1. Mikä on kandidaatin tutkielma? 2. Miksi kirjallisuuskatsaus? 3. Miksi pohdinta? 4. Johdanto, yhteenveto, tiivistelmä?

Transkriptio

1 Sisältö: 1. Mikä on kandidaatin tutkielma? 2. Miksi kirjallisuuskatsaus? 3. Miksi pohdinta? 4. Johdanto, yhteenveto, tiivistelmä?

2 Lopull.pdf TOL 7 op

3 Ohjaajat ja aiheet? Oma kiinnostus? Mielenkiintoinen kurssi Hyvä opettaja? Kuulopuheet Aihe- ja ohjaajaluettelo Pohjaksi gradutyölle?

4 Ohjeistus Formal Instructions for Master s Thesis (Saatavilla mm. Optimassa Tutkielmaseminaari-työtilassa) APA American Psychological Association. (2010). Publication manual of the American Psychological Association (6th ed.). Washington, DC: American Psychological Association. Asiatyyli: yhtenäinen tyyli, asiallinen kieliasu, kieliopillinen huolellisuus, tieteenalan mukainen Teorian ja empirian näkyminen kirjoitustavassa Tiukasti ohjeistuksen mukaisesti pisteitä ja pilkkuja myöten Kieli suomi (joskus englanti)

5 RAKENNE Tiivistelmä 1. Johdanto 2. Kirjallisuuskatsaus = Aiempi tutkimus 3. (Tutkimuksen toteutus) 4. (Tutkimustulokset) 5. Keskustelu 6. Yhteenveto/Johtopäätökset Kirjallisuusviitteet (Liitteet)

6 JOHDANTO 1. tarkoitus 2. motivaatio - miksi juttu on tärkeä, mitä hyötyä siitä on käytännössä ja teorialle 3. aikaisempi tutkimus - mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää lisää 4. ongelmanasettelu tutkimuskysymys 5. tutkimusmenetelmä 6. tärkein kontribuutio 7. jutun rakenne

7 Kirjallisuuskatsaus Opiskelija osoittaa tuntevansa aiemman tutkimuksen tutkimuskohteensa alueelta Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Kirjallisuuskatsaus ei ole tutkimusmenetelmä Kanditutkielmassa 20+ lähdettä (ja 20+ sivua yhteensä) Kokonaisuus kirjoitustyyli Lähtökohtana tutkielman otsikon käsitteet Tärkeimmät käsitteet ansaitsevat oman luvun (päätaso tai alaluku) Erittäin harvoin vain yksi lähde/luku Harvoin yksi lähde/kappale Kappaleiden sitominen toisiinsa

8 Kirjallisuuskatsaus Liikkeelle otsikon avainsanoista Tieteenalan ykköslehdet ja konferenssit MIS Quarterly, Information Systems Research, Human- Computer Interaction, Journal of Association for Information Systems, European Journal of Information Systems, Journal of Database Management, Information and Management, Information & Organization, Information Systems, Information Systems Journal, Behavior & IT, IT & People, ICIS, ACIS,ECIS, PACIS, HICSS,

9 Kirjallisuuskatsaus CSCW, CHI, ECSCW, GROUP, INTERACT, IUI, MobileCHI, NordiCHI, Participatory Design, UbiCOMP, ACM User interface software and technology, ACM Computer supported cooperative learning, Communities and Technologies, Human-Computer interaction conference HCI, ACM Computing Surveys, ACM Trans. on Software Engineering and Methodology, IEEE Software, IEEE Computer, Communications of the ACM, Requirements Engineering, ICSE, OOPSLA, ECOOP, ESEC, EuroSPI, ICSP, ISESE, MOBICOM, MOBIHOC,. ja muutkin käy, mutta kannattaa etsiä/löytää myös näitä tieteenalalla arvostettuja tutkimuksia!

10 Irrallisia esimerkkejä (3 kpl) Walsham (2001) puolestaan huomauttaa, että kehittäessään teoriansa Nonaka (1994) nojautui vahvasti alkuperäiseen käsitykseen tietämyksen ja tiedon jakamisen luonteesta, jonka Polanyi esitti vuonna Yksinkertaisimmillaan teksturoinnilla päällystetään mallinnetussa ympäristössä sijaitseva objekti kuvalla (Haeberli, & Segal, 1993.) [kpl loppu] [seur. kpl alku] Teksturoinnilla voidaan muutenkin parantaa grafiikan fotorealistisuutta. Teksturoinnilla voidaan muun muassa simuloida varjoja ja heijastuksia (Agusanto et al., 2003). Pelaamisen syitä pohtiessa on pelaamisen motivaatiotekijöiden ymmärtäminen tärkeää (Yee, 2006). Kaksi avainaktiviteettiä pelin pelaamisessa ovat Nardin ja Harrisin (2006) mukaan hauskanpito ja pelin oppiminen. Tätä tukee erinomaisesti Prenskyn (2003) käsitys siitä, että ihminen rakastaa oppimista, kunhan se ei ole pakollista.

11 Ohjeita Teoria on olemassa ja jatkaa olemistaan aikamuoto preesens tai perfekti Vain erityistapauksissa ei tarvita viittausta siihen, kuka teorian (ajatuksen) on keksinyt tai raportoinut. Toisin kuin ammoisina aikoina luultiin, maapallo ei ole pannukakun muotoinen. Kirjoitetaan asiatyylillä ja vain suorat lainaukset sitaateissa niiden alkuperäisellä asiatyylistä poikkeavalla tavalla (murre, alatyyli tms.). Lyhenteet tekstissä auki (muun muassa, esimerkiksi, toisin sanoen) Virkerakenteen ja kirjoitustyylin avulla kerrotaan riittävästi asiasta. Kieliopillisin keinoin kerrotaan menneestä tai tulevasta ajasta. Kieliopillisesti oikeaa kieltä (huom. myös viittauksissa tarvittava genetiivi Halosen (2011) mukaan asia on juuri näin )

12 Aiempi tutkimus Jokaisen pääluvun alkuun intro (johdanto) ohjaamaan lukijaa siitä, mitä seuraavaksi esitetään. Ei lukuja peräkkäin intro tarvitaan myös alalukuun, jos sen alla on alalukuja. Mikään luku ei saa alkaa eikä loppua taulukkoon, kuvaan tai listaan. Luku (alaluku) kappale virke lause sana Ei viitata alla olevaan vaan nimeltä (kuvassa 3, taulukossa 1). Tyylillisesti sama, onko Kuvan 1 mukaan vai kuvan 1 mukaan. Jokaiseen kuvaan ja taulukkoon viitataan tekstissä niiden nimillä (= kuvan/taulukon otsikko). Lukijan ei pidä joutua tulkitsemaan kuvaa, taulukkoa tai listaa, vaan kirjoittaja kertoo niistä riittävästi tekstissä. Vältä puhelinluettelotyyliä sidesanoilla (toisaalta, edelleen, kuitenkin, lisäksi, voidaan myös todeta, on myös huomattu, ).

13 Irrallisia esimerkkejä Organisaatiomuisti, organisatorinen oppiminen ja tietämyksenhallinta liittyvät toisiinsa. Ne yhdessä vaikuttavat organisatoriseen tehokkuuteen eli siihen, miten organisaatiossa käytetään tietämystä (Jennex & Olfman, 2002.) Koska tietämys on olemukseltaan monitahoinen, on olemassa erilaisia näkemyksiä myös tietämyksen-hallinnasta ja tekniikan roolista siinä (Alavi & Leidner, 2001; Earl, 2001; Iverson & McPhee, 2002; Kakabadse et al., 2003). Skyrme (2000) esittää, että tietoa käytetään yrityksissä hyväksi seitsemällä eri tasolla. Kuten Lewin (1945) raportoi klassisessa tutkimuksessaan työkäytännöistä (viiitattu lähteessä Rapoport, 1970), tehtävät ovat usein.. Ja vain Rapoport kirjataan lähdeluetteloon! Tarkkana nimien kanssa!

14 Lähdeluettelo Nonaka, I., & Toyama, R. (2003). The knowledge-creating theory revisited: knowledge creation as a synthesizing process. Knowledge Management Research & Practice, 1(1), Paterson, P. (2008). How well do young offenders with Asperger Syndrome cope in custody?: Two prison case studies [Abstract]. British Journal of Learning Disabilities, 36(1), Parker-Pope, T. (2008, 6. toukokuuta). Psychiatry handbook linked to drug industry. The New York Times. Luettu , saatavilla: APA reference style versio 6

15 Tutkimusmenetelmä? Kvalitatiivinen, kvantitatiivinen, konstruktiivinen Erikseen tai yhdessä Tapaustutkimus? (lähestymistapa, ei varsinainen tutkimusmenetelmä) Käsitteellis-teoreettinen tutkimusmenetelmä (koko tutkimus perustuu teoriaan tai aiempiin julkaistuihin tutkimuksiin)

16

17 Pohdinta eli keskustelu Oman tutkimuksen tulokset liitetään osaksi aiempaa tietämystä. Nostetaan esille ne löydökset, jotka ovat uutta tai eroavat aiemmasta tietämyksestä. Voidaan nostaa esille aiempaa tietämystä, mihin oma tutkimus ei pystynytkään reagoimaan. Pohditaan, onko omat tulokset merkittäviä ja miten ne hyödyttävät käytäntöä tai teoriaa.

18 Pohdinnan aloitus Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa: Tässä tutkielmassa oli tavoitteena tuoda tietojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen organisatorista ja inhimillistä puolta esille perinteisen teknisiä seikkoja korostavan suunnittelunäkemyksen sijaan. Kirjallisuutta ja tutkimusta tältä alueelta on jo varsin paljon, joten on ilmeistä, että suunnittelutyössä nykyään yhä enemmän otetaan huomioon myös näitä seikkoja tai ainakin pitäisi olla vahvasti tiedostettuna niiden merkitys (Iivari & Hirschheim, 1996; Avison & Fitzgerald, 2003; Molin-Juustila 2006; Kujala, 2007). Tietojärjestelmä ei ole missään työssä itsetarkoitus, vaikka se saattaa olla hyvinkin keskeinen työn suorittamisen kannalta. Tässä luvussa käydään lävitse tutkimuksen päätuloksia vertaillen niitä aikaisempaan tutkimukseen. Olennaista on huomata tutkimuksen kannalta, että haastateltavat eivät ole voineet antaa koko kuvaa sovelluksen käytettävyydestä, koska eri sairaanhoitopiireissä on erilaisia käyttötapoja potilastietojärjestelmän sovellusosiossa. Tietojärjestelmän käyttöönotto ei ole yritykselle ikinä helppo asia. Jokainen yritys hahmottaa ensin tavoitteet tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyen. Näitä tavoitteita ei kuitenkaan ole aina helppo saavuttaa. (Hyötyläinen & Kalliokoski, 2001.) Koska uuden tietojärjestelmän käyttöönotto aiheuttaa aina jonkin asteisia muutoksia organisaatiossa, vaativat muutokset onnistuakseen tarkkaa suunnittelua ja varovaisuutta. (Alter, 2002.)

19 Yhteenveto/Johtopäätökset Kerrataan tutkimuksen kulku (Yhteenveto on kuin laajennettu abstrakti, mutta perusteellisempi eikä niin itsenäinen.) Viittauskäytäntö Ei esitellä uutta asiaa, vaan kerrataan jo esiteltyä Omia pohdintoja joukossa (perustuvat tehtyyn työhön) Luettavuus tärkeä, sillä usein luetaan abstrakti > johdanto > johtopäätökset (> koko artikkeli)! Kirjoitetaan loppuvaiheessa

20 Yhteenveto/Johtopäätökset Mitä uutta tutkimus toi? Miten tulokset eroavat aiemmasta tai miten ne vahvistavat aiempia tuloksia? Miltä tulokset vaikuttavat teoreettisesta näkökulmasta? Miten tulokset voidaan huomioida käytännön kannalta? Tutkimuksen arviointi suhteessa tavoitteeseen luotettavuus, pätevyys? Tutkimuksen rajoitukset millaisia rajoituksia (ja miksi)? So what? (Jatkotutkimusaiheet)

21 Abstrakti/tiivistelmä sisäänheittäjä ei viittauskäytäntöä max 1 sivu avainsanat yleistajuinen ja kiinnostava selvitys tutkimuksesta, jonka perusteella lukija tietää, kannattaako lukea koko juttu sisältö: tutkimuksen tavoite ja alue, tutkimusmenetelmät, tulokset, johtopäätökset passiivi ja imperfekti (tutkimus on jo tehty, kun se kuvataan tiivistelmänä!)