähkösanomalla tarkoitetaan sellaista sähkösanomaa, joka on laadittu kokonaan selvällä kielellä. Sähkösanoma on selväkielinen, vaikkakin siinä esiintyy: a) numeroin tai kirjaimin kirjoitettuja lukuja taikka joko numeroista tai kirjaimista kokoonpantuja ryhmiä, joilla ei ole salaista merkitystä, taikka jotka merkitsevät säähavaintoja tai -ennustuksia, niin myös, kirjattuja sähköosoitteita, pörssi- tai markkinanoteerauksia taikka tavallisessa tai kauppakirjeenvaihdossa yleensä käytettyjä lyhennyksiä, kuten fob, cif, fow, föv, caf, svp tai muita samantapaisia; b) kauppamerkkejä, tehtaan merkkejä, kauppatavaroiden merkkejä, sovittuja teknillisiä termejä, jotka tarkoittavat koneita tai koneiden osia, viitenumerolta tai -merkintöjä ja muita samanlaatuisia sanontatapoja, ehdolla, että nämä merkit, teknilliset termit, viitenumerot tai -merkinnät ja sanontatavat esiintyvät yleisön käytettävissä olevassa luettelossa, hintaluettelossa, laskussa, konossementissa tai muussa samanlaatuisessa asiakirjassa. Nämä merkit, termit, viitenumerot tai -merkinnät ja sanontatavat voivat poikkeustapauksessa olla kokoonpantuja kirjaimista, numeroista ja merkeitä. 3. Selvällä kielellä laadittuna pidetään myös sähkösanomaa, jossa ensimmäisenä tekstisanana on kirjaimista tai numeroista muodostettu kontrollisana tai -luku (kts,. s

4 4 28 moni 4). Sanotunlainen kontrollisana tai -luku saa sisältää enintään viisi kirjainta tai viisi numeroa. 28 muutetaan näin kuuluvaksi: 28. Salakieli. 1. Salakieli (code) on sellainen, joka on kokoonpantu a) keinotekoisista sanoista, jotka on muodostettu yksinomaan kirjaimista, ja jotka jokainen käsittävät enintään viisi kirjainta, b) todellisista sanoista, joilla ei ole sitä merkitystä, mikä niillä säännön mukaan on siinä kielessä, johon ne kuuluvat, ja jotka eivät niin ollen muodosta ymmärrettäviä lauseita yhdellä tai useammalla kansainvälisessä selväkielisessä lennätinliikenteessä sallitulla kielellä; näiden sanojen pituutta ei ole rajoitettu, c) arabialaisista numeroista taikka arabialaisten numerojen ryhmistä tai jaksoista, joilla on salainen merkitys, d) sanoista, nimistä, sanontatavoista tai kirjainyhdistelmistä, jotka eivät täytä selvän kielen ehtoja, e) edellä kohdissa a), b), c) ja d) mainitunlaisten sanojen, ryhmien ja sanontatapojen yhdistelmistä. 2. Salakielen sanat eivät saa sisältää korollista e kirjainta eikä kirjaimia ä, ä, ii eikä ö. 3. Samassa, ryhmässä ei saa käyttää numeroista ja kirjaimista eikä numeroista tai kirjaimista ja merkeistä tehtyjä yhdistelmiä, joilla on salainen merkitys. Ryhmillä, jotka mainitaan 27 :n 2 momentissa, ei katsota olevan salaista merkitystä; sanalukua laskettaessa sovelletaan niihin 25 :n 12 ja 13 momentin määräyksiä. 4. Sähkösanoma, jonka teksti sisältää yhden tai useamman salakielen sanan, katsotaan salakielellä laadituksi. Sähkösanomia, joiden ensimmäinen tekstisana on kontrollisana tai -luku, mutta jotka muuten ovat selvällä kielellä laadittuja, ei katsota salakielellä laadituiksi (kts. 27 mom. 3). 5. Salakielellä laaditun sähkösanoman lähettäjä on velvollinen näyttämään koodin, minkä mukaan sähkösanoman teksti tai tekstin osa on sommiteltu, jos lähtötoimipaikka tai hallinto, jonka alainen tämä toimipaikka on, sitä vaatii. Tätä määräystä ei sovelleta valtiosähkösanomiin. 29 muutetaan näin kuuluvaksi: 29. Sanojen laskeminen tekstissä. 1. Selvällä kielellä tai salakielellä laaditussa sähkösanomassa lasketaan jokainen todellinen sana, joka on jonkin kansainvälisessä lennätinliikenteessä sallitun kielen yleisessä sanakirjassa tai jota yleisesti käytetään jossakin näistä kielistä, kuin myös jokainen 26 :ssä mainittu sanayhdistelmä, niin moneksi sanaksi, kuinka monta kertaa siihen sisältyy viisitoista kirjainta; mahdollinen ylijäämä lasketaan eri sanaksi. Kirjainyhdistelmät aa, ae, ao, oe, ue ja ch sekä ulkomaille menevissä sähkösanomissa kirjaimet ii, ä, ä ja ö lasketaan jokainen kahdeksi kirjaimeksi. Ulkomaille menevissä sähkösanomissa voi lähettäjä kuitenkin, jos hän niin haluaa, ä, ä ja ö kirjainten asemesta kirjoittaa kirjaimet a, a ja o. 2. Sanat, jotka eivät täytä edellisen momentin määräyksiä, kuin myös numero-, kirjain- ja merkkiryhmät, lasketaan 25 :n määräysten mukaisesti. 3. Tekstissä oleva kirjattu sähköosoite lasketaan selvän kielen sanaksi. 30 muutetaan näin kuuluvaksi: 30. Sanojen laskeminen osoitteessa ja allekirj oituksessa. 1. Kun osoitteessa on 25 :n 8 momentissa mainitunlainen talonnumeroa ja asuntoa ilmaiseva ryhmä, tulee hinnoittavan virkamiehen eroittaa ryhmän eri osat toisistaan murtoviivoilla, joita ei lasketa ryhmän merkkien lukuun. 2. Yhdeksi sanaksi kirjoitettu kirjattu sähköosoite lasketaan osoitteessa ja allekirjoituksessa niin moneksi sanaksi, kuinka monta kertaa se sisältää viisitoista kirjainta; mahdollinen ylijäämä lasketaan eri sanaksi. 3. Jos allekirjoituksessa esiintyy sovittu sana, joka ei ole kirjattu sähköosoite, lasketaan tämä sana viiden kirjaimen mukaan ja ylijäämä lasketaan eri sanaksi. 4. Jokainen muu osoitteessa tai allekirjoituksessa oleva sana tai ryhmä laske

5 taan, 26 :n 3 momentissa mainituin poikkeuksin, 29 :n määräysten mukaisesti. 42 :n 1 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 1. Sähkösanomat lähetetään seuraavassa järjestyksessä: 1) SYH-sähkösanomat, jotka koskevat ihmishengen turvallisuutta meri- tai ilmailuliikenteessä; 2) virkailmoitukset, jotka koskevat pikatiedoitusteillä sattuneita pahoja häiriöitä; 3) etuoikeutetut valtiosähkösanomat; 4) sää- ja jääsähkösanomat; 5) kiireiset virkasähkösanomat ja -ilmoitukset sekä maksunalaiset virkailmoitukset; 6) yksityiset pikasähkösanomat ja pikalehtisähkösanomat; 7) virkasähkösanomat ja -ilmoitukset, jotka eivät ole kiireellisiä, sekä CR-sähkösanomat; 8) valtiosähkösanomat ilman etuoikeutta (vrt 88 :n 5 mom.), tavalliset yksityissähkösanomat ja tavalliset lehtisähkösanomat; 9) kirjesähkösanomat (ELT, ELTP, LT ja L TF). 52 :n 1 momentin a) ja b) kohdat muutetaan näin kuuluviksi: 1. Sähkösanomaa lähetettäessä sähkötetään ensin otsakkeen muodostavat virkamerkinnät seuraavassa järjestyksessä: a) kirjain B, kuitenkin ainoastaan morsekoneella tai kuulon mukaan työskenneltäessä, milloin lähettävä toimipaikka on suorassa yhteydessä osoitetoimipaikan kanssa; h) sähkösanoman luokka- tai laatumerkki seuraavia lyhennyksiä käyttäen: SVII, S, F, A, A pika (il, urgent), ADG, ST, RST, MDT, OBS, Pika (II, Urgent), CR (kts. liite N :o 6), sekä Suomen sisäisiin korusähkösanomiin nähden merkki KR tai L X riippuen siitä, kumpi merkki esiintyy osoitteessa, sekä korulomakkeen numero. Muita kuin h) kohdassa mainittuja sähkösanomia lähetettäessä ei sähkösanoman luokkaa tai laatua ilmoiteta. 61 :n 3 momentin a) ja b) kohdat, sellaisina kuin ne muutettuina ovat kiertokirjeessä N :o 79/1948, muutetaan näin kuuluviksi: 3. a) Morsekoneella tai kuulon mukaan työskenneltäessä on vertailussa ehdottomasti toistettava sähkösanoman numero, otsakkeessa olevissa virkahuomautuksissa olevat numerot, saajan ja osoitetoimipaikan nimi lyhentämättöminä sekä kaikki osoitteessa, tekstissä ja allekirjoituksessa olevat numerot ja salakielen (code) sanat. b) Kaukokirjoittimella työskenneltäessä on vertailussa toistettava kaikki sähkösanomassa, myös virkahuomautuksissa olevat numerot sekä kaikki sähkösanomassa olevat salakielen (eode) sanat. Hugheskoneella työskenneltäessä ei vertailua muissa kuin jäljempänä d) ja e) kohdissa mainituissa tapauksissa tarvitse suorittaa. 73 :n 1 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 1. Sähkösanoma on, ennenkuin se jätetään sähkösanoman vie j älle perilletoimitettavaksi, virkamiehen toimesta kokoontaitettava ja suljettava sitä varten tarkoitetulla lipukkeella (lom. N :o 408). Tasavallan Presidentille osoitetut sähkösanomat, salaiset valtiosähkösanomat, postitse perilletoimitettavat sähkösanomat, usealle lomakkeelle kirjoitetut sähkösanomat ja korusähkösanomat on perilletoimitettava tarkoitusta varten valmistetuissa kirjekuorissa. Kuoreen kirjoitetaan sähkösanoman osoite lyhentämättömänä ja muuttamattomana mahdollisine maksunalaisine virkamerkintöineen. 85 :n 8 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 8. Sähkösanoman jälkeenlähettämisessä on otettava huomioon seuraavaa: a) osoite, jonka mukaan sähkösanomaa ei ole voitu perilletoimittaa, poistetaan ja korvataan uudella, 1 momentin a) tai b) kohdassa mainituin tavoin saadulla tai ilmoitetulla osoitteella, jonka lisäksi jo ehkä sivuutettujen toimipaikkojen nimet kirjoitetaan = FS = merkinnän jälkeen ja erotetaan osoitteesta kaksoisviivalla, esim. = FS Turusta = ( = FS Turusta Vaasasta = ) ; tämä merkintä lasketaan yhdeksi sanaksi siinä olevien todellisten sanojen lukumäärästä riippumatta; h) jos sähkösanoman sanaluku edellisessä kohdassa mainitun osoitteen muutoksen johdosta on muuttunut, kirjoitetaan otsakkeeseen uusi sanaluku ja poistetaan entinen; 5

6 6 c) sähkösanoman otsakkeessa ilmoitetaan alkuperäinen lähtöpaikka, jättämispäivä ja -aika; d) sähkösanomassa esiintyvät maksunalaiset virkamerkinnät säilytetään yleensä muuttamattomina, huomioonottaen kuitenkin: että ulkomaille jälkeenlähetettävässä sähkösanomassa merkintä = Pika = ( = Il, Urgent = ) säilytetään ainoastaan, jos tämänlaatuiset sähkösanomat ovat uudessa osoitemaassa sallittuja, että ulkomaille jälkeenlähetettävässä kotimaisessa sähkösanomassa, jossa on maksunalainen virkamerkintä = KPx =, vastauksesta suoritettu, Suomen rahassa ilmoitettu rahamäärä muunnetaan frangeiksi voimassa oevan vasta-arvon mukaisesti, että maksunalaisen virkamerkinnän = RPx = perusteella jälkeenlähettävässä toimipaikassa ehkä laadittu vastausosoitus tehdään mitättömäksi, että kun vertailtava ( = TC = ) sähkösanoma jälkeenlähetetään, on vertailusta säädetty lisämaksu suoritettava jokaisesta jälkeenlähetyksestä erikseen, paitsi milloin jälkeenlähetys 4 ja 5 momentin määräysten mukaisesti tapahtuu maksuttomasti, että merkinnät = PC = ja = PCP = säilytetään, josta seuraa, että saantitodistus on sen toimipaikan lähetettävä, jonne sähkösanoma viimeksi jälkeenlähetetään ; jälkeenlähetettävää sähkösanomaa lannoitettaessa otetaan siis mainitut virkamerkinnät vain sikäli huomioon, että kummastakin lasketaan säädetty sanamaksu yhdestä sanasta, ja että sähkösanoman perii] etoimittamistapaa tarkoittavan virkamerkinnän (esim. = X P = ) suhteen jälkeenlähettävän toimipaikan tulee kussakin eri tapauksessa harkita, onko uusien osoitetietojen mukaan kysymyksessä oleva perilletoimittamistapa mahdbllinen ja asianmukainen. 86 :n 5 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 5. Sähkösanomaa edelleenlähetettäessä menetellään siten kuin 85 : n 8 momentissa on jälkeenlähetettävästä sähkösanomasta määrätty, huomioonottaen kuitenkin; olevien todellisten sanojen lukumäärästä riippumatta, yhdeksi sanaksi; b) että sähkösanoman lähetystapaa koskevat maksunalaiset virkamerkinnät = P ik a = ( = 1 1 -, = U rg en t= ), = ELT =, = L T = y.m. poistetaan, jos nämä merkinnät eivät ole uudessa osoitemaassa sallittuja tai jos henkilö, jonka pyynnöstä sähkösanoma edelleenlähetetään, on pyytänyt niiden poistamista; c) että henkilö, joka pyytää sähkösanoman edelleenlähettämistä, voi lisätä siihen b) kohdassa mainitut maksunalaiset virkamerkinnät, mikäli ne ovat uudessa osoitemaassa sallittuja, = P ik a = ( = I l=, =U r- gen t= ) merkinnän kuitenkin vain ehdolla, että hän itse suorittaa maksun edelleenlähetyksestä, ja peritään tällöin, jos edelleenlähetys tapahtuu Suomen rajojen sisällä, pikasähkösanoman ja tavallisen sähkösanoman maksujen välinen erotus, ja jos sähkösanoma edelleenlähetetään ulkomaille, sähkösanomataksan mukainen maksu pikasähkösanomasta, paitsi milloin kysymys on 2 momentin b) kohdassa mainitusta poikkeustapauksesta; d) että = T M = sähkösanoman jäljennöstä edelleenlähetettäessä noudatetaan 103 :n määräyksiä; e) että se, joka pyytää sähkösanoman edelleenlähettämistä, voi itse suorittaa maksun siitä tai sattuvissa tapauksissa pyytää maksun merkittäväksi hänen laskuunsa siten kuin sähkösanomien lähettämisestä laskuun on erikseen määrätty; tällöin kirjoitetaan sähkösanoman otsakkeeseen virka- huomautus: guel. Maksu kannettu (taxe per- 88 :n 5 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 5. Kotimaisilla valtiosähkösanomilla on sekä lähettämis- että perilletoimittamisjärjestykseen nähden 42 :ssä mainittu etuoikeus, jollei lähettäjä ole tästä etuoikeudesta luopunut. Jos lähettäjä on etuoikeudesta luopunut, lähetetään ja perilletoimitetaan sähkösanoma samassa järjestyksessä kuin tavalliset yksityissähkösanomat. Etuoikeutta nauttivien valtiosähkösanomien luokkamerkki on S ja etuoikeudetto- mien F. Valtiosähkösanomien luonne on a) että maksunalaisen virkamerkinnän sitäpaitsi otsakkeen lopussa ilmaistava vir- = PS = asemesta kirjoitetaan osoitteen kamerkinnällä ensiksimainittuihin nähden: eteen merkintä = Edelleenlähetetty...»Valtion sekä jälkimmäisiin nähden:....sta = ; tämä merkintä lasketaan, siinä»valtion ilman etuoikeutta.

7 Yaltiosähkösanomien etuoikeudesta kansainvälisessä liikenteessä määrätään kansainväliseen pikatiedoitussopimukseen liittyvässä lennätinohjesäännössä. 89 :n 1 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 1. Yksityissähkösanoman lähettäjä voi saada sähkösanoman etuoikeudella lähetetyksi ja osoitepaikassa perilletoimitetuksi kirjoittamalla sähkösanomaan osoitteen eteen maksunalaisen virkamerkinnän = Pika= tai ==I1= (ulkomaille osoitetussa sähkösanomassa = U rg en t= ), sekä suorittamalla siitä erikseen säädetyn maksun. 93 :n 3 momentti, sellaisena kuin se osaksi muutettuna on kiertokirjeessä N :o 79/1948, muutetaan näin kuuluvaksi: 3. Kun vastausosoitusta käytetään sähkösanomamaksun suorituksena, on huomioitava: a) että osoitus on asianmukaisesti ja oikein kirjoitettu; b) että osoituksen voimassaoloaika ei ole päättynyt; c) että osoitukseen merkitään vastaussähkösanoman numero ja päivämäärä ja että osoitus liitetään lennätinkassakirjaan; d) että sähkösanomaan tehdään lähetysmaksun sijasta merkintä: Vast. os. N :o lennätinkassakirjaan ei merkitä mitään maksua, jos. sähkösanoman maksu tulee täydellisesti suoritetuksi osoituksen määrällä; e) että, jos sähkösanoman maksu on suurempi kuin osoituksen määrä, peritään vastaussähkösanoman lähettäjältä erotus, joka kirjoitetaan sähkösanomaan d) kohdassa mainitun merkinnän alapuolelle sekä myös lennätinkassakir j aan; f j että, jos osoituksen määrä on suurempi kuin vastaussähkösanoman tai -sähkösanomain maksut yhteensä, erotus suoritetaan lähettäjän tai saajan anomuksesta alkuperäisen = K P x = sähkösanoman lähettäjälle takaisin edellytyksin, että, kysymyksen ollessa Suomen sisäiseen sähkösanomaan kuuluvasta vastausosoituksesta, erotus vähintään vastaa tavallisen sähkösanoman maksua viideltä sanalta, ja ulkomaiseen sähkösanomaan kuuluvasta osoituksesta on vähintään 2 frangia. Tällainen anomus takaisinmaksamisesta on tehtävä posti- ja 1 ennätin - hallitukselle neljän kuukauden kuluessa vastausosoituksen päiväyksen jälkeen. 94 :n 2 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 2. Jos sähkösanoman lähettäjä tai saaja, esittäen toimipaikalle vastausosoituksen neljän kuukauden kuluessa sen antopäiväyksen jälkeen, vaatii vastausmaksun takaisinmaksamista, on toimipaikan hoitajan viipymättä kirjelmän ohella lähetettävä vastausosoitus posti- ja lennätinhallitukselle. 101 : n 4 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 4. TM-sähkösanomissa olevat maksunalaiset virkamerkinnät on toistettava kunkin osoitteen edellä, jota ne koskevat, kuitenkin sellaisin poikkeuksin, että maksunalaiset virkamerkinnät = TMx =, = P ik a = (= I 1 =, =Urgent = ), Lehtisanoma= ( = Presse ),= E L T =, = E L T F =, = L T =, = L T F = ja = T C = merkitään ainoastaan ensimmäisen osoitteen edelle. 102 muutetaan näin kuuluvaksi: 102. Moniosoitteisen sähkösanoman jäljentäminen ja perilletoimittaminen. Kun moniosoitteinen sähkösanoma osoitetoimipaikassa jäljennetään lomakkeelle N :o 401 on huomioonotettava, että a) kaikki osoitteet sisältävä alkuperäinen saapunut sähkösanoma jää toimipaikkaan; b) jokainen jäljennös on, monistuspaperia käyttämättä kirjoitettava erikseen, jotta sen ulkoasusta ei ilmene, että sähkösanoma on moniosoitteinen; c) maksunalainen virkamerkintä TMx = on kirjoitettava ainoastaan sellaiselle saajalle tulevaan jäljennökseen, jonka saajan osoitteen edellä on hinnoitettu virkamerkintä = C T A =. Maksunalaiset virkamerkinnät = P ik a = (=11 =, = U rgen t= ), = Lehtisanoma= (= P resse= ), = ELT =, = ELTF =, = L T =, = L T F = ja = T C = on, milloin ne esiintyvät alkuperäisessä TM-sähkösanomassa (kts. 101 :n mom. 4), merkittävä jokaiseen jäljennökseen. Sitävastoin merkitään muut TM-sähkösanomassa ehkä olevat maksunalaiset virkamerkinnät ainoastaan sen saajan jäljennökseen, jonka nimen edellä ne esiintyvät sähkösanoman osoitteessa; d) kuhunkin jäljennökseen merkitään ainoastaan se osoite, joka kuuluu saajalle, jollei virkamerkintää = C T A = ole merkitty jonkin osoitteen eteen, missä tapauk- 7

8 s sessa sen saajan jäljennökseen, jonka nimen edessä on virkamerkintä = CTA =, allekirjoituksen tai, jollei sellaista ole, tekstin jälkeen lisätään sanat saatu x osoittein, minkä jälkeen kirjoitetaan kaikki maksunalaiset virkamerkinnät ja osoitteet, sellaisina kuin ne esiintyvät alkuperäisessä sähkösanomassa ; e) jäljennöksiä kirjoitettaessa muutetaan sähkösanoman otsakkeessa mainittu sanaluku kussakin jäljennöksessä olevan sanaluvun mukaiseksi. \ 105 :n 2 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 2. Radiosanoma maksunalaisin virkamerkinnöin = P ik a = (= I 1 =, = U rgen t= ) välitetään pikasähkösanomana ainoastaan toiselta puolen maalla olevan lähtö- tai osoitetoimipaikan ja toiselta puolen maa-aseman välillä, mutta ei sitävastoin maa-aseman ja liikkuvan aseman välillä (kts. 89, mom. 4). 115, sellaisena kuin se osaksi muutettuna on kiertokirjeessä N :o 79/1948, muutetaan näin kuuluvaksi: 115. Yleisiä määräyksiä. 1. Sähköteitse lähetettävistä postiosoituksista laaditaan niitä välittävissä postitoimipaikoissa sähkösanoma (lom. N :o 101) postisäännön soveltamismääräysten määräämällä tavalla. Jos postitoimipaikan yhteydessä ei ole lennätintä, suljetaan sähkösanoma koteloon, johon kirjoitetaan paikkakunnan lennätintoimipaikan nimi ja osoite sekä sana Osoitussähkösanoma. Kotelo suljetaan postitoimipaikan sinetillä ja toimitetaan kannettuine sähkösanomamaksuineen lähetin välityksellä lennätintoimipaikkaan. 2. Lähettäjän pyynnöstä postitoimipaikassa sähkösanomaan merkityistä yksityisistä tiedonannoista lasketaan sähkösanomataksan mukainen maksu. 3. Maksunalaiset virkamerkinnät = R P x =, = T M x= ja = K R = (=LX=) eivät ole sähköpostiosoituksissa sallittuj a. 4. Kirjatun sähköosoitteen käyttäminen sähköpostiosoituksessa ei ole sallittua. 5. Virkamiehen, joka lennätintoimipaikassa vastaanottaa sähköpostiosoituksen lähetettäväksi, tulee tarkistaa, että se on varustettu asianomaisen postitoimipaikan leimalla ja postivirkamiehen nimikirjoituksella. Niitä ei sähkötetä. 6. Sähköpostiosoitus voidaan lennätintoimipaikkojen kesken välittää joko lennättimellä tai puhelimitse tavallisista sähkösanomista yleensä annettujen määräysten mukaisesti. Jos sähköpostiosoitus on välitettävä lennätintoimipaikasta toiseen puhelimitse, tulee lähettävän toimipaikan ottaa yhteys vastaanottavaan toimipaikkaan ja ilmoittaa, että sillä on lähetettävänä sähköpostiosoitus, jonka jälkeen puhelu on lopetettava. Vastaanottavan toimipaikan tulee heti tämän jälkeen ottaa puhelu lähettävään toimipaikkaan, jonka jälkeen sähkösanoman välitys tapahtuu. 7. Jos sähköpostiosoitus on osoitettu postitse lähetettäväksi edelleen toisella paikkakunnalla olevaan postitoimipaikkaan, on sähköpostiosoitus osoitelennätintoimipaikassa suljettava koteloon, johon kirjoitetaan osoitepostitoimipaikan nimi ja lisäksi sana Sähköpostiosoitus, minkä jälkeen lähetys on lennätintoimipaikasta toimitettava saman paikkakunnan postitoimipaikkaan. 8. Siirtoliikesähkösanomista on voimassa mitä tässä pykälässä sähköpostiosoituksista on määrätty. 116 :n 6 ja 9 momentti muutetaan näin kuuluviksi: 6. Paitsi maksunalaista virkamerkintää = Lehtisanoma= ( = Presse = ), sallitaan lehtisähkösanomissa ainoastaan maksunalaiset virkamerkinnät = P ik a = ( = I 1 =, U rgent=) ja = T M x =. 9. Lehtisähkösanomat eivät saa sisältää sellaisia lauseita tai tiedonantoja, joilla on yksityisen kirjeenvaihdon tai tiedonannon luonne ja jotka siten eivät ole tarkoitetut sanomalehdissä julkaistaviksi, eivätkä myöskään sellaisia ilmoituksia tai tiedonantoja, joiden julkaisemisesta sanomalehdissä suoritetaan maksu. Kuitenkin voidaan lehtisähkösanomaan sisällyttää lyhyitä tiedoituksia itse sähkösanomasta tai sen julkaisemisesta. Sanotunlaiset tiedoitukset, jotka on pantava hinnoitettaviin sulkumerkkeihin, saavat sulkumerkkejä lukuunottamatta käsittää enintään 10 % tekstin sanaluvusta, kuitenkin enintään kaksikymmentä sanaa.

9 9 X X I luvun otsake muutetaan näin kuuluvaksi: X X I. Virkasähkösanomat ja virkailmoitukset. 122 muutetaan näin kuuluvaksi: 122. Yleisiä määräyksiä. 1. Virka-asioissa lähetettävät sähkösanomat ovat joko 1) virkasähkösanomia, joita posti- ja lennätinhallitus tai sen oikeuttamat posti- ja lennätinlaitoksen viran tai toimen haltijat maksuitta lähettävät posti- ja lennätinlaitoksen sisäisissä virka-asioissa, tahi 2) virka-ilmoituksia, joita vaihdetaan toimipaikkojen kesken ja jotka koskevat sähkösanomanvaihtoa, lennätinvirantekoa tai linjojen kunnossapitoa; virkailmoitukset ovat joko maksunalaisia tai maksuttomia. 2. Virkasähkösanomat ja maksuttomat virkailmoitukset varustetaan luokkamerkillä A, kiireelliset virkasähkösanomat ja maksuttomat virkailmoitukset luokkamerkillä A Pika ( A II, A Urgent ), maksunalaiset virkailmoitukset luokkamerkillä S T ja vastaukset viimeksimainittuihin luokkamerkillä R S T. Posti- ja lennätinhallituksen kiertosähkösanomat varustetaan luokkamerkillä Kiertosanoma. 3. Virkasähkösanomat on varustettava osoitteella ja tarpeen mukaan allekirjoituksella, jotavastoin virkailmoituksissa ei saa olla osoitetta eikä allekirjoitusta. 4. Maksuton virkailmoitus, joka sisältää oikaisun jo lähetettyyn sähkösanomaan tai tiedustelun saapuneesta sähkösanomasta, on aina toimitettava kiireellisenä virkailmoituksena. 131, sellaisena kuin se osaksi muutettuna on kiertokirjeessä N :o 79/1948, muutetaan näin kuuluvaksi:, 131. Tapaukset, jolloin sähkösanomamaksut takaisinmaksetaan. 1. Tehdystä anomuksesta tahi, jos tapahtuneesta sähköttämis- tai virantoimitusvir- Jieestä on tehty kirjallinen valitus, takaisinmaksetaan sille, joka maksun on suorittanut: a) koko maksu sähkösanomasta, joka lennätinlaitoksen syystä ei ole saapunut määräpaikkaansa ; b) koko maksu sähkösanomasta, joka lennätinlaitoksen syystä on perilletoimitettu saajalle vasta: 1) 6 tunnin kuluttua, jos kysymyksessä on Suomen sisäinen sähkösanoma tahi sähkösanoma, joka on vaihdettu kahden Euroopan maan välillä, jotka joko rajoittuvat toisiinsa tai ovat suorassa lennätinyhteydessä keskenään; 2) 12 tunnin kuluttua, jos kysymyksessä on sähkösanoma, joka on vaihdettu kahden muun Euroopan maan välillä, siihen luettuina Algeria ja eurooppalaiseen hinnoitusluokkaan kuuluvat maat, tai vaihdettu kahden ra j akkain tai suorassa lennätin yhteydessä keskenään olevan eurooppalaisen ja ulkoeurooppalaisen maan välillä, mikäli kysymys on täysimaksuisista sähkösanomista, niihin luettuina myös lehtisähkösanomat; 3) 24 tunnin kuluttua kaikissa muissa tapauksissa. Yllämainittuihin aikoihin ei lueta sitä aikaa, jonka toimipaikat ovat olleet suljettuina, jos tämä suljettunaolo on ollut myöhästymisen syynä, eikä yöaikaa klo 22 7 välillä, paitsi milloin kysymyksessä on sähkösanoma maksunalaisin virkamerkinnöin = Y ö llä = (= N u it = ), pikalähetillä perilletoimittamiseen kulunutta aikaa eikä myöskään sitä aikaa, joka on kulunut radiosanomien lähettämiseen radioteitse tai näiden sähkösanomien viipymiseen maa- tai liikkuvalla asemalla. Edellä 2) ja 3) kohdassa mainitut ajat lyhennetään puolella, kun kysymyksessä on etuoikeutettu valtiosähkösanoma, pikasähkösanoma ja maksunalainen virkailmoitus. e) koko maksu sähköteitse lähetettävästä saantitodistuksesta, joka on viivästynyt enemmän kuin 6 tuntia siitä ajankohdasta lukien, jolloin PC-sähkösanoma on saajalle perilletoimitettu. Tähän aikaan ei lueta sitä aikaa, jolloin toimipaikat ovat olleet suljettuina; d) koko maksu sähkösanomasta, jonka lähettämistä matkalla on estänyt jollakin linjalla sattunut keskeytys edellyttäen, että esteestä on lähtötoimipaikalle ilmoitettu; e) koko maksu jokaisesta sähkösanomasta, joka on pysäytetty lennätinsäännöstä annetun asetuksen 7 :n perusteella tai sentähden, että sähkösanomaliikenne asianomaisen maan hallituksen toimesta osaksi tai kokonaan on keskeytetty; f) määrätty osa sellaisen sähkösanoman maksusta, joka lähettäjän pyynnöstä on lähtötoimipaikassa peruutettu; g) se maksu, joka vastaa kulkematonta lennätinmatkaa, kun sähkösanoma linjavian vuoksi on määräpaikkaansa lähetetty pos

10 10 titse tai muulla tavalla. Tällöin vähennetään kuitenkin ne erikoiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet siitä, että alkuperäisen lennätintien asemasta on käytetty muuta lähetystapaa; h) koko maksu sähkösanomasta, joka lähtötoimipaikan nimen taikka jättöajan vääristelyn tai muuttamisen vuoksi ei ole voinut täyttää tarkoitustaan; i) maksu jokaisesta sähkösanomaa välitettäessä pois jätetystä sanasta, jos tämä maksu Suomen sisäisessä liikenteessä vähintään vastaa tavallisen sähkösanoman maksua viideltä sanalta ja ulkomaisessa liikenteessä on vähintään 2 frangia, eikä tekstin osasta ole maksua suoritettu takaisin k) kohtaa soveltamalla tai virhettä korjattu maksunalaisella taikka maksuttomalla virkailmoituksella; j) koko maksu sähkösanomasta, jos lähtömaan hallinto katsoo, että sähkösanoman merkitys sähkötysvirheiden tai yhden taikka useamman sanan poisjättämisen vuoksi on muuttunut tai sähkösanoma tämän virheen johdosta on tullut käsittämättömäksi; k) maksu jokaisesta salakielellä laaditun vertailtavan sähkösanoman tai jokaisesta selvällä kielellä laaditun sähkösanoman siitä tekstin osasta, joka sähkötysvirheiden tai sanojen poisjättämisen vuoksi lähtömaan hallinnon harkinnan mukaaan ei ole voinut täyttää tarkoitustaan, kun mainittu maksu Suomen sisäisessä liikenteessä vähintään vastaa tavallisen sähkösanoman maksua viideltä sanalta ja ulkomaisessa liikenteessä on vähintään 2 frangia, eikä virheitä tai poisjätettyjä kohtia ole korjattu maksunalaisilla tai maksuttomilla virkailmoituksilla; l) koko maksu maksunalaisesta virkailmoituksesta, jonka lähettäminen on aiheutunut lennätinlaitoksen tekemästä virheestä; m) maksut sellaisista maksunalaisista virkailmoituksista, joilla pyydetään alkuperäisessä sähkösanomassa virheellisiksi otaksuttujen sanojen toistamista, jos toistettavat sanat on alkuperäisessä sähkösanomassa väärin sähköitetty, kuitenkin niin, että jos jotkut sanat ovat olleet alkuperäisessä sähkösanomassa oikein ja muut väärin sähkötettyjä, takaisinmaksua ei myönnetä niistä sanoista, jotka ensimmäisellä kerralla on oikein sähköitetty. Takaisinmaksettava erä lasketaan tällöin siten, että ST-sähkösanomasta suoritettu maksu jaetaan toistettaviksi pyydettyjen sanojen lukumäärällä, minkä jälkeen oikeinsähkötettyjä sanoja vastaava maksuosuus pidätetään, mutta jäännös maksetaan takaisin. Kuitenkin on myös oikein sähkötetyistä sanoista suoritettu maksu takaisinmaksettava, olkoonpa sähkösanoma laadittu millä kielellä tahansa, jos asianomainen hallinto katsoo, että tapahtuneet vääristelyt tekevät mahdottomaksi niiden sanojen ymmärtämisen, jotka ovat perilletulleet muuttumattomina; n) koko maksu sähkösanomasta maksetuin vastauksin, vastäusmaksu mukaanluettuna, kun vastaussähkösanoma ilmeisesti ei ole voinut täyttää tarkoitustaan virheen vuoksi, jonka lennätinlaitos on tehnyt joko alkuperäisen sähkösanoman tai vastaussähkösanoman käsittelyssä. o) koko maksu ennakolta suoritetusta vastauksesta, kun saaja ei ole käyttänyt vastausosoitusta tai on kieltäytynyt sitä vastaanottamasta ja osoitus on sen hallinnon hallussa, joka on osoituksen antanut, tai palautettu lähtö- tai osoitemaan hallinnon alaiselle toimipaikalle neljän kuukauden kuluessa osoituksen päiväyksen jälkeen; p) vastausosoituksen arvon ja tällä osoituksella maksetun sähkösanoman maksun välinen erotus, jos vastausosoituksen arvo on suurempi kuin vastaussähkösanoman maksu ja jos tämä erotus Suomen sisäisessä lennätinliikenteessä vähintään vastaa tavallisen sähkösanoman maksua viideltä sanalta ja ulkomaisessa lennätinliikenteessä on vähintään 2 frangia; q) maksu suorittamatta jääneestä erikoistoimituksesta, samoinkuin maksu vastaavasta maksunalaisesta virkamerkinnästä; PCP-maksua ei kuitenkaan suoriteta takaisin ; XP-maksun takaisin suorittamisesta määrätään 82 :n 4 ja 6 momentissa ja 84 :n 2 momentissa; r) maa-asema- ja laivamaksu perilletoimittamatta jääneestä radiosanomasta (kts. 4 mom.). 2. Tämän pykälän 1 momentin a), b), d), g), h), i) j) ja k) kohdissa mainituissa tapauksissa takaisinsuoritetaan maksut ainoastaan niistä sähkösanomista, jotka eivät ole tulleet perille tai ovat peruutetut, myöhästyneet tai väärin sähkötetyt,, lukemalla maksuihin myöskin käyttämättä jääneet lisämaksut, mutta ei kustannuksia siitä sähkösanomavaihdosta, joka ehkä on ai

11 11 heutunut tai ei ole täyttänyt tarkoitustaan siitä syystä, että sähkösanomat eivät ole tulleet perille tai ovat myöhästyneet tai tulleet vääristellyiksi.. Maksunalaisella virkailmoituksella peruutettujen sanojen maksua ei suoriteta takaisin. 3. Kun sähkötyksessä sattuneet virheet on maksunalaisilla virkailmoituksilla korjattu 1 mom. b) kohdassa mainittujen määräaikojen kuluessa, takaisinmaksetaan ainoastaan ST-sähkösanomasta suoritettu maksu, mutta ei sitävastoin maksua alkuperäisestä sähkösanomasta. 4. Kun lähtötoimipaikka virkailmoituksella on maa-asemalta saanut tiedon, että radiosanomaa ei ole voitu toimittaa asianomaiselle liikkuvalle asemalle, tulee radiosanoman lähtömaan hallinnon, ilman että sähkösanoman lähettäjä on sitä pyytänyt, takaisinsuorittaa radiosanomasta kannettu maa-asema- ja laivamaksu. Jos maa-asema on toimittanut radiosanoman liikkuvalle asemalle muulla tavalla kuin radioteitse, pidätetään maa-asemamaksu ja takaisinsuoritetaan ainoastaan laivamaksu lähettäjälle. Jos radiosanoman saantitodistus ei ole saapunut radiosanoman lähtötoimipaikkaan, takaisinmaksetaan PC-maksu ainoastaan siinä tapauksessa, että koko radiosanoman maksu on jostakin syystä takaisinsuoritettava. 5. Takaisinmaksua ei myönnetä niistä oikaisusähkösanomista, jotka lähettäjä ja saaja keskenään ovat vaihtaneet, sen sijaan että ne olisi vaihdettu toimipaikkojen kesken maksunalaisina virkailmoituksina. 6. Kun TM-sähkösanomasta suoritetusta maksusta osa on maksettava takaisin, lasketaan kunkin jäljennöksen osalle määrä, joka saadaan, kun sähkösanomasta suoritettu kokonaismaksu jaetaan osoitteiden lukumäärällä. 132 muutetaan näin kuuluvaksi: 132. Hakemus sähkösanomamaksun takaisinsaamisesta. Hakemus sähkösanomamaksun takaisinsaamisesta on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä kuin sähkösanoma jätettiin lähetettäväksi, tai, mikäli koskee 131 :n 1 momentin o), ja p) kohdissa mainittuja tapauksia, neljän kuukauden kuluessa vastausosoituksen antopäiväyksen jälkeen. Liite N :o 5 muutetaan näin kuuluvaksi: Liite N :o 5. Sähkösanomissa sallitut merkit, morsekirjaimisto, sekä hughes- ja kaukokirjoituskoneen merkit. I. Sähkösanomissa sallitut merkit. Kirjaimet: A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, K, S, T, U, V, W, X, Y, Z; Numerot: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 0; Roomalaiset numerot ovat sallittuja, mutta niitä sähkötettäessä käytetään arabialaisia numeroita. Jos lähettäjä haluaa tiedoittaa saajalle, että sähkösanomassa esiintyvät luvut on kirjoitettu roomalaisilla numeroilla, voi tämä tapahtua lisäämällä kunkin sellaisen luvun eteen maksunalainen sana roomalainen ( romain ). Merkit: piste (.), pilkku (,), kaksoispiste (:), kysymysmerkki (?), heittomerkki ( ), yhdys-tai ajatusviiva ( ), murto viiva (/), sulkumerkit () ja lainausmerkit ( ). Kirjaimia ti, Ä, Ä ja Ö sekä huutomerkkiä (!) voidaan käyttää Suomen sisäisessä sähkösanomavaihdossa samoinkuin suorassa sähkösanomavaihdossa sellaisten maiden kansa, jotka sallivat nämä kirjaimet. Milloin kirjaimet tl, Ä, Ä tai Ö esiintyvät sähkösanomissa muihin maihin, on niiden asemasta käytettävä ue, aa, ae tai oe; sähkötettäessä sähkösanoman otsikossa toimipaikan nimeä, jossa esiintyy tl, Ä, Ä tai Ö, on kuitenkin, jottei nimen etsiminen luettelosta tuottaisi vaikeuksia, näiden kirjaimien asemasta käytettävä u, a, a tai o. Kirjaimet tl, Ä, Ä ja Ö lasketaan ulkomaille menevissä sähkösanomissa jokainen kahdeksi kirjaimeksi. Kertomerkki ( X ) on sallittu, ja käytetään sähkötettäessä sen asemasta x-kirjainta. Jos sähkösanomassa esiintyy sellaisia merkintöjä kuin 30», 1, 2, 1, 1, y. m., joita ei voida millään sähkötysjärjestelmällä välittää, on lähettäjää kehoitettava niiden asemasta käyttämään sellaista vasti-

12 netta, joka voidaan sähköttää, esimerkiksi 30 potenssiin a (tai 30a), ensiksi, toiseksi, 1 minuutti, 1 sekunti j. n. e. Jos osoitteessa on käytetty asunnon numeroa ilmaisevia merkintöjä 30a, 30bis, 301 j.n. e., erottaa hinnoittava virkamies murtoviivalla numeron siihen liittyvästä eksponentista tai sitä seuraavista kirjaimista taikka numeroista. Samaa sääntöä noudatetaan sähkötettäessä sellaisia asuntonumeroita kuin 30A, 30B j. n. e. Mainitut merkinnät sähkötetään tämän mukaan seuraavan muotoisina: 30/A, 30/bis, 30/1, 30/2, 30/A, 30/B j. n. e. Hinnoitettaessa ei tällaista murtoviivaa lasketa. II. Morsekirjaimisto y. m. Morsekirjoituksella sähkötettäessä käytetään allalueteltuja merkkejä, joiden pituuden ja keskinäisen välimatkan suhteen on otettava huomioon: että viiva vastaa pituudeltaan kolmea pistettä (2 pistettä välimatkoineen); että samassa kirjaimessa merkkien välimatka toisistaan on yhtä pitkä kuin yksi piste; että kahden kirjaimen tai numeron välimatka vastaa kolmea pistettä; että kahden sanan välimatka vastaa seitsem ää pistettä. K i r ja i m e t. a n b (3, d.. e o V Ci 4 r ---- e s f t g u.. h V... i w «1 m X.. v y z Sitäpaitsi voidaan allaolevia k irjaim ia käyttää kotimaisessa sähkösanom avaihdossa sekä suorassa sähkösanom avaihdossa niiden m aiden kanssa, jotk a sallivat ne a tä i a ö u T ch h Numeromerkit ' Lyhennetyt numeromerkit. 1 ^ O Lyhennettyjä numeromerkkejä saadaan käyttää: sähkösanomien otsaketta sähkötettäessä; viran puolesta toistettaessa (vertailussa), milloin ei voi väärinkäsitystä syntyä sen johdosta, että sähkötettävänä on samanaikaisesti numeroita ja kirjaimia tai kirjainryhmiä, sekä sähkötettäessä sähkösanomia, joiden teksti on kokoonpantu ainoastaan numeroista. Viimemainitussa tapauksessa tulee sähkösanoman otsakkeessa olla virkahuomautus teksti numeroilla. Merkit. Piste Pilkku Kaksoispiste Kysymysmerkki Heittomerkki Yhdys- tai ajatusviiva Murtoviiva Sulkumerkki (sanan tai sanojen edellä ja jäljessä) Lainausmerkki (sanan tai ' sanojen edellä ja jäljessä) Kaksoisviiva Alkumerkki (käytetään sähkötystä aloitettaessa) Loppumerkki (jokaisen sähkösanoman lopussa) Kehoitus sähköttämään Ymmärtänyt Virhemerkki Odotusmerkki Työskentelyn lopettamismerkki

13 13 Suomen sisäisessä liikenteessä käytetään lisäksi seuraavia merkkejä: Huutomerkki Uusi rivi Kehoitus vastaanottamaan sähkösanoma Kehoitus sähköttämään S äätämismerkki Kun morsella sähkötetään sekalukuja, on kokonaisluku erotettava murtoluvusta yhdysviivalla. Esimerkiksi: 2 y 2 sähkötetään /2; y 2 8 sähkötetään 1/2 III. Kaukokirjoituskoneen kirjaimet, numerot ja merkit.... 8; 2 y2 8 sähkötetään / Jos samassa ryhmässä esiintyy numeroita ja kirjaimia, joita ei ole erotettu toisistaan välimerkillä tai murtoviivalla, on numerot ja kirjaimet sähkötettävä ilman väliä tai erotusmerkkiä kirjainten ja numeroiden välillä. Milloin vastaanottotoimipaikassa käytetään kirjoituskonetta sähkösanomien kirjoittamiseen, kirjoitetaan sekaluvussa kokonaisluvun ja murtoluvun välille yhdysviiva. Esimerkiksi: 2 7/8. Käsin kirjoitettaessa jätetään yhdysviiva kirjoittamatta. Yhdistelmien n:o Kirjaimet Numerot Käyntiinpano Impulssien n:o Pysäyttäminen Merkit T y öskenneltäessä suljetulla i i.. johdolla kaksoisvirralla i A o 2 B % o o o Virtaa ei ole Negatiivinen 3 C : o o o 1 o virta 4 D Kuka siellä 4) o -1 o Positiivinen Positiivinen o virta virta 5 E 3 o 1o 6 E A ') o o 1 o 1) Jokaisen hallinnon käytettävissä 7 G A 1) o o kotimaisessa liikenteessään. 8 H ö ) o!o o o o 9 I 8 o o 10 J Äänimerkki o o o 11 K ( o o o 12 L ) o o o 13 M o o 14 N 9 o o o 16 P 0 o 17 Q 1 o o o o 18 R 4 o o 19 s 9 o o o 20 T 5 1 o 21 u 7 o O o 22 Y = O 1o o o 23 W 2 o oi 24 X / o o o o 25 Y 6 o o 26 Z + o o 27 Vaunun palauttaminen2) o o 28 Kivin vaihto 2) o o Kirjaimia3) 5) o o o 30 Numeroita 5) o o o o 31 Väli o o 32 Vapaa o. 29 2) Paperilehdille painavissa koneissa. 3) Kun on kysymyksessä automaattilälietys, käytetään tätä yhdistelmää myös pyyhkimiseen. Kun on kysymyksessä automaattilähetys, tulee lävistetyssä nauhassa olla sarekkeissa 1 5 merkillä O ilmoitetut reiät. Virheestä ilmoitettaessa lähetetään kirjain E ja väli, jotka toistetaan vuorotellen kolme kertaa. 4) Käytetään toisen toimipaikan tunnuslähettimen avaamiseen epätahtikoneella työskenneltäessä kansainvälisessä liikenteessä. 5) Merkit nmt 29 ja 30 (kirjaimia ja numeroita) eivät aiheuta väliä.

14 14 Jokainen kahden sanan, kahden luvun.tai sanan ja luvun väli merkitään»tyhjällä. Huutomerkin asemasta sähkötetään Suomen sisäisessä liikenteessä piste ja tehdään loppumerkin jälkeen huomautus, että esim. piste 4:nnen tekstisanan jäljessä on korvattava huutomerkillä. Lainausmerkin asemasta sähkötetään lainattujen sanojen edelle ja jälkeen kaksi heittomerkkiä ilman väliä. Loppumerkkinä kunkin sähkösanoman lopussa sähkötetään merkki +. Uusi rivi merkitään Suomen sisäisessä liikenteessä kolmella loppumerkillä yhtenä ryhmänä ilman väliä: Korkomerkki e-kirjaimen yläpuolelle kirjoitetaan vastaanottotoimipaikassa käsin, milloin se on sanan ymmärtämiselle tärkeä. Yiimeksimainitussa tapauksessa lähettävä virkamies lähetettyään sähkösanoman toistaa kysymyksessä olevan sanan käyttäen kahta»tyhjää korollisen e:n molemmin puolin, kiinnittääksensä vastaanottavan virkamiehen huomiota. Sekaluku sähkötetään siten, että kokonaisluku erotetaan murtoluvusta yhdysviivalla. Esimerkiksi: 1 1/2 sähkötetään 1 - V 2 - Ryhmä, joka on kokoonpantu kirjaimista ja numeroista, joita ei ole erotettu toisistaan välimerkillä tai murtoviivalla, sähkötetään jättämättä väliä kirjainten ja numeroiden välille. Esimerkiksi: 12a30, a5b. Liite N :o 6. muutetaan näin kuuluvaksi: IV. Hughes-koneen kirjaimet, numerot ja merkit. Kirjaimet. ABCDEFGHIJKLM NOPQE S T U V W X Y Z Numerot Väli- ja muut merkit. Piste... Pilkku... Kaksoispiste... : Kysymysmerkki...? Heittomerkki Risti... + Yhdys- ja ajatusviiva... Murtoviiva... / Kaksoisviiva... = Vasemmanpuoleinen sulkumerkki... ( Oikeanpuoleinen sulkumerkki... ) Merkkejä: puolipistettä (;),ja & ei sähkötetä, vaikka ne koneessa olisivatkin. Huutomerkki ja e-kirjain sähkötetään Suomen sisäisessä liikenteessä, jos ne ovat koneessa. Kirjaimista ja numeroista kokoonpantu ryhmä on sähkötettävä erottamalla kirjaimet ja numerot toisistaan kaksoisviivalla. Sanojen, kokonais- ja sekalukujen, uuden rivin merkin sekä ulkomaisessa liikenteessä korollisen e-kirjaimen sähköttämisessä noudatetaan samoja määräyksiä kuin kaukokirjoituskoneella työskenneltäessä. Liite N :o 6. Virkamerkinnät ja luokkamerkit. I. Maksunalaiset virkamerkinnät. tää, jos sellainen on alempana merkitty. Maksunalainen virkamerkintä, siten kirjoi- Maksunalaiset virkamerkinnät kirjoite- tettuna kuin se esiintyy oikeanpuoleisessa taan osoitteen eteen ja hinnoitetaan. Ai- sarakkeessa, lasketaan aina yhdeksi sanaksi, noastaan lyhennettyä muotoa saadaan käyt- Yhdistyneet Kansakunnat nimisen järjestön lähettämät ja saamat valtiosähkösanomat = Priorite Natiöns = Pikasähkösanoma (Suomen sisäisessä liikenteessä).... j _ Pikasähkösanoma (ulkomaisessa liikenteessä)... = Urgent = Vastaus maksettu x = RPx = Vertailu... = T C =

15 Sähkösanoma, josta on pyydetty saantitodistusta sähköteitse... = PC = Sähkösanoma, josta on pyydetty saantitodistusta postitse = POP = Jälkeenlähetetään... : = PS = Jälkeenlähetetty...sta Edelleenlähetetty...sta Postitse (Suomen sisäisessä liikenteessä) Postitse (ulkomaisessa liikenteessä)... Postitse kirjattuna Noudetaan postista (poste restante)... Noudetaan postista k irjattu n a Lentopostitse... Noudetaan lennättimestä... Pikalähetillä (ulkomaisessa liikenteessä)... Pikalähetti maksettu x (Suomen sisäisessä liikenteessä).. Pikalähetti maksettu (ulkomaisessa liikenteessä)... Perilletoimitetaan saajalle itselleen (»omakätisesti ) Perilletoimitetaan ainoastaan päivällä... / Perilletoimitetaan myös yöllä... / X osoitetta... Kaikki osoitteet ilmoitetaan... X päivää... Lehtisähkösanoma... = FS... sta = = FS de... = = Edelleenlähetetty = Reexpedie de... = Postitse = = Poste = = PR = = GP = = GPR = ' = PAV = = TR = = Expres = = X P x = = X P = = MP = = Päivällä = = Jour = = Yöllä = = Nuit = = TMx = = CTA = = Jx = = Lehtisanoma = = Presse = = SEM = Semaforisanoma Eurooppalaisen hinnoitusluokan kirjesähkösanoma... = ELT = tai = ELTF = Ulkoeurooppalaisen hinnoitusluokan kirjesähkösanoma.. = LT = tai = LT F = i ) Korulomakkeelle kirjoitettuna perilletoimitettava sähkö- ( KR = sanom a...\ L X = Korulomakkeelle kirjoitettuna perilletoimitettava surunvalitussähkösanoma (ulkomaisessa liikenteessä)... = LXDEU IL = Perilletoimitettava puhelimitse... = TF = ( TFx = ) Perilletoimitettava kaukokirjoittimella... Alennetusta maksusta lähetettävä sää- tai jääsähkösanoma = OBS = Vastausta ST-sähkösanomaan pyydetään tavallisella kirjeellä... = Lettre = Vastausta ST-sähkösanomaan pyydetään kirjatulla kirjeellä... = Lettre RCM = Radiosanoman edelleenlähettäminen laiva-asemien välityksellä = RM =.sta = Telex = (=Telexx=) II. Luokkamerkit ja maksuttomat virkahuomautukset. Ihmishengen turvaamista meri- tai lentoliikenteessä koskeva sähkösanoma... Valtiosähkösanoma etuoikeudella..... Valtiosähkösanoma ilman etuoikeutta... Tavallinen virkasähkösanoma tai -ilmoitus... SVH S F A 1) Valtiosähkösanoma, joka lähetetään kirjesähkösanomana.

16 16 Kiireellinen virkasähkösanoma tai -ilm oitu s... A Urgent Linjahäiriöitä koskeva virkasähkösanoma tai -ilmoitus.. AD G Maksunalainen virkailmoitus ST Vastaus maksunalaiseen virkailmoitukseen... RST Sähköpostiosoitus tai siirtoliikesähkösanoma (Suomen sisäisessä liikenteessä)... OS Sähköpostiosoitus (ulkomaisessa liikenteessä)... MDT Sää- tai jääsähkösanoma... OB S ( Pika Pikasähkösanoma (Suomen sisäisessä liikenteessä)... i jj Pikasähkösanoma (ulkomaisessa liikenteessä)... Urgent Saantitodistus... CR Välimerkit lasketaan (sähkötetään ainoastaan Suomen sisäisessä liikenteessä)... t... ITP Korjaus seuraa... CTF Korjaus seuraa jos tarpeellista... CTPSN Pitäkää suoritettu maksu... CTP Lunastus x (rahamäärä markoissa Suomen sisäisessä liikenteessä)... Percevoir x (rahamäärä frangeissa ulkomaisessa liikenteessä)... Maksu kannettu (taxe pergue) Toisto (ampliation) Kiertoteitse (devie)... Väärin suunnattu (transmission erronee) Viivästynyt väärinsuuntauksen takia (retarde par erreur de transmission)... Viivästynyt erehdyksestä (retarde par erreur) Viivästynyt linjavian takia (retarde par interruption) Kirjoitus epäselvä (ecriture douteuse) Korjattu toisto (ampliation rectifiee) Teksti numeroilla (en chiffres)... Liite N :o 7 muutetaan näin kuuluvaksi: Seuraavat, kansainvälisestä lennätinohjesäännöstä otetut esimerkit osoittavat, miten sanojen laskemista koskevia sääntöjä on sovellettava : Esimerkkejä sanojen laskemisesta. Sanojen lukumäärä tekstissä ja osoitteessa allekirjoi- Liite N :o 7. Sanojen lukumäärä tekstissä ja osoitteessa allekirjoituksessa Emmingen K r Fallingbostel-Soltau 1) 2)... l 4 Emmingenkrfallingbostelsoltau (29 kirjainta).. l 2 Emmingen W u ertt1) 2) l 2 Emmingenwuertt... l 1 New South Wales i)... l 3 tuksessa Newsouthwales... i 1 New York *) Abescot3)... 2 N ew york = RP 2,50 = (maksullinen virkamerkintä)... l Frankfurt Main 1) Frankfurtmain = Reexpedie de Tokio = Sanot Pölten1) (maksullinen virkamerkintä)... Sanctpölten l 1) H innoittava virkailija ymistää nämä. erilliset sanat osoitteessa. 2) Kansainvälisen lennätintoimipaikkojen luettelon ensimmäisessä sarakkeessa olevien ilmoitusten mukaisia toimipaikkojen nimiä. 3) Kts 32 m 3 momenttia.

17 Sanojen lukumäärä osoitteessa tekstissä ja allekirjoituksessa = TF Passy 5074 =... 1 = TELEX =... 1 Sanaluku Van de Brande... 3 Yan debrande... 2 Vandebrande... 1 Du Bois... 2 Dubois (henkilön nimi)... 1 Belgrave S qu a re... 2 Belgravesquare... 1 Hyde P a r k... 2 H ydepark... 1 Hydepark square... 2 ITydeparksquare Saint James Street... 3 Saintjames Street... 2 Saint jamesstreet (16 kirjainta)... 2 Stjamesstreet th Avenue nd S tre e t... 2 East 36 Street East thirtysix S treet... 3 East thirtysixstreet... 2 Rue de la p a ix... 4 Rue dela p a i x... 3 Rue de la p a ix... 3 Rue delapaix... 2 Ruedelapaix... 1 Boulevarditaliens (17 kirjainta)... 2 Boulevarddesitaliens (20 kirjainta). 2 B ditaliens... 1 Corso Umberto... 2 Corsoumberto... 1 Corso Carlo F e lic e... 3 Corso Carlofelice... 2 Corsocarlofelice (16 kirjainta)... 2 Asuntonumeroja. Sanaluku 5 bis (sähkötetään osoitteessa 5/bis) 1 15 A tai 15a (sähkötetään osoitteessa 15/a) tai 153 (sähkötetään osoitteessa 15/3) bpr (sähkötetään osoitteessa 1 5/ bpr) (5 merkkiä) bis/4 (sähkötetään osoitteessa 15/ bis/4) (6 m erkkiä)... 2 A 15 (sähkötetään osoitteessa A /1 5) A /5 (sähkötetään osoitteessa 1021/A /5 (6 merkkiä)... 2 Sanaluku 19 B /4 ög (sähkötetään osoitteessa 1 9 /B /4 /og ) (6 merkkiä)... 2 Sanaluku Two hundred and thirty f o u r... 5 Twohundredandthirtyfour (23 kirjainta)... 2 Trois deuxtiers... 2 Troisdeuxtiers... 1 Troisneufdixiemes (17 kirjainta).. 2 Sixfoursix (luvun 646 sijasta)... 1 Quatorzevingt (luvun 1420 sijasta) 1 Eentweezes (luvun 126 sijasta)... 1 Einzweivier (luvun 124 sijasta).. 1 Un deux quatre (kolme eri lukua) 3 Deux mille cent quatre-vingt-quatorze... 6 Deuxmillecentquatrevingtquatorze (32 kirjainta)... 3 Responsabilite (14 kirjainta)... 1 Incomprehensible (16 kirjainta)... 2 Sanaluku Wie geht s... 3 a-t-il1)... 5 a -1- il... 3 aujourd h u i2) 1 aujourdhui... 1 porte-monnaie 2)... 1 portemonnaie... 1 Prince of W a le s... 3 Princeofwales (laiva) /4 8 (sähkötettävä 3/4-8) (yksi ryhmä, 4 merkkiä) /2 (sähkötettävä 44-1/2) (5 merkkiä) /2 (sähkötettävä 444-1/2) (6 merkkiä) ,5 (5 merkkiä) ,55 (6 merkkiä) /2 (4 merkkiä) / (3 merkkiä) th me rd /o (4 merkkiä) P % /oo (5 merkkiä) P % o ) Hinnoittava virkailija alleviivaa pienellä viivalla merkin tai merkit, joiden lähettämistä pyydetään, huomauttaakseen siitä sähköttäjälle. 2) Sähkötetään yhtenä sanana.

18 8 Sanaluku (5 merkkiä) franes 50 centimes (tai) 10 fr. 50 c fr fr. 1 0, dlrs... 1 dols... 1 dols L (sähkötetään L 10)... 2 tenpounds (kielletty yhdistelmä).. 2 threeandsix... 1 stlg... 1 dixcinquante... 1 troispointquarante (3.40) (18 merkkiä) h , h u it/ /douziem es... 2 May/August X 6 (sähkötetään 15 x 6) *) x6 (ilman välejä) 2)... 1 Sanaluku e... 1 Emvehf (kauppamerkki tai kirjainryhmä)... 2 G H F... 1 GIIF... 3 A P (sähkötetään A P /M ) (kauppani / merkki) (4 merkkiä)... 1 GHF45 (kauppamerkki) (5 merkkiä) 1 G II F Ghfquarantecinq (kauppamerkki) (15 merkkiä) a (sähkötetään 197a/199a) (kaup- 199a/pamerkki) (9 merkkiä) (sähkötetään 3/M ) (kauppani /merkki) A1 (teknillinen termi) (7 merkkiä)... 2 D1003 (ilma-aluksen merkki)... 1 Detausenddrei (ilma-aluksen merkki) 1 D /12 tai D12 (junan merkki)... 1 Requ indirectement de vos nouvelles (assez mauvaises) telegraphiez directement (9 sanaa, yhdet sulkumerkit) ) 15 X 6 ilmaisee kokoa. 2) 15 X 6 = 15 kerrottava 6:11a. Helsingissä, toukokuun 22 päivänä Pääjohtaja S. J. Ahola. Johtaja Matti Aspio_ Helsinki Valtioneuvoston kirjapaino

19 Eripainos posti- ja lennätinhaillituksen kiertokirjeestä. N :o 126 vuodelta päivänä helmikuuta 1941 annettuun lennätinohjesääntöön on tehty seuraavat muutokset: 17 :n 6 momentti kumotaan. 19 muutetaan näin kuuluvaksi: 19. Maksunalaiset virkamerkinnät. Jokainen sallittu maksunalainen virkamerkintä, jota. lähettäjä haluaa käyttää, on sähkösanomaan merkittävä välittömästi osoitteen edelle kahden vaakasuoran kaksoisviivan väliin (esim. = P ik a =, = I1 =, = U rgen t= ). Moniosoitteisiin sähkösanomiin on lähettäjän kirjoitettava mainitut merkinnät jokaisen osoitteen edelle, jota ne koskevat. Moniosoitteiseen pikasähkösanomaan, moniosoitteiseen lehtisähkösanomaan, moniosoitteiseen kirjesähkösanomaan tai vertailtavaan moniosoitteiseen sähkösanomaan kirjoitetaan vastaava merkintä ainoastaan kerran ensimmäisen osoitteen eteen. Sallitut maksunalaiset virkamerkinnät ovat liitteessä N : o 6. Maksu?) alaiset, virkamerkinnät voidaan kirjoittaa mihin muotoon tahansa, mutta ne hinnoitetaan ja sähkötetään ainoastaan liitteessä Nro 6 mainitussa lyhennetyssä muodossa. Jos lähettäjä on kirjoittanut virkamerkinnän muuhun kuin liitteessä N : o 6 mainittuun lyhennettyyn muotoon, tulee hinnoittavan virkamiehen yliviivata merkintä sekä kirjoittaa tilalle vastaava lyhennys. Jos samassa sähkösanomassa on useita maksunalaisia virkamerkintöjä, kirjoitetaan merkinnät = P ik a = (=I1 =, = U rgen t= ), =Lehtisanoma= ( = Presse = ), ELT =, = L T =, = E L T F = ja = L T F = ensimmäiseksi osoitteen eteen. Pikalehtisähkösanomassa sijoitetaan merkintä Pika= (= 1 1 =, = U rgen t= ) ennen merkintää = Lehtisa.noma = ( = Presse= ). Eräät maksunalaiset virkamerkinnät eivät ole sallittuja kaikissa maissa (kts. sähkös. taksaa). (Kiertokirje Nro 126/50). 20 :n 4, 6, 8 ja 10 momentti muutetaan näin kuuluviksi: 4. Suku- ja ristimänimeä, toiminimeä ja asuinpaikkaa koskevat ilmoitukset on hyväksyttävä sellaisina kuin lähettäjä ne on laatinut. Muut mahdolliset osoitetiedot on kirjoitettava osoitemaan kielellä tai jollakin sen kielellä. (Kiertokirje Nro 126/50). 6. Jos lähettäjä haluaa, että hänen sähkösanomansa on toimitettava saajalle pu-i helimitse tai kaukokirjoittimella, kirjoittaa' kän osoitteen edelle maksunalaisen virkamerkinnän = TF = tai = T E L E X =, ja sen jälkeen saajan puhelinnumeron tai hänen kaukokirjoitinnumeronsa, esimerkiksi = T F 50372= tai = TELEX 25= Pauli Helsinki. Osoitetoimipaikka on silloin velvollinen toimittamaan sähkösanoman perille puhelimitse tai kaukokirjoittimella, jollei saaja ole nimenomaan pyytänyt, ettei hänen säh- kösanomiaan toimitettaisi hänelle puhelimitse tai kaukokirjoittimella, tai jolleivät, ulkomaiseen sähkösanomaan nähden, osoitemaan hallinnon antamat määräykset ole esteenä. (Kiertokirje Nro 126/50). 8. Kun sähkösanoma on osoitettu henkilölle, joka on tavattavissa jonkun toisen luona, on osoitteeseen varsinaisen saajan nimen jälkeen Suomen sisäisessä sähkösanomassa lisättävä joko sana osoite tai luona ja ulkomaisessa sähkösanomassa vastaava maininta osoitemaassa sallitulla kielellä, sekä toiminimi tai sen henkilön nimi, jonka luona saaja on tavattavissa. (Kiertokirje Nro 126/50). 10. Junissa matkustaville osoitettujen sähkösanomien osoitteessa on mainittava sen junan numero, jossa saaja on. Jollei numero ole tiedossa, on mainittava junan lähtö- ja määräpaikka sekä tarkka lähtö- tai saapumisaika. Junissa matkustaville osoitetuissa sähkösanomissa on sallittu ainoastaan maksunalainen virkamerkintä = Pika= tai =11 = (= U rg e n t= ). Juniin perilletoimitettavat sähkösanomat vastaanotetaan lähetettäviksi vain lähettäjän vastuulla. (Kiertokirje Nro 126/50)

20 2 21 :n 2 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 2. Sähkösanoman teksti voidaan laatia selvällä kielellä tai salakielellä (kts. 28 ). Näitä kieliä voidaan käyttää samassa sähkösanomassa joko yksinään tai yhdessä. (Kiertokirje N :o 126/50). 22 muutetaan näin kuuluvaksi: 22. Sähkösanomissa sallitut selvät kielet. Selvät kielet, joilla sähkösanoman tekstin saa laatia, ovat seuraavat: abessinian, albanian, amharin, annamin, arabian, armenian, bulgarian, englannin, espanjan (kastilian), esperanton, etiopian, flaamin, färön georgian, grönlannin, hebrean, hindin, hollannin, indonesian, iranin, M ännin, islannin, italian, japanin, kaphollannin, kiinan, kisuahilin (swahilin), kreikan, kroatin, lapin, latinan, latvian, liettuan, luxemburgin, malagassian, malaijin, maltesin, maorin, mossin, norjan, ouolofin, pashton, papiamenton, parsin, portugalin, puolan, ranskan, retoromanian, romanian, ruotsin, ruteenin, saksan, Serbian, siamin, slovakin, slovenin, suomen, tahitin, tanskan, tshekin, turkin, ukrainan, unkarin, urdun, uzbekin, valkovenäjän, venäjän, viron ja walesin kielet sekä yiddish. Kutakin näistä selvistä kielistä voidaan käyttää samassa sähkösanomassa joko yksinään tai yhdessä muiden selvien kielien kanssa paitsi semaforisähkösanomissa ja lehtisähkösanomissa (kts. 27 ). (Kiertokirje N :o 126/50). 25 :n 2 5, 8 11 ja 16 momentit muutetaan näin kuuluviksi: 2. Ajatusviivoja, jotka alkuperäisessä sähkösanomassa ainoastaan erottavat eri sanoja tai sanaryhmiä, ei hinnoiteta eikä sähkötetä. Erilliset merkit sähkötetään ainoastaan lähettäjän nimenomaisesta pyynnöstä ja on ne vain siinä tapauksessa lannoitettava. Merkeillä tarkoitetaan tässä tapauksessa niitä, jotka luetellaan liitteessä N :o Kun merkkien sähköttämistä pyydetään, on virkahuomautussarakkeeseen tehtävä merkintä: Itp. (interpunktion), joka sähkötetään Suomen sisäisessä liikenteessä. 4. Itp-merkintää ei tehdä silloin, kun merkki sisältyy numero- tai kirjainryhmään, koska merkki silloin lasketaan ryhmän yhdeksi numeroksi tai kirjaimeksi. 5. Lainaus- ja sulkumerkit lasketaan aina eri sanaksi, vaikka ne ja niiden sisällä oleva sana tai numeroryhmä yhteensä muodostaisivatkin enintään viisi merkkiä sisältävän ryhmän. Jos yhdys- tai ajatusviivoja on käytetty vastaamaan sulku- tai lainausmerkkejä, lasketaan ne kahdeksi eri sanaksi, paitsi silloin, kun ne selvästi ovat osa kauppamerkistä, jolloin ne lasketaan kumpikin yhdeksi kauppamerkin merkiksi. (Kiertokirje N: o 126/50). 8. Asunto-osoitteissa, esiintyköötpä sähkösanoman osoitteessa, tekstissä tai allekirjoituksessa, voidaan kirjaimet ja numerot, jotka liitetään talon numeroon, kirjoittaa tämän kanssa yhdeksi ryhmäksi. 9. Kun merkkejä ei ole käytetty yksitellen, vaan kirjoitettu välittömästi toistensa jälkeen, hinnoitetaan ne samoin kuin numeroryhmät. 10. Jokainen numero, kirjain tai merkki, joka kirjoitetaan osoiteilmoituksessa yhteen talonnumeron kanssa, lasketaan yhdeksi ryhmän kirjaimeksi tai merkiksi, paitsi 30 : n 1 momentissa mainitussa tapauksessa. 11. Heittomerkin, yhdys- tai murtoviivan erottamat tai yhdistämät sanat lasketaan vastaavasti eri sanoiksi, paitsi milloin on kysymys 26 :n 1 i) momentissa mainitunlaisesta yhdyssanasta, jolloin hinnoittava virkamies yhdistää sanan eri osat yhdeksi sanaksi ja poistaa niiden välillä olevan heittomerkin, yhdysviivan tai murtoviivan. (Kiertokirje N :o 126/50). 16. Yhdeksi sanaksi lasketaan aina: a) jokainen maksunalainen virkamerkintä, sellaisena kuin se on mainittu liitteessä N :o 6; b) sähköpostiosoituksissa ja siirtoliikesähkösanomissa lähtö- ja osoitepostitoimipaikan nimet, kumpikin erikseen, sekä sen paikkakunnan nimi, missä rahojen saaja asuu; c) jokainen erillinen kirjain tai numero samoinkuin jokainen erillinen merkki, joka lähettäjän nimenomaisesta pyynnöstä sähkötetään; d) murtoviiva ja yhdys- tai ajatusviiva, paitsi tämän pykälän 4 ja 10 momentissa mainituissa tapauksissa; e) sulkumerkit (molemmat merkit, joista ne on muodostettu) sekä lainausmerkit

21 3 (molemmat merkit, jotka esiintyvät lainattujen sanojen alussa ja lopussa); sekä f) osoitteessa lennätintoimipaikan, maaaseman ja liikkuvan aseman nimi, sellaisena kuin se täydellisenä esiintyy asianomaisessa virallisessa toimipaikkaluettelossa. (Kiertokirje N :o 126/50). 26 :n 1 ja 3 momentti muutetaan näin kuuluviksi: 1. Sanayhdistelmät tai sanojen muutokset, jotka ovat sen kielen käytön vastaisia, mihin sanat kuuluvat, eivät ole selvässä kielessä sallittuja. Kuitenkin voidaan kaikissa kielissä yhdeksi sanaksi kirjoittaa: a) lennätintoimipaikan nimi täydennettynä siten kuin 25 :n 16 momentin f) kohdassa mainitaan; b) osoitelennätintoimipaikan tai maaaseman taikka liikkuvan aseman nimi, täydennettynä joko maata tai sen osaa tai näitä molempia koskevalla ilmoituksella, liikkuvan aseman kutsumerkillä taikka jollakin muulla ilmoituksella, kun kysymyksessä olevaa nimeä ei vielä ole julkaistu virallisissa luetteloissa; e) sähköpostiosoituksissa ja siirtoliikesähkösanomissa lähtö- ja osoitepostitoimipaikan nimet, kumpikin erikseen, sekä sen paikkakunnan nimi, missä rahojen saaja asuu; d) kaupunkien, maiden ja maiden osien nimet; e) saman henkilön sukunimet; f) paikkojen, torien, puistokatujen, katujen ja muiden julkisten teiden täydelliset nimet (voidaan kirjoittaa myös lyhennettyyn, täysin selvään m uotoon); g) laivojen nimet; h) ilma-alusten ja junien merkit tai muut samankaltaiset merkinnät; i) yhdyssanat, jotka sanakirjoissa on kirjoitettu tai yhdysmerkillä yhdistetty yhteen, tai joiden oikeakielisyys voidaan tarvittaessa muulla tavalla näyttää toteen; j) kirjaimin kirjoitetut kokonais-, murto-, kymmenys- ja sekaluvut; sekä k) kirjaimin kirjoitetut luvut, joissa numerot mainitaan erillisesti tai ryhmittäin (esim. kaksikolmeyksi, kolmekymmentäkolmekymmentä). (Kiertokirje N :o 126/50). 3. Tämän pykälän 1 momentissa mainitut yhdistelmät, esiintyköötpä osoitteessa, tekstissä tai allekirjoituksessa, on lannoitettava yleisten sääntöjen mukaan, kuitenkin sellaisin poikkeuksin, että c) kohdassa mainitut yhdistelmät aina ja a) ja b) kohdissa mainitut yhdistelmät, mikäli ne esiintyvät osoitteessa, lasketaan kirjainten lukumäärästä riippumatta, jokainen erikseen yhdeksi sanaksi. (Kiertokirje N :o 126/50). 27 :n 4 momentti kumotaan sekä 2 ja 3 momentti muutetaan näin kuuluviksi: 2. Selväkielisellä sähkösanomalla tarkoitetaan sellaista sähkösanomaa, joka on laadittu kokonaan selvällä kielellä. Sähkösanoma on selväkielinen, vaikkakin siinä esiintyy: a) numeroin tai kirjaimin kirjoitettuja lukuja taikka joko numeroista tai kirjaimista kokoonpantuja ryhmiä, joilla ei ole salaista merkitystä, taikka jotka merkitsevät säähavaintoja tai -ennustuksia, niin myös, kirjattuja sähköosoitteita, pörssi- tai markkinanoteerauksia taikka tavallisessa tai kauppakirjeen vaihdossa yleensä käytettyjä lyhennyksiä, kuten fob, cif, fow, föv, caf, svp tai muita samantapaisia; b) kauppamerkkejä, tehtaan merkkejä, kauppatavaroiden merkkejä, sovittuja teknillisiä termejä, jotka tarkoittavat koneita tai koneiden osia, viitenumerolta tai -merkintöjä ja muita samanlaatuisia sanontatapoja, ehdolla, että nämä merkit, teknilliset termit, viitenumerot tai -merkinnät ja sanontatavat esiintyvät yleisön käytettävissä olevassa luettelossa, hintaluettelossa, laskussa, konossementissa tai muussa samanlaatuisessa asiakirjassa. Nämä merkit, termit, viitenumerot tai -merkinnät ja sanontatavat voivat poikkeustapauksessa olla kokoonpantuja kirjaimista, numeroista ja merkeistä. 3. Selvällä kielellä laadittuna pidetään myös sähkösanomaa, jossa ensimmäisenä tekstisanana on kirjaimista tai numeroista muodostettu kontrollisana tai -luku (kts. 28 mom. 4). Sanotunlainen kontrollisana tai -luku saa sisältää enintään viisi kirjainta tai viisi numeroa. Nro 126/50). 28 muutetaan näin kuuluvaksi: (Kiertokirje 28. Salakieli. 1. Salakieli (eode) on sellainen, joka on kokoonpantu

22 4 a) keinotekoisista sanoista, jotka on muodostettu yksinomaan kirjaimista, ja jotka jokainen käsittävät enintään viisi kirjauta, b) todellisista sanoista, joilla ei ole sitä merkitystä, mikä niillä säännön mukaan on siinä kielessä, johon ne kuuluvat, ja jotka eivät niin ollen muodosta ymmärrettäviä lauseita yhdellä tai useammalla kansainvälisessä selväkielisessä lennätinliikenteessä sallitulla kielellä; näiden sanojen pituutta ei ole rajoitettu, c) arabialaisista numeroista taikka arabialaisten numerojen ryhmistä tai jaksoista, joilla on salainen merkitys, d) sanoista, nimistä, sanontatavoista tai kirjainyhdistelmistä, jotka eivät täytä selvän kielen ehtoja, e) edellä kohdissa a), b), c) ja d) mainitunlaisten sanojen, ryhmien ja sanontatapojen yhdistelmistä. 2. Salakielen sanat eivät saa sisältää korollista e kirjainta eikä kirjaimia &, ä, u eikä ö. 3. Samassa ryhmässä ei saa käyttää numeroista ja kirjaimista eikä numeroista tai kirjaimista ja merkeistä tehtyjä yhdistelmiä, joilla on salainen merkitys. Ryhmillä, jotka mainitaan 27 :n 2 momentissa, ei katsota olevan salaista merkitystä; sanalukua laskettaessa sovelletaan niihin 25 :n 12 ja 13 momentin määräyksiä. 4. Sähkösanoma, jonka teksti sisältää yhden tai useamman salakielen sanan, katsotaan salakielellä laadituksi. Sähkösanomia, joiden ensimmäinen tekstisana on kontrollisana tai -luku, mutta jotka muuten ovat selvällä kielellä laadittuja, ei katsota salakielellä laadituiksi (kts. 27 mom. 3). 5. Salakielellä laaditun sähkösanoman lähettäjä on velvollinen näyttämään koodin, minkä mukaan sähkösanoman teksti tai tekstin osa on sommiteltu, jos lähtötoimipaikka tai hallinto, jonka alainen tämä toimipaikka on, sitä vaatii. Tätä määräystä (Kierto ei sovelleta valtiosähkösanomiin. kirje N: o 126/50). 29 muutetaan näin kuuluvaksi: 29. Sanojen laskeminen tekstissä. kielen yleisessä sanakirjassa tai jota yleisesti käytetään jossakin näistä kielistä, kuin myös jokainen 26 :ssä mainittu sanayhdistelmä, niin moneksi sanaksi, kuinka monta kertaa siihen sisältyy viisitoista kirjainta; mahdollinen ylijäämä lasketaan eri sanaksi. Kirjainyhdistelmät aa, ae, ao, oe, ue ja eh sekä ulkomaille menevissä sähkösanomissa kirjaimet u, ä, ä ja ö lasketaan jokainen kahdeksi kirjaimeksi. Ulkomaille menevinä sähkösanomissa voi lähettäjä kuitenkin, jos hän niin haluaa, ä, ä ja ö kirjainten asemesta kirjoittaa kirjaimet a, a ja o. 2. Sanat, jotka eivät täytä edellisen momentin määräyksiä, kuin myös numero-, kirjain- ja merkkiryhmät, lasketaan 25 :n määräysten mukaisesti. 3. Tekstissä oleva kirjattu sähköosoite (Kierto lasketaan selvän kielen sanaksi. kirje N: o 126/50). 30 muutetaan näin kuuluvaksi: 30. Sanojen laskeminen osoitteessa ja allekirjoituksessa. 1. Kun osoitteessa on 25 :n 8 momentissa mainitunlainen talonnumeroa ja asuntoa ilmaiseva ryhmä, tulee hinnoittavan virkamiehen eroittaa ryhmän eri osat toisistaan murtoviivoilla, joita ei lasketa ryhmän merkkien lukuun. 2. Yhdeksi sanaksi kirjoitettu kirjattu sähköosoite lasketaan osoitteessa ja allekirjoituksessa niin moneksi sanaksi, kuinka monta kertaa se sisältää viisitoista kirjainta; mahdollinen ylijäämä lasketaan eri sanaksi. 3. Jos allekirjoituksessa esiintyy sovittu sana, joka ei ole kirjattu sähköosoite, lasketaan tämä sana viiden kirjaimen mukaan ja ylijäämä lasketaan eri sanaksi. 4. Jokainen muu osoitteessa tai allekirjoituksessa oleva sana tai ryhmä lasketaan, 26 : n 3 momentissa mainituin poikkeuksin, 29 :n määräysten mukaisesti. (Kiertokirje N :o 126/50). 42 :n 1 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 1. Sähkösanomat lähetetään seuraavassa 1. Selvällä kielellä tai salakielellä laaditussa sähkösanomassa lasketaan jokai 1) SVH-sähkösanomat, jotka koskevat ih järjestyksessä: nen todellinen sana, joka on jonkin kansainvälisessä lennätin.liikenteessä sallitun mishengen turvallisuutta meri- tai ilmailuliikenteessä;

23 2) virkailmoitukset, jotka koskevat pikatiedoitusteillä sattuneita pahoja häiriöitä; 3) etuoikeutetut vaitiosähkösanomat; 4) sää- ja jääsähkösanomat; 5) kiireiset virkasähkösanomat ja -ilmoitukset sekä maksunalaiset virkailmoitukset; 6) yksityiset pikasähkösanomat ja pikalehtisähkösanomat; 7) virkasähkösanomat ja -ilmoitukset, jotka eivät ole kiireellisiä, sekä CR-sähkösanomat; 8) valtiosähkösanomat ilman etuoikeutta (vrt. 88 :n 5 mom.), tavalliset yksityissähkösanomat ja tavalliset lehtisähkösanomat; 9) kirjesähkösanomat (ELT, ELTF, LT ja L T F ). (Kiertokirje N :o 126/50). 52 :n 1 momentin a) ja b) kohdat muutetaan näin kuuluviksi: 1. Sähkösanomaa lähetettäessä sähkötetään ensin otsakkeen muodostavat virkamerkinnät seuraavassa järjestyksessä: a) kirjain B, kuitenkin ainoastaan morsekoneella tai kuulon mukaan työskenneltäessä, milloin lähettävä toimipaikka on suorassa yhteydessä osoitetoimipaikan kanssa; b) sähkösanoman luokka- tai laatumerkki seuraavia lyhennyksiä käyttäen: SYH, S, F, A, A pika (il, urgent), ADG, ST, RST, MDT, OBS, Pika (II, Urgent), CR (kts. liite N :o 6), sekä Suomen sisäisiin koru- sähkösanomiin nähden merkki KR tai L X riippuen siitä, kumpi merkki esiintyy osoitteessa, sekä korulomakkeen numero. Muita kuin b) kohdassa mainittuja sähkösanomia lähetettäessä ei sähkösanoman luokkaa tai laatua ilmoiteta. (Kiertokirje N :o 126/50). 61 :n 3 momentin a) ja b) kohdat, sellaisina kuin ne muutettuina ovat kiertokirjeessä N :o 79/1948, muutetaan näin kuuluviksi: 3. a) Morsekonefella tai kuulon mukaan työskenneltäessä on vertailussa ehdottomasti toistettava sähkösanoman numero, otsakkeessa olevissa virkahuomautuksissa olevat numerot, saajan ja osoitetoimipaikan nimi lyhentämättöminä sekä kaikki osoitteessa, tekstissä ja allekirjoituksessa olevat numerot ja salakielen (code) sanat. 1)) Kaukokirjoittimella työskenneltäessä on vertailussa toistettava kaikki sähkösanomassa, myös virkahuomautuksissa olevat numerot sekä kaikki sähkösanomassa olevat salakielen (code) sanat. Hugheskoneella työskenneltäessä ei vertailua muissa kuin jäljempänä d) ja e) kohdissa mainituissa tapauksissa tarvitse suorittaa. (Kiertokirje N :o 126/50). 73 : n 1 momentti muutetaan näin kuuluu vaksi: ' 1. Sähkösanoma on, ennenkuin se jätetään sähkösanomanviej älle perilletoimitettavaksi, virkamiehen toimesta kokoontaitettava ja suljettava sitä varten tarkoitetulla lipukkeella (lom. N :o 408). Tasavallan Presidentille osoitetut sähkösanomat, salaiset valtiosähkösanomat, postitse perilletoimitettavat sähkösanomat, usealle lomakkeelle kirjoitetut sähkösanomat ja korusähkösanomat on perilletoimitettava tarkoitusta varten valmistetuissa kirjekuorissa. Kuoreen kirjoitetaan sähkösanoman osoite lyhentämättömänä ja muuttamattomana mahdollisine maksunalaisine virkamerkintöineen. (Kiertokirje N :o 126/50). 85 :n 8 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 8. Sähkösanoman jälkeenlähettämisessä on otettava huomioon seuraavaa: a) osoite, jonka mukaan sähkösanomaa ei ole voitu perilletoimittaa, poistetaan ja korvataan uudella, 1 momentin a) tai b) kohdassa mainituin tavoin saadulla tai ilmoitetulla osoitteella, jonka lisäksi jo ehkä sivuutettujen toimipaikkojen nimet kirjoitetaan = FS = merkinnän jälkeen ja erotetaan osoitteesta kaksoisviivalla, esim. = FS Turusta = (=FS Turusta Vaasasta = ) ; tämä merkintä lasketaan yhdeksi sanaksi siinä olevien todellisten sanojen lukumäärästä riippumatta; b) jos sähkösanoman sanaluku edellisessä kohdassa mainitun osoitteen muutoksen johdosta on muuttunut, kirjoitetaan otsakkeeseen uusi sanaluku ja poistetaan entinen; c) sähkösanoman otsakkeessa ilmoitetaan alkuperäinen lähtöpaikka, jättämispäivä ja -aika; d) sähkösanomassa esiintyvät maksunalaiset virkamerkinnät säilytetään yleensä muuttamattomina, huomioonottaen kuitenkin: 5

24 6 että ulkomaille j aikeeni ä hetettä vässä sähkösanomassa merkintä = Pika = ( = Il, = Urgent = ) säilytetään ainoastaan, jos tämänlaatuiset sähkösanomat ovat uudessa osoitemaassa sallittuja, että ulkomaille jälkeenlähetettävässä kotimaisessa sähkösanomassa, jossa on maksunalainen virkamerkintä = RPx =, vastauksesta suoritettu, Suomen rahassa ilmoitettu rahamäärä muunnetaan frangeiksi voimassa olevan vasta-arvon mukaisesti, että maksunalaisen virkamerkinnän = RPx = perusteella jälkeenlähettävässä toimipaikassa ehkä laadittu vastausosoitus tehdään mitättömäksi, että kun vertailtava ( = TC ) sähkösanoma jälkeenlähetetään, on vertailusta säädetty lisämaksu suoritettava jokaisesta jälkeenlähetyksestä erikseen, paitsi milloin jälkeenlähetys 4 ja 5 momentin määräysten mukaisesti tapahtuu maksuttomasti, että merkinnät = PC = ja = PCP = säilytetään, josta seuraa, että saantitodistus on sen toimipaikan lähetettävä, jonne sähkösanoma viimeksi jälkeenlähetetään; jälkeenlähetettävää sähkösanomaa hinnoitettaessa otetaan siis mainitut virkamerkinnät vain sikäli huomioon, että kummastakin lasketaan säädetty sanamaksu yhdestä sanasta, ja että sähkösanoman perilletoimittamistapaa tarkoittavan virkamerkinnän (esim. = X P = ) suhteen jälkeenlähettävän toimipaikan tulee kussakin eri tapauksessa harkita, onko uusien osoitetietojen mukaan kysymyksessä oleva perilletoimittamistapa mahdollinen ja asianmukainen. (Kiertokirje Nro 126/50). 86 :n 5 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 5. Sähkösanomaa edelleenlähetettäessä menetellään siten kuin 85 : n 8 momentissa on jälkeenlähetettävästä sähkösanomasta määrätty, huomioonottaen kuitenkin; a) että maksunalaisen virkamerkinnän = PS asemesta kirjoitetaan osoitteen eteen merkintä = Bdelleenlähetetty sta = ; tämä merkintä lasketaan, siinä olevien todellisten sanojen lukumäärästä riippumatta, yhdeksi sanaksi; b) että sähkösanoman lähetystapaa koskevat maksunalaiset virkamerkinnät =Pika = ( = I 1 =, = Urgent = ), = E L T =, = L T = y. m. poistetaan, jos nämä merkinnät eivät ole uudessa osoitemaassa sallittuja tai jos henkilö, jonka pyynnöstä sähkösanoma edelleenlähetetään, on pyytänyt niiden poistamista; c) että henkilö, joka pyytää sähkösanoman edelleenlähettämistä, voi lisätä siihen b) kohdassa mainitut maksunalaiset virkamerkinnät, mikäli ne ovat uudessa osoitemaassa sallittuja, = P ik a = (= I 1 =, = Urgent = ) merkinnän kuitenkin vain ehdolla, että hän itse suorittaa maksun edelleenlähetyksestä, ja peritään tällöin, jos edelleenlähetys tapahtuu Suomen rajojen sisällä, pikasähkösanoman ja tavallisen sähkösanoman maksujen välinen erotus, ja jos sähkösanoma edelleenlähetetään ulkomaille, sähkösanomataksan mukainen maksu pikasähkösanomasta, paitsi milloin kysymys on 2 momentin b) kohdassa mainitusta poikkeustapauksesta; d) että = T M = sähkösanoman jäljennöstä edelleenlähetettäessä noudatetaan 103 :n määräyksiä; e) että se, joka pyytää sähkösanoman edelleenlähettämistä, voi itse suorittaa maksun siitä tai sattuvissa tapauksissa pyytää maksun merkittäväksi hänen laskuunsa siten kuin sähkösanomien lähettämisestä laskuun on erikseen määrätty; tällöin kirjoitetaan sähkösanoman otsakkeeseen virkahuomautus: Maksu kannettu (taxe pergue)(kiertokirje Nro 126/50). 88 :n 5 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 5. Kotimaisilla valtiosähkösanomilla on sekä lähettämis- että perilletoimittamisjärjestykseen nähden 42 :ssä mainittu etuoikeus, jollei lähettäjä ole tästä etuoikeudesta luopunut. Jos lähettäjä on etuoikeudesta luopunut, lähetetään ja perilletoimitetaan sähkösanoma samassa järjestyksessä kuin tavalliset yksityissähkösanomat. Etuoikeutta nauttivien valtiosähkösanomien luokkamerkki on S ja etuoikeudetto- mien P. Valtiosähkösanomien luonne on sitäpaitsi otsakkeen lopussa ilmaistava virkamerkinnällä ensiksimainittuihin nähden: Valtion sekä jälkimmäisiin nähden: Valtion ilman etuoikeutta. Valtiosähkösanomien etuoikeudesta kansainvälisessä liikenteessä määrätään kansainväliseen pikatiedoitussopimukseen liittyvässä lennätinohjesäännössä. (Kiertokirje N: o 126/50).

25 7 89 : n 1 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 1. Yksityissähkösanoman lähettäjä voi saada sähkösanoman etuoikeudella lähetetyksi ja osoitepaikassa perilletoimitetuksi kirjoittamalla sähkösanomaan osoitteen eteen maksunalaisen virkamerkinnän = Pika= tai = 1 1 = (ulkomaille osoitetussa sähkösanomassa = U rg e n t= ), sekä suorittamalla siitä erikseen säädetyn maksun. (Kiertokirje N :o 126/50). 93 :n 3 momentti, sellaisena kuin se osaksi muutettuna on kiertokirjeessä N :o 79/1948, muutetaan näin kuuluvaksi: 3. Kun vastausosoitusta käytetään sähkösanomamaksun suorituksena, on huomioitava: a) että osoitus on asianmukaisesti ja oikein kirjoitettu; b) että osoituksen voimassaoloaika ei ole päättynyt; c) että osoitukseen merkitään vastaussähkösanoman numero ja päivämäärä ja että osoitus liitetään lennätinkassakirjaan; d) että sähkösanomaan tehdään lähetysmaksun sijasta merkintä: Vast. os. N :o... ; lennätinkassakirjaan ei merkitä mitään maksua, jos sähkösanoman maksu tulee täydellisesti suoritetuksi osoituksen määrällä; e) että, jos sähkösanoman maksu on suurempi kuin osoituksen määrä, peritään vastaussähkösanoman lähettäjältä erotus, joka kirjoitetaan sähkösanomaan d) kohdassa mainitun merkinnän alapuolelle sekä myös lennätinkassakir j aan; f) että, jos osoituksen määrä on suurempi kuin vastaussähkösanoman tai -sähkösanomain maksut yhteensä, erotus suoritetaan lähettäjän tai saajan anomuksesta alkuperäisen = R P x = sähkösanoman lähettäjälle takaisin edellytyksin, että, kysymyksen ollessa Suomen sisäiseen sähkösanomaan kuuluvasta vastausosoituksesta, erotus vähintään vastaa tavallisen sähkösanoman maksua viideltä sanalta, ja ulkomaiseen sähkösanomaan kuuluvasta osoituksesta on vähintään 2 frangia. Tällainen anomus takaisinmaksamisesta on tehtävä posti- ja lennätinhallitukselle neljän kuukauden kuluessa vastausosoituksen päiväyksen jälkeen. (Kiertokirje N: o 126/50). 94 : n 2 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 2. Jos sähkösanoman lähettäjä tai saaja, esittäen toimipaikalle vastausosoituksen neljän kuukauden kuluessa sen antopäiväyksen jälkeen, vaatii vastausmaksun takaisinmaksamista, on toimipaikan hoitajan viipymättä kirjelmän ohella lähetettävä vastausosoitus posti- ja lennätinhallitukselle. (Kiertokirje N :o 126/50). 101 :n 4 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: 4. TM-sähkösanomissa olevat maksunalaiset virkamerkinnät on toistettava kunkin osoitteen edellä, jota ne koskevat, kuitenkin sellaisin poikkeuksin, että maksunalaiset virkamerkinnät = T M x =, = P ik a = ( = I1 =, = U rg e n t= ), = Lehtisanoma= (= P re sse= ), = E L T =, = E L T F =, LT =, = L T F = ja = T C = merkitään ainoastaan ensimmäisen osoitteen edelle. (Kiertokirje N :o 126/50). 102 muutetaan näin kuuluvaksi: 102. Moniosoitteisen sähkösanoman jäljentäminen ja perilletoimittaminen. Kun moniosoitteinen sähkösanoma osoitetoimipaikassa jäljennetään lomakkeelle N :o 401 on huomioonotettava, että a) kaikki osoitteet sisältävä alkuperäinen saapunut sähkösanoma jää toimipaikkaan; b) jokainen jäljennös on, monistuspaperia käyttämättä kirjoitettava erikseen, jotta sen ulkoasusta ei ilmene, että sähkösanoma on moniosoitteinen; c) maksunalainen virkamerkintä T M x= on kirjoitettava ainoastaan sellaiselle saajalle tulevaan jäljennökseen, jonka saajan osoitteen edellä on hinnoitettu virkamerkintä = C T A =. Maksunalaiset virkamerkinnät = Pika= (= I1 =, = U rg en t= ), =Lehtisanoma= (= P re sse= ), = E L T =, = ELTF =, = L T =, = L T F = ja = T C = on, milloin ne esiintyvät alkuperäisessä TM-sähkösanomassa (kts. 101 :n mom. 4), merkittävä jokaiseen jäljennökseen. Sitävastoin merkitään muut TM-sähkösanomassa ehkä olevat maksunalaiset virkamerkinnät ainoastaan sen saajan jäljennökseen, jonka nimen edellä ne esiintyvät sähkösanoman osoitteessa;

26 8 välillä, mutta ei sitävastoin maa-aseman ja liikkuvan aseman välillä (kts. 89 mom. 4). (Kiertokirje N :o 126/50). 115, sellaisena kuin se osaksi muutettuna on kiertokirjeessä N :o 79/1948, muutetaan näin kuuluvaksi: 115. Yleisiä määräyksiä. 1. Sähköteitse lähetettävistä postiosoituksista laaditaan niitä välittävissä postitoimipaikoissa sähkösanoma (lom. N :o 101) postisäännön soveltamismääräysten määräämällä tavalla. Jos postitoimipaikan yhteydessä ei ole lennätintä, suljetaan sähkösanoma koteloon, johon kirjoitetaan paikkakunnan lennätintoimipaikan nimi ja osoite sekä sana Osoitussähkösanoma. Kotelo suljetaan postitoimipaikan sinetillä ja toimitetaan kannettuine sähkösanomamaksuineen lähetin välityksellä lennätintoimipaikkaan. 2. Lähettäjän pyynnöstä postitoimipaikassa sähkösanomaan merkityistä yksityisistä tiedonannoista lasketaan sähkösanomataksan mukainen maksu. 3. Maksunalaiset virkamerkinnät = R P x =, = TMx = ja = K R = ( = L X = ) eivät ole sähköpostiosoituksissa sallittuj a. 4. Kirjatun sähköosoitteen käyttäminen sähköpostiosoituksissa ei ole sallittaa. d) kuhunkin jäljennökseen merkitään 5. Virkamiehen, joka lennätintoimipaiainoastaan se osoite, joka kuuluu saajalle, kassa vastaanottaa sähköpostiosoituksen lähetettäväksi, jollei virkamerkintää = C T A = ole merkitty tulee tarkistaa, että se on va jonkin osoitteen eteen, missä tapauksessa rustettu asianomaisen postitoimipaikan lei sen saajan jäljennökseen, jonka nimen malla ja postivirkamiehen nimikirjoitukrustettu edessä on virkamerkintä = C T A =, allekirjoituksen tai, jollei sellaista ole, tekstin jälkeen lisätään sanat saatu x osoittein, minkä jälkeen kirjoitetaan kaikki maksunalaiset virkamerkinnät ja osoitteet, sellaisina kuin ne esiintyvät alkuperäisessä sähkösanomassa; e) jäljennöksiä kirjoitettaessa muutetaan sähkösanoman otsakkeessa mainittu sanaluku kussakin jäljennöksessä olevan sanasella. Niitä ei sähkötetä. 6. Sähköpostiosoitus voidaan lennätintoimipaikkojen kesken välittää joko lennättimellä tai puhelimitse tavallisista sähkösanomista yleensä annettujen määräysten mukaisesti. Jos sähköpostiosoitus on välitettävä lennätintoimipaikasta toiseen puhelimitse, tulee lähettävän toimipaikan ottaa yhteys vastaanottavaan toimipaikkaan ja ilmoittaa, että luvun mukaiseksi. (Kiertokirje N : o 126/50). sillä on lähetettävänä sähköpostiosoitus, 105 :n 2 momentti muutetaan näin kuuluvaksi: jonka jälkeen puhelu on lopetettava. Vastaanottavan toimipaikan tulee heti tämän 2. Radiosanoma maksunalaisin virkamer- jälkeen ottaa puhelu lähettävään toimipaikkaan, kinnöin = P ik a = ( = I1 =, = U rg e n t= ) välitetään pikasäh/ösanomana ainoastaan toiselta puolen maalla olevan lähtö- tai osoitetoimipaikan ja toiselta puolen maa-aseman jonka jälkeen sähkösanoman vä litys tapahtuu. 7. Jos sähköpostiosoitus on osoitettu postitse lähetettäväksi edelleen toisella paikkakunnalla olevaan postitoimipaikkaan, on sähköpostiosoitus osoitelennätintoimipaikassa suljettava koteloon, johon kirjoitetaan osoitepostitoimipaikan nimi ja lisäksi sana Sähköpostiosoitus, minkä jälkeen lähetys on lennätintoimipaikasta toimitettava saman paikkakunnan postitoimipaikkaan. 8. Siirtoliikesähkösanomista on voimassa mitä tässä pykälässä sähköpostiosoituksista on määrätty. (Kiertokirje N :o 126/50). 116 :n 6 ja 9 momentti muutetaan näin kuuluviksi: 6. Paitsi maksunalaista virkamerkintää =Lehtisanoma= ( = Presse=), sallitaan lehtisähkösanomissa ainoastaan maksunalaiset virkamerkinnät = P ik a = (= I 1 =, =U r- gen t= ) ja = T M x =. (Kiertokirje N :o 126/ 50). 9. Lehtisähkösanomat eivät saa sisältää sellaisia lauseita tai tiedonantoja, joilla on yksityisen kirjeenvaihdon tai tiedonannon luonne ja jotka siten eivät ole tarkoitetut sanomalehdissä julkaistaviksi, eivätkä myöskään sellaisia ilmoituksia tai tiedonantoja, joiden julkaisemisesta sanomalehdj sä suoritetaan maksu. Kuitenkin voidaan lehtisähkösanomaan si-.' säilyttää lyhyitä tiedoituksia itse sähkön* sanomasta tai sen julkaisemisesta. Sanotunlaiset tiedoitukset, jotka on pantava hin- noitettaviin sulkumerkkeihin, saavat sulkumerkkejä lukuunottamatta käsittää enin-

27 9 tään 10 % tekstin sanaluvusta, kuitenkin enintään kaksikymmentä sanaa, (Kiertokirje N: o 126/50). X X I luvun otsake muutetaan näin kuuluvaksi: X X I. Virkasähkösanomat ja virkailmoitukset. 122 muutetaan näin kuuluvaksi: 122. Yleisiä määräyksiä. 1. Virka-asioissa lähetettävät sähkösanomat ovat joko 1) virkasähkösanomia, joita posti- ja lennätinhallitus tai sen oikeuttamat posti- ja lennätinlaitoksen viran tai toimen haltijat maksuitta lähettävät posti- ja lennätinlaitoksen sisäisissä virka-asioissa, tahi 2) virka-ilmoituksia, joita vaihdetaan toimipaikkojen kesken ja jotka koskevat sähkösanomanvaihtoa, lennätinvirantekoa tai linjojen kunnossapitoa; virkailmoitukset ovat joko maksunalaisia tai maksuttomia. 2. Virkasähkösanomat ja maksuttomat virkailmoitukset varustetaan luokkamerkillä A, kiireelliset virkasähkösanomat ja maksuttomat virkailmoitukset luokkamerkillä A Pika ( A II, A Urgent ), maksunalaiset virkailmoitukset luokkamerkillä S T ja vastaukset viimeksimainittuihin luokkanjprkillä R S T. Posti- ja lennätinhallituksen kiertosähkösanomat varustetaan luokkamerkillä Kiertosanoma. 3. Virkasähkösanomat on varustettava osoitteella ja tarpeen mukaan allekirjoituksella, jotavastoin virkailmoituksissa ei saa olla osoitetta eikä allekirjoitusta. 4. Maksuton virkailmoitus, joka sisältää oikaisun jo lähetettyyn sähkösanomaan tai tiedustelun saapuneesta sähkösanomasta, on aina toimitettava kiireellisenä virkailmoituksena. (Kiertokirje N :o 126/50). 131, sellaisena kuin se osaksi muutettuna on kiertokirjeessä N :o 79/1948, muutetaan näin kuuluvaksi: 131 Tapaukset, jolloin sahkösanomamaksut takaisinmaksetaan. 1. Tehdystä anomuksesta tahi, jos tapahtuneesta sähköttämis- tai virantoimitusvirheestä on tehty kirjallinen valitus, takaisinmaksetaan sille, joka maksun on suorittanut: a) koko maksu sähkösanomasta, joka lennätinlaitoksen syystä ei ole saapunut määräpaikkaansa; b) koko maksu sähkösanomasta, joka lennätinlaitoksen syystä on perilletoimitettu saajalle vasta: 1) 6 tunnin kuluttua, jos kysymyksessä on Suomen sisäinen sähkösanoma tahi sähkösanoma, joka on vaihdettu kahden Euroopan maan välillä, jotka joko rajoittuvat toisiinsa tai ovat suorassa lennätinyhteydessä keskenään; 2) 12 tunnin kuluttua, jos kysymyksessä on sähkösanoma, joka on vaihdettu kahden muun Euroopan maan välillä, siihen luettuina Algeria ja eurooppalaiseen hinnoitusluokkaan kuuluvat maat, tai vaihdettu kahden rajakkain tai suorassa lennätinyhteydessä keskenään olevan eurooppalaisen ja ulkoeurooppalaisen maan välillä, mikäli kysymys on täysimaksuisista sähkösanomista, niihin luettuina myös lehtisähkösanomat; 3) 24 tunnin kuluttua kaikissa muissa tapauksissa. Yllämainittuihin aikoihin ei lueta sitä aikaa, jonka toimipaikat ovat olleet suljettuina, jos tämä suljettunaolo on ollut myöhästymisen syynä, eikä yöaikaa klo 22 7 välillä, paitsi milloin kysymyksessä on sähkösanoma maksunalaisin virkamerkinnöin = Y ö llä = ( = N u it= ), pikalähetillä perilletoimittamiseen kulunutta aikaa eikä myöskään sitä aikaa, joka on kulunut radiosanomien lähettämiseen radioteitse tai näiden sähkösanomien viipymiseen maa- tai liikkuvalla.asemalla. Edellä 2) ja 3) kohdassa mainitut ajat lyhennetään puolella, kun kysymyksessä on etuoikeutettu valtiosähkösanoma, pikasähkösanoma ja maksunalainen virkailmoitus. c) koko maksu sähköteitse lähetettävästä saantitodistuksesta, joka on viivästynyt enemmän kuin 6 tuntia siitä ajankohdasta lukien, jolloin PC-sähkösanoma on saajalle perilletoimitettu. Tähän aikaan ei lueta sitä aikaa, jolloin toimipaikat ovat olleet suljettuina; d) koko maksu sähkösanomasta, jonka lähettämistä matkalla on estänyt jollakin linjalla sattunut keskeytys edellyttäen, että esteestä on lähtötoimipaikalle ilmoitettu;

28 e) koko maksu jokaisesta sähkösanomasta, joka on pysäytetty lennätinsään- m) maksut sellaisista maksunalaisista virnöstä annetun asetuksen 7 :n perusteella tai sentähden, että sähkösanomaliikenne asianomaisen maan hallituksen toimesta osaksi tai kokonaan on keskeytetty; v: f) määrätty osa sellaisen sähkösanoman maksusta, joka lähettäjän pyynnöstä on lähtötoimipaikassa peruutettu; g) se maksu, joka vastaa kulkematonta lennätinmatkaa, kun sähkösanoma linjavian vuoksi on määräpaikkaansa lähetetty postitse tai muulla tavalla. Tällöin vähennetään kuitenkin ne erikoiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet siitä, että alkuperäisen lennätintien asemasta on käytetty muuta lähetystapaa; h) koko maksu sähkösanomasta, joka lähtötoimipaikan nimen taikka jättöä jän vääristelyn tai muuttamisen vuoksi ei ole voinut täyttää tarkoitustaan; i) maksu jokaisesta sähkösanomaa välitettäessä pois jätetystä sanasta, jos tämä maksu Suomen sisäisessä liikenteessä vähintään vastaa tavallisen sähkösanoman maksua viideltä sanalta ja ulkomaisessa liikenteessä on vähintään 2 frangia, eikä tekstin osasta ole maksua suoritettu takaisin k) kohtaa soveltamalla tai virhettä korjattu maksunalaisella taikka maksuttomalla virkailmoituksella ; j) koko maksu sähkösanomasta, jos lähtömaan hallinto katsoo, että sähkösanoman merkitys sähkötysvirheiden tai yhden taikka useamman sanan poisjättämisen vuoksi on muuttunut tai sähkösanoma tämän virheen johdosta on tullut käsittämättömäksi; k) maksu jokaisesta salakielellä laaditun vertailtavan sähkösanoman tai jokaisesta selvällä kielellä laaditun sähkösanoman siitä tekstin osasta, joka sähkötysvirheiden tai sanojen poisjättämisen vuoksi lähtömaan hallinnon harkinnan mukaan ei ole voinut täyttää tarkoitustaan, kun mainittu maksu Suomen sisäisessä liikenteessä vähintään vastaa tavallisen sähkösanoman maksua viideltä sanalta ja ulkomaisessa liikenteessä on vähintään 2 frangia, eikä virheitä tai pois jätettyjä kohtia ole korjattu maksunalaisilla tai maksuttomilla virkailmoituksilla; l) koko maksu maksunalaisesta virkailmoituksesta, jonka lähettäminen on aiheutunut lennätinlaitoksen tekemästä virheestä; 10 kailmoituksista, joilla pyydetään alkuperäisessä sähkösanomassa virheellisiksi otaksuttujen sanojen toistamista, jos toistettavat sanat on alkuperäisessä sähkösanomassa väärin sähkötetty, kuitenkin niin, että jos jotkut sanat ovat olleet alkuperäisessä sähkösanomassa oikein ja muut väärin sähkötettyjä, takaisinmaksua ei myönnetä niistä sanoista, jotka ensimmäisellä kerralla on oikein sähkötetty. v Takaisinmaksettava erä lasketaan tällöin siten, että ST-sähkösanomasta suoritettu maksu jaetaan toistettaviksi pyydettyjen sanojen lukumäärällä, minkä jälkeen oikeinsähkötettyjä sanoja vastaava maksuosuus pidätetään, mutta jäännös maksetaan takaisin. Kuitenkin on myös oikein sähkötetyistä sanoista suoritettu maksu takaisinmaksettava, olkoonpa sähkösanoma laadittu millä kielellä tahansa, jos asianomainen hallinto katsoo, että tapahtuneet vääristelyt tekevät mahdottomaksi niiden sanojen ymmärtämisen, jotka ovat perilletulleet muuttumattomina; n) koko maksu sähkösanomasta maksetuin vastauksin, vastausmaksu mukaanluettuna, kun vastaussähkösanoma ilmeisesti ei ole voinut täyttää tarkoitustaan virheen vuoksi, jonka lennätinlaitos on tehnyt joko alkuperäisen sähkösanoman tai vastaussähkösanoman käsittelyssä; o) koko maksu ennakolta suoritetusta vastauksesta, kun saaja ei ole käyttänyt vastausosoitusta tai on kieltäytynyt sitä vastaanottamasta ja osoitus on sen hallinnon hallussa, joka on osoituksen antanut, tai palautettu lähtö- tai osoitemaan hallinnon alaiselle toimipaikalle neljän kuukauden kuluessa osoituksen päiväyksen jälkeen; p) vastausosoituksen arvon ja tällä osoituksella maksetun sähkösanoman maksun välinen erotus, jos vastausosoituksen arvo on suurempi kuin vastaussähkösanoman maksu ja jos tämä erotus Suomen sisäisessä lennätinliikenteessä vähintään vastaa tavallisen sähkösanoman maksua viideltä sanalta ja ulkomaisessa lennätinliikenteessä on vähintään 2 frangia; q) maksu suorittamatta jääneestä erikoistoimituksesta, samoinkuin maksu vastaavasta maksunalaisesta virkamerkinnästä; PCP-maksua ei kuitenkaan suoriteta takaisin;

29 11 lv, XP-maksun takaisin suorittamisesta määrätään 82 :n 4 ja 6 momentissa ja 84 :n '2 momentissa; r) maa-asema- ja laivamaksu perilletoimittamatta jääneestä radiosanomasta (kts. 4 mom.). 2. Tämän pykälän 1 momentin a), b), d), g), h), i), j) ja k) kohdissa mainituissa tapauksissa takaisinsuoritetaan maksut ainoastaan niistä sähkösanomista, jotka eivät ole tulleet perille tai ovat peruutetut, myöhästyneet tai väärin sähkötetyt, lukemalla maksuihin myöskin käyttämättä jääneet lisämaksut, mutta ei kustannuksia siitä sähkösanomavaihdosta, joka ehkä oh aiheutunut tai ei ole täyttänyt tarkoitustaan siitä syystä, että sähkösanomat eivät ole tulleet perille tai ovat myöhästyneet tai tulleet vääristellyiksi. Maiksunalaisella virkailmoituksella peruutettujen sanojen maksua ei suoriteta takaisin. 3. Kun sähkötyksessä sattuneet virheet on maksunalaisilla virkailmoituksilla korjattu 1 mom. b) kohdassa mainittujen määräaikojen kuluessa, takaisinmaksetaan ainoastaan ST-sähkösanomasta suoritettu maksu, mutta ei sitävastoin maksua alkuperäisestä sähkösanomasta. 4. Kun lähtötoimipaikka virkailmoituksella on maa-asemalta saanut tiedon, että radiosanomaa ei ole voitu toimittaa asianomaiselle liikkuvalle asemalle, tulee radiosanoman lähtömaan hallinnon, ilman että sähkösanoman lähettäjä on sitä pyytänyt, takaisinsuorittaa radiosanomasta kannettu maa-asema- ja laivamaksu. Jos maa-asema on toimittanut radiosanoman liikkuvalle asemalle muulla tavalla kuin radioteitse, pidätetään maa-asemamaksu ja takaisinsuoritetaan ainoastaan laivamaksu lähettäjälle. Jos radiosanoman saantitodistus ei ole saapunut radiosanoman lähtötoimipaikkaan, takaisinmaksetaan PC-maksu ainoastaan siinä tapauksessa, että koko radiosanoman maksu on jostakin syystä takaisinsuoritettava. 5. Takaisinmaksua ei myönnetä niistä oikaisusähkösanomista, jotka lähettäjä ja saaja keskenään ovat vaihtaneet, sen sijaan että ne olisi vaihdettu toimipaikkojen kesken maksunalaisina virkailmoituksina. 6. Kun TM-sähkösanomasta suoritetusta maksusta osa on maksettava takaisin, lasketaan kunkin jäljennöksen osalle määrä, joka saadaan, kun sähkösanomasta suoritettu kokonaismaksu jaetaan osoitteiden lukumäärällä. (Kiertokirje N :o 126/50) muutetaan näin kuuluvaksi: 132. Hakemus sähkösanomamaksun takaisinsaamisesta. Hakemus sähkösanomamaksun takaisinsaamisesta on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä kuin sähkösanoma jätettiin lähetettäväksi, tai, mikäli koskee 131 :n 1 momentin o) ja p) kohdissa mainittuja tapauksia, neljän kuukauden kuluessa vastausosoituksen antopäiväyksen jälkeen. (Kiertokirje N :o 126/50). ' Liite N :o 5 muutetaan näin kuuluvaksi: Liite N :o 5. Sähkösanomissa sallitut merkit, morsekirjaimisto, sekä hughes- ja kaukokirjoituskoneen merkit. I. Sähkösanomissa sallitut merkit. Kirjaimet: A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, H, V, W, X, Y, Z; Numerot: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 0; Roomalaiset numerot ovat sallittuja, mutta niitä sähkötettäessä käytetään arabialaisia numeroita. Jos lähettäjä haluaa tiedoittaa saajalle, että sähkösanomassa esiintyvät luvut on kirjoitettu roomalaisilla numeroilla, voi tämä tapahtua lisäämällä kunkin sellaisen luvun eteen maksunalainen sana roomalainen ( rom ain ). Merkit: piste (.), pilkku (,), kaksoispiste (:), kysymysmerkki (?), heittomerkki ( ), yhdys-, tai ajatusviiva ( ), murtoviiva (/), sulkumerkit () ja lainausmerkit ( ). Kirjaimia ti, Ä, Ä ja Ö sekä huutomerkkiä (!) voidaan käyttää Suomen sisäisessä sähkösanomavaihdossa samoinkuin suorassa sähkösanomavaihdossa sellaisten maiden

30 12 kanssa, jotka sallivat nämä kirjaimet. Milloin kirjaimet ti, Ä, Ä tai Ö esiintyvät sähkösanomissa muihin maihin, on niiden asemasta käytettävä ne, aa, ae tai oe; sähkötettäessä sähkösanoman otsikossa toimipaikan nimeä, jossa esiintyy ti, Ä, Ä tai Ö, on kuitenkin, jottei nimen etsiminen luettelosta tuottaisi vaikeuksia, näiden kirjaimien asemasta käytettävä u, a, a tai o. K irjaimet U, Ä, Ä ja Ö lasketaan ulkomaille menevissä sähkösanomissa jokainen kahdeksi kirjaimeksi. Kertomerkki ( X ) on sallittu, ja käytetään sähkötettäessä sen asemasta x-kirjainta. Jos sähkösanomassa esiintyy sellaisia merkintöjä kuin 30a, 1, 2, 1, 1, y. m., joita ei voida millään sähkötys järjestelmällä välittää, on lähettäjää kehoitettava niiden asemasta käyttämään sellaista vastinetta, joka voidaan sähköttää, esimerkiksi 30 potenssiin a (tai 30a), ensiksi, toiseksi, 1 minuutti, 1 sekunti j. n. e. Jos osoitteessa on käytetty asunnon numeroa ilmaisevia merkintöjä 30a, 30bis, 301 j. m. e., erottaa hinnoittava virkamies murtoviivalla numeron siihen liittyvästä eksponentista tai sitä seuraavista kirjaimista taikka numeroista. Samaa sääntöä noudatetaan sähkötettäessä sellaisia asuntonumeroita kuin 30A, 30B j. n. e. Mainitut merkinnät sähkötetään tämän mukaan seuraavan muotoisina: 30/A, 30/bis, 30/1, 30/2, 30/A, 30/B j.n. e. Hinnoiteltaessa ei tällaista murtoviivaa lasketa. II. Morsekirjaimisto y. m. Morsekirjoituksella sähkötettäessä käytetään allalueteltuja merkkejä, joiden pituuden ja keskinäisen välimatkan suhteen on otettava huomioon: että viiva vastaa pituudeltaan kolmea pistettä (2 pistettä välimatkoineen); että samassa kirjaimessa merkkien välimatka toisistaan on yhtä pitkä kuin yksi piste; että kahden kirjaimen tai numeron välimatka vastaa kolmea pistettä; että kahden sanan välimatka vastaa seitsemää pistettä. Kirjaimet. a d b G c e f g h i j k 1 m n o P Sitäpaitsi voidaan ällaolevia kirjaimia käyttää kotimaisessa sähkösanomavaihdossa sekä suorassa sähkösanomavaihdossa niiden maiden kanssa, jotka sallivat ne: a tai a c h n n. Ö. li.. Numeromerkit. Lyhennetyt numeromerkit ,,, _ Lyhennettyjä numeromerkkejä saadaan käyttää: sähkösanomien otsaketta sähkötettäessä; viran puolesta toistettaessa (vertailussa), milloin ei voi väärinkäsitystä syntyä sen johdosta, että sähkötettävänä on samanaikaisesti numeroita ja kirjaimia tai kirjainryhmiä, sekä sähkötettäessä sähkösanomia, joiden teksti on kokoonpantu ainoastaan numeroista. Viimemainitussa tapauksessa tulee sähkösanoman otsakkeessa olla virkahuomautus teksti numeroilla.

31 13 \ i Merkit. Piste ' Pilkku ---- Kaksoispiste Kysymysmerkki Heittomerkki Yhdys- tai ajatusviiva Murtoviiva Sulkumerkki (sanan tai sanojen edellä ja jäljessä) Lainausmerkki (sanan tai sanojen edellä ja jäljessä) Kaksoisvii va Alkumerkki (käytetään sähkötystä aloitettaessa) Loppumerkki (jokaisen sähkösanoman lopussa) Kehoitus sähköttämään Y mmärtänyt Virhemerkki... Odotusmerkki Työskentelyn lopettamismerkki Suomen sisäisessä liikenteessä käytetään lisäksi seuraa via merkkejä: Huutomerkki Uusi rivi Kehoitus vastaanottamaan sähkösanoma Kehoitus sähköttämään Säätämismerkki Kun morsella sähkötetään sekalukuja, on kokonaisluku erotettava murtoluvusta yhdysviivalla. Esimerkiksi: 2 y2 sähkötetään /2; y2 8 sähkötetään 1/2... 8; 2 1 /2 8 sähkötetään /2 8. Jos samassa ryhmässä esiintyy numeroita ja kirjaimia, joita ei ole erotettu toisistaan välimerkillä tai murtoviivalla, on numerot ja kirjaimet sähkötettävä ilman väliä tai erotusmerkkiä kirjainten ja numeroiden välillä. Milloin vastaanottotoimipaikassa käytetään kirjoituskonetta sähkösanomien kirjoittamiseen, kirjoitetaan sekaluvussa kokonaisluvun ja murtoluvun välille yhdysviiva. Esimerkiksi: 2 7/8..Käsin kirjoitettaessa jätetään yhdysviiva kirjoittamatta. Yhdistelmien n:o Kirjaimet IH. Kaukokirjoituskoneet kirjaimet, numerot ja merkit. Numerot Käyn- j 1 tiinpano Impulssien n:o jpysäyt- [täminen i A o o o 2 B? o o o o 3 C : o o o o 4 D Kuka siellä4) o o o 5 E 3 o o 6 F A 1) o o o o 7 G A 1) o o o o 8 H Ö1) o o o 9 I 8 o o o 10 J Äänimerkki o o o o 11 K ( o o o o o 12 L ) o o o 13 M o o o o 14 N 9 o o o o o o 16 P 0 o o o o 17 Q 1 o o o o 18 R 4 o o o Merkit o Työskenneltäessä suljetulla 1.,.... Johdolla kahsoisvirralla Virtaa ei ole Positiivinen virta Negatiivinen virta Positiivinen virta 1) Jokaisen: hallinnon käytettävissä kotimaisessa liikenteessään.'. 2) Paperifehdille painavissa koneissa. 3) Kun on kysymyksessä automaattilähetys, käytetään tätä yhdistelmää myös pyyhkimiseen. Kun on kysymyksessä automaattilähetys, tulee lävistetyssä nauhassa olla sarekkeissa 1 5 merkillä O ilmoitetut reiät. Virheestä dlmodtettaesea lähetetään kirjain E ja väii, jotka toistetaan vuorotellen kolme kertaa.

32 14 19 S O o o 20 T 5 4) Käytetään, toisen toimipaikan o t un il il s 1iil letti men avaamiseen epätahti- 21 U 7 O o o koneella työskenneltäessä kansainvälisessä liikenteessä. 22 V = o o o O' o 23 w 2 O o o o 5) Merkit nmt 29 ja 30 (kirjaimia 24 X / o o o o o ja numeroita) eivät aiheuta väliä. 25 Y 6 0 o o 26 Z + o o o 27 Vaunun palauttaminen2) o o 28 Rivin vaihto2) o 29 Kirjaimia3) 5) o o o o o 30 Numeroita5) o o o o 31 Väli o 32 Vapaa I o Jokainen kahden sanan, kahden luvun tai sanan ja luvun väli merkitään tyhjällä. Huutomerkin asemasta sähkötetään Suomen sisäisessä liikenteessä piste ja tehdään loppumerkin jälkeen huomautus, että esim. piste 4:nnen tekstisanan jäljessä on korvattava huutomerkillä. Lainausmerkin asemasta sähkötetään lainattujen sanojen edelle ja jälkeen kaksi heittomerkkiä ilman väliä. Loppumerkkinä kunkin sähkösanoman lopussa sähkötetään merkki +. TJusi rivi merkitään Suomen sisäisessä liikenteessä kolmella loppumerkillä yhtenä ryhmänä ilman väliä: Korkomerkki e-kirjaimen yläpuolelle kirjoitetaan vastaanottotoimipaikassa käsin, milloin se on sanan ymmärtämiselle tärkeä. Yiimeksimainitussa tapauksessa lähettävä virkamies lähetettyään sähkösanoman toistaa kysymyksessä olevan sanan käyttäen kahta,,tyhjää korollisen e:n molemmin puolin, kiinnittääksensä vastaanottavan virkamiehen huomiota. Sekaluku sähkötetään siten, että kokonaisluku erotetaan murtoluvusta yhdysviivalla. Esimerkiksi: 1 y2 sähkötetään 1-V 2- Ryhmä, joka on kokoonpantu kirjaimista ja numeroista, joita ei ole erotettu toisistaan välimerkillä tai murtoviivalla, sähkötetään jättämättä väliä kirjainten ja numeroiden välille. Esimerkiksi: 12a3Ö, aob. IV. Hughes-koneen kirjaimet, numerot ja merkit. Kirjaimet. ABCDEFGHIJKLMNOPQR S T U V fx Y Z Numerot. Väli- ja muut merkit. Piste... Pilkku..., Kaksoispiste... : Kysymysmerkki...? Heittomerkki... Risti... + Yhdys- ja ajatusviiva... Murtoviiva... / Kaksoisviiva... = Vasemmanpuoleinen sulkumerkki... ( Oikeanpuoleinen sulkumerkki... ) Merkkejä: puolipistettä (;) ja & ei sähkötetä, vaikka ne koneessa olisivatkin. Huutomerkki ja e-kirjain sähkötetään Suomen sisäisessä liikenteessä, jos ne ovat koneessa. Kirjaimista ja numeroista kokoonpantu ryhmä on sähkötettävä erottamalla kirjaimet ja numerot toisistaan kaksoisviivalla. Sanojen, kokonais- ja sekalukujen, uuden rivin merkin sekä ulkomaisessa liikenteessä korollisen e-kirjaimen sähköttämisessä noudatetaan samoja määräyksiä kuin kaukokirjoituskoneella työskenneltäessä. (Kiertokirje N: o 126/50.)

33 15 Liite N :o 6 muutetaan näin kuuluvaksi: Liite N :o 6. Virkamerkinnät ja luokkamerkit. I. Maksunalaiset virkamerkiiinät. Maksunalaiset virkamerkinnät kirjoitetaan osoitteen eteen ja hinnoitetaan. A i noastaan lyhennettyä muotoa saadaan käyttää, jos sellainen on alempana merkitty. Maksunalainen virkamerkintä, siten kirjoitettuna kuin se esiintyy oikeanpuoleisessa sarakkeessa, lasketaan aina yhdeksi sanaksi. Yhdistyneet Kansakunnat nimisen järjestön lähettämät ja saamat valtiosähkösanomat... Pikasähkösanoma (Suomen sisäisessä liikenteessä)... Pikasähkösanoma (ulkomaisessa liikenteessä)... Vastaus maksettu x... V erta ilu... Sähkösanoma, josta on pyydetty saantitodistusta sähköteitse... Sähkösanoma, josta on pyydetty saantitodistusta postitse Jälkeenlähetetään... Jälkeenlähetetty...sta Edelleenlähetetty... sta Postitse (Suomen sisäisessä liikenteessä)... Postitse (ulkomaisessa liikenteessä).... Postitse kirjattuna... Noudetaan postista (poste restante)... Noudetaan postista kirjattuna... Lentopostitse... Noudetaan lennättimestä... Pikalähetillä (ulkomaisessa liikenteessä)... Pikalähetti maksettu x (Suomen sisäisessä liikenteessä).. Pikalähetti maksettu (ulkomaisessa liikenteessä)... Perilletoimitetaan saajalle itselleen ( omakätisesti ) Perilletoimitetaan ainoastaan päivällä... Perilletoimitetaan myös yöllä... X osoitetta... Kaikki osoitteet ilmoitetaan... X päivää... Lehtisähkösanoma... Semaforisanoma... Eurooppalaisen hinnoitusluokan kirjesähkösanoma... Ulkoeurooppalaisen hinnoitusluokan kirjesähkösanoma.. Korulomakkeelle kirjoitettuna perilletoimitettava sähkösanoma... Korulomakkeelle kirjoitettuna perilletoimitettava surunvalitussähkösanoma (ulkomaisessa liikenteessä)... = Priorite Nations = = Pika M = Urgent = = RPx = = TC = = PC = = PCP = = FS = = PS....sta = = PS de... = = Edelleenlähetetty..sta = = Reexpedie d e... = = Postitse = = Poste = = PR = = GP = = GPR = = PA V = = TR = = Expres = = X P x = = X P = = MP = = Päivällä = = Jour = = Yöllä = = Nuit = = TMx = = CTA = = Jx = = Lehtisanoma = Presse = = SEM = = ELT = tai = E L T F = *) = LT tai = LTF - i) = KR = = L X = = LXDEUIL = l) Valtiosähkösanoma, joka lähetetään kirjesähkösanomana.

34 Perilletoimitettava puhelimitse... Perilletoimitettava kaukokirjoittimella... Alennetusta maksusta lähetettävä sää- tai jääsähkösanoma Vastausta ST-sähkösanomaan pyydetään tavallisella kirjeellä... Vastausta ST-sähkösanomaan pyydetään kirjatulla kirjeellä... Radiosanoman edelleenlähettäminen laiva-asemien välityksellä... = TP = ( TF x = ) = Telex = ( = Telex x = ) = OBS = ' Lettre = = Lettre ROM = = RM = II. Luokkamerkit ja maksuttomat virkahuomautukset. Ihmishengen turvaamista meri- tai lentoliikenteessä koskeva sähkösanoma... SVH Valtiosähkösanoma etuoikeudella... S Valtiosähkösanoma ilman etuoikeutta... F Tavallinen virkasähkösanoma tai -ilmoitus... A Kiireellinen virkasähkösanoma tai -ilmoitus... A Urgent Linjahäiriöitä koskeva virkasähkösanoma tai -ilmoitus.. AD G Maksunalainen virkailm oitus... ST Vastaus maksunalaiseen virkailmoitukseen... RST Sähköpostiosoite tai siirtoliikesähkösanoma (Suomen sisäisessä liikenteessä) OS Sähköpostiosoite (ulkomaisessa liikenteessä)... MDT Sää- tai jääsähkösanoma OBS ( Pika Pikasähkösanoma (Suomen sisäisessä liikenteessä)... j j Pikasähkösanoma (ulkomaisessa liikenteessä)... Urgent Saantitodiste... CR Välimerkit lasketaan (sähkötetään ainoastaan Suomen sisäisessä liikenteessä)... ITP K o r ja e seu ra a... CTF K o r ja e seuraa jos tarpeellista... CTFSN Pitäkää suoritettu maksu CTP Lunastus x (rahamäärä markoissa Suomen sisäisessä liikenteessä)... Percevoir x (rahamäärä frangeissa ulkomaisessa liikenteessä)... Maksu kannettu (taxe pergue) Toisto (ampliation) Kiertoteitse (devie)... Väärin suunnattu (transmission erronee) Viivästynyt väärinsuuntauksen takia (retarde par erreur de transmission) Viivästynyt erehdyksestä (retarde par erreur) Viivästynyt linjavian takia (retarde par in te rru p tio n ) Kirjoitus epäselvä (ecriture douteuse) Korjattu toisto (ampliation rectifiee)... Teksti numeroilla (en chiffres) (Kiertokirje N :o 126/50.)

35 Liite N :o 7 muutetaan näin kuuluvaksi: Liite N :o 7. Esimerkkejä sanojen laskemisesta. Seuraavat, kansainvälisestä lennätinohjesäännöstä otetut esimerkit osoittavat, miten sanojen laskemista koskevia sääntöjä on sovellettava: Sanojen lukumäärä tekstissä ja osoitteessa allekirjoituksessa New York1) Newyork Frankfurt Main 1) Frankfurtmain Sanot Pölten 1) Sanctpölten Emmingen Kr Fallingbostel-Soltau!) 23) *Emmingenkrfallingbostelsoltau (29 kirjainta) Emmingen Wuertt1) 2) 1 2 Emmingenwuertt New South W ales1) 1 3 Newsouthwales Abeseot 3)... 2 = RP 2,50 = (maksullinen virkamerkintä)... 1 = Reexpedie de Tokio = (maksullinen virkamerkintä)... 1 = TF Passy 5074 =... 1 = T E LEX =... 1 Sanalu ku Van de Brande Van debrande Vandebrande Du B o is Dubois (henkilön nimi) Belgrave Square Belgravesquare Hyde Park Hydepark Hydepark square Hydeparksquare Saint James street Saintjames street Saintjamesstreet (16 kirjainta) Stjamesstreet Sanaluku 5th Avenue nd Street... 2 East 36 Street... 3 E a s t th irtysix Street... 3 East thirtysixstreet... 2 Rue de la paix... 4 Rue dela paix... 3 Rue de lapaix... 3 Rue delapaix... 2 Ruedelapaix... 1 Boulevarditaliens (17 kirjainta)... 2 Boulevarddesitaliens (20 kirjainta). 2 Bditaliens... 1 Corso U m berto... 2 Corsoumberto... 1 Corso Carlo F e lic e Corso C arlofelice... 2 Corsocarlofelice (16 kirjainta)... 2 Asuntonumeroja. Sanaluku 5 bis (sähkötetään osoitteessa 5/bis) 1 15 A tai 15a (sähkötetään osoitteessa 15/a) tai 153 (sähkötetään osoitteessa 15/3) bpr (sähkötetään osoitteessa 15/ bpr) (5 merkkiä) bis/4 (sähkötetään osoitteessa 15/ bis/4) (6 merkkiä)... 2 A 15 (sähkötetään osoitteessa A /1 5) A /5 (sähkötetään osoitteessa 1021/A/5) (6 merkkiä) B /4 ög (sähkötetään osoitteessa 1 9 /B /4 /og) (6 merkkiä) Sanaluku Two hundred and thirty four... 5 Twohundredandthirtyfour (23 kirjainta)... 2 Trois deuxtiers... 2 Troisdeuxtiers... 1 Troisneufdixiemes (17 kirjainta).. 2 Sixfoursix (luvun 646 sijasta)... 1 Quatorzevingt (luvun 1420 sijasta) 1 Eentweezes (luvun 126 sijasta) ) Hinnoittava virkailija yhdistää nämä erilliset sanat osoitteessa. 2) Kansainvälisen lennätintoimipaikkojen luettelon ensimmäisessä sarakkeessa olevien ilmoitusten mukaisia toimipaikkojen nimiä. 3) Kts. 30 :n 3 momenttia.

36 18 Sanaluku Einzweivier (luvun 124 sijasta).. 1 Un deux quatre (kolme eri lukua) 3 Deux mille cent quatre-vingt-quatorze... 6 Deuxmillecentquatrevingtquatorze (32 kirjainta)... 3 Responsabilite (14 kirjainta)... 1 Incomprehensible (16 kirjainta)... 2 Sanaluku Wie geht s... 3 a - t - il 1 )... 5 a il... 3 aujourd h u i2) 1 aujourdhui... 1 porte-monnaie2)... 1 portemonnaie... 1 Prince of W a le s... 3 Princeofwales (laiva) /4 8 (sähkötettävä 3/4-8) (yksi ryhmä, 4 merkkiä) /2 (sähkötettävä 44-1/2) (5merk-, kiä) /2 (sähkötettävä 444-1/2) (6 merkkiä) ,5 (5 merkkiä) ,55 (6 merkkiä) /2 (4 merkkiä) / (3 merkkiä) th me rd % (4 merkkiä) p % /oo (5 merkkiä) p % o (5 merkkiä) francs 50 centimes (tai) 10 fr. 50 c fr fr. 10, dlrs... 1 Sanaluku d o l s... 1 dols L (sähkötetään L 10)... 2 tenpounds (kielletty yhdistelmä).. 2 threeandsix... 1 stlg... 1 dixcinquante... 1 troispointquarante (3.40) (18 merkkiä) h , huit/ /douziem es... 2 May/August X 6 (sähkötetään 15 x 6 ) 3) x6 (ilman välejä) 4)... 1 E Emvchf (kauppamerkki tai kirjainryhmä)... 2 GHF... 1 G H F... 3 ) (sähkötetään A P /M ) (kauppani / merkki) (4 merkkiä)... 1 GHF45 (kauppamerkki) (5 merkkiä) 1 GHF Ghfquarantecinq (kauppamerkki) (15 merkkiä) a (sähkötetään 197a/199a) (kaup- 199a / pamerkki) (9 merkkiä) (sähkötetään 3/M ) (kauppala - j merkki) A1 (teknillinen termi) (7 merkkiä)... 2 D1003 (ilma-aluksen merkki)... 1 Detausenddrei (ilma-aluksen merkki) 1 D/12 tai D12 (junan merkki)!... 1 Recu indirectement de vos nouvelles (assez mauvaises) telegraphiez directement (9 sanaa, yhdet sulku- (Kiertokirje N :o 126/50). _i) Hinnoittava virkailija alleviivaa pienellä 3) 15X6 ilmaisee kokoa, viivalla merkin tai merkit, joiden lähettämistä 4) 15X6 = 15 kerrottava 6:11a. pyydetään, huomauttaakseen siitä sähköttävälle. 2) Sähkötetään yhtenä sanana.