SAK:n valtuusto SAK:n toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 SAK:n valtuusto SAK:n toimintakertomus 2014

2 SAK:n toimintakertomus SISÄLLYS PUHEENJOHTAJAN KATSAUS SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 Yhteiskunnallinen tilanne... 4 Taloudellinen tilanne... 4 Sopimustilanne... 5 Työelämän kehitys TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN... 6 Eläkeuudistus NEUVOTTELU- JA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 8 Neuvottelujärjestelmän uudistaminen... 8 Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitut neuvottelut (työajan vakiintuminen) LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen Ilmasto- ja energiapolitiikka kotimaassa EU:n ilmasto- ja energiastrategian keskiöön päästöjen vähentäminen Työntekijöiden osallistaminen YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon Kestävä työ -koulutus liitoille Kestävää kasvua ja työtä Hakaniemen hankekeskus Yritysten yhteiskuntavastuu Talouspolitiikan linja: tasapainoilua nollakasvun oloissa Liikenne- ja asuntopolitiikka Julkiset hankinnat Harmaan talouden torjunta Pitkäaikaistyöttömien, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Työpolitiikan kehittäminen Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Nuorisotakuu Maahanmuuton tulevaisuus strategian toimenpideohjelmaan vaikuttaminen Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selontekoon vaikuttaminen Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutoksiin vaikuttaminen Työterveyshuollon kehittäminen Työsuojelu, tapaturmien torjunta ja valvonnan kehittäminen Tuottavuusyhteistyön ja työelämän laadun kehittäminen Koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja koulutuksen laadun kehittäminen Oppilaitosyhteistyö Tutkimustoiminta SAK:n työolobarometri SAK:n luottamushenkilöpaneeli SAK:n historiahanke SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN Työttömyysturvan uudistukset Osaamisen kehittämisen toimintamalli Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö... 22

3 2 SAK:n toimintakertomus 2014 Koulutusneuvojahanke Ikäohjelmamalli YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN EU-vaalit Eduskuntavaalit 2015 ja seuraava hallitusohjelma VAHVA JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY Järjestäytymisen edistäminen Luottamusmiesten toimintaedellytysten vahvistaminen Paikallis- ja aluetoiminnan vahvistaminen Kulttuuritoiminta Järjestö- ja sopimusrajariitojen ennaltaehkäisy Nuorisotoiminta Ruotsinkielinen toiminta Svenskspråkiga verksamheten Viestintä Eläkeviestintää kaikelle kansalle KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN EU-edunvalvonnan tehostaminen ja koordinointi Työelämän perusoikeuksien vahvistaminen ITUC:n kolmas maailmankongressi TTIP EDUSTAJAKOKOUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Sääntöuudistus Edunvalvonnan linjausten valmistelu TOIMISTON TYÖTAPOJEN JA -VÄLINEIDEN PARANTAMINEN Tietovälineuudistus HALLINNON KOKOUKSET Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Työvaliokunta LIITTEET Liite 1 Hallintoelimien jäsenet Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Työvaliokunta Asiantuntijaryhmät Foorumit Hankeryhmät LIITE 2 Jäsenyydet LIITE 3 Henkilöstö LIITE 4 Jäsenmäärät LIITE 5 Lausunnot LIITE 6 FinUnionsin toimintakertomus

4 SAK:n toimintakertomus PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuotta 2014 leimasi edelleen talouden ja työllisyyden huono kehitys. Vuoden aikana työttömien määrä nousi noin yhdellä prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopulla Tilastokeskuksen mukaan noin Talouden kehitystä kuvaava bruttokansantuotteen kasvu jäi sekin miinusmerkkiseksi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui edellisvuoteen verrattuna 0,1 prosentilla. Maan hallitus yritti supistaa kestävyysvajetta ja luoda kasvulle pohjaa rakenteellisilla uudistuksilla, mutta varsin vähäisin tuloksin. Suurimmat hankkeet, kunta- sekä sosiaali- ja terveysalan uudistukset, etenivät vain verkkaisesti. Monen arvion mukaan myös vuoden 2015 eduskuntavaalien läheisyys lamaannutti poliittista päätöksentekoa. Työmarkkinoilla elettiin vuoden 2013 lopulla solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan. Vuoden alusta suurin osa suomalaisista palkansaajista sai kahdenkymmenen euron yleiskorotuksen. Historiallinen, pelkästään euromääräinen korotus oli suhteellisesti parempi pieni- kuin suurituloisille palkansaajille. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa vahvistettiin jo aiemmin työurasopimuksessa sovitun eläkejärjestelmän uudistustyön aloittaminen. Tiiviitä neuvotteluja käytiin koko vuosi, ja valmista tuli syyskuun lopulla. Neuvottelutuloksen mukaan eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen kymmenen vuoden kuluessa uudistuksen voi-maantulosta. SAK:lle uudistuksessa tärkeää oli nuorille annetun eläkelupauksen lunastaminen ja ikääntyvien aseman parantaminen. Myös työelämän laatuun neuvoteltiin kohennuksia. Historiallista uudistuksessa on, että eläke-etuudet ja -maksut saatiin nyt tasapainoon. Ratkaisu supistaa julkisen talouden kestävyysvajetta miljardilla eurolla. Työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittamassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin myös neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Työn oli määrä valmistua jo vuoden 2014 aikana, mutta vaikeiden, työmarkkinoiden perusteisiin menevien asiakokonaisuuksien takia neuvottelut venyivät. Työnantajien tavoitelistan kärjessä oli lakkojen suitsiminen, ja työntekijöiden päämääränä oli alipalkkauksen rangaistavaksi saattaminen. SAK aloitti kertomusvuonna valmistautumisen tuleviin eduskuntavaaleihin tuomalla julki omat vaalikauden tavoitteensa. Kärjessä oli työllisyyden parantaminen, josta kertoo koko kampanjan tunnus Hyvää (t)yötä Suomi. Tavoiteasiakirjassa korostetaan, että turvallisuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä tuloerojen pienentäminen parantavat työllisyyttä ja vähentävät työttömyyttä. Vuoden aikana aloitettiin tiiviimpi valmistautuminen SAK:n kesäkuun 2016 edustajakokoukseen. Työn alla olivat muun muassa sääntöjen uusiminen ja edunvalvonnan linjaukset. Loppuvuodesta esille noussut uuden palkansaajakeskusjärjestön mahdollinen perustaminen tuo oman lisänsä edustajakokouksen valmistelulle. Lauri Lyly puheenjohtaja

5 4 SAK:n toimintakertomus SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhteiskunnallinen tilanne Vuonna 2014 politiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa tehtiin hyvin ahtaissa talouden ja työllisyyden oloissa. Kaikilla toimijoilla oli aika lailla yhteinen ymmärrys tilanteesta ja tavoiteltavasta päämäärästä. Sen sijaan keinoista ja niiden vaikuttavuudesta vallitsi isojakin näkemyseroja. Maan hallitus yritti koko vuoden saada rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Suurimmat uudistushankkeet, eli kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyssektorin uudistus sote, eivät kuitenkaan edenneet toivotulla tavalla. Eduskuntavaalien läheisyys tuntui kaikkiaan kiristäneen yhteiskunnallista ilmapiiriä. Monet poliitikot vaativat työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia ja lisää joustoja. Näin siitä huolimatta, että työmarkkinoilla neuvoteltiin vuoden aikana muun muassa suuri eläkeuudistus. Politiikan puolella sen sijaan oli hiljaisempaa. Hallituksen pohja kapeni vuoden aikana kahdella puolueella, kun vasemmistoliitto jätti hallituksen keväällä säästöjen ja vihreät syksyllä ydinvoiman takia. Poliittisesti merkittävää oli myös hallituksen johtokaksikon vaihtuminen. Pääministerin ja valtiovarainministerin lisäksi myös riviministerien joukossa tapahtui muutoksia. Talouden ja työllisyyden lisäksi yhteiskunnallista keskustelua käytiin muassa verotuksesta, Natosta, Ukrainan tilanteesta sekä suhteesta Venäjään. Ukrainan kriisi Venäjä-pakotteineen vaikeutti jonkin verran Suomen entisestään hankalaa taloudellista tilannetta. Taloudellinen tilanne Vuodesta 2014 tuli ennakkotietojen perusteella kolmas peräkkäinen bruttokansantuotteen supistumisen vuosi. Alustavien tietojen mukaan BKT supistui 0,1 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensivät erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityinen kulutus väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Vienti väheni 0,4 prosenttia ja tuonti 1,4 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen ansiotaso nousi edelliseen vuoteen verrattuna ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia, ja reaaliansiot nousivat 0,4 prosenttia. Kun huomioidaan verotus, inflaatio, työllisten määrä ja tulonsiirrot, voidaan todeta, että kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2014 keskimäärin , mikä oli vähemmän kuin vuonna Työllisyysaste oli 68,3 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 68,5 prosenttia. Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, ja vuonna 2013 se oli 8,2 prosenttia. Työttömiä oli keskimäärin henkeä, mikä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2014 oli 0,2 prosenttia pienempi kuin vuonna Työpanoksen määrä työllistä kohti pysyi lähes ennallaan.

6 SAK:n toimintakertomus Ennakkotietojen perusteella julkisyhteisöjen alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä ylittäisi näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa sitten vuoden Vaikka bruttokansantuote putosi, verokertymä kohosi 1,5 prosenttia verotuksen kiristymisen johdosta. Kokonaisveroaste nousi 44,1 prosenttiin BKT:stä. Julkinen velka (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) kohosi yhteensä 121 miljardiin euroon. Vuoden 2013 loppuun verrattuna velka kasvoi 8,4 miljardia euroa, ja velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi 55,8 prosentista 59,3 prosenttiin. Suomi jäi vielä niukasti alle EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin velkarajan. Sopimustilanne Valtaosa alakohtaisista työ- ja virkaehtosopimuksista solmittiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan vuoden 2013 syksynä. Tämän johdosta vuonna 2014 sopimustoiminnan koordinoinnissa keskityttiin pitkälti ajankohtaisten työmarkkinaasioiden seurantaan ja tiedottamiseen. Sopimusvastaavat kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Lisäksi keväällä pidettiin korkean tason seminaari, jossa oli useita ulkopuolisia alustajia. Toinen sopimusvastaavien seminaari pidettiin syksyllä. Työelämän kehitys SAK:n työolobarometrilla ja sen aineistosta rakennetulla Hyvän työn mittarilla päästiin ensimmäistä kertaa tutkimaan SAK:laisten työssäkäyvien työelämän laatua luotettavasti. Vajaalla neljänneksellä (23 %) SAK:laisista työntekijöistä oli joko hyvät tai melko hyvät työolot. Huonot tai melko huonot työolot oli viidenneksellä (20 %) työntekijöistä. Vain seitsemällä prosentilla palkansaajista oli todella hyvät olosuhteet. Niille oli tyypillistä, että työntekijät tulevat toimeen palkallaan ja kokevat työnsä turvalliseksi. Työ ei ollut vaaraksi terveydelle, ja työntekijöitä kohdeltiin tasavertaisesti. Suurin osa erittäin hyvien työpaikkojen työntekijöistä oli myös tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin, koki työn iloa ja yhteenkuuluvuutta työporukan kanssa sekä sai riittävästi tukea työnantajaltaan. Hälyttävän huonoissa työoloissa työskenteli melkein joka kymmenes (9 %) SAK:laisista työntekijöistä. Heidän arkeaan leimasi jatkuva kiire ja kokemus, että työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Heillä oli tyypillisesti toimeentuloongelmia, ja usein työ uhkasi terveyttä. Hieman yli puolet SAK:laisista (56 %) työskenteli olosuhteissa, joita voi kuvailla keskinkertaisiksi. Töissä jotkut asiat olivat hyvin, toiset taas huonosti. Yleisesti ottaen heidän kohdallaan työelämän laadussa oli paljon parantamisen varaa, vaikka työ ei varsinaisesti heikentänyt heidän elämänlaatuaan. Hyviä, keskinkertaisia ja huonoja töitä löytyy kaikilta aloilta, kaiken kokoisista työpaikoista ja ympäri Suomea. Työelämän laatu ei synny mistään rakenteellisista tekijöistä, vaan nimenomaan työpaikan toimintatavoista.

7 6 SAK:n toimintakertomus TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN Eläkeuudistus 2017 Vuonna 2014 SAK neuvotteli laajasta työeläkejärjestelmän uudistuksesta, jonka on määrä tulla voimaan vuonna Uudistuksen tavoitteena oli turvata työeläkejärjestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tavoitteena oli myös työurien pidentäminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen. Erityisesti eliniän aiempia arvioita nopeampi nousu teki uudistuksen välttämättömäksi. Eläkeneuvotteluja oli pohjustettu edeltävinä vuosina työurasopimuksessa sekä työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Niissä oli sovittu asialistaa ja aikataulua neuvotteluille sekä sovittu tarpeellisten taustaselvitysten teettämisestä. Nämä vuonna 2013 valmistuneet arviot eläkejärjestelmästä osaltaan pohjustivat neuvotteluita. Ennen eläkeneuvotteluiden tiivistymistä SAK:n asiantuntijat kiersivät laajasti liittoja jäsentilaisuuksissa keskustelemassa SAK:n ja palkansaajien tavoitteista. SAK:n kärkitavoitteiksi olivat valikoituneet nuorten eläkelupauksen lunastaminen, ikääntyvien aseman turvaaminen ja työelämän laadun kehittäminen. Lisäksi neuvotteluiden taustalla oli yhdessä sovittu tavoite työurien pidentymisestä (eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu 62,4 vuoteen 2025 mennessä) sekä valtiovallan edellyttämä yhden prosenttiyksikön helpotus kestävyysvajeeseen. Eläkeneuvottelut tiivistyivät syksyllä, jolloin neuvotteluita käytiin pitkään päivittäin. Neuvottelutulos saavutettiin 26. syyskuuta Sopimuksen hyväksyivät kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt paitsi Akava. Eläkeratkaisussa sovittiin eläkeiän nostosta, uudesta osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä, eläkkeen karttumisesta tasaisesti koko työuran ajan, raskaan ja pitkän työuran tehneiden työuraeläkkeestä sekä eläkeiän ehdollisesta kytkemisestä elinajanodotteeseen vuoden 2025 jälkeen. Työelämän laadun osalta ehkä merkittävintä oli ikääntyneiden työntekijöiden entistä vahvempi oikeus siirtyä halutessaan osa-aikatöihin. Viranomaisten ja tutkijoiden arvioiden mukaan sovitut toimet riittävät toteuttamaan uudistukselle asetetut kestävyysvaje- ja työuratavoitteet. Yksilötasolla ratkaisu parantaa erityisesti nuorten sukupolvien ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien eläketurvaa. Eläkesovun syntymisen jälkeen erityisesti ratkaisun ulkopuolelle jäänyt Akava kritisoi sopimusta ikääntyneiden korotettujen karttumien poistamisesta ja korkeasti koulutettujen unohtamisesta. Kritiikistä huolimatta Akava lähti mukaan eläkelakien jatkovalmisteluun sopimuksen pohjalta. Tavoitteena on valmistella lait vuoden 2015 aikana, jolloin uusi eduskunta voisi ne hyväksyä. Muutokset astuisivat voimaan vuoden 2017 alussa.

8 SAK:n toimintakertomus Eläkesopimuksen syntymisen jälkeen SAK:n asiantuntijat kiersivät aktiivisesti ympäri maata kertomassa ratkaisusta jäsenliitoille ja niiden jäsenille. Muutamassa kuukaudessa tilaisuuksia kertyi yli kuusikymmentä.

9 8 SAK:n toimintakertomus NEUVOTTELU- JA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Neuvottelujärjestelmän uudistaminen Sopimustoiminnan kannalta merkittävimpänä voidaan pitää tammikuussa 2014 käynnistyneitä työllisyys- ja kasvusopimukseen perustuvia neuvottelujärjestelmän uudistamista koskevia neuvotteluja. Keväällä neuvotteluja käytiin keskusjärjestö- ja liittoedustajista koostuneessa laajassa työryhmässä. Syksyllä työtä jatkettiin tiiviimmällä aikataululla pääosin keskusjärjestöjen edustajista koostuneessa valmisteluryhmässä. Palkansaajapuoli asetti hyvissä ajoin yhtenäiset tavoitteet neuvotteluille. Tärkeitä asiakokonaisuuksia olivat muun muassa työtaistelun syihin puuttuminen, turvaamistoimien käytön poissulkeminen työriidoista, työnantajan tulkintaetuoikeuden rajoittaminen, alipalkkauksen kriminalisointi, surulakkojen seuraamusten tuomitsematta jättäminen, tes-shoppailun estäminen ja sopimuksettomien alojen vähimmäiskorotusten turvaaminen. Työnantajapuolen keskeisimmät tavoitteet olivat muun muassa ilmoitusmenettelyn laajentaminen kaikkiin työtaisteluihin, hyvityssakkojen merkittävä korottaminen, suhteellisuusperiaate tukityötaisteluihin ja suojelutyön laajentaminen. Neuvottelujen piti valmistua syksyn loppuun mennessä, mutta määräaikaa jouduttiin siirtämään muun muassa eläkeneuvottelujen johdosta ensin jouluun. EK:n työvaliokunta asetti kuitenkin uudeksi määräajaksi helmikuun puolivälin, koska neuvotteluissa ei ollut edetty riittävästi vielä jouluun mennessä. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitut neuvottelut (työajan vakiintuminen) Työllisyys- ja kasvusopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työajan vakiintumisesta ja siihen liittyvästä toimeksiannosta yksiselitteisesti ja tarkoin sanamuodoin. Osapuolet totesivat yksimielisesti, että työaika vakiintuu joissakin tapauksissa työsuhteessa noudatettavaksi työsuhteen ehdoksi työsopimuksessa sovittua työaikaehtoa täydentäen tai sen korvaten. Oikeustilan todettiin olevan epäselvä. Lisäksi osapuolet sopivat, että kolmikantainen työryhmä selvittää työajan vakiintumisen kriteerit ja ehdottaa tarvittavat toimenpiteet tilanteen selkiyttämiseksi. Neuvottelut alkoivat työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitun mukaisesti keväällä Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työelämän sääntelytyöryhmä laati kevään ja syksyn aikana selvitystä kriteereistä, joilla työaika voi vakiintua työsuhteen ehdoksi. Neuvoteltavana muun muassa oli, milloin ja miten työaika vakiintuu niin sanotun vaihtelevan työajan sisältävissä työsopimuksissa. Lisäksi työryhmän tulisi ehdottaa toimenpiteitä epäselvän tilanteen selkiyttämiseksi. SAK:n tavoitteena on ollut, että jo työsopimusta solmittaessa siihen kirjattaisiin aina mahdollisimman lähelle todellisuutta vastaava työaika. Lisäksi työsuhteen kestäessä työajan tulee vakiintua työsuhteen ehdoksi vastaamaan työntekijän tosiasiassa tekemää työaikaa. SAK:n näkemyksen mukaan työllisyys- ja kasvusopimuksen

10 SAK:n toimintakertomus kirjauksella on nimenomaan tarkoitettu, että yksittäisen työntekijän työaika voi vakiintua ja että asia tulisi ratkaista lainsäädännöllä. Neuvottelut työajan vakiintumisesta jatkuvat keväällä 2015 tämän hallituskauden ajaksi asetetussa työelämän sääntelyryhmässä.

11 10 SAK:n toimintakertomus LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen Ilmasto- ja energiapolitiikka kotimaassa Suomen hallituksen vuonna 2013 valmistelema ilmastolakiesitys oli eduskunnan käsittelyssä vuonna SAK piti niin sanottua puitelakia hyväksyttävänä ja puolsi sitä myös julkisissa keskusteluissa. Tämä siitä huolimatta, että SAK ei kannattanut ajatusta lakiin kirjattavasta täsmällisestä tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasuja 80 prosenttia. Esitetty ilmastolaki olisi hyvä suunnittelujärjestelmä, joka kokoaa yhteen hajanaista ja eri ministeriöistä johdettua toimintaa. Lain avulla olisi mahdollista hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Onnistuessaan laki tuo myös ennustettavuutta ilmastopolitiikkaan sekä lisää neutraalia tutkimustietoa. Ilmasto- ja energialakeihin liittyvät asiat on käsitelty SAK:n ilmasto- ja energiapoliittisessa asiantuntijatyöryhmässä. Työryhmä kokoontui keskimäärin joka toinen kuukausi. Energiapolitiikassa tärkeimmät kotimaan asiat liittyivät perusvoimaratkaisuihin. Teollisuuden Voiman ja Fennovoiman ydinvoimahankkeiden periaatepäätökset tulivat eri syistä uudelleen arvioitaviksi. SAK kannatti molempien hankkeiden viemistä eteenpäin sekä ilmastonsuojelun että taloudellisten seikkojen vuoksi. SAK vaikutti niiden puolesta yhteiskuntavaikuttamisen ja julkisen keskustelun keinoin. Valtioneuvosto päätyi äänestyksen jälkeen esittämään vain Fennovoiman muutetun periaatepäätöksen viemistä eduskuntaan, jossa se hyväksyttiin. Teollisuuden voiman hakemus pidennyksestä periaatepäätöksen voimassaoloaikaan ei edennyt eduskuntaan, jolloin alkuperäinen aikataulu jäi voimaan. Olkiluodon neljännen yksikön investointi- ja rakentamispäätökset olisi näin ollen tehtävä vuoden 2015 aikana. Hankkeen tulevaisuus jäi epävarmaksi. Ilmastonmuutoksen hillinnän keinot vaikuttavat suomalaisten elinkustannuksiin, työllistymismahdollisuuksiin sekä yritysten ja kotitalouksien energian hintaan. Siksi SAK on ollut aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja ilmasto-ja energiapolitiikassa niin kansallisesti, EAY:n kautta EU:ssa kuin YK:n ilmastoneuvotteluissa. EU:n ilmasto- ja energiastrategian keskiöön päästöjen vähentäminen SAK laati ilmasto-ja energiapoliittista kannoistaan keväällä puheenvuoron Ajankohtainen Euroopan unionin ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka. Sen mukaan päästövähennystavoitteet pitää johtaa tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Ilmastopolitiikan keinoja valitessa on huomioitava nykyistä paremmin vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen. Ilmasto- ja energiapolitiikassa on huolehdittava myös, että kansalaisten ja teollisuuden käyttämä energian hinta pysyy kohtuullisena. SAK pitää tärkeänä puhtaan ja uusiutuvan energian edistämistä.

12 SAK:n toimintakertomus EU:n komissio julkaisi tammikuussa esitykset EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiksi vuoteen 2030 sekä päästökaupan uudistamiseksi. SAK:n mielestä EU:n ilmastopolitiikalla tulisi nykyisten kolmen päämäärän sijaan olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasiallisena keinona olisi toimiva ja kattava päästökauppa, markkinavakausmekanismi mukaan lukien. Päästökauppa ja EU:n entistä tiukempi tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä nostanevat päästöyksiköiden ja sen myötä sähkön hintaa. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvitysmekanismeja toimialoille, joita uhkaa hiilivuoto. Myös Suomen olisi tarjottava energiaintensiiviselle teollisuudelleen kilpailukykyinen toimintaympäristö. Työntekijöiden osallistaminen YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen enintään kahteen asteeseen on mahdollista vain maailmanlaajuisin toimin, joihin osallistuvat EU:n lisäksi Yhdysvallat ja kehittyvät taloudet varsinkin Kiina. Kioton toiselle velvoitekaudelle osallistuvat maat kattavat vain 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pariisin YK:n ilmastoneuvottelujen tuloksena on oltava kunnianhimoinen ja vähintäänkin kaikkia G20-maita sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Eurooppa-neuvosto on sopinut, että globaalin sopimuksen osana EU:n päästövähennystavoite kiristyy vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n ei pidä sitoutua yksipuolisesti päästövähennystavoitteen kiristämiseen, sillä se siirtäisi teollisuustuotantoa entistä varmemmin pois Euroopasta. Mahdollisten kiristysten on oltava ehdollisia muiden osapuolien sitovien tavoitteiden kiristymiselle. Pariisin ilmastokokousta pohjustava konferenssi pidettiin joulukuussa 2014 Perun pääkaupungissa Limassa. Suomen virallisessa valtuuskunnassa SAK edusti kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä. Limassa hyväksyttiin päätös- ja elementtiasiakirjat. Päätösasiakirjassa hahmoteltiin, millaisilla toimilla maat valmistautuvat vuoden kuluttua järjestettävään Pariisin ilmastokokoukseen. Elementtiasiakirjassa käsiteltiin sopimuksen rakennetta. Maailman ay-liike ja SAK ovat ajaneet oikeudenmukaisen siirtymän ja säällisen työn käsitteiden sisällyttämistä erityisesti elementtiasiakirjaan Durbanin ja Dohan sopimusten mukaisesti. Limassa hyväksyttyä tekstiä ei voi kehua. Se ei esimerkiksi aseta tiukkoja rajoja tai ehtoja kansallisesti ilmoitettaville päästövähennyssitoumuksille. Siinä ei ole yhtään viittausta työntekijöihin, työelämään tai elinkeinoihin. Konferenssiin osallistuneet 120 ay-liikkeen edustajaa viestivätkin, että ay-liike ei voi antaa tukea prosessille, josta puuttuu sekä kunnianhimo että työntekijöiden osallistaminen. Pariisissa 2015 onkin varmistettava, että ilmastoneuvottelujen osapuolet sitoutuvat siirtymään kohti matalia kasvihuonekaasupäästöjä oikeudenmukaisesti luoden reilua työtä ja hyvälaatuisia työpaikkoja. Tällaisia toimia ovat muun muassa palkansaajien muutosturva, sosiaalidialogin vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen.

13 12 SAK:n toimintakertomus 2014 Kestävä työ -koulutus liitoille Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia yhteiskuntasitoumuksen Suomi, jonka haluamme Siinä julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat allekirjoittaneet kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen konkreettinen esitys on Kestävä työ -koulutushanke. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoisuutta yritysten ja työntekijöiden omien toimintatapojen merkityksestä työpaikoilla ja lisätä työpaikkojen yhteistoimintaa. Samalla päämääränä on vähentää hiilipäästöjä, säästää energiaa, lisätä energiatehokkuutta ja löytää uusia toimintatapoja. Vuonna 2014 suunniteltiin Kestävä työ -koulutuspaketti ammattiliittojen luottamushenkilöiden käyttöön sekä kaksi pilottikoulutusta liittojen omille kouluttajille. Koulutukset toteutetaan keväällä ja syksyllä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa vuosille valmisteltiin kahden vuoden ajan Koheesio-työryhmässä, jossa SAK oli edustettuna. Ohjelma toteutetaan koko Suomessa poislukien Ahvenanmaan maakunta, jolla on oma ohjelmansa. Euroopan sosiaalirahaston ESR:n ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n Suomen-ohjelmat on nyt kirjoitettu samaan asiakirjaan. Maaseudun kehittämisohjelma on edelleen erillinen asiakirja. Suomen rakennerahastojen rahoitusosuus väheni aiemman kauden 4,1 miljardista 2,9 miljardiin euroon. Tämän vuoksi ohjelman tavoitteita on priorisoitu aiempaa tarkemmin ja vähennetty määrällisesti. Harvan asutuksen vuoksi eniten rahaa on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ohjelma on linjassa Eurooppa strategian kanssa. ESR:n tavoitteet tukea työllisyyttä, edistää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä torjua köyhyyttä ja lisätä sosiaalista osallisuutta ovat yhdenmukaiset SAK:laisten tavoitteiden kanssa. Myös EAKR:n tavoitteet lisätä pk-yritysten kilpailukykyä sekä tuottaa ja hyödyntää uusinta tietoa ja osaamista edistävät työllisyyttä. Työelämä ohjelman tavoitteita on mahdollista toteuttaa rakennerahastovaroin. Maakuntien yhteistyöryhmien rooli korostuu hankerahoituksesta päätettäessä. Euroopan komission käytännesääntö kumppanuudesta hyväksyttiin tammikuussa Se selkeyttää työmarkkinajärjestöjen roolia valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla niin hanketoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissa. Periaatteen tunnetuksi tekemiseksi ETUC järjesti viiden seminaarin sarjan eri EU-maissa. Yksi seminaareista pidettiin syyskuussa Helsingissä. Suomalaisten lisäksi seminaariin osallistui keskusjärjestöjen hanketoiminnasta vastaavia henkilöitä Baltian maista, Englannista ja Irlannista.

14 SAK:n toimintakertomus Komission käytännesääntöjen toteutuminen eri jäsenmaissa on pysyvästi ESR-komitean työlistalla. Hakaniemen hankekeskus Liittojen hanketoiminnan vireyttämiseksi perustettiin Hakaniemen hankekeskus, joka keskittyi ensimmäisen toimintavuotensa aikana hanketoiminnan tunnetuksi tekemiseen ja hankeideoiden kehittelyyn. Keskus toimii yhteistyössä liittojen ja Työväen Sivistysliiton TSL:n kanssa. Ensimmäinen hankehakemus jätettiin joulukuussa Yritysten yhteiskuntavastuu SAK on edustettuna työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa yritysten yhteiskuntavastuun neuvottelukunnassa yhvassa. Se toimii samalla kansallisena OECD-kontaktipisteenä. Komission avoimeen kuulemiseen yritysvastuusta annettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto. Kuulemisen tarkoituksena oli arvioida komission vuonna 2011 julkaiseman yritysvastuustrategian onnistumista. Eniten keskustelua EU:n yritysvastuupolitiikassa on herättänyt komission esitys yritysten vastuullisuusraportoinnin pakollisuudesta. Huhtikuussa 2014 asiassa mentiin askel eteenpäin, kun parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa hiomansa kompromissin suuryritysten vastuullisuusraportoinnin velvoittavista direktiivimuutoksista. Raportointivelvoite koskee vain yli 500 henkilön yrityksiä. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä rajan pitäisi olla 250 henkilöä. Suomalaiset palkansaajajärjestöt painottavat yritysten yhteiskuntavastuussa erityisesti työelämän pelisääntöjä, työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä yritysten vastuuta ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä. Järjestöjen mielestä pelkät suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan velvoittavaa lainsäädäntöä sekä EU-tasolla että kansallisesti. Talouspolitiikan linja: tasapainoilua nollakasvun oloissa Talouspolitiikassa SAK pyrki vuonna 2014 tasapainottamaan valtiontalouden harkittua sopeuttamista. SAK halusi myös huolehtia kasvun ja työllisyyden edellytyksistä finanssipolitiikan ja julkisten investointien keinoin. Harkittua sopeuttamista SAK edisti julkisen keskustelun ja yhteiskuntavaikuttamisen keinoin. Valtiovarainministeri Urpilainen kutsui maan johtavat ekonomistit koolle sopeuttamista käsitelleeseen talousfoorumiin tammikuussa Tällöin syntyi näkemys myös SAK:n kannattamasta julkisen talouden vaiheittaisesta sopeutuksesta. Hallituksen alkuperäinen tavoite velkasuhteen kääntämisestä laskuun vuonna 2015 olisi edellyttänyt suurta finanssipoliittista kiristystä. Kiristys olisi heikentänyt työllisyyttä tarpeettoman paljon. Kehysriihen ja Stubbin hallituksen aloittaessa SAK keskittyi vaatimaan kasvu- ja työllisyyspakettia. Kilpailukykyä parantava työllisyys- ja kasvusopimus yksinään ei nimittäin tarjoa varsinkaan kotimarkkinoille riittävää kysyntää, vaan rinnalle tarvittaisiin kysyntää tukevaa finanssipolitiikkaa. Kysyntää tukevaa politiikkaa voitaisiin uskaltaa harjoittaa, jos hallitus kykenisi tekemään pidemmän päälle julkista taloutta vahvistavia rakenneuudistuksia. Rakenneuudistuksista loppujen lopuksi näytti toteutuvan vain työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeuudistus.

15 14 SAK:n toimintakertomus 2014 Liikenne- ja asuntopolitiikka SAK kokosi yhdessä Infra ry:n kanssa rahoituksen Liikenneverkon yhteiskunnalliset vaikutukset -tutkimushankkeeseen, joka valmistui vuoden lopulla. Tutkimus julkaistaan helmikuussa Stubbin hallitusohjelmassa liikenne- ja asuntopolitiikka kytkettiin yhteen SAK:n esittämällä mallilla, kun Pisararadan ja Länsimetron valtion rahoituksen vastapainoksi edellytettiin pääkaupunkiseudun kunnilta 25 prosenttia lisää asuntotuotantoa. SAK:n ajama asuntopolitiikan elvytyspaketti eteni hallituksen kehys- ja budjettiriihen päätöksin. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin uusi kuntien maapolitiikan tehtävä. Julkiset hankinnat Huhtikuussa 2014 hyväksyttiin uudet julkisia hankintoja ja erityisalojen hankintoja sekä julkisia käyttösopimuksia koskevat direktiivit. Niiden kansallinen täytäntöönpano alkoi välittömästi työ-ja elinkeinoministeriössä, jonka tavoitteena on antaa laista mietintö maaliskuuksi Hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä sekä ottaa työllisyys, terveys ja sosiaaliset näkökohdat nykyistä paremmin huomioon. Hanketta valmistelevat ohjausryhmä ja valmisteluryhmä, jossa palkansaajakeskusjärjestöjä edustavat SAK ja STTK. Palkansaajien mielestä laissa tulisi turvata työntekijöiden asema entistä paremmin. Kilpailumenettely ei saa perustua työvoimakustannuksilla kilpailemiseen, eikä alihintaisia tarjouksia pidä hyväksyä. Lainsäädäntöön tulee kirjata selkeästi, että hankinnoissa painotetaan laatua ja kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Julkisten toimijoiden tulee valvoa hankintoja sopimuskauden aikana nykyistä tehokkaammin. Myös hankintayksiköiden tasapuolista neuvontaa on lisättävä. Voimassa olevassa laissa hankintaviranomaiselle ei ole säädetty velvoitteita henkilöstön aseman turvaamiseksi. Uudessa direktiivissä on sosiaalilauseke, jonka mukaan jäsenmaiden tulee julkisia hankintoja tehdessään varmistua yritysten noudattavan työ-, sosiaali- ja ympäristöoikeuden EU-sääntelyä, kansallisia lakeja, työehtosopimuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia. On tärkeää, että tämä uuden direktiivin henki saadaan velvoittavana myös kansalliseen lakiin. Näin estetään tulkinta, jonka mukaan hankintalaki estäisi minimiä suotuisammat työehdot- ja olot. On myös tärkeää, että hankintalain puitteissa voidaan edistää työllisyyttä. Kansallisesti on otettava käyttöön direktiivin suoma mahdollisuus hyödyntää hankintoja esimerkiksi kuntalaisten työllistämisessä. Harmaan talouden torjunta SAK osallistui harmaan talouden vastaiseen toimintaan voimassa olevan torjuntaohjelman mukaisesti. Liittojen kanssa yhteistyötä tehtiin harmaan talouden hankeryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Painopiste oli tilaajan vastuuta koskevissa kysymyksissä ja harmaan pääomatulon saamisessa muiden tulojen kanssa samanlaisen verovalvonnan piiriin.

16 SAK:n toimintakertomus Hallitus antoi tilaajavastuulain uudistamisesta varsin ongelmallisen esityksen, jonka lopullisesta sisällöstä ei tätä kirjoitettaessa ole täyttä varmuutta. Esityksen mukaan maksut tilaajavastuun laiminlyönneistä nousevat, mutta muut tilaajan vastuuta koskevat täsmennykset eivät saaneet työnantajapuolen tukea. Kesällä hallitus esitti, että jatkossa myös suomalaiset voisivat salata arvopaperiomistuksensa rekisteröimällä ne jonkin heitä edustavan tahon nimiin. Syksyllä hallitus uusi esityksensä hieman muutetussa muodossa. Lausuntokierroksella tämä hallintarekisteröinnin nimellä tunnettu menettely sai kuitenkin niin kovaa kritiikkiä, että lopulta hallitus veti esityksensä pois. Esityksiä koskevassa keskustelussa SAK:lla oli keskeinen rooli. Syksyllä SAK:n harmaan talouden hankeryhmä järjesti kaksi seminaaria. Ensimmäisessä teemana olivat niin sanotut tehokkaan katumisen mallit, jotka mahdollistavat veronkierron käsittelyn ilman rikosoikeudellisia seurauksia. Toinen seminaari käsitteli vuoden 2015 lopulla päättyvän harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman tuloksia. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös keskustelu seuraavan harmaan talouden toimintaohjelman tavoitteista. Pitkäaikaistyöttömien, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Työpolitiikan kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriön Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelmassa jo edellisenä vuonna käynnistetty työpolitiikan palvelurakennearviointi valmistui vuoden lopulla. Neljässä eri työryhmässä pohdittiin työttömyysturvaan liittyvää tehtävänjakoa, työnvälitystä, hallintoalojen yhteistyötä sekä palvelurakenteiden ohjausta ja kolmikantayhteistyötä. Syksyllä perustettiin vielä uusi pikainen työryhmä työvoimapolitiikan hallintorakenteiden kehittämisen selvittämiseksi. SAK oli edustettuna kaikissa työryhmissä. Arvioinnin tuloksena esitettiin 35 suositusta palvelurakenteen kehittämiseksi. Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli työvoiman palvelukeskuksia sekä palkkatukea koskevat uudistukset. Työvoiman palvelukeskukset muutettiin työllistymistä edistäväksi monialaiseksi yhteispalveluksi, toiminta lakisääteistettiin ja ulotettiin koko maahan. Palkkatuki uudistettiin kokonaisuudessaan prosenttiperusteiseksi. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2015 puolella. SAK ei ollut mukana valmistelutöissä, mutta SAK:ta kuultiin molemmista uudistuksista. Osatyökykyisten osalta SAK tiivisti yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Keväällä järjestettiin liittojen ja vammaisjärjestöjen seminaari, jossa käsiteltiin osatyökyisten työllisyyden edistämistä ja pohdittiin yhteistyön lisäämistä muun muassa tiedotuksessa ja koulutuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelma jatkoi pilottihankkeita työpaikkakohtaisten työkykykoordinaattoreiden palveluohjauksen tehostamiseksi. SAK on mukana ohjelman ohjausryhmässä.

17 16 SAK:n toimintakertomus 2014 Nuorisotakuu Nuorisotakuun toteuttaminen jatkui toisen vuoden ajan. Keväällä tehdyssä seurannassa takuun piirissä olevista nuorista yli 70 prosenttia oli työllistynyt, päässyt koulutukseen tai saanut työpaikan nuorisotakuun mukaisesti. Työllistymissuunnitelma oli tehty vajaalle 93 prosentille. Vaikka nuorten työttömyys on edelleen ollut korkealla, nuorten aktivointi oli lisääntynyt. Noin 77 prosenttia nuorista työllistyi kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestään. Osana nuorisotakuuta toteutetun nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret aikuiset, joilta puuttui toisen asteen tutkinto. Ohjelman kautta oppilaitosmuotoisessa tai oppisopimuskoulutuksessa aloitti vuonna 2014 noin opiskelijaa. Ohjelman on arvioitu tavoittaneen hyvin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kouluttamattomia nuoria aikuisia. SAK oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön laajassa työryhmässä arvioimassa ja jatkokehittämässä nuorisotakuuta. Takuun jatkaminen nähdään tärkeänä myös seuraavalla hallituskaudella. SAK osallistui Puolan Solidarnos-liiton hankkeeseen, jossa edistettiin edellisenä vuonna sovitun Eurooppalaisen nuorten työllisyyden edistämisen toimintaohjelman (Framework of action of Youth Employment) toteutumista. Suomen osalta kiinnostus kohdistui etenkin nuorisotakuuseen ja Sanssi-kortin käyttöön. Maahanmuuton tulevaisuus strategian toimenpideohjelmaan vaikuttaminen SAK oli mukana vaikuttamassa Maahanmuutto strategiaan ja siihen pohjautuvaan toimenpideohjelmaan, joka valmistui maaliskuussa Strategia on yksi hallituksen kärkihankkeista. Toimenpideohjelmassa tärkeintä SAK:lle oli parantaa maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä ja tukea työelämään sijoittumista. Lisäksi SAK korosti työelämälähtöistä kotouttamista, etenkin työllistymistä edistävää kielikoulutusta. Erityisen tärkeä oli myös neuvottelutulos, jonka mukaan vaatimusta luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei kirjattu toimenpideohjelmaan. Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selontekoon vaikuttaminen Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selonteon kuulemistilaisuus järjestettiin maahanmuuttovirastossa marraskuussa. SAK:n myötävaikutuksesta selonteossa korostettiin maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä. Merkittävä tulos on myös, että selontekoon ei kirjattu vaatimusta luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutoksiin vaikuttaminen Hallitusohjelmassa todetun, epätyypillisten työsuhteisten asemaa selvittäneen trendityöryhmän määräaika umpeutui joulukuussa Työryhmän päättymisestä tiedottaminen siirtyi kuitenkin tammikuun 2015 puoliväliin.

18 SAK:n toimintakertomus Asiallisesti työryhmän raportissa todettiin, että osa- ja määräaikaiseen työhön, vuokratyöhön sekä itsenäiseen työnsuorittamiseen sisältyy paljon selvittämistä vaativia asioita. Myös mahdollisia tarpeita lainsäädännön muuttamiselle on tarkasteltava. Työnantajapuolen vastustuksesta johtuen työryhmä ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen lainsäädännön kehittämisen keinoista. Osa-aikaisten työntekijöiden työajan vakiintumiseen liittyvää selvitystyötä jatkettiin vielä vuoden 2015 puolelle niin sanotussa sääntelytyöryhmässä. Perinteisen kolmikantaisen valmistelutyön lisäksi joulukuussa 2014 starttasi Operaatio Vakiduuni, jossa on tavoitteena kerätä nimeä kansalaisaloitteeseen pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työvoimapalveluiden kehittämistä varten neljä työryhmää. Yksi niistä arvioi työpolitiikan palvelurakennetta. Työpoliittisen ohjausjärjestelmän valmisteluryhmä esitti strategisia suosituksia, joiden toteuttaminen edellyttää konkreettisia toimeenpanosuunnitelmia. Työryhmässä pohdittiin muun muassa kolmikantaedustuksia, jotka ovat yhteydessä koko aluehallinnon uudistamiseen. Työterveyshuollon kehittäminen Vuoden 2014 alussa tuli voimaan kolmikantaisesti valmisteltu, uudistettu valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Asetuksessa painottuu aiempaa enemmän työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa. Keskeisenä keinona on työpaikan ja työterveyshuollon työterveysyhteistyö. Työterveyslaitos uudisti myös Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Asetuksen ja oppaan tekstiluonnokset olivat useampaan kertaan luettavina ja kommentoitavina SAK:n asiantuntijoilla. Opas ohjaa lähivuosina merkittävällä tavalla työterveyshuoltopalvelujen sisältöä. Vuoden 2014 aikana STM:n työterveyshuollon neuvottelukunta valmisteli myös valtioneuvoston periaatepäätöstä Työterveys 2025, jolla on tarkoitus linjata työterveyshuollon kehittämistarpeita seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tältä osin valmistelu jatkuu edelleen vuonna Kuluneen vuoden aikana jatkui sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu, ja hallitus antoi loppuvuodesta asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle. SAK, kuten myös työterveyshuollon neuvottelukunta, kommentoi valmistelun eri vaiheissa työterveyshuollon roolia osana järjestämislakia. Lakiehdotuksen mukaan tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille tulee velvollisuus tuottaa muiden palvelujen ohella myös työterveyshuoltopalveluja. Velvollisuus turvaisi jatkossakin kunnallisten työterveyspalvelujen saatavuuden alueilla, joilla niitä ei muuten ole tarjolla. Työterveyshuollon kannalta sote-järjestämislakia tärkeämmäksi voi muodostua sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja koskeva selvitys. Sillä voi olla vaikutusta myös työterveyshuollon rahoitukseen osana

19 18 SAK:n toimintakertomus 2014 terveydenhuollon rahoitusta. Eläkeratkaisun yhteydessä työmarkkinajärjestöt kuitenkin tekivät merkittävän linjauksen todetessaan, että työterveyshuollon rahoitus tulee säilyttää ennallaan. SAK julkaisi jäsenliittojen ja työpaikkojen käyttöön Työterveyshuolto-esitteen. Esite löytyy myös SAK:n nettisivuilta tulostettavana versiona. Työsuojelu, tapaturmien torjunta ja valvonnan kehittäminen STM:n työsuojeluneuvottelukunnassa, työturvallisuusmääräyksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa ja sen eri jaostoissa oli kolmikantaisesti valmisteltavina useita työsuojeluun liittyviä säädöksiä. Suomalaiseen työsuojelulainsäädäntöön vaikuttavat merkittävästi EU-tasolta tulevat direktiivit ja asetukset, jotka on saatettava voimaan myös kansallisessa lainsäädännössä. Tässä on toimittu läheisessä yhteistyössä SAK:n jäsenliittojen ja niiden työsuojeluvastaavien kanssa. Vuoden 2014 aikana johtavien työsuojelutarkastajien komitea SLIC arvioi Suomen työsuojeluvalvontaa EU-tasolta. Arvioinnin yhteydessä kuultiin palkansaajajärjestöjen näkemyksiä valvonnan tasosta. Viime vuosina tarkastusten määrä on kasvanut, mutta edelleenkin työsuojelutarkastajat käyttävät valvottavilla työpaikoilla vain vähän aikaa. STM:n työsuojeluosaston laatimat valvontaohjeet ovat yhdenmukaistaneet työsuojelun valvontaa eri alueilla. Ohjeet on käsitelty työsuojeluneuvottelukunnassa kolmikantaisesti ennen niiden voimaantuloa. Osana työsuojelun kehittämistä SAK päivitti omat työsuojelulinjauksensa. SAK:n työsuojelutavoitteet. Parempaan työympäristöön terveelliset ja turvalliset työolot ovat jokaisen työntekijän perusoikeus on luettavissa ja tulostettavissa SAK:n nettisivuilta. Sen mukaan työsuojelun perusasiat on saatava kuntoon. Lisäksi SAK ehdottaa, että työnantajalla olisi lakisääteinen velvollisuus työsuojelukoulutukseen. Tuottavuusyhteistyön ja työelämän laadun kehittäminen Työelämän laadun kehittämiseksi työskenneltiin aktiivisesti kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä. Pysyvät neuvottelukunnat ja muut institutionaaliset työelämän kehittämisen edustukset säilyivät ja toimivat kuten ennenkin. Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa nimetyt tai sen aikana käynnistyneet kolmikantaiset hankkeet jatkoivat toimintaansa aiempaan tapaan. Hankkeita olivat Työelämä 2020, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi ja Tekesin Liideri-ohjelma. SAK pyrki vaikuttamaan niiden toimintaan ja painopisteisiin siten, että toiminta vaikuttaisi konkreettisesti työelämään. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyö jatkui tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristössä, jossa käsiteltiin edellä mainittujen ohjelmien sisältöjä ja etsittiin yhteisiä tapoja vaikuttaa. Vuoden aikana alettiin palauttaa aiempia toimivia työskentelytapoja.

20 SAK:n toimintakertomus Koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja koulutuksen laadun kehittäminen Vuoden 2014 suurin koulutuspoliittinen kokonaisuus oli toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Tarkoituksena oli uudistaa järjestäjäverkon ja rahoituksen rakenteet. Erityisesti SAK:lle tärkeää oli ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rahoitusmallien uudistaminen. SAK osallistui uudistukseen aktiivisesti. Työryhmän työ valmistui vuoden lopussa, ja hallituksen esitykset uusista laeista annettiin eduskunnalle joulukuussa. Esitysten sisällöt vastasivat pääpiirteittäin SAK:n tavoitteita. SAK ja TSL tekivät uuden Osaamisen kehittäminen työpaikalla -oppaan. Käsikirja kokoaa tiiviiseen pakettiin keskeiset tiedot aikuisten koulutusmahdollisuuksista ja osaamisen kehittämisestä työpaikoilla. Se pyrkii myös murtamaan koulutukseen liitettyjä myyttejä. Oppaan painettua versiota on toimitettu jäsenliittoihin. Se löytyy myös Työelämän verkko-opiston internet-sivuilta. SAK:lla oli edustus ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen työryhmässä (TUTKE2), joka sai työnsä valmiiksi vuonna Laki hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä. Lähtökohtana oli selkeyttää ammatillisen koulutuksen tutkintojen rakennetta ja päivittää se vastaamaan työelämää entistä paremmin. Tässä onnistuttiin monelta osin. SAK oli mukana TSL:n hallinnoimassa Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeessa, jossa kartoituskyselyllä selvitettiin oppimisvaikeuksien ilmenemistä ja tunnistamista työpaikoilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Kyselyssä selvitettiin myös, miten oppimisvaikeuksista kärsivien työtä ja uuden oppimista voi tukea. Selvitys osoittaa, että oppimisvaikeudet ovat vielä suhteellisen vieras ilmiö työpaikoilla. Vaikeuksia ei välttämättä tunnisteta eikä niistä kärsiviä työntekijöitä osata tukea. Oppilaitosyhteistyö SAK järjesti keväällä kaksipäiväiset seminaarit sekä ammattiopettajille että opintoohjaajille ja historian opettajille. Seminaareissa käsiteltiin muun muassa työelämän muutoksia ja kehittämistä, tulopolitiikkaa ja työriitojen sovittelua sekä koulutuksen ja edunvalvonnan ajankohtaisia asioita. SAK:n oppilaitosyhteistyö esittäytyi helmikuussa valtakunnallisilla opo-päivillä Seinäjoella, joissa SAK palkitsi yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen opojen kanssa vuoden opon Kari Määtän Kainuun ammattiopistosta. Tutkimustoiminta SAK:n työolobarometri 2014 SAK:n työolobarometrilla kartoitetaan työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työstä ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista. Työolobarometri toteutettiin vuonna 2014 neljännen kerran. Barometrin osaksi rakennettiin uusi Hyvän työn mittari, jolla voidaan seurata työolojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla. Mittarin avulla saadaan tietoa, mihin

21 20 SAK:n toimintakertomus 2014 kaikkeen työelämän laatu vaikuttaa ja miten hyvillä tai huonoilla työpaikoilla työntekijät työtänsä tekevät. Pohjaksi Hyvän työn mittarille julkaistiin SAK:n Hyvä työ -asiakirja, jossa kuvataan hyvän työn ominaisuuksia SAK:laisissa ammateissa. Työolobarometrista julkaistiin erillinen Hyvän työn mittaria käsittelevä osaraportti Hyvät työt harvassa sekä sukupuolten tasa-arvoon liittyvä osaraportti Tasa-arvoisen työelämän sudenkuopat. SAK:n luottamushenkilöpaneeli SAK:n luottamushenkilöpaneeli kartoittaa luottamushenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia edunvalvonnan ja työelämän kehittämiselle. Lisäksi paneelin kautta kerätään mahdollisimman ajankohtaista tietoa SAK:laisten työpaikkojen todellisuudesta. Paneelin kokoonpano päivitettiin alkuvuodesta, minkä jälkeen siinä oli mukana noin luottamushenkilöä. Jäsenistä luottamusmiehiä oli noin 700, työsuojeluvaltuutettuja noin 400 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 150. Paneelin jäsenten jakauma vastaa hyvin SAK:n jäsenjakaumaa. Vuoden aikana tehtiin seitsemän kyselyä. Kyselyiden teemoina olivat muun muassa eläkeuudistus, neuvottelutoiminnan sujuvuus, vuosilomalain muutokset ja osaamisen kehittäminen työpaikoilla. SAK:n historiahanke SAK:n historiantutkimus jatkui. Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimi Matti Tukiainen, ja toimikunta kommentoi käsikirjoituksia kokouksissaan.

22 SAK:n toimintakertomus SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN Työttömyysturvan uudistukset Työttömyysturvaan on tehty kolmikantaisten sopimusten perusteella runsaasti muutoksia viime vuosina. Vuoden 2011 raamisopimuksessa sovittiin parannuksista soviteltuun päivärahaan ja lomautusajan päivärahaan sekä lomakorvauksen jaksotuksen poistosta. Ne tulivat voimaan Lisäksi sopimuksessa sovittiin laajemmasta uudistuksesta, joka tulisi voimaan Tämän laajemman uudistuksen peruslinjauksia täsmennettiin vielä vuoden 2012 työurasopimuksessa. Myös vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin uusista parannuksista työttömyysturvaan. Vuonna 2014 tuli voimaan työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu omavastuuajan lyhentäminen viiteen päivään sekä sovitellun päivärahan 300 euron suojaosa. Myös lukuisilla muilla muutoksilla pyrittiin aiempaa yksinkertaisempaan, selkeämpään ja kannustavampaan työttömyysturvaan. Tämän uudistuksen jälkeen työttömyysturvaan tehtiin maan hallituksen rakennepaketin ja kehysriihen myötä leikkauksia ja tiukennuksia. Rakennepaketin ratkaisun mukaisesti velvoitetta työn vastaanottamiseen laajennettiin koskemaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolisia työpaikkoja, joihin matka-aika on alle puolitoista tuntia joukkoliikenteellä. Samassa yhteydessä tosin eduskunta poisti vastaanottovelvoitteen tilanteista, joissa kokoaikatyön palkka työmatkakulujen jälkeen jää päivärahaa pienemmäksi. Kehysriihessä hallitus päätti leikata indeksikorotuksia 0,4 prosentin suuruisiksi sekä leikata ansiopäivärahasta 50 miljoonaa euroa. SAK vastusti molempia leikkauksia, mutta osallistui kuitenkin niiden valmisteluun vaikuttaakseen säästöjen toteutustapaan. Leikkaus päädyttiin kohdentamaan korkeimpiin ansiopäivärahoihin sekä korotettuun ansio-osaan. Pieni- ja keskituloisten ansiopäiväraha siis säästyi leikkauksilta. SAK vastusti työttömyysturvan leikkauksia myös eduskunnan valiokuntakuulemisissa. Osaamisen kehittämisen toimintamalli Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä eli niin sanottua kolmen päivän koulutusoikeutta koskeva toimintamalli tuli lakina voimaan vuoden 2014 alussa. SAK seurasi ja keräsi tietoa mallin käyttöönotosta. Lokakuussa SAK:n luottamushenkilöpaneelissa toteutettiin kysely, jonka tulosten mukaan esimerkiksi koulutussuunnitelmia ei ole tehty läheskään kaikilla työpaikoilla. SAK osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevan mallin valmisteluun. Sen on tarkoitus edistää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien käyttöönottoa ja asianmukaista käsittelyä työpaikoilla. Malli julkistettiin maaliskuussa 2014.