Upseeriliiton jäsenkysely turvallisuuspolitiikasta

Transkriptio

1 Pääsihteerin palsta Hannu Sipilä Upseeriliiton jäsenkysely turvallisuuspolitiikasta Upseeriliitto teki kyselyn niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on Upseeriliiton jäsenrekisterissä. Jäsenkysely lähetettiin 4757 jäsenelle, joista 2101 vastasi. Suomen Kuvalehti julkaisi kyselystä nelisivuisen kirjoituksen Upseeriliiton jäsenkyselyiden yhtenä tarkoituksena on herättää keskustelua upseereille läheisistä yhteiskunnallista ajankohtaisista asioista, kuten turvallisuuspolitiikasta. Samalla voimme tuoda esille upseerien asiantuntemusta ja nostaa ammattikunnan profiilia. Kyselyt myös mahdollistavat upseereille mielipiteen esille tuomisen kollektiivisesti ja anonyymisti, koska moni arastelee keskusteluun osallistumista omalla nimellään. Upseeriliitto valitsee yhteistyökumppaninsa huolellisesti, eikä tavoitteena ole repivä lööppijournalismi. Tämän takia yhteistyökumppaneinamme jäsenkyselyissä ovat olleet mm. Helsingin Sanomat ja nyt Suomen Kuvalehti. Ilman yhteistyökumppania kyselyjen tulokset saisivat paljon vähemmän huomiota. Kysely herätti jonkin verran keskustelua siitä, onko upseerin soveliasta arvioida poliitikkoja tai korkeassa asemassa olevia virkamiehiä. Minusta asia on selkeä: upseeri on kansalainen siinä kuin muutkin ja sananvapaus takaa oikeuden keskustalla myös politiikasta ja myös äänestää. Täysin eri asia on, että laillisia käskyjä noudatetaan tinkimättä kaikissa tilanteissa. Ammattijärjestönä Upseeriliitto pidättää oikeuden antaa kritiikkiä niin poliitikkoja kuin virkamiehiä kohtaan, mikäli siihen on tarvetta. Emme ajaisi jäsenten asiaa, mikäli antaisimme poliitikkojen tai virkamiesten korkean aseman, painostuksen tai lojaalisuuteen vetoamisen vaikuttaa liiton kannanottoihin tai muuhun toimintaan. Tähän kirjoitukseen on koottu kyselyn keskeisimmät tulokset ja vapaa sana -vastauksia. Mikä on luottamuksenne Suomen sotilaalliseen puolustuskykyyn tällä hetkellä? Anna kouluarvosana

2 Naton yhteinen puolustus (5. artikla) koskee vain Naton jäsenmaita, joihin Suomi ei kuulu. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Uskotteko, että Suomi saisi sotilaallisessa kriisitilanteessa apua muilta jäsenmailta? SOTILASAIKAKAUSLEHTI

3 Suomen ja Ruotsin yhteistyötä pitäisi kehittää puolustusliiton suuntaan, jossa toimisimme yhdesä maidemme puolustamiseksi, jos toista vastaan hyökätään. Suomi voi saada apua vain Natolta. Avun suurin merkitys on ennaltaehkäisy. Sotilaallista apua saataisiin jos Suomi olisi Naton jäsen. Jos ei olla NATOn jäseniä, silloin mitään konkreettista sotilaallista apua ei saada (kuten nyt Ukrainassa). Ruotsi voi auttaa, mutta en usko, että tänne tulisi oikeisiin sotatoimiin osallistuvia joukkoja. (Kapt, ilmavoimat) Suomi ei tule saamaan muuta apua kuin myötätuntoa, jos se päättää pysyä edelleen puolueettomana. Euroopan unionin mailta voidaan saada ehkä jonkinlaista taloudellista tukea, mutta ei sotilaallista, koska EU:lla ei ole omia sotilaallisia joukkoja yksinomaan siitä syystä, että valtaosa EU-maista kuuluu Natoon. Lähihistoria osoittaa, että puolueettomia maita ollaan autettu kaiken kaikkiaan ainoastaan YK:n vahvalla tuomitsemisella ja yleisellä paheksunnalla. Mikäli Suomi kuuluisi NATO:n, olisi erittäin todennäköistä, että NATO-valtiot tukisivat ja auttaisivat Suomea sotilaallisessa kriisitilanteessa. NATO-maiden toimettomuus yhden NATO-maan joutuessa sotilaalliseen kriisitilanteeseen johtaisi vääjäämättä NATO:n hajoamiseen. Ja siihen NATO:lla ei ole varaa. Suomi saisi apua vain solmimalla kahdenvälisen valtiosopimuksen esim. Ruotsin tai USA:n kanssa. Lissabonin sopimuksen turvatakuiden pohjalle ei voi rakentaa uskottavaa puolustusta nykyisillä puolustusmäärärahoilla. (Kaptl, merivoimat) Suomi on pitkäjänteisellä ja tarkoitushakuisella politiikalla asemoitu Venäjän etupiiriin. Esim Ukraina ja Georgia ovat siellä olosuhteiden pakosta, me vapaaehtoisesti. Tämä politiikka vaikuttaa myös siihen, että pelkään pahoin, ettei meitä nykytilanteessa hyväksyttäisi NATOn jäseneksi. (Evl, ilmavoimat) Pariisin terrori-iskujen jälkeen Ranska sai tukea muilta EU mailta. Uskon, että Suomikin saisi tukea vastaavassa tilanteessa. (Kadetti, maavoimat) Pysytellessään NATO:n ulkopuolella Suomi saisi ehkä minimaalista (humanitaarista) materiaaliapua. Muut toimeenpanisivat talouspakotteita eri osapuolille ja paheksuisivat aikansa. (Kapteeni, maavoimat) Nato-jäsenenä apu olisi automaattisluontoista, mutta ilman jäsenyyttä apua tulisi jos antaja siitä hyötyisi. (Amir/komdri, merivoimat) Sotilaallisesti liittoutumaton Suomi saisi runsaasti sympatiaa, myötätuntoa ja kannustusta sekä komeita julkilausumia niin NATOn jäsenmailta kuin muiltakin. Konkreettinen apu jäisi vähäiseksi, jos Suomi ei olisi NATOssa. 30

4 Mikä merkitys Euroopan Unionilla on Suomen puolustukselle? Kriisiä ei voi rajoittaa. On kovin epätodennäköistä, että vain Suomi olisi yksin uhattuna ja kriisissä. NATO-maiden olisi pakko auttaa Suomea turvatakseen omat intressit pohjoisessa Euroopassa. (Kenr/ev, ilmavoimat) Venäjä arvaamaton toiminta kansainvälisellä foorumilla on lisääntynyt. Informaatiosodankäynti, jota Venäjä suorittaa on voimistunut ja muuttunut aggressiivisemmaksi. (Evl, ilmavoimat) NATO-jäsenyyttä pitäisi hakea silloin kun turvallisuuspoliittinen tilanne on vakaa ja sillä ei lisätä jännitystä alueellamme. Yleisestikin ottaen turvallisuuspoliittista linjaa (tai sen muutosta) pitää jaksaa kehittää erittäin pitkäjänteisesti. Suomen taakkana on se, silloin kun tämän suuntaisia ratkaisuja (suunnanmuutoksia) pitäisi tehdä, niin yleinen mielipide ei ole sen puolella (tai kansa ei ole asiasta riittävän kiinnostunut). Tämän vuoksi päätöksen pitää olla poliittinen ilman kansanäänestystä. Tosiasiallisesti materiaalin kallistumisen (=lue sodan ajan vahvuuden pieneneminen) ajaa meidät pakostakin uudenlaiseen puolustusratkaisuun. Onko sen nimi NATO, se on varmasti yksi vaihtoehto. Kannattaa huomata, että kuitenkin suurin osa kansalaisten mielipiteistä on muuttunut. Esimerkiksi yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen oli vielä suurta huutoa noin 36 kk sitten samoin kuin Venäjän viisumivapaus - nyt tällä rintamalla on ollut aika hiljaista. Georgia ja Ukraina ovat oivasti palauttaneet mieliin Suomen geopoliittisen sijainnin tosiasian. Ymmärsin Suomen mahdollisen Natojäsenyyden olevan uhka ja provokaatio Venäjälle. Tällä hetkellä Venäjällä saati millään muullakaan maalla ei ole mitään syytä hyökätä Suomeen. (Kadetti, maavoimat) Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut ja luottamus Venäjää kohtaan vähentynyt entisestään. Valitettavasti Nato-juna meni jo. Suomen olisi pitänyt liittyä samaan aikaan itä- Euroopan maiden kanssa. Liittyminen nyt heikentäisi Suomen turvallisuutta ainakin väliaikaisesti. NATO:on ei voi luottaa yhtään sen enempää kuin Venäjäänkään. Venäjän käyttäytyminen on muuttanut tilannetta. Ruotsi jättänee jäsenanomuksen viimeistään seuraavan hallituksen aikana Ukrainan kriisin myötä kannatan enemmän sotilaallista liittoutumista. Ukraina jäi täysin yksin kun ei ole missään liitossa. (Ltn, RVL) SOTILASAIKAKAUSLEHTI

5 Isänmaa tarvitsee puolustajansa upseerin. Upseeri tarvitsee puolustajansa Upseeriliiton. Julkakaiskaa kyselyn vastaukset riittävän näkyvästi. Menneen ajan hyssyttely ja upseeriston mielipiteen ilmaisun rajoittaminen on päätettävä vaikka politiikkaa ei armeijaan tarvitakaan. Upseeriston mielipiteen ilmaisun rajoittaminen on valtion turvallisuuteen liittyvissä vastuutonta ja lyhytnäköistä. Tilanteessa jossa Venäjä on hyökännyt suvereeniin eurooppalaiseen valtioon, tuntuu naurettavalta että asia tunnustamisen ja sen mukaisen toiminnan sijaan Suomen poliitikot pyrkivät ymmärtämään Venäjää. Venäjän toimien vähättelemisellä ei saada aikaan muuta kuin se, että Ukrainan ja Georgian jälkeen on kohta seuraavan sotilaallisesti liittoutumattoman rajanaapurin vuoro joutua perusteettoman hyökkäyksen kohteeksi. Välillä tuntuu Suomalaisia poliitikkoja kuunnellessa siltä, ettei voi olla todellakaan varma maksetaanko heidän poliittisen toimintansa avustukset Helsingistä vai Moskovasta. Kysely oli selkeä ja tarpeellinen Evl, maavoimat) Työskentelen päivittäin puolustusyhteistyön parissa. Joka päivä näen todellisuuden kirkkaammin ja kirkkaammin. Yhdessä olemme vahvempia. Suomella on valtavasti saatavaa liittoumalta, mutta myös annettavaa. (Maj, PE) Pv:n komentaja ei puolustanut upseerien eläkeikäkysymyksessä upseereita. Ansaitsee vain nelosen. (Kom, merivoimat) Suomen turvallisuusympäristö on jossain määrin muuttunut lähinnä Venäjän suhtautumisen kautta. Venäjän laajentumispyrkimykset ja röyhkeä ulkopolitiikka sisäpoliittisten ongelmien peittämiseksi on selkeä uhka Suomelle. Lisäksi nykyinen öljyn hinta entisestään syventää Venäjän sisäisiä ongelmia, jotka voivat purkautua uusilla laajenemispyrkimyksillä. Siksi NATO-jäsenyys sen vielä ollessa mahdollista, olisi tarpeellinen askel Suomen suvereniteetin takaamiseksi Edellinen hallitus leikkasi sumeilematta puolustuksen taloudellsen perustan. (Amir/komdri, merivoimat) Viimeiseen kyselyn kohtaan en voi vastata, koska upseerin on oltava aina lojaali esivallalle. Kysymys on Sotilasvalan, Kadettilupauksen ja upseerikunnan eettisen normiston vastainen. Sanottakoon poliitiikan henkilöistä, muistakin kuin nykyisistä, että lupaukset lupausten perään Suomen puolustuskyvyn ylläpitämisestä on rikottu. Suurin uhka Suomen puolustuskyvylle on jatkuvat säästöt. Esimerkki: Puolustusvoimauudistuksen yksi tavoite oli, että yhtä koulutusjoukkuetta kohden saataisiin 2,5 kouluttajaa. Nyt uudistuksen jälkeen näyttää siltä, että meillä on 1-1,5 kouluttajaa yhtä koulutusjoukkuetta kohden. fi 32