Koulujen musiikinopetus Sivistystoimenjohtajien näkemyksiä. KMO-päivät Ulla Pohjannoro, Sibelius-Akatemia

Transkriptio

1 Koulujen musiikinopetus Sivistystoimenjohtajien näkemyksiä KMO-päivät Ulla Pohjannoro, Sibelius-Akatemia

2 Musiikkialan toimintaympäristöt ja osaamistarve Toive Rahoitus tutkijaa (oa.), yhteensä n. 32 kk Ulla Pohjannoro Hannu Tolvanen (rytmimusiikki, festivaalit) Katri Halonen (case-analyysit: sote & klass.managerit) Yhteistyökumppanit: Metropolia Ammattikorkeakoulu CUPORE Suomen konservatorioliitto

3 Musiikkialan tulevaisuuden osaamistarpeet Pääasiassa laadullinen lähestymistapa Musiikkialan toimintaympäristöjen muutoksia tutkitaan toimintaympäristöittäin: Musiikkioppilaitokset Koulujen musiikinopetus Orkesterit Kirkon musiikkitoiminta Rytmimusiikki, festivaalit Innovatiivisten yritysten case-analyysit Klassisen musiikin ohjelmatoimistot ym. SOTE-alan yritykset

4 Esityksen sisältö I. Musiikinopettaja suomalaisessa koulussa II. Musiikinopetuksen organisointi kunnissa III. Kuntakohtaiset musiikin opetussuunnitelmat

5 I. Musiikinopettaja suomalaisessa koulussa

6 Taustatietoja Kysely lähetettiin kaikkien Suomen kuntien koulutoimenjohtajille syksyllä 2009 N=328 Vastausprosentti 51 % (n=176) Vastaajina sivistystoimenjohtajia, jonkun verran rehtoreita Edustavuus hyvä (kuntatyyppi, läänit, kielisyys)

7 Kunnat musiikin aineenopettajien työnantajina Kunnissa keskimäärin 1,39 musiikin aineenopettajan työvuotta Vaihteluväli 0 23 Tyyppiarvo ja keskimmäinen arvo 1

8 Musiikin aineenopettajat Suomessa 2008 Peruskoulussa 531 Muodollisesti kelpoisia 415 (78,2 %) Ruotsinkielisiä 42, joista kelpoisia 22 (52,4 %) Lukiossa 129 Muodollisesti kelpoisia 107 (82,9) Ruotsinkielisiä 5, joista kelpoisia 0 (?) Lähde: Opettajat Suomessa 2008, toim. Timo Kumpulainen. Opetushallitus 2009.

9 Musiikkialan tutkinnon suorittaneiden työllisten toimiminen opetus- sekä kulttuuri- ja tiedotustyössä 2005 OPISTO- TAI AMK-TUTKINTO (N= 1 793) AL. TAI YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO (N= 1 643) Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto/ammattirekisteri ja tutkintorekisteri; Opetushallitus Huom. numeromäärät arvioita.

10 Kaksoiskelpoisuudet 1/2 92 % piti musiikin aineenopettajan lisäpätevyyttä etuna luokanopettajalle 85 % piti toisen opetettavan aineen lisäpätevyyttä etuna musiikin aineenopettajalle 80 % piti luokanopettajan lisäpätevyyttä etuna musiikin aineenopettajalle 75 % piti musiikin aineenopettajan lisäpätevyyttä etuna aineenopettajalle

11 Kaksoiskelpoisuudet 2/2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Musiikin aineenopettajalle luokanopettajan lisäkelpoisuus on etu Pitää täysin paikkansa Musiikin aineenopettajalle toisen opetettavan aineen lisäkelpoisuus on etu Pitää osittain paikkansa En osaa sanoa Luokanopettajalle musiikin aineenopettajan lisäkelpoisuus on etu Ei pidä juurikaan paikkansa Aineenopettajalle musiikin aineenopettajan kelpoisuus toisena opetettavana aineena on etu Ei pidä ollenkaan paikkansa

12 Luokanopettajan oppimishistoria eri aineissa Aineenhallinta opitaan koulussa > Taitoaineiden osaaminen perustuu tietoaineita merkittävästi vähäisempään tuntimäärään Luokanopettajan erikoistuessa taideaineeseen yliopistotasoisen opetuksen suhteellinen osuus kasvaa merkittävästi, tietoaineita enemmän Kuitenkin: tuntimäärät edelleen oleellisesti pienempiä taideaineissa

13 Musiikin aineenopettajan virkojen tulevaisuus Kun kunnassa joku koulujen vakituisista musiikin aineenopettajista jää pois virasta, täytetäänkö virka automaattisesti uudelleen kelpoisella musiikin aineenopettajalla? % Kyllä Ei %

14 II. Musiikinopetuksen organisointi

15 Alakouluissa musiikkia opettavat 1/2 Noin puolet Suurimman osan Vähintään puolet Musiikin aineenopettajat 8 % 5 % 13 % Musiikkiin erikoistuneet luokanopettajat 25 % 45 % 70 % Luokanopettajat 22 % 39 % 61 %

16 Alakouluissa musiikkia opettavat 2/2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Musiikin aineenopettajat toteuttavat kuntamme alakoulujen musiikinopetuksesta Suurimman osan Musiikkiin erikoistuneet luokanopettajat toteuttavat kuntamme alakoulujen musiikinopetuksesta Noin puolet Ei tietoa / eos Luokanopettajat toteuttavat kuntamme alakoulujen musiikinopetuksesta Reilusti alle puolet

17 Yläkouluissa ja lukioissa musiikkia opettavat 1/2 Noin puolet Suurimman osan Vähintään puolet Tuntiopettajat 3 % 32 % 35 % Päätoimiset opettajat 3 % 68 % 71 %

18 Yläkouluissa ja lukioissa musiikkia opettavat 2/2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tuntiopettajat toteuttavat kuntamme yläkoulun ja lukion musiikinopetuksesta Suurimman osan Noin puolet Ei tietoa / eos Päätoimiset musiikin aineenopettajat toteuttavat kuntamme yläkoulun ja lukion musiikinopetuksesta Reilusti alle puolet

19 Rekrytointiongelmat kasaantuvat maaseudulle ja pohjoiseen 27 %kunnista vaikeuksia mus. erik. luokanopettajien rekrytoinnissa kunnassa, erit. maaseudulla (35%) ja Lapissa (46 %) 42 % vaikeuksia musiikin aineenopettajien rekrytoinnissa, erit. maaseudulla (56%) ja taajamissa sekä Lapissa (71 %) ja Oulussa (53 %)

20 Rekrytointiongelmista huolimatta opetuksen järjestäminen koetaan vaivattomaksi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alakoulujen musiikinopetuksen järjestäminen Erittäin vaivatonta Melko vaivatonta Yläkoulujen musiikinopetuksen järjestäminen Ei vaivatonta eikä haasteellista Lukioiden musiikinopetuksen järjestäminen Melko haasteellista Erittäin haasteellista Ongelmia alakouluissa 10 % kunnista, erityisesti Lapissa ja Länsi- Suomessa Ongelmia yläkoulussa 17 % kunnista, erityisesti maaseudulla, Lapin ja Oulun lääneissä Ongelmia lukioissa 15 % kunnista, erityisesti maaseudulla ja Lapissa

21 III. Kuntakohtaiset opetussuunnitelmat

22 Ketkä ovat olleet tekemässä kuntakohtaisia musiikin opetussuunnitelmia? Kolme neljästä piti ops-laadintaprosessia onnistuneena 3,4 arvioi prosessin sujuneen huonosti

23 Kuntien näkemyksiä musiikinopetuksen nykyisistä tuntimääristä 43 % halusi lisää tunteja alakouluun 17 % vastusti 50 % halusi lisää tunteja yläkouluun 13 % vastusti 27 % halusi lisää tunteja lukioon 16 % vastusti 50 % halusi enemmän joustoja sisältöihin 17 % vastusti 52 % halusi enemmän joustoja määriin 26 % vastusti 19 % halusi lisää valintoja alakouluun 62 % vastusti 45 % halusi lisää valintoja yläkouluun 38 % vastusti 51 % halusi lisää valintoja lukioon 21 % vastusti

24 Kuntien näkemyksiä musiikinopetuksen nykyisistä tuntimääristä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskoulun alakoulussa (1.-6. luokat) tulisi olla nykyistä enemmän musiikinopetusta Täysin samaa mieltä Peruskoulun yläkoulussa (7.-9. luokat) tulisi olla nykyistä enemmän musiikinopetusta Melko samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä / eos Melko eri mieltä Lukiossa tulisi olla nykyistä enemmän musiikinopetusta Täysin eri mieltä

25 Lapset eriarvoisessa asemassa kuntatyypin perusteella 18 % selvityksen kaikista peruskoululaisista ja 15 % lukiolaista opetetaan tuntiminimin mukaisesti 13 % selvityksen kaupunkikunnista tarjoaa tuntiminimin 24 % selvityksen taajamakunnista tarjoaa tuntiminimin 48 % selvityksen maaseutukunnista tarjoaa tuntiminimin (Maaseudulla asuu 21 % koko maan peruskoululaisista ja 14 % koko maan lukiolaisista)

26 Mahdollisuus opettaa enemmän musiikkia

27 Painotettu musiikinopetus

28 Musiikkiluokkien ja -lukioiden tulevaisuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kunnassamme on painetta vähentää painotettua musiikin opetusta (musiikkiluokat) Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä / eos Melko eri mieltä Täysin eri mieltä 47 % ei nähnyt paineita vähentää painotettua musiikinopetusta 3 % oli eri mieltä

29 Haluavatko kunnat lisää valtaa opetuksen sisällön tai määrien suhteen? Yli puolet oli sitä mieltä, että kunnilla tulisi olla enemmän valtaa päättää musiikinopetuksen sisällöistä ja määristä 26 % vastusti lisävaltaa tuntimäärissä 17 % vastusti lisävaltaa sisällöissä

30 Kuntien musiikinopetuksen tahtotila 67 % oli sitä mieltä, että musiikintunnit eivät lisäänny ilman valtion ohjausta (13 % oli eri mieltä) 43 % oli sitä mieltä, että kunnassa opetetaan musiikkia tulevaisuudessa vähimmäistuntimäärien mukaisesti (31 % oli eri mieltä)

31 Kuka haluaa lisää musiikkitunteja? Oppilaat tai vanhemmat: 11 % oli tätä mieltä 43 % vastusti Musiikinopettajat: 52 % oli tätä mieltä 13 % vastusti Rehtorit: 13 % oli tätä mieltä 24 % vastusti Vrt. Opettaja-lehden kysely kesällä 2008 (n=1 503): 80 % opettajista haluaa lisää taito- ja taideaineita 84 % vastustaa niiden siirtämistä pelkästään kerhotoimintaan

32 Poimintoja sivistystoimenjohtajien avoimista vastauksista

33 Tunteja liian vähän, yhteisvirat raskaita Mahdollinen tilanne on edessä ja mietitty on vaihtoehtoa, että musiikkiin erikoistunut luokanopettaja ottaisi tunnit hoitaakseen: yläkoulussa ja lukiossa on pakollisia tunteja liian vähän päätoimiseen virkaan asti. Toisaalta viran tunnit täyttyvät kansalaisopistosta, mutta kokemuksesta voin sanoa, että viranhoitaminen on raskasta - kun tunteja on sekä päivällä että illalla - olet siis lähes aina töissä. Meillä viranhaltijan työssä jaksamista on tuettu erilaisin tukitoimin, osa-aikaisin järjestelyin jo neljä vuotta. (Maaseutukunta, Keski-Pohjanmaa)

34 Kaksoispätevyys eduksi Oppilasmäärä laskee joten niin tulee opettajien määränkin laskea. Musiikinopettaja jolla ei ole kaksoispätevyyttä johonkin toiseen aineeseen (tai luokanopettajan pätevyyttä) joutuu lähtemään. Kunnassa on kansalaisopisto mutta yhteistyötä ei saada pyörimään. (Maaseutukunta, Keski-Pohjanmaa) Kokeiltu kaikenlaisia yhdistelmiä pätevän henkilön saamiseksi. Koulupuolen tuntikertymä ei yksin millään riitä. Yhteistyö kansalaisopiston, seurakunnan ja koulutoimen kanssa on tuottanut niin hankalia työaikoja ettei työtehtäviin hakeuduta tai niistä hakeudutaan välittömästi pois. (Maaseutukunta, Keski-Suomi)

35 Asenteita, epäpäteviä opettajia ja säästöjä Tuntikehys ei ole vielä tuntijaon mukaisessa minimissä. Painotus on kuitenkin pääsääntäisesti kielissä tai liikunnassa. (Kaupunki, Uusimaa) Kuntaan ei ole vuosiin saatu palkattua pätevää musiikkihenkilöä, heijastuu valinnoissa. (Maaseutukunta, Keski-Suomi) Taloudelliset resurssit ohjaavat valintoja. Tämän lisäksi musiikin aineopettajia on lähes mahdotonta saada pienelle paikkakunnalle. Lähes kaikki kunnan koulut sijaitsevat haja-asutusalueella, ja välimatkat ovat pitkiä, vaikka Helsinkiin on noin 100 km. (Maaseutukunta, Itä-Uusimaa)

36 Hyviäkin kokemuksia on! Musiikkiluokkatoimintaa jo yli 20 vuoden ajan. Musiikkiluokalle pyritään 2. luokalla ja se toimii 3-6- luokilla. Musiikkipainotus jatkuu 7-9 luokilla ja lukiossa. (Kaupunki, Keski-Pohjanmaa) Alakouluissa 1-2 vkt. 7.lk 2 vkt. 8-9.lk:t A- ja B-valintoina 1 vkt. Lukiossa MU1 ja MU2 tarjotaan kahdesti, soveltavia kursseja 10 sekä hyväksi luettavat musiikkiopiston tunnit. Lisäksi tarjotaan studiotekniikkaa, bändiopintoja ja musiikkiteatteri. (Maaseutukunta, Pohjois-Savo) aloittaa musiikkiteatteripainotteinen X:n lukio. Silloin vapaavalinnaisten lukiokurssien joukkoon saadaan 18 kurssia musiikin ja teatterin opetusta. (Maaseutukunta, Pirkanmaa)

37 Kiitos!