Nais- ja sukupuolihistoria. Metodien maailma / Tiina Kinnunen

Transkriptio

1 Nais- ja sukupuolihistoria Metodien maailma / Tiina Kinnunen

2 Naishistoria Uusi sosiaalihistoria 1960-luvulta alkaen haastoi poliittisen historian, mutta unohti naiset naishistoria alkaa muotoutua Naisliike uuden identiteetin muotoilijana (her-story): mallien ja esikuvien etsintä Becoming Visible, Heritage of Her Own, The Majority Finds Its Past, Hidden from History Patriarkaattiteorialla selitettiin naisten sortoa Julkinen yksityinen / separate spheres ; Carroll Smith-Rosenberg 1975: The Female World of Love and Ritual

3 Naishistoria Gerda Lerner: Placing Women in History: A 1975 Perspective Kompensaatiohistoriasta kontribuutioon; alistus vs. vastarinta; naisten kokemukset; seksuaalisuus Perinteisen periodisaation haastaminen; Joan Kelly: Oliko naisilla renessanssia? Naishistorian edettävä vaiheittain: (1) uusien kategorioiden (seksuaalisuus, reproduktio jne.) lisääminen yleisesti käytettyjen joukkoon. Näiden analysoiminen ottamalla huomioon rotu, luokka, etnisyys, ehkä uskonto (2) synteesi: a history of the dialectic, the tensions between the two cultures, male and female.

4 Naishistoria Gerda Lerner 1975: The recognition that we had been denied our history came to many of us as a staggering flash of insight, which altered our consciousness irretrievably. We have come along way since then. The next step is to face the reality, once and for all and with all its complex consequences. That women are the majority of humankindand have been essential to the making of history. Thus, all history as we know it, is merely pre-history. Only a new history firmly based on this recognition and equally concerned with men, women, the establishment and the passing of patriarchy, can lay claim to being a truly universal history.

5 Naishistoria Marianne Liljeström (1994): Pohjoismaisessa naishistorian tutkimuksessa painopiste ollut työssä, minkä lisäksi naisten organisoitumisessa (Suomi ja Ruotsi) ja ruumiillisuudessa &seksuaalisuudessa (Tanska). Metodisesti empiristinen lähtökohta. Kvinnohistorikernas tilltro till källorna har karakteriserats av en viss nedvärderande hållning till teorier och förklaringsmodeller. Å andra sidan poängteras att kvinnohistorikerna bör tolka källmaterialet i relation till den historiska och sociala kontexten. Sukupuolen käsite tulossa - kritiikki poststrukturalismia kohtaan.

6 Naishistoria sukupuolihistoria Marianne Liljeström (2004): Yleistäen voi väittää, että tällä hetkellä on olemassa kaksi naishistoriallisen tutkimuksen lähtökohtaasetelmaa. Yhtäältä on kyse pyrkimyksestä dokumentoida ensisijaisesti naisten mutta enenevässä määrin myös miesten kokemuksia historiassa, jolloin sukupuoli ymmärretään ontologisena ja nähdään perustana yksilöiden todellisuudelle ja ymmärryksille siitä. Toisaalta kyse on sukupuolen historiallistamisesta, jolloin se nähdään diskursiivisten effektinä, jatkuvan tuottamisen tuloksena.

7 Gender/sukupuoli Naishistorioitsijat tutkivat naisia subjekteina (women as subjects), sukupuolihistorioitsijat tutkivat naisten suhdetta miehiin erilaisissa yhteyksissä kiinnittäen erityistä huomiota identiteettien vuorovaikutukseen. (Susan Kingsley Kent 2012) Joan Scott: Gender A Useful Category of Historical Analysis (1985) a constitutive element of social relationships based on perceived differences between the sexes sukupuoli on tietoa sukupuolierosta primary way of signifying relationships of power gender both refers to and establishes the meaning of the male/female opposition Neljä aspektia: normit, symbolit, instituutiot, identiteetit Keskeistä diskurssit: kokemukset ja subjektiviteetti diskursiivisesti tuotettuja

8 Naishistoriasta sukupuolihistoriaan Leonore Davidoff, Catharine Hall (1987): Family Fortunes. Men and Women of the English Middle Class, Hall: We wanted not just to put the women back into a history from which they had been left out, but to rewrite that history so that proper recognition would be given to the ways in which gender, as a key axis of power in society, provides a crucial understanding of how any society is structured and organized How was class gendered?... Natalie Zemon Davis (1975): Women s History in Transition: The European Case; Our goal is to understand the significance of the sexes, of gender groups in the historical past.

9 Naishistoriasta sukupuolihistoriaan Gisela Bock: Women s History and Gender History. Aspects of an International Debate (1989) Sukupuoli on analyyttinen kategoria, joka auttaa havaitsemaan historian ohittamia alueita. Se on myös kulttuurista todellisuutta. Sexism and rasism are not derived from physical differences. Rather, certain physical differences are used to legitimate power relations. Women s history as gender history & gender history as men s history Luokka ja sukupuoli: molemmat kontekstisidonnaisia ja kontekstiriippuvaisia 1987 Kimberlé Crenshaw: intersectionality / intersectional analysis : rodun, luokan ja sukupuolen yhteenliittyminen vallankäytön mekanismina

10 Scott ja postmoderni teoria Strukturalismi: kieli ei vain esitä maailmaa, vaan se luo sitä. Poststrukturalismi: merkitykset eivät kiinteitä ja pysyviä; rakentuvat vastakohdille Postmoderni kritiikki valistusta kohtaan: ei pysyvää, koherenttia subjektia vaan subjektius rakentuu diskursiivisesti Foucault: diskurssit (kirjoitukset, instituutiot) Scott: merkitykset, jotka annetaan sukupuolille, ovat historiallisia ja kontekstisidonnaisia kokemus ja identiteetti diskursiivisesti tuotettuja Postmoderni historianteoria: Totuus menneisyydestä ei mahdollinen, vain osatotuudet, koska tieto riippuvainen tehdyistä kysymyksistä

11 Entä nyt? Postkoloniaalinen, transnationaali tutkimus Mrinalini Sinha (1995): Colonial Masculinity: the manly Englishman and the effeminate Bengali in the late nineteenth century Mieshistoria: Markkola, Östman & Lamberg (toim.), Näkymätön historia. Mieheyden pitkä historia (2014)