MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia Joulukuu 2016

Transkriptio

1 MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA Tiedotteita ja katsauksia Joulukuu /

2

3 MTS Tiedotteita ja katsauksia / Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Helsinki

4 Puolustusministeriö ISBN: ---- (print), ---- (pdf) Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö/tietotuki- ja julkaisuyksikkö/anitta Türkkan Helsinki

5 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä ja turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana sekä huolta aiheuttavista tekijöistä ja luottamuksesta Euroopan unionin tulevaisuuteen. Kysymyksiä oli kaikkiaan, joista yksi uusi. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Se toteutettiin omnibustutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina. Kaikkiaan haastateltiin henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmä oli - -vuotias väestö lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä ovat ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppijakautuma. Haastatteluja tehtiin paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli ja muita kuntia. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut N-luvut vastaavat Suomen --vuotiasta väestöä tuhansina (SVT..). Haastattelut tehtiin..... Tutkimuksen virhemarginaali on, prosenttiyksikköä suuntaansa. Puoluekantaa taustamuuttujana tarkasteltaessa on otettava huomioon, että koska suurten puolueiden kohdalla virhemarginaali on pienempi, näistä saadaan luotettavampia tietoja kuin pienistä puolueista, joiden kannattajia on otoksessa vähän. Tutkimuksessa kysyttiin: Mitä puoluetta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt?. Haastateltavista ilmoitti puoluekantansa prosenttia ( henkilöä), ja sen jätti kertomatta prosenttia ( henkilöä). Vuonna puoluekantansa ilmoitti prosenttia ja sen jätti ilmoittamatta prosenttia vastaajista.

6 Raportti koostuu tekstiosasta ja sitä täydentävistä kuvista, joissa näkyvät myös aiemmin esitettyjen kysymysten aikasarjat. Kuvat on tehty Taloustutkimus Oy:ssä. Osa kysymyksistä muodostaa yhtenäisen aikasarjan vuodesta. Niiden laadinnasta vastaavat MTS:n tutkimus- ja työjaostot. Raportin on valmistellut työjaostolle MTS:n tutkimusjaosto. Raportin on taittanut julkaisukoordinaattori Anitta Türkkan valtioneuvoston hallintoyksikön tietotukija julkaisuyksiköstä. Tämän tutkimuksen, kuten aiempienkin, data-aineisto on Tampereen yliopiston yhteydessä sijaitsevassa yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (www. fsd.uta.fi). MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä ( Ruotsissa Myndighet för Samhällsskydd och Beredskap (MSB) tekee vastaavia mielipidetutkimuksia. Viimeisin julkaistiin vuoden tammikuussa. Se on luettavissa ositteessa: Myös Norjassa Folk og Forsvar tekee vuosittain mielipidemittauksia turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Viimeisin julkistettiin syyskuussa. Se on osoitteessa: MTS:n tutkimustulokset ovat julkisia ja kaikkien käytettävissä. Niitä lainattaessa on mainittava, että kyseessä on MTS:n tutkimus.

7 Sisältö Johdanto Luottamus ulkopolitiikan hoitoon kohentunut viime vuodesta Sotilaallisen liittoutumattomuuden tuki hieman lisääntynyt Nato- jäsenyyden kannatus ja vastustus ennallaan Miksi ei Natoon? Miksi kyllä Natoon? Miksi ei osaa sanoa? Ruotsin vaikutus Suomen Nato- suhteeseen Luottamus puolustuspolitiikan hoitoon kasvanut edelleen Yleisen asevelvollisuuden kannatus kasvanut Nykyistä asevelvollisuusmallia pidetään parhaana Puolustusmäärärahojen korotus ja nykytaso saavat tukea Maanpuolustustahto laskenut viime vuodesta Sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin ja Pohjoismaiden sekä EU:n kanssa suhtaudutaan hyvin myönteisesti Pohjoismaisen ja EU- puolustusyhteistyön koetaan lisäävän Suomen turvallisuutta YK:n ja EU:n koetaan vaikuttavan myönteisesti Suomen turvallisuuteen, Venäjän kielteisesti Luottamuksen Euroopan unionin tulevaisuuteen koetaan heikentyneen Venäjän viimeaikaisten toimien arvioidaan vaikuttavan edelleen kielteisesti Suomen turvallisuuteen Naiset kokevat tulevaisuuden edelleen turvattomampana kuin miehet Maailman pakolaistilanteesta ja Suomen työllisyydestä koetaan eniten huolta Erilaisiin uhkiin varautuminen Kuviot - MTS:n tutkimusjaosto -

8 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA /

9 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Johdanto Luottamus ulkopolitiikan hoitoon kohentunut viime vuodesta Luottamus ulkopolitiikan hoitoon on kasvanut viime vuodesta. Nyt sitä pitää hyvin hoidettuna seitsemän kymmenestä, kun vuosi sitten näin arvioi prosenttia. Venäjän kielteisen vaikutuksen Suomen turvallisuuteen arvioidaan kasvaneen MTS on kysynyt vuosina - eri tahojen (EU, ETYJ, Nato, YK, Kiina, Venäjä, Yhdysvallat) vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Tämä kysymys esitettiin myös nyt. Suurin muutos vuoteen verrattuna on se, että Venäjän kielteisen vaikutuksen arvioidaan selvästi lisääntyneen. Nyt puolet vastaajista on sitä mieltä, että Venäjä vaikuttaa kielteisesti Suomen turvallisuuteen, kun vuonna näin arvioi prosenttia. Suomen turvallisuuteen katsotaan yleisimmin myönteisesti vaikuttavan YK:n ja EU:n, kuten myös vuonna. Nato- jäsenyyden kannatus ja vastustus ennallaan Neljännes on sitä mieltä, että Suomen tulisi pyrkiä Naton jäseneksi, päinvastaista mieltä on prosenttia vastaajista. MTS on kysynyt vuoden ajan Nato- jäsenyydestä, ja sen kannatus on vaihdellut - prosentin välillä vastustuksen ollessa - prosentin välillä. MTS kysyi nyt toista kertaa, pitäisikö Suomen siinä tapauksessa pyrkiä Naton jäseneksi, jos Ruotsi päättäisi liittyä. Kolmannes katsoo, että myös Suomen tulisi silloin pyrkiä Naton jäseneksi. Tulos on samansuuruinen kuin vuonna, jolloin kysymys esitettiin ensimmäisen kerran. Vastakkaista mieltä on nyt hieman yli puolet, aiemmin kuusi kymmenestä.

10 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Luottamus Euroopan unionin tulevaisuuteen heikentynyt MTS kysyi nyt toisen kerran luottamuksesta Euroopan unionin tulevaisuuteen. Ensimmäisen kerran kysymys esitettiin vuonna. Nyt puolet vastaajista on sitä mieltä, että luottamus Euroopan unionin tulevaisuuteen on heikentynyt, kun vuonna näin ajatteli reilu kolmannes. Vajaa puolet vastaajista katsoo luottamuksen säilyneen ennallaan, kymmenen vuotta sitten hieman yli puolet. Asevelvollisuuden kannatus kasvanut Neljä viidesosaa vastaajista tukee nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää. Yhtä korkea mittaustulos saatiin viimeksi vuonna. Tämä kysymys on esitetty vuodesta lähtien ja nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tuki vastauksissa on vaihdellut - prosentin välillä. Maanpuolustustahto laskenut viime vuodesta Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta? Myöntävästi tähän kysymykseen vastaa nyt koko väestöstä prosenttia, vuosi sitten vastaava luku oli prosenttia. Naisista tätä mieltä on prosenttia, viime vuonna. Miehistä myöntävästi vastaa prosenttia, viime vuonna vastaava luku oli prosenttia. Kielteisesti vastaa viidennes, miehistä ja naisista prosenttia. Ikäluokittain katsottuna eniten kielteisesti vastaavia on - -vuotiaissa, prosenttia. Maailman pakolaistilanne ja Suomen työllisyys huolestuttavat eniten Maailman pakolaistilanteesta, jota kysyttiin tänä vuonna ensimmäisen kerran, kokee huolta prosenttia vastaajista. Toiseksi eniten huolta koetaan Suomen työllisyystilanteesta, prosenttia. Maahanmuuttajien määrän kasvusta Suomessa kantaa huolta prosenttia, kun vastaava luku viime vuonna oli prosenttia.

11 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Luottamus ulkopolitiikan hoitoon kohentunut viime vuodesta Suomen ulkopolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna prosenttia ( % v. ), miehistä ja naisista prosenttia ( % ja %). Neljännes, prosenttia ( %), pitää ulkopolitiikkaa huonosti hoidettuna, sekä miehistä ( %) että naisista ( %). Keskustan kannattajista ulkopolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna prosenttia ( %), kokoomuksen ( %), SDP:n ( %), vihreiden ( %), vasemmistoliiton () ja perussuomalaisten kannattajista prosenttia ( %). Perussuomalaisten kannattajista pitää ulkopolitiikkaa huonosti hoidettuna prosenttia ( % v. ), vasemmistoliiton ( %), SDP:n ja vihreiden ( % ja %), kokoomuksen ( %) ja keskustan kannattajista prosenttia ( %). Vuosina - ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna pitäneiden osuus on vaihdellut - prosentin välillä. Ulkopolitiikkaa huonosti hoidettuna pitäneiden osuus samalla ajanjaksolla on vaihdellut - prosentin välillä. (kuvat ja ) Sotilaallisen liittoutumattomuuden tuki hieman lisääntynyt Yli puolet, prosenttia ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %), on sitä mieltä, että Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Vanhemmissa ikäluokissa sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on suurempi, - -vuotiaista sitä tukee prosenttia ( %) ja yli -vuotiaista prosenttia ( %). Alle -vuotiaista ikäluokista sotilaallista liittoutumattomuutta tukee puolet ( % ja %). Perussuomalaisten kannattajista sotilaallista liittoutumattomuutta tukee prosenttia ( % v. ), SDP:n ( %), vasemmistoliiton prosenttia ( %), vihreiden ( %), keskustan ( %) ja kokoomuksen kannattajista prosenttia ( %). Hieman alle kolmannes, prosenttia ( % v. ), kannattaa Suomen sotilaallista liittoutumista, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Ikäluokista eniten tukea sotilaalliselle liittoutumiselle tulee - -vuotiailta, prosenttia ( %), vähiten - -vuotiailta, prosenttia ( %). Yli - vuotiaista sitä tukee prosenttia ( %) ja - -vuotiaista prosenttia ( %).

12 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kokoomuksen kannattajista sotilaallista liittoutumista tukee prosenttia ( % v. ), vasemmistoliiton ( %), keskustan ( %), vihreiden ( %), SDP:n ( %) ja perussuomalaisten kannattajista prosenttia ( %). Kantaansa ei osaa sanoa prosenttia ( % v. ), miehistä seitsemän ( %) ja naisista prosenttia ( %). (kuvat ja ) Nato- jäsenyyden kannatus ja vastustus ennallaan Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi? Kysymykseen vastaa myönteisesti neljännes, prosenttia ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Ikäluokittain tarkasteltuna myöntäviä vastauksia tulee eniten yli -vuotiailta ja - -vuotiailta, prosenttia ( % ja %), vähiten alle -vuotiailta, ( %) ja - -vuotiailta, prosenttia ( %). Kokoomuksen kannattajista Nato- jäsenyyttä tukee prosenttia ( % v. ), keskustan ( %), vihreiden ( %), perussuomalaisten ( %), vasemmistoliiton ( %) ja SDP:n kannattajista prosenttia ( %). Kielteisesti Suomen Nato- jäsenyyteen suhtautuu prosenttia ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Eniten kielteistä suhtautumista on - -vuotiaissa, prosenttia ( %), vähiten alle -vuotiaissa, prosenttia ( %), - -vuotiaista ( %) ja yli -vuotiaista kielteisesti suhtautuu prosenttia ( %). SDP:n kannattajista kielteisesti suhtautuu prosenttia ( % v. ), vasemmistoliiton ( %), perussuomalaisten ( %), vihreiden ( %), keskustan ( %) ja kokoomuksen kannattajista prosenttia ( %). Kantaansa ei osaa sanoa prosenttia ( % v. ), miehistä kahdeksan ( %) ja naisista prosenttia ( %). Alle -vuotiaista epätietoisia on prosenttia ( %), - -vuotiaista ( %), - -vuotiaista ( %) ja yli -vuotiaista prosenttia ( %). (kuvat ja )

13 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Miksi ei Natoon? Haastatelluista yli prosenttia perusteli joko kielteistä tai myönteistä Nato- kantaansa. Suomen Nato- jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvista eniten perusteluja tuli (N = / ) sille, että Venäjä on Suomen naapuri. Sotkee Suomen ja Venäjän välit. Paremmat välit säilyy Venäjän kanssa, mitä sitä isoa karhua härnäämään. Toiseksi eniten (N= / ) perusteltiin sillä, että nykytilanne on hyvä ja Suomen ulkopolitiikan linja toimii hyvin. No mun mielestä nykyinen linja idän ja lännen välissä on hyvä. Jos pysytään liittoutumattomina, Suomeen kohdistuu vähemmän uhkaa. Kolmanneksi eniten (N= / ) perusteltiin kielteistä näkökulmaa kustannuksilla. Varmaan tulisi lisäkustannuksia Suomelle taloudellisesti. Naton jäsenyydestä tulee ylimääräisiä kuluja veronmaksajille. Perusteluissa tuotiin esille myös Suomen ja suomalaisten joutuminen mukaan muiden konflikteihin ja sotiin (N= ), turvattomuuden lisääntyminen (N= ) ja itsenäisen päätösvallan menettäminen (N= ). Miksi kyllä Natoon? Suomen Nato- jäsenyyttä kannattavien perusteluissa eniten (N= / ) tuotiin esille Suomen turvallisuuden lisääntyminen ja avun saaminen. Sotilaallinen yhteistyö luo turvallisuutta. Naton joukot voivat tulla tarvittaessa apuun. Toiseksi eniten (N= / ) perusteltiin sillä, että Nato- jäsenyys tuo turvaa ja tukea Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan.

14 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Venäjän uhka; se, että Suomi on liian pieni maa ilman liittolaista, resurssit ja tekniikka ovat pientä, kun vastassa on suurvalta. Suomi on niin pieni maa verrattuna Venäjään, että se tarvitsee sotilaallista tukea, jos tulee jokin tilanne päälle. Kolmantena (N= / ) perusteluna nousi esille Suomen kuuluminen läntiseen arvoyhteisöön. Arvoyhteisö vastaa Suomen arvoja, vähentää epävarmuutta. Nato länsimainen liittouma, eli se tarkoittaa, että arvot ovat likimain samat kuin Suomessa. Miksi ei osaa sanoa? Niistä, jotka eivät osanneet sanoa kantaansa Suomen Nato- jäsenyyteen, perustelivat sitä eniten (N= / ) sillä, että eivät tiedä, eivätkä seuraa näitä asioita. En ole niin hyvin perillä, että voisin kertoa asiasta. Mää henkilökohtaisesti koen, että ei ole tarpeeksi tietoa, mitä tulisi tapahtumaan molempien vaihtoehtojen kannalta - tarttis perehtyä asiaan. Ruotsin vaikutus Suomen Nato- suhteeseen MTS kysyi vuonna, pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä, jos Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi. Erillisen asiantuntijaryhmän laatima arvio Suomen mahdollisen Nato- jäsenyyden vaikutuksista, joka valmistui kesäkuussa, toi esille myös Ruotsin päätösten vaikutuksen Suomen turvallisuuteen. Tämä raportin esille nostama seikka oli taustana sille, että kysymys päätettiin esittää nyt uudestaan. Yli puolet, prosenttia ( % v. ), katsoo että Suomen ei pidä hakea Nato- jäsenyyttä, vaikka Ruotsi päättäisi liittyä Natoon. Miehistä näin ajattelee prosenttia ( %) ja naisista ( %). SDP:n kannattajista tätä mieltä on prosenttia ( %), perussuomalaisten, vasemmistoliiton ( %), vihreiden ( %), keskustan ( %) ja kokoomuksen kannattajista prosenttia ( %).

15 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kolmannes, prosenttia ( % v. ), on sitä mieltä, että Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä, mikäli Ruotsi päättää liittyä Natoon. Miehistä tätä mieltä on ( %) ja naisista prosenttia ( %). Kokoomuksen kannattajista näin ajattelee prosenttia ( %), keskustan ( %), perussuomalaisten ja vihreiden ( %), vasemmistoliiton ( %) ja SDP:n kannattajista prosenttia ( %). Kantaansa ei osaa sanoa prosenttia ( % v. ), miehistä kahdeksan ( %) ja naisista prosenttia ( %). (kuva ) Luottamus puolustuspolitiikan hoitoon kasvanut edelleen Neljä viidestä, prosenttia ( % v. ) pitää Suomen puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Yli -vuotiaista tätä mieltä on prosenttia ( %), alle -vuotiaista ( %), - -vuotiaista ( %) ja - -vuotiaista prosenttia ( %). Keskustan kannattajista pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna prosenttia ( % v. ), kokoomuksen ( %), vihreiden ( %), vasemmistoliiton ( %), perussuomalaisten ja SDP:n ( % ja %). Puolustuspolitiikkaa pitää huonosti hoidettuna prosenttia ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Kriittisimmin suhtautuvat - -vuotiaat, prosenttia ( %) sekä - -vuotiaat, ( %). Alle -vuotiaista ja yli -vuotiaista puolustuspolitiikkaa pitää huonosti hoidettuna prosenttia ( % ja %). Perussuomalaisten kannattajista pitää puolustuspolitiikkaa huonosti hoidettuna vajaa neljännes, prosenttia ( % v. ), SDP:n ( %), kokoomuksen ( %), vihreiden sekä vasemmistoliiton ( % ja %) ja keskustan kannattajista viisi prosenttia ( %). (kuvat ja ) Yleisen asevelvollisuuden kannatus kasvanut Neljä viidestä, prosenttia ( % v. ) tukee Suomen nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä, miehistä prosenttia ( %) ja naisista ( %). Yli -vuotiaista samaa mieltä on prosenttia ( %), - -vuotiaista ( %), - -vuotiaista ( %) ja - -vuotiaista prosenttia ( %).

16 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Keskustan kannattajista nykyjärjestelmän kannalla on prosenttia ( % v. ), SDP:n ( %), kokoomuksen ( %), perussuomalaisten ( %), vasemmistoliiton ( %) ja vihreiden kannattajista prosenttia ( %). Siirtymistä valikoivaan asevelvollisuuteen, jolloin nykyistä pienempi osa miesten ikäluokasta saisi sotilaallisen koulutuksen, tukee prosenttia ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Vasemmistoliiton kannattajista valikoivaan järjestelmään siirtymistä tukee prosenttia ( % v. ), vihreiden ( %), kokoomuksen ( %), perussuomalaisten ( %), SDP:n seitsemän ( %) ja keskustan kannattajista kaksi prosenttia ( %). Luopumista yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtymistä ammattiarmeijaan kannattaa yhdeksän prosenttia ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista kahdeksan ( %). Vihreiden kannattajista tätä mieltä on prosenttia ( %), perussuomalaisten ( %), vasemmistoliiton ( %), kokoomuksen seitsemän ( %), keskustan viisi ( %) ja SDP:n kannattajista neljä prosenttia ( %). (kuvat ja ) Alla kuva A, joissa koko väestön sekä naisten ja miesten nykyistä järjestelmää kannattavien osuus vuosina -. Sekä kuva B, jossa koko väestön alle -vuotiainen ja - -vuotiainen nykyjärjestelmää kannattavien osuudet vuosina -.

17 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuviot A ja B. Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa suuren reservin. Pitäisikö nykyinen järjestelmä säilyttää vai siirtyä valikoivaan varusmiespalvelukseen, jolloin vain osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja jolloin reservin määrä supistuisi, vai kokonaan siirtyä palkattuun, henkilömäärältään pienempään ammattiarmeijaan?" Säilytetään nykyinen järjestelmä % Koko väestö Nainen Mies Syksy Syksy Säilytetään nykyinen järjestelmä Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy % Koko väestö Alle vuotta - vuotta Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy

18 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Nykyistä asevelvollisuusmallia pidetään parhaana Uutena asiana esitettiin kysymys siitä, minkälaiseen malliin Suomen puolustusjärjestelmän tulisi perustua. Vaihtoehtoja oli neljä:. nykyisenkaltaiseen miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus,. sekä miehiä että naisia koskeva yleinen asevelvollisuus,. sekä miehiä että naisia koskeva vapaaehtoinen asepalvelus ja. ammattiarmeija. Yli kaksi kolmasosaa, prosenttia, tukee sitä, että nykyisenkaltainen miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asevelvollisuus, on malli johon Suomen puolustusjärjestelmän tulee perustua. Miehistä tätä mieltä on prosenttia ja naisista prosenttia. Ikäluokittain tarkasteltuna eniten tätä mallia tukevat yli -vuotiaat, prosenttia, ja vähiten - -vuotiaat, prosenttia. Alle -vuotiaista tätä mieltä on prosenttia ja - -vuotiaista prosenttia. Keskustan kannattajista tukee nykymallia prosenttia, SDP:n, kokoomuksen, perussuomalaisten, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista prosenttia. Sekä miehiä että naisia koskevaa yleistä asevelvollisuutta tukee prosenttia, sekä miehistä että naisista. Ikäluokittain kannatus on melko lailla samalla tasolla, poikkeuksena - -vuotiaat, joista tätä mallia tukee kuusi prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajista tämän kannalla on prosenttia, vihreiden, SDP:n, kokoomuksen yhdeksän, perussuomalaisten kahdeksan ja keskustan kannattajista seitsemän prosenttia. Sekä miehiä että naisia koskevaa vapaaehtoista asepalvelusta tukee prosenttia, miehistä ja naisista prosenttia. Suurinta kannatus on - -vuotiaiden ikäluokassa, prosenttia, pienintä yli -vuotiaiden ikäluokassa, prosenttia, - -vuotiaista tätä tukee prosenttia. Vihreiden kannattajista tätä mallia tukee prosenttia, vasemmistoliiton, perussuomalaisten, kokoomuksen kahdeksan, keskustan ja SDP:n kannattajista kuusi prosenttia. Ammattiarmeijaan perustuvaa mallia tukee kuusi prosenttia, sekä miehistä että naisista. Ikäluokista eniten tukee - -vuotiaiden ikäluokat, prosenttia, vähiten yli -vuotiaat, yksi prosentti, - -vuotiaista tätä mallia tukee neljä prosenttia.

19 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Perussuomalaisten kannattajista ammattiarmeijaan perustuvaa mallia tukee prosenttia, vihreiden, vasemmistoliiton kuusi, kokoomuksen viisi, SDP:n neljä ja keskustan kannattajista kolme prosenttia. (kuva ) Puolustusmäärärahojen korotus ja nykytaso saavat tukea Lähes puolet, prosenttia ( % v. ) on sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja tulisi korottaa, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Kokoomuksen kannattajista korottamista tukee prosenttia ( %), perussuomalaisten ( %), SDP:n ( %), keskustan ( %), vasemmistoliiton ( %) ja vihreiden kannattajista prosenttia ( %). Puolustusmäärärahojen pitämistä ennallaan tukee prosenttia ( % v. ), miehistä ( % v. ) ja naisista ( %). Keskustan kannattajista tätä mieltä on prosenttia ( %), vihreiden ( %), vasemmistoliiton ( %), SDP:n ( %), kokoomuksen ( %) ja perussuomalaisten kannattajista prosenttia ( %). Puolustusmäärärahojen vähentämisen kannalla on yhdeksän prosenttia ( % v. ), miehistä yhdeksän ( % v. ) ja naisista kahdeksan prosenttia ( %). Vihreiden kannattajista näin ajattelee prosenttia ( %), vasemmistoliiton ( %), perussuomalaisten ( %), kokoomuksen viisi ( %), SDP:n kolme ( %) ja keskustan kannattajista yksi prosentti ( %). (kuvat ja ) Maanpuolustustahto laskenut viime vuodesta Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta? Myöntävästi kysymykseen vastaa prosenttia ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Perussuomalaisten kannattajista myönteisesti vastaa prosenttia ( % v. ), kokoomuksen ( %), keskustan ( %), SDP:n ( %), vasemmistoliiton ( %) ja vihreiden kannattajista prosenttia ( %).

20 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kielteisen vastuksen antaa viidennes, prosenttia ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista ( %). Ikäluokittain katsottuna, eniten kielteisiä vastauksia tulee - -vuotiailta, prosenttia ( %) sekä - -vuotiailta, prosenttia ( %). Vähiten taas yli -vuotiailta, prosenttia ( %). - -vuotiaista kielteisesti vastaa prosenttia ( %). Vihreiden kannattajista kielteisellä kannalla on prosenttia ( % v. ), vasemmistoliiton ( %), SDP:n ( %), keskustan ( %), kokoomuksen ( %) ja perussuomalaisten yhdeksän prosenttia ( %). Kantaansa ei osaa kertoa kahdeksan prosenttia ( % v. ), naisista ( %) ja miehistä viisi prosenttia ( %). Vuosina - niiden osuus, jotka ovat vastanneet tähän kysymykseen myönteisesti, on vaihdellut - prosentin välillä. Kielteisesti vastanneiden osuus on vaihdellut - prosentin välillä. (kuvat ja ) Taustamuuttujista erityisesti sukupuoli selittää eroja. Kun tarkastellaan aikasarjaa vuodesta lähtien, naisten myönteinen vastaus on vaihdellut - prosentin välillä. Miesten kohdalla samalla aikavälillä myönteinen vastaus on vaihdellut - prosentin välillä. Alla kuva A, jossa näkyy vuosilta - koko väestön, naisten sekä miesten osuus myönteisesti vastanneista. Eroja on myös nuorempien ja vanhempien ikäluokkien välillä. Seuraavassa kuvassa, B vuosilta -, näkyy kaikki vastaajat, ikäluokat alle -vuotiaat sekä - -vuotiaat.

21 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio A ja B. Maanpuolustustahto "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" Kyllä -vastaukset % Koko väestö Nainen Mies Kyllä -vastaukset Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy % Koko väestö Alle vuotta - vuotta Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy

22 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin ja Pohjoismaiden sekä EU:n kanssa suhtaudutaan hyvin myönteisesti Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa ja muiden Pohjoismaiden kanssa Suomen sotilaallista yhteistyötä sekä Ruotsin kanssa, että kaikkien pohjoismaiden kanssa tuetaan hyvin laajasti ja yksimielisesti. Lähes kaikki, prosenttia ( % ja % v. ), suhtautuu myönteisesti sotilaalliseen yhteistyöhön sekä Ruotsin, että muiden Pohjoismaiden kanssa. Poliittisten puolueiden kannattajien keskuudessa myönteisyys Suomen ja Ruotsin sotilaalliselle yhteistyölle on hyvin yksimielistä. Yhteistyöhön muiden Pohjoismaiden kanssa suhtautuu myönteisesti prosenttia perussuomalaisten, kokoomuksen, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajista ( %, %, % ja % v. ), prosenttia vihreiden kannattajista ( %) sekä prosenttia ( %) keskustan kannattajista. Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa saa yhtä myönteisen suhtautumisen. Vihreiden kannattajista myönteisesti suhtautuu prosenttia ( % v. ), kokoomuksen ja SDP:n ( % ja %), perussuomalaisten ja vasemmistoliiton ( % ja %) sekä keskustan kannattajista prosenttia ( %). Suomen osallistuminen Euroopan unionin sotilaallisen yhteistyön kehittämiseen Suomen osallistuminen Euroopan unionin sotilaallisen yhteistyön kehittämiseen saa myönteisen kannatuksen, prosenttia ( % v. ) suhtautuu siihen myönteisesti, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Kokoomuksen ja SDP:n kannattajista myönteisesti suhtautuu prosenttia ( % ja %), vihreiden ( %), vasemmistoliiton ( %), keskustan ( %) ja perussuomalaisten kannattajista prosenttia ( %). Sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa Tänä vuonna oli kysymyksessä ensimmäistä kertaa mukana myös sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa. Kaksi kolmasosaa, prosenttia, suhtautuu siihen myönteisesti, miehistä ja naisista prosenttia.

23 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kokoomuksen kannattajista suhtautuu myönteisesti prosenttia, keskustan, SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajista prosenttia. Kielteisesti sotilaallisen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa suhtautuu prosenttia, miehistä ja naisista prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista suhtautuu kielteisesti prosenttia, vasemmistoliiton, vihreiden, SDP:n, keskustan ja kokoomuksen kannattajista prosenttia. Sotilaallinen yhteistyö Naton kanssa Yli puolet, prosenttia ( % v. ), suhtautuu myönteisesti Suomen ja Naton väliseen yhteistyöhön, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Kokoomuksen kannattajista myönteisesti suhtautuu prosenttia ( %), keskustan ja vihreiden ( % ja %), SDP:n ( %), vasemmistoliiton ( %) ja perussuomalaisten kannattajista prosenttia ( %). Kolmannes, prosenttia ( % v. ) suhtautuu kielteisesti, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Perussuomalaisten kannattajista suhtautuu kielteisesti prosenttia ( %), vasemmistoliiton ( %), SDP:n ( %), vihreiden ( %), keskustan ( %) ja kokoomuksen kannattajista prosenttia ( %). (kuvat - ) Pohjoismaisen ja EU- puolustusyhteistyön koetaan lisäävän Suomen turvallisuutta Suomen osallistumisen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön kokee lisäävän Suomen ja suomalaisten turvallisuutta prosenttia ( % v. ), Suomen osallistumisen EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen prosenttia ( %) sekä Suomen jäsenyyden Euroopan unionissa prosenttia ( %). Myös Suomen kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen lisääntyminen prosenttia ( %) ja suomalaisten osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, prosenttia ( %) ovat enemmän turvallisuutta lisääviä tekijöitä, kuin sitä vähentäviä.

24 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus koetaan enemmän turvallisuutta lisäävänä, prosenttia ( % v. ) asiana, kuin sitä vähentävänä, prosenttia ( %). Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi koetaan sekä turvallisuutta vähentävänä, prosenttia ( % v. )), että sitä lisäävänä, prosenttia ( %) tekijänä. Ulkomaisen omistuksen lisääntyminen Suomen talouselämässä koetaan enemmän turvallisuutta vähentävänä, prosenttia ( % v. ), kuin sitä lisäävänä, seitsemän prosenttia ( %) asiana, vajaa puolet, prosenttia katsoo, että sillä ei ole mitään vaikutusta ( %). (kuvat - ) YK:n ja EU:n koetaan vaikuttavan myönteisesti Suomen turvallisuuteen, Venäjän kielteisesti Yli puolet, prosenttia ( % v. ), katsoo, että YK vaikuttaa myönteisesti Suomen turvallisuuteen, neljännes, prosenttia ( %), katsoo, että YK ei vaikuta mitenkään Suomen turvallisuuteen, yksi prosentti ( %) kokee vaikutuksen kielteisenä. Sekä kielteisenä että myönteisenä vaikutuksen kokee seitsemän prosenttia ( %). Yli puolet, prosenttia ( % v. ), kokee Euroopan unionin Suomen turvallisuutta lisäävänä tekijänä, viisi prosenttia ( %) kielteisenä. Viidennes, prosenttia ( %), ei koe Euroopan unionin vaikuttavan mitenkään Suomen turvallisuuteen. Sekä kielteisenä että myönteisenä vaikutuksen kokee prosenttia ( %). Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj nähdään sekä turvallisuutta lisäävänä, prosenttia ( % v. ), että ei mitenkään turvallisuuteen vaikuttavana, prosenttia ( %). Kielteisenä vaikutuksen kokee kaksi prosenttia ( %), sekä myönteisenä että kielteisenä prosenttia ( %). Vajaa viidennes, prosenttia ( %) ei osaa sanoa. Naton vaikutus Suomen turvallisuuteen koetaan sekä myönteisenä, prosenttia ( % v. ), että kielteisenä, prosenttia ( %). Viidennes, prosenttia ( %), ei näe mitään vaikutusta, neljännes, prosenttia ( %), kokee vaikutuksen sekä myönteisenä että kielteisenä.

25 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Yhdysvallat koetaan sekä turvallisuuteen myönteisesti vaikuttavana, prosenttia ( % v. ), että siihen kielteisesti vaikuttavana, prosenttia ( %). Sekä myönteisenä että kielteisenä vaikutuksen näkee prosenttia ( %), neljännes, prosenttia ( %), ei näe mitään vaikutusta. Puolet, prosenttia ( % v. ), kokee Venäjän vaikutuksen kielteisenä Suomen turvallisuuteen. Neljännes, prosenttia ( %) kokee vaikutuksen sekä myönteisenä että kielteisenä, prosenttia ( %) ei näe mitään vaikutusta, ja kuusi prosenttia ( %) näkee vaikutuksen myönteisenä. Yli puolet, prosenttia ( % v. ), ei näe Kiinalla olevan mitään vaikutusta Suomen turvallisuuteen, prosenttia ( %) näkee sekä myönteisen että kielteisen vaikutuksen, prosenttia ( %) kielteisen vaikutuksen ja kahdeksan prosenttia ( %) myönteisen vaikutuksen. (kuvat ja ) Luottamuksen Euroopan unionin tulevaisuuteen koetaan heikentyneen MTS kysyi vuonna, jolloin Suomi oli ollut vuotta Euroopan unionin jäsenenä, Millaista luottamusta tunnette Euroopan unionin tulevaisuuteen, onko luottamuksenne vahvistunut, heikentynyt vai säilynyt ennallaan? Tänä vuonna päätettiin kysyä tämä kysymys, koska Euroopan unionin sisäinen tilanne on, mm. Brexit- äänestyksen jäljiltä, ollut haastava. Puolet, prosenttia ( % v. ), on sitä mieltä, että heidän luottamuksensa Euroopan unioniin on heikentynyt. Miehistä tätä mieltä on prosenttia ( %) ja naisista ( %). Perussuomalaisten kannattajista näin ajattelee prosenttia, vasemmistoliiton ( % v. ), SDP:n ( % v. ), vihreiden ( %), kokoomuksen ( %) ja keskustan prosenttia ( %). Alle puolet, prosenttia ( % v. ), katsoo, että luottamus Euroopan unionin tulevaisuuteen on säilynyt ennallaan, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %).

26 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on prosenttia ( % v. ), keskustan ( %), vihreiden ( %), SDP:n ( %), vasemmistoliiton ( %) ja perussuomalaisten kannattajista prosenttia. Luottamuksen Euroopan unioniin katsoo vahvistuneen kaksi prosenttia ( % v. ), miehistä kaksi prosenttia ( %) ja naisista yksi prosentti ( %). (kuva ) Venäjän viimeaikaisten toimien arvioidaan vaikuttavan edelleen kielteisesti Suomen turvallisuuteen Yli puolet, prosenttia ( % v. ), katsoo Venäjän viimeaikaisten toimien vaikuttaneen kielteisesti Suomen turvallisuuteen, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on prosenttia ( %), vihreiden ( %), keskustan ( %), SDP:n ( %), vasemmistoliiton ( %) ja perussuomalaisten kannattajista prosenttia ( %). Hieman yli kolmannes, prosenttia ( % v. ), on sitä mieltä, että Venäjän viimeaikaisilla toimilla ei ole kielteistä eikä myönteistä vaikutusta Suomen turvallisuuteen, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Perussuomalaisten kannattajista näin ajattelee prosenttia ( %), vasemmistoliiton ( %), SDP:n ( %), keskustan ( %), vihreiden ( %) ja kokoomuksen kannattajista prosenttia ( %). Kaksi prosenttia ( % v. ) kokee, että Venäjän viimeaikaisilla toimilla on myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen. (kuva ) Naiset kokevat tulevaisuuden edelleen turvattomampana kuin miehet Yli puolet, prosenttia ( % v. ), näkee Suomen ja suomalaisten elävän turvattomammassa maailmassa seuraavan viiden vuoden aikana. Miehistä prosenttia ( %) ja naisista ( %). Turvattomuuden tunne on laskenut vuodesta, mutta on koko mittaussarjan toiseksi suurin. Reilu viidennes, prosenttia ( % v. ) ei näe eroa nykytilanteeseen, miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %).

27 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Turvallisempana tulevaisuuden kokee prosenttia ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Alle - vuotiaista näin kokee prosenttia ( %), - -vuotiaista ( %), - -vuotiaista prosenttia ( %) ja - -vuotiaista prosenttia ( %). (kuvat ja ) Maailman pakolaistilanteesta ja Suomen työllisyydestä koetaan eniten huolta MTS on kysynyt vuodesta lähtien erilaisten ilmiöiden ja tekijöiden osalta aiheuttavatko ne paljon, jonkin verran, vähän tai ei lainkaan huolta tulevaisuudesta. Listassa oli eri tekijää, joista uusia olivat: maailman pakolaistilanne, poliittiset ääriliikkeet, rasismi, Turkin tilanne, turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus Suomessa. Maailman pakolaistilanne nousi suurimmaksi huolenaiheeksi ( %), turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa koetaan kuitenkin tätä pienempänä huolenaiheena ( %). Paljon tai jonkin verran huolta aiheuttavat tekijät suuruusjärjestyksessä: Maailman pakolaistilanne, prosenttia, työllisyystilanne Suomessa, prosenttia ( % v. ), Euroopan talouden näkymät, prosenttia ( %), kansainvälinen terrorismi, prosenttia ( %), poliittiset ääriliikkeet, prosenttia, Syyrian tilanne, prosenttia ( %), kehitys Venäjällä, prosenttia ( %), ilmastonmuutos, prosenttia ( % ilmaston lämpeneminen), rasismi, prosenttia, yhteiskunnallinen eriarvoisuus Suomessa, prosenttia, Itämeren alueen turvallisuus, prosenttia, joukkotuhoaseiden leviäminen, prosenttia ( %), uskonnolliset ääriliikkeet, prosenttia ( %), maahanmuuttajien määrän kasvu Suomessa, prosenttia ( %), turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa, prosenttia, tietoverkkoihin kohdistuvat uhkat eli kyberuhkat, prosenttia ( %), Ukrainan tilanne, prosenttia ( %), Turkin tilanne, prosenttia. (kuvat - ) Erilaisiin uhkiin varautuminen MTS on vuodesta lähtien esittänyt kysymyksen: Miten hyvin mielestänne Suomessa on varauduttu seuraavien turvallisuusuhkien torjuntaan?

28 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Listassa on tänä vuonna lueteltu erilaista uhkatekijää, joista on ollut mukana koko ajan ja ulkomainen taloudellinen painostus vuodesta ja talouskriisi vuodesta. Erittäin tai melko hyvin on varauduttu: Erilaiset tartuntataudit, epidemiat, prosenttia ( % v. ), erilaiset ympäristöuhkat, prosenttia ( %), suuronnettomuudet, prosenttia ( %), aseellinen hyökkäys, prosenttia ( %), energian saatavuus, prosenttia ( %), terrorismi, prosenttia ( %), ilmastonmuutos, prosenttia ( %), ulkomainen poliittinen painostus, prosenttia ( %), kansainvälinen rikollisuus, prosenttia ( %), kyberhyökkäykset, prosenttia ( %) Melko tai erittäin huonosti on varauduttu: Talouskriisi, prosenttia ( %), hallitsematon maahanmuutto, prosenttia ( %) Sekä hyvin että huonosti on varauduttu: Ulkomainen taloudellinen painostus, huonosti prosenttia ( %), hyvin prosenttia ( %). (kuvat - )

29 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" Erittäin hyvin Melko hyvin Ei osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

30 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Joulu Heinä Marras Kesä Loka Vuonna Vuonna Marras Kesä Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Marras Touko Vuonna Vuonna Vuonna Joulu Tammi Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti %

31 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Pysyä liittoutumattomana Ei osaa sanoa Pyrkiä liittoutumaan Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

32 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Joulu Heinä Marras Kesä Loka Kesä Vuonna Vuonna Pysyä liittoutumattomana Ei osaa sanoa Pyrkiä liittoutumaan %

33 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Suomen jäsenyys Natossa "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kyllä Ei osaa sanoa Ei Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

34 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Suomen jäsenyys Natossa "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kyllä Ei osaa sanoa Ei %

35 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Ruotsin vaikutus Suomen Nato-suhteeseen "Jos Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi, pitäisikö Suomen silloin hakea Naton jäsenyyttä?" Kyllä Ei osaa sanoa Ei Syksy Syksy % Kyllä Ei osaa sanoa Ei Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

36 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Puolustuspolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen puolustuspolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" Erittäin hyvin Melko hyvin Ei osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

37 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Puolustuspolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen puolustuspolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" Erittäin hyvin Melko hyvin Ei osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy %

38 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa suuren reservin. Pitäisikö nykyinen järjestelmä säilyttää vai siirtyä valikoivaan varusmiespalvelukseen, jolloin vain osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja jolloin reservin määrä supistuisi, vai kokonaan siirtyä palkattuun, henkilömäärältään pienempään ammattiarmeijaan?" Säilytetään nykyinen järjestelmä Pienennetään valikoivasti Ei osaa sanoa Siirrytään ammattiarmeijaan Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

39 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa suuren reservin. Pitäisikö nykyinen järjestelmä säilyttää vai siirtyä valikoivaan varusmiespalvelukseen, jolloin vain osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja jolloin reservin määrä supistuisi, vai kokonaan siirtyä palkattuun, henkilömäärältään pienempään ammattiarmeijaan?" Säilytetään nykyinen järjestelmä Pienennetään valikoivasti Ei osaa sanoa Siirrytään ammattiarmeijaan Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät %

40 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Suomen puolustusjärjestelmä "Pitäisikö Suomen puolustusjärjestelmän mielestänne perustua " Nykyisenkaltaiseen miehiä koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen Sekä miehiä että naisia koskevaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen Ammattiarmeijaan Sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen Ei osaa sanoa Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

41 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Puolustusmäärärahat "Mikä on mielipiteenne puolustusvoimille myönnettävistä varoista?" Korotettava tuntuvasti Korotettava jonkin verran Säilytettävä ennallaan Ei osaa sanoa Vähennettävä jonkin verran Vähennettävä tuntuvasti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

42 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Puolustusmäärärahat "Mikä on mielipiteenne puolustusvoimille myönnettävistä varoista?" Korotettava Säilytettävä ennallaan Ei osaa sanoa Vähennettävä Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Joulu Marras Loka Kesä Vuonna Vuonna Marras Kesä Loka Touko Loka Huhti Vuonna Loka Huhti Vuonna Vuonna Joulu Huhti Vuonna Tammi Joulu Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna %

43 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Maanpuolustustahto "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" Kyllä olisi Ei osaa sanoa Ei olisi Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

44 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Maanpuolustustahto "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" Kyllä olisi Ei osaa sanoa Ei olisi Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Joulu Marras Kesä Loka Kesä Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Loka Huhti Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna %

45 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Sotilaallinen yhteistyö "Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja Naton kanssa sekä Euroopan unionissa. Miten suhtaudutte tähän yhteistyöhön?" Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti Ruotsin kanssa Syksy Syksy Syksy Muiden Pohjoismaiden kanssa Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Euroopan unionissa Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Naton kanssa Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Yhdysvaltojen kanssa Syksy %

46 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa "Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa. Miten suhtaudutte tähän yhteistyöhön?" Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

47 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Sotilaallinen yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa "Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Miten suhtaudutte tähän yhteistyöhön?" Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

48 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Sotilaallinen yhteistyö Euroopan unionissa "Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä Euroopan unionissa. Miten suhtaudutte tähän yhteistyöhön?" Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

49 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa "Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Miten suhtaudutte tähän yhteistyöhön?" Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

50 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Sotilaallinen yhteistyö Naton kanssa "Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa. Miten suhtaudutte tähän yhteistyöhön?" Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle EUR/v - EUR/v Yli EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu %

51 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA Kuvio. Turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä "Miten arvioitte seuraavassa lueteltuja ilmiöitä ja tekijöitä? Millainen vaikutus niillä on Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen?" Lisää turvallisuutta Ei vaikutusta Ei osaa sanoa Vähentää turvallisuutta Suomen osallistuminen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön Suomen osallistuminen EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen Suomen jäsenyys EU:ssa Suomen kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen lisääntyminen Suomalaisten osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi Ulkomaisen omistuksen lisääntyminen Suomen talouselämässä %

52 MTS TIEDOTTEITA JA KATSAUKSIA / Kuvio. Turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä (I) "Miten arvioitte seuraavassa lueteltuja ilmiöitä ja tekijöitä? Millainen vaikutus niillä on Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen?" Lisää turvallisuutta Ei vaikutusta Ei osaa sanoa Vähentää turvallisuutta Suomen osallistuminen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Suomen osallistuminen EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Suomen jäsenyys EU:ssa Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy %