Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, ja kaavoitusinsinööri Timo Alhoke,

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Suunnittelutarveratkaisu, Muurlan Kaukola, , m-a 974/ /2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, ja kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, Hakemus ja rakennushanke Antti Vasama hakee valtakirjan nojalla suunnittelutarveratkaisua yksikerroksisen 4 397,5 k-m 2 :n broilerkasvattamorakennuksen ja 421,5 k-m 2 :n katetun kuivalantalarakennuksen rakentamiseksi n. 2,8 hehtaarin määräalalle tilasta Muurlan Kaukolan kylässä Muurlassa. Rakennuksessa on siipikarjapaikkaa. Hakemuksen yhteydessä käsitellään myös poikkeaminen rakennusjärjestyksen osoittamasta asemakaava-alueen ulkopuolella olevan rakennuspaikan enimmäisrakennusoikeudesta, joka on 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Merkitään, että tilan omistavat Liisa ja Kyösti Pietola. Hakija perustelee hakemustaan mm. seuraavasti; Poikkeamista sallitusta rakentamisen enimmäismäärästä haetaan rakennuksien suuren kerrosalan, yhteensä 4819,0 k-m 2 :n, vuoksi. Suuri kerrosala nostaisi rakennuspaikan pinta-alasta 15 %:n mukaan laskien vaaditun rakennuspaikan pinta-alan tarpeettoman suureksi. Poikkeaminen sallitusta rakennusoikeudesta olisi 2,21 prosenttiyksikköä, eli kerrosala on 17,21 % rakennuspaikan pinta-alasta. Vaadittu rakennuspaikan pinta-ala olisi 3,2127 ha. Toiminnan kannalta riittävät piha-alueet ja kulkutiet rakennuksille eivät vaadi niin paljon tilaa ja hakija joutuisi hankkimaan tarpeetonta tonttialaa, mistä aiheutuisi myös ylimääräisiä kustannuksia. Poikkeaminen sallitusta kerrosalasta ei aiheuta muutoksia rakentamisen merkittävyyteen tai hankkeen muihin vaikutuksiin. Rakennuspaikka Haja-asutusalueella sijaitseva määräala tilasta on pinta-alaltaan 2,8 ha. Määräala kuten myös emätila ovat rakennus- ja huoneistorekisterin perusteella rakentamattomia. Määräala ja emätila ovat nykyään metsätalousaluetta, kuten myös määräalan itäisenä ja ainoana "ulkopuolisena" rajanaapurina oleva tila Alueen sijaintia selventävät esityslistan liitteinä olevat ympäristökartta ja asemapiirros. Liikenteellisesti määräala sijaitsee lähimmillään noin 60 metrin etäisyydellä seututiestä 186 (Kiskontie). Etäisyyttä kaupungin keskustaan on noin 14 km. Määräalalle on haettu suoraa liittymälupaa seututie 186:lle ELY-keskukselta.

2 Määräala ei ole pohjavesialueella, joskin lähin Heinäsuon II luokan pohjavesialue (nro ) on noin 100 metrin etäisyydessä idässä. Määräalaa lähimmät käyttövesiverkostot ja Kaukolan-Tuohitun-Ylikulman jätevesiosuuskunnan rakenteilla oleva jätevesiverkosto ovat noin kilometrin etäisyydellä lännessä. Määräalalla ei ole tiedossa olevia suojelualue- tai -kohdevarauksia. Lähimmät pysyvään asumiseen käytetyt asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 m:n etäisyydessä koillisessa ja noin 800 metrin etäisyydessä lännessä. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 600 metrin etäisyydessä pohjoisessa ja 800 metrin etäisyydessä lounaassa. Etäisyys Kaukolan kyläkeskukseen on noin kilometri ja kaupungin keskustaan noin 15 km. Suunnittelutarve ja säädökset Rakennuspaikka ei ole Salon rakennusjärjestyksen liitekartan tarkoittamalla suunnittelutarvealueella. Hakemuksessa on kysymys kuitenkin maatalouden suuryksiköstä, jonka katsotaan jo rakennuksen pinta-alankin perusteella edellyttävän suunnittelutarveharkintaa, koska oikeusvaikutteista yksityiskohtaista kaavaa ei ole. Lisäksi kasvattamorakennus sijoittuu uudelle rakennuspaikalle, eikä esimerkiksi tilakeskuksen välittömään läheisyyteen. Suunnittelutarveharkinnan katsotaan perustuvan MRL 16 :n tarkoittamaan harkintaan. Myönteisen suunnittelutarveharkinnan edellytykset esitetään MRL:n 137 :ssä. Edellytyksiä arvioidaan jäljempänä. Hanke edellyttää myös ympäristölupaa. Toimivalta asiassa Alueen/rakennuspaikan katsotaan olevan suunnittelutarvealuetta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n perusteella. Suunnittelutarveharkinta kuuluu Salon hallintosäännön 13 :n nojalla kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Aiemmat käsittelyt, luvat ja lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Antti Vasamalle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan broilerin kasvattamon perustamiseen Salon kaupungin, Muurlan Kaukolan kylässä kiinteistöstä erotettavalle määräalalle. (Päätös; Nro 132/2015/1, Dnro ESAVI/458/2015). Lupa on lainvoimainen. Myönnetyn luvan edellytyksenä on, että toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei ympäristölupamääräyksissä toisin määrätä. Ympäristölupakäsittelyyn on liittynyt lausunto ja kuulemismenettely. Lupamenettelyyn liittyviä lausuntoja ovat seuraavat; kaupunkisuunnittelussa valmisteltu Salon kaupunginhallitus ( ),

3 Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta ( ), Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto ( ) sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristöluvan käsittelyyn liittyvässä kuulemisessa saatiin yksi yksityishenkilön jättämä muistutus. --- Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt Antti Vasamalle luvan broilerkasvattamon kulkuun tarkoitetun liiketalousliittymän rakentamiseen Salo-Mustio-Inkoo seututielle. Liittymän paikka on päätöksessä yksilöity kohdetiedolla 186/03/1930/vasen. Liittymä tulee rakentaa valmiiksi mennessä. Kaavallinen tilanne, muu maankäyttö ja rakentamista ohjaavat määräykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Salon seudun maakuntakaava (hyv. 2008). Hakemuksen tarkoittama hanke ja toiminta sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle maa- ja metsätalousalueelle (M). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Muurlan yleiskaava v. 2010, jossa alueen kaavamerkintä ja -määräys on "maa- ja metsätalousvaltainen alue" (M). Asemakaava Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Lähin voimassa oleva asemakaava on luoteessa noin neljän kilometrin etäisyydellä Muurlan keskustaajamassa. Lähin voimassa oleva ranta-asemakaava on koillisessa noin kolmen kilometrin etäisyydellä Metsä-Valkjärvellä. Rakennusjärjestys Koska alueella ei ole yksityiskohtaisia kaavoja rakentamista ohjaa Salon rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikan vähimmäiskoko on m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen tai kolme kerrosta ilman ullakkoa olevan asuinrakennuksen, jonka kerrosala on enintään 400 m 2. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia.

4 Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta (rak.järj. 4.2) Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi poiketa rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa tai rakentamisen määrää koskevista määräyksistä, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kaupunkisuunnittelun lausunto. Lähialueen muu maankäyttö Lähialueen muu maankäyttö on kuvattu edellä kohdassa "rakennuspaikka". Luonto ja maisema Suunnitellulla rakennuspaikalla ei ole tiedossa olevia suojelualue- tai -kohdevarauksia. Merkitään, että Käärmeenselän arvoluokan 4 harjualue ja Käärmeenselän arvokas moreenikerrostuma-alue ovat noin 500 metrin etäisyydessä rakennuspaikan länsipuolella. Maisemallisesti rakennuspaikka on tyypillistä haja-asutusalueen maa- ja metsätalousaluetta, jossa rakennukset sijoittuvat puuston suojaamalle matalalle harjanteelle. Alueella ei ole sellaisia erityisiä arvokkaita maisemallisia arvoja, jotka olisivat johtaneet aluevarauksiin maakuntakaavassa tai muissa suojeluohjelmissa. Pohja- ja pintavedet Rakennuspaikka ei ole pohjavesialueella. Rakennuspaikka sijaitsee kuitenkin kolmen eri pohjavesialueen keskiössä. Lähin pohjavesialue Heinäsuon II alueluokan pohjavesialue (nro ) on vajaan 100 m:n etäisyydellä idässä ja sillä oleva varsinainen pohjaveden muodostumisalue n. 200 m:n etäisyydellä. Pyymäki-Tuohitun I alueluokan pohjavesialue on noin 400 m:n etäisyydellä ja muodostumisalue noin 550 m.n etäisyydellä lounaassa. Kaukolan I alueluokan pohjavesialue on noin 1,1 km:n etäisyydellä ja muodostumisalue noin 1,25 km.n etäisyydellä luoteessa. Rakennuspaikka sijaitsee vedenjakaja -tyyppisellä harjanteella. Luonnollisessa virtaamassa rakennuspaikan pintavesiä ohjautuu olemassa olevien ojitusten kautta osin länteen päätyen Muurlanjokeen ja osin koilliseen päätyen Metolanjoen kautta Kiskon Kirkkojärveen. Liikenne Broilerkasvattamo aiheuttaa huomattavaa rakennusaikaista liikennettä, mutta myös pysyvää huolto- ja valvontaliikennettä. Rakennuspaikka ja toiminta tukeutuu suoraan seututiehen 186, eikä siten mainittavasti aiheuta liikenteellistä uutta melu- tai muutakaan lisärasitusta alueelle. Tieliittymä on edellyttänyt liittymälupaa ELY-keskukselta.

5 Salo-Lohja ratalinjan vaihemaakuntakaavassa oleva ratalinjavaraus on noin 3 km rakennuspaikan pohjoispuolella. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut määräalan rajanaapuritiloina olevat tilat ja -7,30 sekä määräalaa lähellä olevan tilan Kaupunki on kuullut lisäksi määräalan lähellä olevat tilat ja Kuulemisen määräpäivä on Tilojen ja omistajilla ei ole huomautettavaa hankkeesta. Tilan omistaja ei ole määräpäivään mennessä toimittanut kaupunkisuunnitteluun mielipidettään tai muistutustaan hankkeesta. Asia tulkitaan siten, että kuultavalla ei ole huomautettavaa hankkeen johdosta. Kiinteistön omistaja on jättänyt kuulemisen yhteydessä muistutuksen ( ). Muistutuksessa katsotaan mm., että lantala sijaitsee liian lähellä rajaa. Lantalan ja pesuvesisäiliön valuma-alue on on suoraan tilalle ja pohjavesialueelle. Suojaetäisyys pohjavesialueeseen on riittämätön. Esitetty tontin ja rakennusten sjoittelu poikkeaa siitä mitä ELY-keskusvaiheessa on esitetty. Kiinteistön omistaja on jättänyt kuulemisen yhteydessä muistutuksen ( ). Muistutuksessa "tiedustellaan" mm. miksi broilerkasvattamon sijainti on muuttunut alkuperäisestä suunnitelmasta lähemmäs muistuttajan omistaman tilan rajaa sekä lähemmäs pohjavesialuetta verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan. Voiko lantalan rakentaa näin lähelle rajaa ja pohjavesialuetta? Onko oikein rakentaa tuotantohalli yli kymmenen kilometrin päähän omasta asuinpaikasta. Kuka valvoo toimintaa? Kuuleminen arvioidaan suoritetun riittävän laajasti, kun huomioidaan alueen haja-asutusluonteinen sijainti, maastomuodot ja peitteisyys ja myönnetty ympäristölupa, johon os sisältynyt laaja kuuleminen. Lähialueen muun maankäytön näkökulmasta arvioiden edellä selostutta laajempaa kuulemista ei tässä yhteydessä ole enää tarpeen suorittaa. Suunnittelutarveharkinta ja rakentamisen erityiset edellytykset MRL 137. Suunnittelutarvehankkeessa tulee tutkia rakennusluvan erityiset edellytykset MRL:n 137 :n mukaan käyttäen laajennettua lupaharkintaa. Rakentamisen tulee täyttää muiden rakennusluvan edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset: 1. Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle: Edellä olevissa kohdissa "rakennuspaikka" ja "kaavallinen tilanne, muu

6 maankäyttö ja rakentamista ohjaavat määräykset" on tarkasteltu rakennuspaikan nykytilaa ja suhdetta tulevaan, suunniteltuun maakäyttöön. Suunniteltu rakentaminen ei ole ristiriidassa alueen kaavoitukseen nähden. Rakentaminen on muutenkin tyypillistä nykyaikaista maa- ja karjatalouteen liittyvää tuotantorakennuksen rakentamista. Suunnitellun rakennuspaikan arvioidaan täyttävän myös Ympäristöhallinnon ohjeen (1/2010 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje) sijoituspaikalta edellyttämät vaatimukset. Em. ohjeen perusteella broilerin vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta on noin 300 metrin suuruusluokkaa. Kaavoituksen ja alueen muun maankäytön voidaan katsoa olevan hankkeelle sopivaa ja jopa tukevan alueen osoittamista siipikarjatuotannon sijoituspaikaksi. Hanke ei haittaa alueen kaavoitusta tai alueen käytön muutakaan järjestämistä. 2. Hanke ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä: Maatalouteen liittyvä rakennushanke sijoittuu maa- ja metsätalousalueelle, johon ei nykyisellään kohdistu muutakaan rakennuspainetta. Rakennuspaikka on varsin etäällä taajama-alueista maaseutumaisella haja-asutusalueella. Sijainti seututien välittömässä läheisyydessä luo edellytyksiä hankkeen kehittymiselle tulevaisuudessa ja muullekin maatalouteen sidoksissa olevalle toiminnalle. Hanke ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. 3. Hanke on sopiva maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista: Rakennuspaikalla ja sen lähialueella ei ole tavanomaista metsätalousaluetta suurempaa merkitystä virkistysalueena. Rakennuspaikalla ei ole tiedossa olevia erityisiä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvoja. Hankkeelle on myönnetty ympäristölupa v Ympäristöluvassa on arvioitu varsin laajasti hankkeen merkitystä ja vaikutusta alueen luonnontilaan, maisemaan, kulttuuriympäristöön sekä rakennuksen rakennustekniikkaan. Ympäristöluvassa on arvioitu hankkeesta johtuvia erityisiä häiriötekijöitä ja vaikutuksia ympäristölle. Sellaisia voi aiheutua esimerkiksi lannankäsittelystä, mutta myös hajusta, melusta, pölystä, liikenteestä jne. Muista toimintaan liittyvistä riskeistä voi vielä mainita eläintaudit, jotka on huomioitava toiminnassa riittävällä varautumisella. Ympäristölupamenettelyyn liittyi varsin laaja lausunto ja kuulemiskäsittely. Ympäristölupaan liittyvillä erityisillä lupamääräyksillä on hankkeen toteuttamista ohjattu ja edellytetty käytettäväksi mm. parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräyksillä voi olla muutosvaikutusta

7 alkuperäiseen ympäristölupavaiheen hanke- ja rakennussuunnitelmaan. Hakija ja hankkeen suunnittelija ovat tarkistaneet ympäristölupakäsittelyn jälkeen rakennussuunnitelmaa. Merkittävimmistä ja mitä ilmeisimmin rakennussuunnitelmaan vaikuttaneista lupamääräyksistä voi mainita vaatimuksen katetusta lantalasta, vesiensuojeluun liittyvät rakenteiden tiiveysvaatimukset, ohjeet hulevesien ohjaamiseksi, lannan käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvät ohjeistukset, jätehuolto sisältäen mm. kuolleet eläimet, raportointi velvoite ja toiminta häiriötilanteissa. Rakennuspaikan ja -hankkeen sopivuutta alueelle on arvioitu myös kohdassa 1. Hakemukseen ja voimassa olevaan ympäristölupaan viitaten voidaan todeta, että hankkeen toteuttamisella ei vaaranneta alueen maisema-arvoja, vaikeuteta luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä tai virkistysarvojen turvaamista, kun toimintaa harjoitetaan valvotusti ympäristölupaan nojautuen. 4. Vaikutusten merkittävyys: Kysymyksessä on maatalousalueella tapahtuvasta yksittäishankkeena toteutettavasta maatalousrakentamisesta. Nykyaikainen maataloustuotanto edellyttää tehokkuutta, mikä puolestaan heijastuu tuotantorakennusten ja -yksiköiden kokoon. Edellä olevien ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien arvioiden perusteella hanke ei johda merkittävään rakentamiseen, vaan se voidaan katsoa olevan luontaista maatalouden kehittymisen seurauksena toteutettavaa maatalous- elinkeinoa, jota ohjaa voimassa oleva ympäristölupa ja siihen nojaava valvonta. Suunnittelutarveharkinnassa on usein katsottu tarpeelliseksi asettaa rakennuslupaa ohjaavia ehtoja. Tässä hankkeessa on kuitenkin myönnetyssä ympäristöluvassa paneuduttu varsin laajapohjaisesti rakentamisen laatuun liittyviin ohjeistuksiin ja määräyksiin, joten tarve välttämättömään rakennuslupaa ohjeistavaan ehtojen asettamiseen on tavanomaista vähäisempi. Arvioon vaikuttaa myös rakennusten sijainti metsäisellä rakennuspaikalla, jonka maisemallinen näkyvyys mahdollisen metsänhakkuunkin jälkeen rajoittuisi varsin suppealle lähialueelle tai läheiselle seututielle. Hankkeen sijoittuminen suhteessa häiriintyviin kohteisiin on mm. julkaisun Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010 perusteella riittävän hyvin ohjearvojen osoittamassa tasossa. Rakennushanke ei vaaranna maiseman, luonnon eikä kulttuuriympäristön arvoja tai vaikeuta virkistystarpeiden turvaamista. Hanke ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen, eikä aiheuta tavanomaista karjatalousrakentamista merkittävämpiä ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaksi naapurikiinteistöjen omistajaa on jättänyt mielipiteen/muistutksen hankkeen johdosta, kuten edellä kohdassa "naapurien kuuleminen" on esitetty. Muistutusten osalta todetaan seuraavaa: Naapurikiinteistö ( ) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on

8 myöntänyt jo edellä yksilöidyn ympäristöluvan, joka on nyt lainvoimainen. Lupa on myönnetty kiinteistöstä 7-31 erotettavalle määräalalle. Kasvattamotoimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupaan liittyy 20 lupamääräystä, joista 7 ohjeistaa suoraan lannan ja jätevesien varastointia ja käsittelyä. Lupamääräysten perusteella mm. toiminnasta muodostuva lanta ja jätevedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitilassa, johon sadeveden pääsy on estetty (katettu lantala). Eläinmäärään pohjautuva lannan varastointitilojen vähimmäismäärä on ilmoitettu ja vaadittu. Piha-alueen valumavesiä ei saa johtaa kasvattamoalueelta suoraan Heinäsuon pohjavesialueelle johtavien ojien suuntaan. Hankkeen valuma- ja jätevesiin liittyvillä määräyksillä turvataan näin ollen Heinäsuon pohjavesialueen suuntaa ja samalla muistuttajan omistaman naapuritilan 7-30 aluetta kasvattamon itäpuolella. Merkitään vielä, että hanke sinällään ei sijoitu osoitetulle arvokkaalle pohjavesialueelle Muistutuksessa todetaan rakennusten poikkeava sijoittelu ympäristölupavaiheeseen verrattuna. Rakennuksen sijoittumista ohjaa Salon rakennusjärjestyksen kohdan 3.1 yleinen vaatimus, joka kuuluu Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Ympäristöhallinnon ohjeessa (1/2010 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje) on mm. annettu uusien talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien eläinsuojien sijoittamiseen liittyviä ohjeita. Ohjeet määrittelevät suojaetäisyyksiä ns. häiriintyviin kohteisiin, joiksi tyypillisesti luetaan asuin- ja lomarakennukset. Ohjeen mukaan eläinsuojan tulisi sijaita metrin etäisyydellä häiriintyvästä kohteesta ja vastaavasti lantalan 100 metrin etäisyydellä. Ympäristölupa on myönnetty kiinteistöstä 7-31 erotettavalle määräalalle, jolla toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Annetuilla lupamääräyksillä voi olla merkitystä myös hakijan rakennushankkeen suunnitteluun. Lupamääräyksien johdosta esimerkiksi rakennuspaikan pinnanmuodot saattavat suosia rakennusten sijoittamista toisin kuin ympäristölupavaiheessa on arvioitu. Tyypillinen esimerkki asiasta on pintavedet. Lantala on nyt sijoitettu 9,0 metrin päähän rakentamattoman tilan 7-30 rajasta. Sijainti täyttää Salon rakennusjärjestyksen vähimmäisvaatimukset. Koska tila 7-30 on rakentamaton eikä sillä siten ole ilmeisiä häiriintyviä kohteita, katsotaan rakennushankkeen sijainnin täyttävän myös Ympäristöhallinnon ohjeen edellytykset. Edellä olevan perusteella katsotaan, että naapurin kuulemisessa esittämät sijaintiin liittyvät asiat eivät ole välttämättömänä esteenä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle, vaikka rakennusten sijaintiin onkin esitetty muutosta ympäristölupakäsittelyyn verrattuna. Rakennusten lopullinen tarkka sijoitus ratkaistaan rakennusluvassa. Tilan läheinen kiinteistö, ( ) Kiinteistön omistajan muistutuksessa kiinnitetään mm. huomiota lantalan

9 sijaintiin suhteessa naapurikiinteistön rajaan ja pohjavesialueesee sekä rakennusten muuttuneeseen sijaintiin verrattaessa sitä ympäristölupavaiheen suunnitelmaan. Mainitaan, että suunniteltu lantalan ja pesuvesisäiliön etäisyys muistuttajan rajasta on vajaat 60 m, mutta kuitenkin yli 50 m (asemapiirroksen perusteella). Edellä olevia lähes yhtäpitäviä muistutuksia asiakokonaisuuksista on jo arvioitu edellä rajanaapurikiinteistön kohdalla. Niiltä osin viitataan ao. kohdassa olevaan kirjoitelmaan. Muistuttaja tiedustelee kasvattamon sijoittamisesta yli 10 km:n etäisyyteen asuinpaikasta. Todetaan lyhyesti, että nykyinen sijoituspaikka on hakijan kolmas vaihtoehto sijoituspaikaksi, kun broilerkasvattamon rakentamiseen tarvittavia lupa-asioita on ryhdytty hakemaan. Aluehallintovirasto on hyväksynyt luvan ja antanut lupaan liittyviä lupamääräyksiä. Lupamääräyksissä valvontaviranomaiseksi on nimetty Varsinais-Suomen ELY-keskus ja joissakin tapuksissa myös viitattu myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen ja kunnan- tai läänineläinlääkäriin. Rakentamista valvoo kaupungin rakennusvalvonta. Ympäristölupa myönnetään yleensä kiinteistöllä harjoitettavaa toimintaa varten, kuten tässä hankkeessa kiinteistöstä erotettavalle määräalalle. Ympäristöluvassa ei yleensä määrätä tarkasti rakennusten, rakenteiden ja toimintojen sijoittamisen tarkastasta paikasta. Lupamääräykset kuitenkin velvoittavat harjoittamaan toimintaa siten, että asetetut lupamääräykset täyttyvät. Rakennuksiin ja yleensä rakentamiseen liittyvät asiat ja edellytykset käsitellään tapauskohtaisesti poikkemispäätöksellä, suunnittelutarveratkuisulla tai rakennusluvalla tai näiden yhdistelmänä. Edellä olevan perusteella suunniteltu rakennushanke Muurlan Kaukolan kylän tilan määräalalla täyttää MRL 137 :n mukaiset erityiset edellytykset myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle hakemuksen mukaisen broilerkasvattamorakennuksen rakentamiseksi. Suunnittelutarveratkaisu on samalla kaupunkisuunnittelun myönteinen lausunto rakennusvalvonnalle koskien poikkeamista rakennusjärjestyksen osoittamasta rakentamisen määrästä, koska rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta (rak.järj. 10.1) Esityslistan liitteet; Ympäristökartta, asemapiirros Oheismateriaali; AVI:n päätös ( ), Ympäristölupa 132/2015/1 on luettavissa luottamushenkilöiden omasta intrasta Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hakemuksen mukaiselle rakentamiselle on edellä olevan perusteella olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaiset erityiset edellytykset ja hyväksyy hakemuksen mukaisesti myönteisen suunnittelutarveratkaisun 4 397,5 k-m 2 :n broilerkasvattamorakennuksen ja 421,5 k-m 2 :n katetun kuivalantalan rakentamiseksi tilan määräalalla Muurlan

10 Kaukolan kylässä Muurlassa. Hankkeessa tulee noudattaa toiminnalle myönnetyssä ympäristöluvassa rakentamiselle asetettuja määräyksiä. Suunnittelutarveratkaisu on samalla kaupunkisuunnittelun myönteinen lausunto rakennusvalvonnalle koskien poikkeamista rakennusjärjestyksen osoittamasta rakentamisen määrästä, koska rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta (rak.järj. 10.1). Kaupunkisuunnittelulautakunnan myöntämästä poikkeamispäätöksestä/ suunnittelutarveratkaisusta maksu on 470 euroa (kielteisestä päätöksestä 230 euroa) Salon kaupunginvaltuuston hyväksymän taksan mukaisesti. Rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. Päätös: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.