SAK:n valtuusto SAK:n toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n valtuusto 21. 22.5.2015. SAK:n toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 SAK:n valtuusto SAK:n toimintakertomus 2014

2 SAK:n toimintakertomus SISÄLLYS PUHEENJOHTAJAN KATSAUS SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 Yhteiskunnallinen tilanne... 4 Taloudellinen tilanne... 4 Sopimustilanne... 5 Työelämän kehitys TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN... 6 Eläkeuudistus NEUVOTTELU- JA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 8 Neuvottelujärjestelmän uudistaminen... 8 Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitut neuvottelut (työajan vakiintuminen) LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen Ilmasto- ja energiapolitiikka kotimaassa EU:n ilmasto- ja energiastrategian keskiöön päästöjen vähentäminen Työntekijöiden osallistaminen YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon Kestävä työ -koulutus liitoille Kestävää kasvua ja työtä Hakaniemen hankekeskus Yritysten yhteiskuntavastuu Talouspolitiikan linja: tasapainoilua nollakasvun oloissa Liikenne- ja asuntopolitiikka Julkiset hankinnat Harmaan talouden torjunta Pitkäaikaistyöttömien, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Työpolitiikan kehittäminen Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Nuorisotakuu Maahanmuuton tulevaisuus strategian toimenpideohjelmaan vaikuttaminen Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selontekoon vaikuttaminen Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutoksiin vaikuttaminen Työterveyshuollon kehittäminen Työsuojelu, tapaturmien torjunta ja valvonnan kehittäminen Tuottavuusyhteistyön ja työelämän laadun kehittäminen Koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja koulutuksen laadun kehittäminen Oppilaitosyhteistyö Tutkimustoiminta SAK:n työolobarometri SAK:n luottamushenkilöpaneeli SAK:n historiahanke SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN Työttömyysturvan uudistukset Osaamisen kehittämisen toimintamalli Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö... 22

3 2 SAK:n toimintakertomus 2014 Koulutusneuvojahanke Ikäohjelmamalli YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN EU-vaalit Eduskuntavaalit 2015 ja seuraava hallitusohjelma VAHVA JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY Järjestäytymisen edistäminen Luottamusmiesten toimintaedellytysten vahvistaminen Paikallis- ja aluetoiminnan vahvistaminen Kulttuuritoiminta Järjestö- ja sopimusrajariitojen ennaltaehkäisy Nuorisotoiminta Ruotsinkielinen toiminta Svenskspråkiga verksamheten Viestintä Eläkeviestintää kaikelle kansalle KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN EU-edunvalvonnan tehostaminen ja koordinointi Työelämän perusoikeuksien vahvistaminen ITUC:n kolmas maailmankongressi TTIP EDUSTAJAKOKOUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Sääntöuudistus Edunvalvonnan linjausten valmistelu TOIMISTON TYÖTAPOJEN JA -VÄLINEIDEN PARANTAMINEN Tietovälineuudistus HALLINNON KOKOUKSET Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Työvaliokunta LIITTEET Liite 1 Hallintoelimien jäsenet Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Työvaliokunta Asiantuntijaryhmät Foorumit Hankeryhmät LIITE 2 Jäsenyydet LIITE 3 Henkilöstö LIITE 4 Jäsenmäärät LIITE 5 Lausunnot LIITE 6 FinUnionsin toimintakertomus

4 SAK:n toimintakertomus PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuotta 2014 leimasi edelleen talouden ja työllisyyden huono kehitys. Vuoden aikana työttömien määrä nousi noin yhdellä prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopulla Tilastokeskuksen mukaan noin Talouden kehitystä kuvaava bruttokansantuotteen kasvu jäi sekin miinusmerkkiseksi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui edellisvuoteen verrattuna 0,1 prosentilla. Maan hallitus yritti supistaa kestävyysvajetta ja luoda kasvulle pohjaa rakenteellisilla uudistuksilla, mutta varsin vähäisin tuloksin. Suurimmat hankkeet, kunta- sekä sosiaali- ja terveysalan uudistukset, etenivät vain verkkaisesti. Monen arvion mukaan myös vuoden 2015 eduskuntavaalien läheisyys lamaannutti poliittista päätöksentekoa. Työmarkkinoilla elettiin vuoden 2013 lopulla solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan. Vuoden alusta suurin osa suomalaisista palkansaajista sai kahdenkymmenen euron yleiskorotuksen. Historiallinen, pelkästään euromääräinen korotus oli suhteellisesti parempi pieni- kuin suurituloisille palkansaajille. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa vahvistettiin jo aiemmin työurasopimuksessa sovitun eläkejärjestelmän uudistustyön aloittaminen. Tiiviitä neuvotteluja käytiin koko vuosi, ja valmista tuli syyskuun lopulla. Neuvottelutuloksen mukaan eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen kymmenen vuoden kuluessa uudistuksen voi-maantulosta. SAK:lle uudistuksessa tärkeää oli nuorille annetun eläkelupauksen lunastaminen ja ikääntyvien aseman parantaminen. Myös työelämän laatuun neuvoteltiin kohennuksia. Historiallista uudistuksessa on, että eläke-etuudet ja -maksut saatiin nyt tasapainoon. Ratkaisu supistaa julkisen talouden kestävyysvajetta miljardilla eurolla. Työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittamassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin myös neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Työn oli määrä valmistua jo vuoden 2014 aikana, mutta vaikeiden, työmarkkinoiden perusteisiin menevien asiakokonaisuuksien takia neuvottelut venyivät. Työnantajien tavoitelistan kärjessä oli lakkojen suitsiminen, ja työntekijöiden päämääränä oli alipalkkauksen rangaistavaksi saattaminen. SAK aloitti kertomusvuonna valmistautumisen tuleviin eduskuntavaaleihin tuomalla julki omat vaalikauden tavoitteensa. Kärjessä oli työllisyyden parantaminen, josta kertoo koko kampanjan tunnus Hyvää (t)yötä Suomi. Tavoiteasiakirjassa korostetaan, että turvallisuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä tuloerojen pienentäminen parantavat työllisyyttä ja vähentävät työttömyyttä. Vuoden aikana aloitettiin tiiviimpi valmistautuminen SAK:n kesäkuun 2016 edustajakokoukseen. Työn alla olivat muun muassa sääntöjen uusiminen ja edunvalvonnan linjaukset. Loppuvuodesta esille noussut uuden palkansaajakeskusjärjestön mahdollinen perustaminen tuo oman lisänsä edustajakokouksen valmistelulle. Lauri Lyly puheenjohtaja

5 4 SAK:n toimintakertomus SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhteiskunnallinen tilanne Vuonna 2014 politiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa tehtiin hyvin ahtaissa talouden ja työllisyyden oloissa. Kaikilla toimijoilla oli aika lailla yhteinen ymmärrys tilanteesta ja tavoiteltavasta päämäärästä. Sen sijaan keinoista ja niiden vaikuttavuudesta vallitsi isojakin näkemyseroja. Maan hallitus yritti koko vuoden saada rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Suurimmat uudistushankkeet, eli kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyssektorin uudistus sote, eivät kuitenkaan edenneet toivotulla tavalla. Eduskuntavaalien läheisyys tuntui kaikkiaan kiristäneen yhteiskunnallista ilmapiiriä. Monet poliitikot vaativat työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia ja lisää joustoja. Näin siitä huolimatta, että työmarkkinoilla neuvoteltiin vuoden aikana muun muassa suuri eläkeuudistus. Politiikan puolella sen sijaan oli hiljaisempaa. Hallituksen pohja kapeni vuoden aikana kahdella puolueella, kun vasemmistoliitto jätti hallituksen keväällä säästöjen ja vihreät syksyllä ydinvoiman takia. Poliittisesti merkittävää oli myös hallituksen johtokaksikon vaihtuminen. Pääministerin ja valtiovarainministerin lisäksi myös riviministerien joukossa tapahtui muutoksia. Talouden ja työllisyyden lisäksi yhteiskunnallista keskustelua käytiin muassa verotuksesta, Natosta, Ukrainan tilanteesta sekä suhteesta Venäjään. Ukrainan kriisi Venäjä-pakotteineen vaikeutti jonkin verran Suomen entisestään hankalaa taloudellista tilannetta. Taloudellinen tilanne Vuodesta 2014 tuli ennakkotietojen perusteella kolmas peräkkäinen bruttokansantuotteen supistumisen vuosi. Alustavien tietojen mukaan BKT supistui 0,1 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensivät erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityinen kulutus väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Vienti väheni 0,4 prosenttia ja tuonti 1,4 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen ansiotaso nousi edelliseen vuoteen verrattuna ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia, ja reaaliansiot nousivat 0,4 prosenttia. Kun huomioidaan verotus, inflaatio, työllisten määrä ja tulonsiirrot, voidaan todeta, että kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2014 keskimäärin , mikä oli vähemmän kuin vuonna Työllisyysaste oli 68,3 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 68,5 prosenttia. Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, ja vuonna 2013 se oli 8,2 prosenttia. Työttömiä oli keskimäärin henkeä, mikä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2014 oli 0,2 prosenttia pienempi kuin vuonna Työpanoksen määrä työllistä kohti pysyi lähes ennallaan.

6 SAK:n toimintakertomus Ennakkotietojen perusteella julkisyhteisöjen alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä ylittäisi näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa sitten vuoden Vaikka bruttokansantuote putosi, verokertymä kohosi 1,5 prosenttia verotuksen kiristymisen johdosta. Kokonaisveroaste nousi 44,1 prosenttiin BKT:stä. Julkinen velka (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) kohosi yhteensä 121 miljardiin euroon. Vuoden 2013 loppuun verrattuna velka kasvoi 8,4 miljardia euroa, ja velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi 55,8 prosentista 59,3 prosenttiin. Suomi jäi vielä niukasti alle EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin velkarajan. Sopimustilanne Valtaosa alakohtaisista työ- ja virkaehtosopimuksista solmittiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan vuoden 2013 syksynä. Tämän johdosta vuonna 2014 sopimustoiminnan koordinoinnissa keskityttiin pitkälti ajankohtaisten työmarkkinaasioiden seurantaan ja tiedottamiseen. Sopimusvastaavat kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Lisäksi keväällä pidettiin korkean tason seminaari, jossa oli useita ulkopuolisia alustajia. Toinen sopimusvastaavien seminaari pidettiin syksyllä. Työelämän kehitys SAK:n työolobarometrilla ja sen aineistosta rakennetulla Hyvän työn mittarilla päästiin ensimmäistä kertaa tutkimaan SAK:laisten työssäkäyvien työelämän laatua luotettavasti. Vajaalla neljänneksellä (23 %) SAK:laisista työntekijöistä oli joko hyvät tai melko hyvät työolot. Huonot tai melko huonot työolot oli viidenneksellä (20 %) työntekijöistä. Vain seitsemällä prosentilla palkansaajista oli todella hyvät olosuhteet. Niille oli tyypillistä, että työntekijät tulevat toimeen palkallaan ja kokevat työnsä turvalliseksi. Työ ei ollut vaaraksi terveydelle, ja työntekijöitä kohdeltiin tasavertaisesti. Suurin osa erittäin hyvien työpaikkojen työntekijöistä oli myös tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin, koki työn iloa ja yhteenkuuluvuutta työporukan kanssa sekä sai riittävästi tukea työnantajaltaan. Hälyttävän huonoissa työoloissa työskenteli melkein joka kymmenes (9 %) SAK:laisista työntekijöistä. Heidän arkeaan leimasi jatkuva kiire ja kokemus, että työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Heillä oli tyypillisesti toimeentuloongelmia, ja usein työ uhkasi terveyttä. Hieman yli puolet SAK:laisista (56 %) työskenteli olosuhteissa, joita voi kuvailla keskinkertaisiksi. Töissä jotkut asiat olivat hyvin, toiset taas huonosti. Yleisesti ottaen heidän kohdallaan työelämän laadussa oli paljon parantamisen varaa, vaikka työ ei varsinaisesti heikentänyt heidän elämänlaatuaan. Hyviä, keskinkertaisia ja huonoja töitä löytyy kaikilta aloilta, kaiken kokoisista työpaikoista ja ympäri Suomea. Työelämän laatu ei synny mistään rakenteellisista tekijöistä, vaan nimenomaan työpaikan toimintatavoista.

7 6 SAK:n toimintakertomus TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN Eläkeuudistus 2017 Vuonna 2014 SAK neuvotteli laajasta työeläkejärjestelmän uudistuksesta, jonka on määrä tulla voimaan vuonna Uudistuksen tavoitteena oli turvata työeläkejärjestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tavoitteena oli myös työurien pidentäminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen. Erityisesti eliniän aiempia arvioita nopeampi nousu teki uudistuksen välttämättömäksi. Eläkeneuvotteluja oli pohjustettu edeltävinä vuosina työurasopimuksessa sekä työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Niissä oli sovittu asialistaa ja aikataulua neuvotteluille sekä sovittu tarpeellisten taustaselvitysten teettämisestä. Nämä vuonna 2013 valmistuneet arviot eläkejärjestelmästä osaltaan pohjustivat neuvotteluita. Ennen eläkeneuvotteluiden tiivistymistä SAK:n asiantuntijat kiersivät laajasti liittoja jäsentilaisuuksissa keskustelemassa SAK:n ja palkansaajien tavoitteista. SAK:n kärkitavoitteiksi olivat valikoituneet nuorten eläkelupauksen lunastaminen, ikääntyvien aseman turvaaminen ja työelämän laadun kehittäminen. Lisäksi neuvotteluiden taustalla oli yhdessä sovittu tavoite työurien pidentymisestä (eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu 62,4 vuoteen 2025 mennessä) sekä valtiovallan edellyttämä yhden prosenttiyksikön helpotus kestävyysvajeeseen. Eläkeneuvottelut tiivistyivät syksyllä, jolloin neuvotteluita käytiin pitkään päivittäin. Neuvottelutulos saavutettiin 26. syyskuuta Sopimuksen hyväksyivät kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt paitsi Akava. Eläkeratkaisussa sovittiin eläkeiän nostosta, uudesta osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä, eläkkeen karttumisesta tasaisesti koko työuran ajan, raskaan ja pitkän työuran tehneiden työuraeläkkeestä sekä eläkeiän ehdollisesta kytkemisestä elinajanodotteeseen vuoden 2025 jälkeen. Työelämän laadun osalta ehkä merkittävintä oli ikääntyneiden työntekijöiden entistä vahvempi oikeus siirtyä halutessaan osa-aikatöihin. Viranomaisten ja tutkijoiden arvioiden mukaan sovitut toimet riittävät toteuttamaan uudistukselle asetetut kestävyysvaje- ja työuratavoitteet. Yksilötasolla ratkaisu parantaa erityisesti nuorten sukupolvien ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien eläketurvaa. Eläkesovun syntymisen jälkeen erityisesti ratkaisun ulkopuolelle jäänyt Akava kritisoi sopimusta ikääntyneiden korotettujen karttumien poistamisesta ja korkeasti koulutettujen unohtamisesta. Kritiikistä huolimatta Akava lähti mukaan eläkelakien jatkovalmisteluun sopimuksen pohjalta. Tavoitteena on valmistella lait vuoden 2015 aikana, jolloin uusi eduskunta voisi ne hyväksyä. Muutokset astuisivat voimaan vuoden 2017 alussa.

8 SAK:n toimintakertomus Eläkesopimuksen syntymisen jälkeen SAK:n asiantuntijat kiersivät aktiivisesti ympäri maata kertomassa ratkaisusta jäsenliitoille ja niiden jäsenille. Muutamassa kuukaudessa tilaisuuksia kertyi yli kuusikymmentä.

9 8 SAK:n toimintakertomus NEUVOTTELU- JA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Neuvottelujärjestelmän uudistaminen Sopimustoiminnan kannalta merkittävimpänä voidaan pitää tammikuussa 2014 käynnistyneitä työllisyys- ja kasvusopimukseen perustuvia neuvottelujärjestelmän uudistamista koskevia neuvotteluja. Keväällä neuvotteluja käytiin keskusjärjestö- ja liittoedustajista koostuneessa laajassa työryhmässä. Syksyllä työtä jatkettiin tiiviimmällä aikataululla pääosin keskusjärjestöjen edustajista koostuneessa valmisteluryhmässä. Palkansaajapuoli asetti hyvissä ajoin yhtenäiset tavoitteet neuvotteluille. Tärkeitä asiakokonaisuuksia olivat muun muassa työtaistelun syihin puuttuminen, turvaamistoimien käytön poissulkeminen työriidoista, työnantajan tulkintaetuoikeuden rajoittaminen, alipalkkauksen kriminalisointi, surulakkojen seuraamusten tuomitsematta jättäminen, tes-shoppailun estäminen ja sopimuksettomien alojen vähimmäiskorotusten turvaaminen. Työnantajapuolen keskeisimmät tavoitteet olivat muun muassa ilmoitusmenettelyn laajentaminen kaikkiin työtaisteluihin, hyvityssakkojen merkittävä korottaminen, suhteellisuusperiaate tukityötaisteluihin ja suojelutyön laajentaminen. Neuvottelujen piti valmistua syksyn loppuun mennessä, mutta määräaikaa jouduttiin siirtämään muun muassa eläkeneuvottelujen johdosta ensin jouluun. EK:n työvaliokunta asetti kuitenkin uudeksi määräajaksi helmikuun puolivälin, koska neuvotteluissa ei ollut edetty riittävästi vielä jouluun mennessä. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitut neuvottelut (työajan vakiintuminen) Työllisyys- ja kasvusopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työajan vakiintumisesta ja siihen liittyvästä toimeksiannosta yksiselitteisesti ja tarkoin sanamuodoin. Osapuolet totesivat yksimielisesti, että työaika vakiintuu joissakin tapauksissa työsuhteessa noudatettavaksi työsuhteen ehdoksi työsopimuksessa sovittua työaikaehtoa täydentäen tai sen korvaten. Oikeustilan todettiin olevan epäselvä. Lisäksi osapuolet sopivat, että kolmikantainen työryhmä selvittää työajan vakiintumisen kriteerit ja ehdottaa tarvittavat toimenpiteet tilanteen selkiyttämiseksi. Neuvottelut alkoivat työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitun mukaisesti keväällä Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työelämän sääntelytyöryhmä laati kevään ja syksyn aikana selvitystä kriteereistä, joilla työaika voi vakiintua työsuhteen ehdoksi. Neuvoteltavana muun muassa oli, milloin ja miten työaika vakiintuu niin sanotun vaihtelevan työajan sisältävissä työsopimuksissa. Lisäksi työryhmän tulisi ehdottaa toimenpiteitä epäselvän tilanteen selkiyttämiseksi. SAK:n tavoitteena on ollut, että jo työsopimusta solmittaessa siihen kirjattaisiin aina mahdollisimman lähelle todellisuutta vastaava työaika. Lisäksi työsuhteen kestäessä työajan tulee vakiintua työsuhteen ehdoksi vastaamaan työntekijän tosiasiassa tekemää työaikaa. SAK:n näkemyksen mukaan työllisyys- ja kasvusopimuksen

10 SAK:n toimintakertomus kirjauksella on nimenomaan tarkoitettu, että yksittäisen työntekijän työaika voi vakiintua ja että asia tulisi ratkaista lainsäädännöllä. Neuvottelut työajan vakiintumisesta jatkuvat keväällä 2015 tämän hallituskauden ajaksi asetetussa työelämän sääntelyryhmässä.

11 10 SAK:n toimintakertomus LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen Ilmasto- ja energiapolitiikka kotimaassa Suomen hallituksen vuonna 2013 valmistelema ilmastolakiesitys oli eduskunnan käsittelyssä vuonna SAK piti niin sanottua puitelakia hyväksyttävänä ja puolsi sitä myös julkisissa keskusteluissa. Tämä siitä huolimatta, että SAK ei kannattanut ajatusta lakiin kirjattavasta täsmällisestä tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasuja 80 prosenttia. Esitetty ilmastolaki olisi hyvä suunnittelujärjestelmä, joka kokoaa yhteen hajanaista ja eri ministeriöistä johdettua toimintaa. Lain avulla olisi mahdollista hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Onnistuessaan laki tuo myös ennustettavuutta ilmastopolitiikkaan sekä lisää neutraalia tutkimustietoa. Ilmasto- ja energialakeihin liittyvät asiat on käsitelty SAK:n ilmasto- ja energiapoliittisessa asiantuntijatyöryhmässä. Työryhmä kokoontui keskimäärin joka toinen kuukausi. Energiapolitiikassa tärkeimmät kotimaan asiat liittyivät perusvoimaratkaisuihin. Teollisuuden Voiman ja Fennovoiman ydinvoimahankkeiden periaatepäätökset tulivat eri syistä uudelleen arvioitaviksi. SAK kannatti molempien hankkeiden viemistä eteenpäin sekä ilmastonsuojelun että taloudellisten seikkojen vuoksi. SAK vaikutti niiden puolesta yhteiskuntavaikuttamisen ja julkisen keskustelun keinoin. Valtioneuvosto päätyi äänestyksen jälkeen esittämään vain Fennovoiman muutetun periaatepäätöksen viemistä eduskuntaan, jossa se hyväksyttiin. Teollisuuden voiman hakemus pidennyksestä periaatepäätöksen voimassaoloaikaan ei edennyt eduskuntaan, jolloin alkuperäinen aikataulu jäi voimaan. Olkiluodon neljännen yksikön investointi- ja rakentamispäätökset olisi näin ollen tehtävä vuoden 2015 aikana. Hankkeen tulevaisuus jäi epävarmaksi. Ilmastonmuutoksen hillinnän keinot vaikuttavat suomalaisten elinkustannuksiin, työllistymismahdollisuuksiin sekä yritysten ja kotitalouksien energian hintaan. Siksi SAK on ollut aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja ilmasto-ja energiapolitiikassa niin kansallisesti, EAY:n kautta EU:ssa kuin YK:n ilmastoneuvotteluissa. EU:n ilmasto- ja energiastrategian keskiöön päästöjen vähentäminen SAK laati ilmasto-ja energiapoliittista kannoistaan keväällä puheenvuoron Ajankohtainen Euroopan unionin ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka. Sen mukaan päästövähennystavoitteet pitää johtaa tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Ilmastopolitiikan keinoja valitessa on huomioitava nykyistä paremmin vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen. Ilmasto- ja energiapolitiikassa on huolehdittava myös, että kansalaisten ja teollisuuden käyttämä energian hinta pysyy kohtuullisena. SAK pitää tärkeänä puhtaan ja uusiutuvan energian edistämistä.

12 SAK:n toimintakertomus EU:n komissio julkaisi tammikuussa esitykset EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiksi vuoteen 2030 sekä päästökaupan uudistamiseksi. SAK:n mielestä EU:n ilmastopolitiikalla tulisi nykyisten kolmen päämäärän sijaan olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasiallisena keinona olisi toimiva ja kattava päästökauppa, markkinavakausmekanismi mukaan lukien. Päästökauppa ja EU:n entistä tiukempi tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä nostanevat päästöyksiköiden ja sen myötä sähkön hintaa. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvitysmekanismeja toimialoille, joita uhkaa hiilivuoto. Myös Suomen olisi tarjottava energiaintensiiviselle teollisuudelleen kilpailukykyinen toimintaympäristö. Työntekijöiden osallistaminen YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen enintään kahteen asteeseen on mahdollista vain maailmanlaajuisin toimin, joihin osallistuvat EU:n lisäksi Yhdysvallat ja kehittyvät taloudet varsinkin Kiina. Kioton toiselle velvoitekaudelle osallistuvat maat kattavat vain 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pariisin YK:n ilmastoneuvottelujen tuloksena on oltava kunnianhimoinen ja vähintäänkin kaikkia G20-maita sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Eurooppa-neuvosto on sopinut, että globaalin sopimuksen osana EU:n päästövähennystavoite kiristyy vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n ei pidä sitoutua yksipuolisesti päästövähennystavoitteen kiristämiseen, sillä se siirtäisi teollisuustuotantoa entistä varmemmin pois Euroopasta. Mahdollisten kiristysten on oltava ehdollisia muiden osapuolien sitovien tavoitteiden kiristymiselle. Pariisin ilmastokokousta pohjustava konferenssi pidettiin joulukuussa 2014 Perun pääkaupungissa Limassa. Suomen virallisessa valtuuskunnassa SAK edusti kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä. Limassa hyväksyttiin päätös- ja elementtiasiakirjat. Päätösasiakirjassa hahmoteltiin, millaisilla toimilla maat valmistautuvat vuoden kuluttua järjestettävään Pariisin ilmastokokoukseen. Elementtiasiakirjassa käsiteltiin sopimuksen rakennetta. Maailman ay-liike ja SAK ovat ajaneet oikeudenmukaisen siirtymän ja säällisen työn käsitteiden sisällyttämistä erityisesti elementtiasiakirjaan Durbanin ja Dohan sopimusten mukaisesti. Limassa hyväksyttyä tekstiä ei voi kehua. Se ei esimerkiksi aseta tiukkoja rajoja tai ehtoja kansallisesti ilmoitettaville päästövähennyssitoumuksille. Siinä ei ole yhtään viittausta työntekijöihin, työelämään tai elinkeinoihin. Konferenssiin osallistuneet 120 ay-liikkeen edustajaa viestivätkin, että ay-liike ei voi antaa tukea prosessille, josta puuttuu sekä kunnianhimo että työntekijöiden osallistaminen. Pariisissa 2015 onkin varmistettava, että ilmastoneuvottelujen osapuolet sitoutuvat siirtymään kohti matalia kasvihuonekaasupäästöjä oikeudenmukaisesti luoden reilua työtä ja hyvälaatuisia työpaikkoja. Tällaisia toimia ovat muun muassa palkansaajien muutosturva, sosiaalidialogin vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen.

13 12 SAK:n toimintakertomus 2014 Kestävä työ -koulutus liitoille Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia yhteiskuntasitoumuksen Suomi, jonka haluamme Siinä julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat allekirjoittaneet kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen konkreettinen esitys on Kestävä työ -koulutushanke. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoisuutta yritysten ja työntekijöiden omien toimintatapojen merkityksestä työpaikoilla ja lisätä työpaikkojen yhteistoimintaa. Samalla päämääränä on vähentää hiilipäästöjä, säästää energiaa, lisätä energiatehokkuutta ja löytää uusia toimintatapoja. Vuonna 2014 suunniteltiin Kestävä työ -koulutuspaketti ammattiliittojen luottamushenkilöiden käyttöön sekä kaksi pilottikoulutusta liittojen omille kouluttajille. Koulutukset toteutetaan keväällä ja syksyllä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa vuosille valmisteltiin kahden vuoden ajan Koheesio-työryhmässä, jossa SAK oli edustettuna. Ohjelma toteutetaan koko Suomessa poislukien Ahvenanmaan maakunta, jolla on oma ohjelmansa. Euroopan sosiaalirahaston ESR:n ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n Suomen-ohjelmat on nyt kirjoitettu samaan asiakirjaan. Maaseudun kehittämisohjelma on edelleen erillinen asiakirja. Suomen rakennerahastojen rahoitusosuus väheni aiemman kauden 4,1 miljardista 2,9 miljardiin euroon. Tämän vuoksi ohjelman tavoitteita on priorisoitu aiempaa tarkemmin ja vähennetty määrällisesti. Harvan asutuksen vuoksi eniten rahaa on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ohjelma on linjassa Eurooppa strategian kanssa. ESR:n tavoitteet tukea työllisyyttä, edistää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä torjua köyhyyttä ja lisätä sosiaalista osallisuutta ovat yhdenmukaiset SAK:laisten tavoitteiden kanssa. Myös EAKR:n tavoitteet lisätä pk-yritysten kilpailukykyä sekä tuottaa ja hyödyntää uusinta tietoa ja osaamista edistävät työllisyyttä. Työelämä ohjelman tavoitteita on mahdollista toteuttaa rakennerahastovaroin. Maakuntien yhteistyöryhmien rooli korostuu hankerahoituksesta päätettäessä. Euroopan komission käytännesääntö kumppanuudesta hyväksyttiin tammikuussa Se selkeyttää työmarkkinajärjestöjen roolia valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla niin hanketoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissa. Periaatteen tunnetuksi tekemiseksi ETUC järjesti viiden seminaarin sarjan eri EU-maissa. Yksi seminaareista pidettiin syyskuussa Helsingissä. Suomalaisten lisäksi seminaariin osallistui keskusjärjestöjen hanketoiminnasta vastaavia henkilöitä Baltian maista, Englannista ja Irlannista.

14 SAK:n toimintakertomus Komission käytännesääntöjen toteutuminen eri jäsenmaissa on pysyvästi ESR-komitean työlistalla. Hakaniemen hankekeskus Liittojen hanketoiminnan vireyttämiseksi perustettiin Hakaniemen hankekeskus, joka keskittyi ensimmäisen toimintavuotensa aikana hanketoiminnan tunnetuksi tekemiseen ja hankeideoiden kehittelyyn. Keskus toimii yhteistyössä liittojen ja Työväen Sivistysliiton TSL:n kanssa. Ensimmäinen hankehakemus jätettiin joulukuussa Yritysten yhteiskuntavastuu SAK on edustettuna työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa yritysten yhteiskuntavastuun neuvottelukunnassa yhvassa. Se toimii samalla kansallisena OECD-kontaktipisteenä. Komission avoimeen kuulemiseen yritysvastuusta annettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto. Kuulemisen tarkoituksena oli arvioida komission vuonna 2011 julkaiseman yritysvastuustrategian onnistumista. Eniten keskustelua EU:n yritysvastuupolitiikassa on herättänyt komission esitys yritysten vastuullisuusraportoinnin pakollisuudesta. Huhtikuussa 2014 asiassa mentiin askel eteenpäin, kun parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa hiomansa kompromissin suuryritysten vastuullisuusraportoinnin velvoittavista direktiivimuutoksista. Raportointivelvoite koskee vain yli 500 henkilön yrityksiä. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä rajan pitäisi olla 250 henkilöä. Suomalaiset palkansaajajärjestöt painottavat yritysten yhteiskuntavastuussa erityisesti työelämän pelisääntöjä, työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä yritysten vastuuta ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä. Järjestöjen mielestä pelkät suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan velvoittavaa lainsäädäntöä sekä EU-tasolla että kansallisesti. Talouspolitiikan linja: tasapainoilua nollakasvun oloissa Talouspolitiikassa SAK pyrki vuonna 2014 tasapainottamaan valtiontalouden harkittua sopeuttamista. SAK halusi myös huolehtia kasvun ja työllisyyden edellytyksistä finanssipolitiikan ja julkisten investointien keinoin. Harkittua sopeuttamista SAK edisti julkisen keskustelun ja yhteiskuntavaikuttamisen keinoin. Valtiovarainministeri Urpilainen kutsui maan johtavat ekonomistit koolle sopeuttamista käsitelleeseen talousfoorumiin tammikuussa Tällöin syntyi näkemys myös SAK:n kannattamasta julkisen talouden vaiheittaisesta sopeutuksesta. Hallituksen alkuperäinen tavoite velkasuhteen kääntämisestä laskuun vuonna 2015 olisi edellyttänyt suurta finanssipoliittista kiristystä. Kiristys olisi heikentänyt työllisyyttä tarpeettoman paljon. Kehysriihen ja Stubbin hallituksen aloittaessa SAK keskittyi vaatimaan kasvu- ja työllisyyspakettia. Kilpailukykyä parantava työllisyys- ja kasvusopimus yksinään ei nimittäin tarjoa varsinkaan kotimarkkinoille riittävää kysyntää, vaan rinnalle tarvittaisiin kysyntää tukevaa finanssipolitiikkaa. Kysyntää tukevaa politiikkaa voitaisiin uskaltaa harjoittaa, jos hallitus kykenisi tekemään pidemmän päälle julkista taloutta vahvistavia rakenneuudistuksia. Rakenneuudistuksista loppujen lopuksi näytti toteutuvan vain työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeuudistus.

15 14 SAK:n toimintakertomus 2014 Liikenne- ja asuntopolitiikka SAK kokosi yhdessä Infra ry:n kanssa rahoituksen Liikenneverkon yhteiskunnalliset vaikutukset -tutkimushankkeeseen, joka valmistui vuoden lopulla. Tutkimus julkaistaan helmikuussa Stubbin hallitusohjelmassa liikenne- ja asuntopolitiikka kytkettiin yhteen SAK:n esittämällä mallilla, kun Pisararadan ja Länsimetron valtion rahoituksen vastapainoksi edellytettiin pääkaupunkiseudun kunnilta 25 prosenttia lisää asuntotuotantoa. SAK:n ajama asuntopolitiikan elvytyspaketti eteni hallituksen kehys- ja budjettiriihen päätöksin. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin uusi kuntien maapolitiikan tehtävä. Julkiset hankinnat Huhtikuussa 2014 hyväksyttiin uudet julkisia hankintoja ja erityisalojen hankintoja sekä julkisia käyttösopimuksia koskevat direktiivit. Niiden kansallinen täytäntöönpano alkoi välittömästi työ-ja elinkeinoministeriössä, jonka tavoitteena on antaa laista mietintö maaliskuuksi Hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä sekä ottaa työllisyys, terveys ja sosiaaliset näkökohdat nykyistä paremmin huomioon. Hanketta valmistelevat ohjausryhmä ja valmisteluryhmä, jossa palkansaajakeskusjärjestöjä edustavat SAK ja STTK. Palkansaajien mielestä laissa tulisi turvata työntekijöiden asema entistä paremmin. Kilpailumenettely ei saa perustua työvoimakustannuksilla kilpailemiseen, eikä alihintaisia tarjouksia pidä hyväksyä. Lainsäädäntöön tulee kirjata selkeästi, että hankinnoissa painotetaan laatua ja kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Julkisten toimijoiden tulee valvoa hankintoja sopimuskauden aikana nykyistä tehokkaammin. Myös hankintayksiköiden tasapuolista neuvontaa on lisättävä. Voimassa olevassa laissa hankintaviranomaiselle ei ole säädetty velvoitteita henkilöstön aseman turvaamiseksi. Uudessa direktiivissä on sosiaalilauseke, jonka mukaan jäsenmaiden tulee julkisia hankintoja tehdessään varmistua yritysten noudattavan työ-, sosiaali- ja ympäristöoikeuden EU-sääntelyä, kansallisia lakeja, työehtosopimuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia. On tärkeää, että tämä uuden direktiivin henki saadaan velvoittavana myös kansalliseen lakiin. Näin estetään tulkinta, jonka mukaan hankintalaki estäisi minimiä suotuisammat työehdot- ja olot. On myös tärkeää, että hankintalain puitteissa voidaan edistää työllisyyttä. Kansallisesti on otettava käyttöön direktiivin suoma mahdollisuus hyödyntää hankintoja esimerkiksi kuntalaisten työllistämisessä. Harmaan talouden torjunta SAK osallistui harmaan talouden vastaiseen toimintaan voimassa olevan torjuntaohjelman mukaisesti. Liittojen kanssa yhteistyötä tehtiin harmaan talouden hankeryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Painopiste oli tilaajan vastuuta koskevissa kysymyksissä ja harmaan pääomatulon saamisessa muiden tulojen kanssa samanlaisen verovalvonnan piiriin.

16 SAK:n toimintakertomus Hallitus antoi tilaajavastuulain uudistamisesta varsin ongelmallisen esityksen, jonka lopullisesta sisällöstä ei tätä kirjoitettaessa ole täyttä varmuutta. Esityksen mukaan maksut tilaajavastuun laiminlyönneistä nousevat, mutta muut tilaajan vastuuta koskevat täsmennykset eivät saaneet työnantajapuolen tukea. Kesällä hallitus esitti, että jatkossa myös suomalaiset voisivat salata arvopaperiomistuksensa rekisteröimällä ne jonkin heitä edustavan tahon nimiin. Syksyllä hallitus uusi esityksensä hieman muutetussa muodossa. Lausuntokierroksella tämä hallintarekisteröinnin nimellä tunnettu menettely sai kuitenkin niin kovaa kritiikkiä, että lopulta hallitus veti esityksensä pois. Esityksiä koskevassa keskustelussa SAK:lla oli keskeinen rooli. Syksyllä SAK:n harmaan talouden hankeryhmä järjesti kaksi seminaaria. Ensimmäisessä teemana olivat niin sanotut tehokkaan katumisen mallit, jotka mahdollistavat veronkierron käsittelyn ilman rikosoikeudellisia seurauksia. Toinen seminaari käsitteli vuoden 2015 lopulla päättyvän harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman tuloksia. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös keskustelu seuraavan harmaan talouden toimintaohjelman tavoitteista. Pitkäaikaistyöttömien, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Työpolitiikan kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriön Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelmassa jo edellisenä vuonna käynnistetty työpolitiikan palvelurakennearviointi valmistui vuoden lopulla. Neljässä eri työryhmässä pohdittiin työttömyysturvaan liittyvää tehtävänjakoa, työnvälitystä, hallintoalojen yhteistyötä sekä palvelurakenteiden ohjausta ja kolmikantayhteistyötä. Syksyllä perustettiin vielä uusi pikainen työryhmä työvoimapolitiikan hallintorakenteiden kehittämisen selvittämiseksi. SAK oli edustettuna kaikissa työryhmissä. Arvioinnin tuloksena esitettiin 35 suositusta palvelurakenteen kehittämiseksi. Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli työvoiman palvelukeskuksia sekä palkkatukea koskevat uudistukset. Työvoiman palvelukeskukset muutettiin työllistymistä edistäväksi monialaiseksi yhteispalveluksi, toiminta lakisääteistettiin ja ulotettiin koko maahan. Palkkatuki uudistettiin kokonaisuudessaan prosenttiperusteiseksi. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2015 puolella. SAK ei ollut mukana valmistelutöissä, mutta SAK:ta kuultiin molemmista uudistuksista. Osatyökykyisten osalta SAK tiivisti yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Keväällä järjestettiin liittojen ja vammaisjärjestöjen seminaari, jossa käsiteltiin osatyökyisten työllisyyden edistämistä ja pohdittiin yhteistyön lisäämistä muun muassa tiedotuksessa ja koulutuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelma jatkoi pilottihankkeita työpaikkakohtaisten työkykykoordinaattoreiden palveluohjauksen tehostamiseksi. SAK on mukana ohjelman ohjausryhmässä.

17 16 SAK:n toimintakertomus 2014 Nuorisotakuu Nuorisotakuun toteuttaminen jatkui toisen vuoden ajan. Keväällä tehdyssä seurannassa takuun piirissä olevista nuorista yli 70 prosenttia oli työllistynyt, päässyt koulutukseen tai saanut työpaikan nuorisotakuun mukaisesti. Työllistymissuunnitelma oli tehty vajaalle 93 prosentille. Vaikka nuorten työttömyys on edelleen ollut korkealla, nuorten aktivointi oli lisääntynyt. Noin 77 prosenttia nuorista työllistyi kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestään. Osana nuorisotakuuta toteutetun nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret aikuiset, joilta puuttui toisen asteen tutkinto. Ohjelman kautta oppilaitosmuotoisessa tai oppisopimuskoulutuksessa aloitti vuonna 2014 noin opiskelijaa. Ohjelman on arvioitu tavoittaneen hyvin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kouluttamattomia nuoria aikuisia. SAK oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön laajassa työryhmässä arvioimassa ja jatkokehittämässä nuorisotakuuta. Takuun jatkaminen nähdään tärkeänä myös seuraavalla hallituskaudella. SAK osallistui Puolan Solidarnos-liiton hankkeeseen, jossa edistettiin edellisenä vuonna sovitun Eurooppalaisen nuorten työllisyyden edistämisen toimintaohjelman (Framework of action of Youth Employment) toteutumista. Suomen osalta kiinnostus kohdistui etenkin nuorisotakuuseen ja Sanssi-kortin käyttöön. Maahanmuuton tulevaisuus strategian toimenpideohjelmaan vaikuttaminen SAK oli mukana vaikuttamassa Maahanmuutto strategiaan ja siihen pohjautuvaan toimenpideohjelmaan, joka valmistui maaliskuussa Strategia on yksi hallituksen kärkihankkeista. Toimenpideohjelmassa tärkeintä SAK:lle oli parantaa maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä ja tukea työelämään sijoittumista. Lisäksi SAK korosti työelämälähtöistä kotouttamista, etenkin työllistymistä edistävää kielikoulutusta. Erityisen tärkeä oli myös neuvottelutulos, jonka mukaan vaatimusta luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei kirjattu toimenpideohjelmaan. Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selontekoon vaikuttaminen Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selonteon kuulemistilaisuus järjestettiin maahanmuuttovirastossa marraskuussa. SAK:n myötävaikutuksesta selonteossa korostettiin maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä. Merkittävä tulos on myös, että selontekoon ei kirjattu vaatimusta luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutoksiin vaikuttaminen Hallitusohjelmassa todetun, epätyypillisten työsuhteisten asemaa selvittäneen trendityöryhmän määräaika umpeutui joulukuussa Työryhmän päättymisestä tiedottaminen siirtyi kuitenkin tammikuun 2015 puoliväliin.

18 SAK:n toimintakertomus Asiallisesti työryhmän raportissa todettiin, että osa- ja määräaikaiseen työhön, vuokratyöhön sekä itsenäiseen työnsuorittamiseen sisältyy paljon selvittämistä vaativia asioita. Myös mahdollisia tarpeita lainsäädännön muuttamiselle on tarkasteltava. Työnantajapuolen vastustuksesta johtuen työryhmä ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen lainsäädännön kehittämisen keinoista. Osa-aikaisten työntekijöiden työajan vakiintumiseen liittyvää selvitystyötä jatkettiin vielä vuoden 2015 puolelle niin sanotussa sääntelytyöryhmässä. Perinteisen kolmikantaisen valmistelutyön lisäksi joulukuussa 2014 starttasi Operaatio Vakiduuni, jossa on tavoitteena kerätä nimeä kansalaisaloitteeseen pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työvoimapalveluiden kehittämistä varten neljä työryhmää. Yksi niistä arvioi työpolitiikan palvelurakennetta. Työpoliittisen ohjausjärjestelmän valmisteluryhmä esitti strategisia suosituksia, joiden toteuttaminen edellyttää konkreettisia toimeenpanosuunnitelmia. Työryhmässä pohdittiin muun muassa kolmikantaedustuksia, jotka ovat yhteydessä koko aluehallinnon uudistamiseen. Työterveyshuollon kehittäminen Vuoden 2014 alussa tuli voimaan kolmikantaisesti valmisteltu, uudistettu valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Asetuksessa painottuu aiempaa enemmän työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa. Keskeisenä keinona on työpaikan ja työterveyshuollon työterveysyhteistyö. Työterveyslaitos uudisti myös Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Asetuksen ja oppaan tekstiluonnokset olivat useampaan kertaan luettavina ja kommentoitavina SAK:n asiantuntijoilla. Opas ohjaa lähivuosina merkittävällä tavalla työterveyshuoltopalvelujen sisältöä. Vuoden 2014 aikana STM:n työterveyshuollon neuvottelukunta valmisteli myös valtioneuvoston periaatepäätöstä Työterveys 2025, jolla on tarkoitus linjata työterveyshuollon kehittämistarpeita seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tältä osin valmistelu jatkuu edelleen vuonna Kuluneen vuoden aikana jatkui sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu, ja hallitus antoi loppuvuodesta asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle. SAK, kuten myös työterveyshuollon neuvottelukunta, kommentoi valmistelun eri vaiheissa työterveyshuollon roolia osana järjestämislakia. Lakiehdotuksen mukaan tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille tulee velvollisuus tuottaa muiden palvelujen ohella myös työterveyshuoltopalveluja. Velvollisuus turvaisi jatkossakin kunnallisten työterveyspalvelujen saatavuuden alueilla, joilla niitä ei muuten ole tarjolla. Työterveyshuollon kannalta sote-järjestämislakia tärkeämmäksi voi muodostua sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja koskeva selvitys. Sillä voi olla vaikutusta myös työterveyshuollon rahoitukseen osana

19 18 SAK:n toimintakertomus 2014 terveydenhuollon rahoitusta. Eläkeratkaisun yhteydessä työmarkkinajärjestöt kuitenkin tekivät merkittävän linjauksen todetessaan, että työterveyshuollon rahoitus tulee säilyttää ennallaan. SAK julkaisi jäsenliittojen ja työpaikkojen käyttöön Työterveyshuolto-esitteen. Esite löytyy myös SAK:n nettisivuilta tulostettavana versiona. Työsuojelu, tapaturmien torjunta ja valvonnan kehittäminen STM:n työsuojeluneuvottelukunnassa, työturvallisuusmääräyksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa ja sen eri jaostoissa oli kolmikantaisesti valmisteltavina useita työsuojeluun liittyviä säädöksiä. Suomalaiseen työsuojelulainsäädäntöön vaikuttavat merkittävästi EU-tasolta tulevat direktiivit ja asetukset, jotka on saatettava voimaan myös kansallisessa lainsäädännössä. Tässä on toimittu läheisessä yhteistyössä SAK:n jäsenliittojen ja niiden työsuojeluvastaavien kanssa. Vuoden 2014 aikana johtavien työsuojelutarkastajien komitea SLIC arvioi Suomen työsuojeluvalvontaa EU-tasolta. Arvioinnin yhteydessä kuultiin palkansaajajärjestöjen näkemyksiä valvonnan tasosta. Viime vuosina tarkastusten määrä on kasvanut, mutta edelleenkin työsuojelutarkastajat käyttävät valvottavilla työpaikoilla vain vähän aikaa. STM:n työsuojeluosaston laatimat valvontaohjeet ovat yhdenmukaistaneet työsuojelun valvontaa eri alueilla. Ohjeet on käsitelty työsuojeluneuvottelukunnassa kolmikantaisesti ennen niiden voimaantuloa. Osana työsuojelun kehittämistä SAK päivitti omat työsuojelulinjauksensa. SAK:n työsuojelutavoitteet. Parempaan työympäristöön terveelliset ja turvalliset työolot ovat jokaisen työntekijän perusoikeus on luettavissa ja tulostettavissa SAK:n nettisivuilta. Sen mukaan työsuojelun perusasiat on saatava kuntoon. Lisäksi SAK ehdottaa, että työnantajalla olisi lakisääteinen velvollisuus työsuojelukoulutukseen. Tuottavuusyhteistyön ja työelämän laadun kehittäminen Työelämän laadun kehittämiseksi työskenneltiin aktiivisesti kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä. Pysyvät neuvottelukunnat ja muut institutionaaliset työelämän kehittämisen edustukset säilyivät ja toimivat kuten ennenkin. Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa nimetyt tai sen aikana käynnistyneet kolmikantaiset hankkeet jatkoivat toimintaansa aiempaan tapaan. Hankkeita olivat Työelämä 2020, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi ja Tekesin Liideri-ohjelma. SAK pyrki vaikuttamaan niiden toimintaan ja painopisteisiin siten, että toiminta vaikuttaisi konkreettisesti työelämään. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyö jatkui tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristössä, jossa käsiteltiin edellä mainittujen ohjelmien sisältöjä ja etsittiin yhteisiä tapoja vaikuttaa. Vuoden aikana alettiin palauttaa aiempia toimivia työskentelytapoja.

20 SAK:n toimintakertomus Koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja koulutuksen laadun kehittäminen Vuoden 2014 suurin koulutuspoliittinen kokonaisuus oli toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Tarkoituksena oli uudistaa järjestäjäverkon ja rahoituksen rakenteet. Erityisesti SAK:lle tärkeää oli ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rahoitusmallien uudistaminen. SAK osallistui uudistukseen aktiivisesti. Työryhmän työ valmistui vuoden lopussa, ja hallituksen esitykset uusista laeista annettiin eduskunnalle joulukuussa. Esitysten sisällöt vastasivat pääpiirteittäin SAK:n tavoitteita. SAK ja TSL tekivät uuden Osaamisen kehittäminen työpaikalla -oppaan. Käsikirja kokoaa tiiviiseen pakettiin keskeiset tiedot aikuisten koulutusmahdollisuuksista ja osaamisen kehittämisestä työpaikoilla. Se pyrkii myös murtamaan koulutukseen liitettyjä myyttejä. Oppaan painettua versiota on toimitettu jäsenliittoihin. Se löytyy myös Työelämän verkko-opiston internet-sivuilta. SAK:lla oli edustus ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen työryhmässä (TUTKE2), joka sai työnsä valmiiksi vuonna Laki hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä. Lähtökohtana oli selkeyttää ammatillisen koulutuksen tutkintojen rakennetta ja päivittää se vastaamaan työelämää entistä paremmin. Tässä onnistuttiin monelta osin. SAK oli mukana TSL:n hallinnoimassa Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeessa, jossa kartoituskyselyllä selvitettiin oppimisvaikeuksien ilmenemistä ja tunnistamista työpaikoilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Kyselyssä selvitettiin myös, miten oppimisvaikeuksista kärsivien työtä ja uuden oppimista voi tukea. Selvitys osoittaa, että oppimisvaikeudet ovat vielä suhteellisen vieras ilmiö työpaikoilla. Vaikeuksia ei välttämättä tunnisteta eikä niistä kärsiviä työntekijöitä osata tukea. Oppilaitosyhteistyö SAK järjesti keväällä kaksipäiväiset seminaarit sekä ammattiopettajille että opintoohjaajille ja historian opettajille. Seminaareissa käsiteltiin muun muassa työelämän muutoksia ja kehittämistä, tulopolitiikkaa ja työriitojen sovittelua sekä koulutuksen ja edunvalvonnan ajankohtaisia asioita. SAK:n oppilaitosyhteistyö esittäytyi helmikuussa valtakunnallisilla opo-päivillä Seinäjoella, joissa SAK palkitsi yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen opojen kanssa vuoden opon Kari Määtän Kainuun ammattiopistosta. Tutkimustoiminta SAK:n työolobarometri 2014 SAK:n työolobarometrilla kartoitetaan työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työstä ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista. Työolobarometri toteutettiin vuonna 2014 neljännen kerran. Barometrin osaksi rakennettiin uusi Hyvän työn mittari, jolla voidaan seurata työolojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla. Mittarin avulla saadaan tietoa, mihin

21 20 SAK:n toimintakertomus 2014 kaikkeen työelämän laatu vaikuttaa ja miten hyvillä tai huonoilla työpaikoilla työntekijät työtänsä tekevät. Pohjaksi Hyvän työn mittarille julkaistiin SAK:n Hyvä työ -asiakirja, jossa kuvataan hyvän työn ominaisuuksia SAK:laisissa ammateissa. Työolobarometrista julkaistiin erillinen Hyvän työn mittaria käsittelevä osaraportti Hyvät työt harvassa sekä sukupuolten tasa-arvoon liittyvä osaraportti Tasa-arvoisen työelämän sudenkuopat. SAK:n luottamushenkilöpaneeli SAK:n luottamushenkilöpaneeli kartoittaa luottamushenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia edunvalvonnan ja työelämän kehittämiselle. Lisäksi paneelin kautta kerätään mahdollisimman ajankohtaista tietoa SAK:laisten työpaikkojen todellisuudesta. Paneelin kokoonpano päivitettiin alkuvuodesta, minkä jälkeen siinä oli mukana noin luottamushenkilöä. Jäsenistä luottamusmiehiä oli noin 700, työsuojeluvaltuutettuja noin 400 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 150. Paneelin jäsenten jakauma vastaa hyvin SAK:n jäsenjakaumaa. Vuoden aikana tehtiin seitsemän kyselyä. Kyselyiden teemoina olivat muun muassa eläkeuudistus, neuvottelutoiminnan sujuvuus, vuosilomalain muutokset ja osaamisen kehittäminen työpaikoilla. SAK:n historiahanke SAK:n historiantutkimus jatkui. Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimi Matti Tukiainen, ja toimikunta kommentoi käsikirjoituksia kokouksissaan.

22 SAK:n toimintakertomus SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN Työttömyysturvan uudistukset Työttömyysturvaan on tehty kolmikantaisten sopimusten perusteella runsaasti muutoksia viime vuosina. Vuoden 2011 raamisopimuksessa sovittiin parannuksista soviteltuun päivärahaan ja lomautusajan päivärahaan sekä lomakorvauksen jaksotuksen poistosta. Ne tulivat voimaan Lisäksi sopimuksessa sovittiin laajemmasta uudistuksesta, joka tulisi voimaan Tämän laajemman uudistuksen peruslinjauksia täsmennettiin vielä vuoden 2012 työurasopimuksessa. Myös vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin uusista parannuksista työttömyysturvaan. Vuonna 2014 tuli voimaan työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu omavastuuajan lyhentäminen viiteen päivään sekä sovitellun päivärahan 300 euron suojaosa. Myös lukuisilla muilla muutoksilla pyrittiin aiempaa yksinkertaisempaan, selkeämpään ja kannustavampaan työttömyysturvaan. Tämän uudistuksen jälkeen työttömyysturvaan tehtiin maan hallituksen rakennepaketin ja kehysriihen myötä leikkauksia ja tiukennuksia. Rakennepaketin ratkaisun mukaisesti velvoitetta työn vastaanottamiseen laajennettiin koskemaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolisia työpaikkoja, joihin matka-aika on alle puolitoista tuntia joukkoliikenteellä. Samassa yhteydessä tosin eduskunta poisti vastaanottovelvoitteen tilanteista, joissa kokoaikatyön palkka työmatkakulujen jälkeen jää päivärahaa pienemmäksi. Kehysriihessä hallitus päätti leikata indeksikorotuksia 0,4 prosentin suuruisiksi sekä leikata ansiopäivärahasta 50 miljoonaa euroa. SAK vastusti molempia leikkauksia, mutta osallistui kuitenkin niiden valmisteluun vaikuttaakseen säästöjen toteutustapaan. Leikkaus päädyttiin kohdentamaan korkeimpiin ansiopäivärahoihin sekä korotettuun ansio-osaan. Pieni- ja keskituloisten ansiopäiväraha siis säästyi leikkauksilta. SAK vastusti työttömyysturvan leikkauksia myös eduskunnan valiokuntakuulemisissa. Osaamisen kehittämisen toimintamalli Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä eli niin sanottua kolmen päivän koulutusoikeutta koskeva toimintamalli tuli lakina voimaan vuoden 2014 alussa. SAK seurasi ja keräsi tietoa mallin käyttöönotosta. Lokakuussa SAK:n luottamushenkilöpaneelissa toteutettiin kysely, jonka tulosten mukaan esimerkiksi koulutussuunnitelmia ei ole tehty läheskään kaikilla työpaikoilla. SAK osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevan mallin valmisteluun. Sen on tarkoitus edistää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien käyttöönottoa ja asianmukaista käsittelyä työpaikoilla. Malli julkistettiin maaliskuussa 2014.

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS

TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS 1 (5) TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS 1. Johdanto Suomen kansantalouden työllistämiskyky sekä mahdollisuudet turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittava talouskasvu ovat vaarantuneet kansainvälisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Työurasopimus lyhyesti

Työurasopimus lyhyesti Työurasopimus lyhyesti EK, AKAVA, SAK, STTK 23.3.2012 Mitä sovittiin työelämän kehittämisestä? Mikä muuttuu työttömyysturvassa? Mitä sovittiin eläkejärjestelmään? Mitä sovittiin työelämän kehittämisestä?

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot