SAK:n valtuusto SAK:n toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n valtuusto 21. 22.5.2015. SAK:n toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 SAK:n valtuusto SAK:n toimintakertomus 2014

2 SAK:n toimintakertomus SISÄLLYS PUHEENJOHTAJAN KATSAUS SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 Yhteiskunnallinen tilanne... 4 Taloudellinen tilanne... 4 Sopimustilanne... 5 Työelämän kehitys TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN... 6 Eläkeuudistus NEUVOTTELU- JA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 8 Neuvottelujärjestelmän uudistaminen... 8 Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitut neuvottelut (työajan vakiintuminen) LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen Ilmasto- ja energiapolitiikka kotimaassa EU:n ilmasto- ja energiastrategian keskiöön päästöjen vähentäminen Työntekijöiden osallistaminen YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon Kestävä työ -koulutus liitoille Kestävää kasvua ja työtä Hakaniemen hankekeskus Yritysten yhteiskuntavastuu Talouspolitiikan linja: tasapainoilua nollakasvun oloissa Liikenne- ja asuntopolitiikka Julkiset hankinnat Harmaan talouden torjunta Pitkäaikaistyöttömien, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Työpolitiikan kehittäminen Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Nuorisotakuu Maahanmuuton tulevaisuus strategian toimenpideohjelmaan vaikuttaminen Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selontekoon vaikuttaminen Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutoksiin vaikuttaminen Työterveyshuollon kehittäminen Työsuojelu, tapaturmien torjunta ja valvonnan kehittäminen Tuottavuusyhteistyön ja työelämän laadun kehittäminen Koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja koulutuksen laadun kehittäminen Oppilaitosyhteistyö Tutkimustoiminta SAK:n työolobarometri SAK:n luottamushenkilöpaneeli SAK:n historiahanke SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN Työttömyysturvan uudistukset Osaamisen kehittämisen toimintamalli Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö... 22

3 2 SAK:n toimintakertomus 2014 Koulutusneuvojahanke Ikäohjelmamalli YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN EU-vaalit Eduskuntavaalit 2015 ja seuraava hallitusohjelma VAHVA JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY Järjestäytymisen edistäminen Luottamusmiesten toimintaedellytysten vahvistaminen Paikallis- ja aluetoiminnan vahvistaminen Kulttuuritoiminta Järjestö- ja sopimusrajariitojen ennaltaehkäisy Nuorisotoiminta Ruotsinkielinen toiminta Svenskspråkiga verksamheten Viestintä Eläkeviestintää kaikelle kansalle KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN EU-edunvalvonnan tehostaminen ja koordinointi Työelämän perusoikeuksien vahvistaminen ITUC:n kolmas maailmankongressi TTIP EDUSTAJAKOKOUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Sääntöuudistus Edunvalvonnan linjausten valmistelu TOIMISTON TYÖTAPOJEN JA -VÄLINEIDEN PARANTAMINEN Tietovälineuudistus HALLINNON KOKOUKSET Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Työvaliokunta LIITTEET Liite 1 Hallintoelimien jäsenet Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Työvaliokunta Asiantuntijaryhmät Foorumit Hankeryhmät LIITE 2 Jäsenyydet LIITE 3 Henkilöstö LIITE 4 Jäsenmäärät LIITE 5 Lausunnot LIITE 6 FinUnionsin toimintakertomus

4 SAK:n toimintakertomus PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuotta 2014 leimasi edelleen talouden ja työllisyyden huono kehitys. Vuoden aikana työttömien määrä nousi noin yhdellä prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopulla Tilastokeskuksen mukaan noin Talouden kehitystä kuvaava bruttokansantuotteen kasvu jäi sekin miinusmerkkiseksi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui edellisvuoteen verrattuna 0,1 prosentilla. Maan hallitus yritti supistaa kestävyysvajetta ja luoda kasvulle pohjaa rakenteellisilla uudistuksilla, mutta varsin vähäisin tuloksin. Suurimmat hankkeet, kunta- sekä sosiaali- ja terveysalan uudistukset, etenivät vain verkkaisesti. Monen arvion mukaan myös vuoden 2015 eduskuntavaalien läheisyys lamaannutti poliittista päätöksentekoa. Työmarkkinoilla elettiin vuoden 2013 lopulla solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan. Vuoden alusta suurin osa suomalaisista palkansaajista sai kahdenkymmenen euron yleiskorotuksen. Historiallinen, pelkästään euromääräinen korotus oli suhteellisesti parempi pieni- kuin suurituloisille palkansaajille. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa vahvistettiin jo aiemmin työurasopimuksessa sovitun eläkejärjestelmän uudistustyön aloittaminen. Tiiviitä neuvotteluja käytiin koko vuosi, ja valmista tuli syyskuun lopulla. Neuvottelutuloksen mukaan eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen kymmenen vuoden kuluessa uudistuksen voi-maantulosta. SAK:lle uudistuksessa tärkeää oli nuorille annetun eläkelupauksen lunastaminen ja ikääntyvien aseman parantaminen. Myös työelämän laatuun neuvoteltiin kohennuksia. Historiallista uudistuksessa on, että eläke-etuudet ja -maksut saatiin nyt tasapainoon. Ratkaisu supistaa julkisen talouden kestävyysvajetta miljardilla eurolla. Työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittamassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin myös neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Työn oli määrä valmistua jo vuoden 2014 aikana, mutta vaikeiden, työmarkkinoiden perusteisiin menevien asiakokonaisuuksien takia neuvottelut venyivät. Työnantajien tavoitelistan kärjessä oli lakkojen suitsiminen, ja työntekijöiden päämääränä oli alipalkkauksen rangaistavaksi saattaminen. SAK aloitti kertomusvuonna valmistautumisen tuleviin eduskuntavaaleihin tuomalla julki omat vaalikauden tavoitteensa. Kärjessä oli työllisyyden parantaminen, josta kertoo koko kampanjan tunnus Hyvää (t)yötä Suomi. Tavoiteasiakirjassa korostetaan, että turvallisuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä tuloerojen pienentäminen parantavat työllisyyttä ja vähentävät työttömyyttä. Vuoden aikana aloitettiin tiiviimpi valmistautuminen SAK:n kesäkuun 2016 edustajakokoukseen. Työn alla olivat muun muassa sääntöjen uusiminen ja edunvalvonnan linjaukset. Loppuvuodesta esille noussut uuden palkansaajakeskusjärjestön mahdollinen perustaminen tuo oman lisänsä edustajakokouksen valmistelulle. Lauri Lyly puheenjohtaja

5 4 SAK:n toimintakertomus SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhteiskunnallinen tilanne Vuonna 2014 politiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa tehtiin hyvin ahtaissa talouden ja työllisyyden oloissa. Kaikilla toimijoilla oli aika lailla yhteinen ymmärrys tilanteesta ja tavoiteltavasta päämäärästä. Sen sijaan keinoista ja niiden vaikuttavuudesta vallitsi isojakin näkemyseroja. Maan hallitus yritti koko vuoden saada rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Suurimmat uudistushankkeet, eli kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyssektorin uudistus sote, eivät kuitenkaan edenneet toivotulla tavalla. Eduskuntavaalien läheisyys tuntui kaikkiaan kiristäneen yhteiskunnallista ilmapiiriä. Monet poliitikot vaativat työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia ja lisää joustoja. Näin siitä huolimatta, että työmarkkinoilla neuvoteltiin vuoden aikana muun muassa suuri eläkeuudistus. Politiikan puolella sen sijaan oli hiljaisempaa. Hallituksen pohja kapeni vuoden aikana kahdella puolueella, kun vasemmistoliitto jätti hallituksen keväällä säästöjen ja vihreät syksyllä ydinvoiman takia. Poliittisesti merkittävää oli myös hallituksen johtokaksikon vaihtuminen. Pääministerin ja valtiovarainministerin lisäksi myös riviministerien joukossa tapahtui muutoksia. Talouden ja työllisyyden lisäksi yhteiskunnallista keskustelua käytiin muassa verotuksesta, Natosta, Ukrainan tilanteesta sekä suhteesta Venäjään. Ukrainan kriisi Venäjä-pakotteineen vaikeutti jonkin verran Suomen entisestään hankalaa taloudellista tilannetta. Taloudellinen tilanne Vuodesta 2014 tuli ennakkotietojen perusteella kolmas peräkkäinen bruttokansantuotteen supistumisen vuosi. Alustavien tietojen mukaan BKT supistui 0,1 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensivät erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityinen kulutus väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Vienti väheni 0,4 prosenttia ja tuonti 1,4 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen ansiotaso nousi edelliseen vuoteen verrattuna ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia, ja reaaliansiot nousivat 0,4 prosenttia. Kun huomioidaan verotus, inflaatio, työllisten määrä ja tulonsiirrot, voidaan todeta, että kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2014 keskimäärin , mikä oli vähemmän kuin vuonna Työllisyysaste oli 68,3 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 68,5 prosenttia. Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, ja vuonna 2013 se oli 8,2 prosenttia. Työttömiä oli keskimäärin henkeä, mikä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2014 oli 0,2 prosenttia pienempi kuin vuonna Työpanoksen määrä työllistä kohti pysyi lähes ennallaan.

6 SAK:n toimintakertomus Ennakkotietojen perusteella julkisyhteisöjen alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä ylittäisi näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa sitten vuoden Vaikka bruttokansantuote putosi, verokertymä kohosi 1,5 prosenttia verotuksen kiristymisen johdosta. Kokonaisveroaste nousi 44,1 prosenttiin BKT:stä. Julkinen velka (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) kohosi yhteensä 121 miljardiin euroon. Vuoden 2013 loppuun verrattuna velka kasvoi 8,4 miljardia euroa, ja velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi 55,8 prosentista 59,3 prosenttiin. Suomi jäi vielä niukasti alle EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin velkarajan. Sopimustilanne Valtaosa alakohtaisista työ- ja virkaehtosopimuksista solmittiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan vuoden 2013 syksynä. Tämän johdosta vuonna 2014 sopimustoiminnan koordinoinnissa keskityttiin pitkälti ajankohtaisten työmarkkinaasioiden seurantaan ja tiedottamiseen. Sopimusvastaavat kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Lisäksi keväällä pidettiin korkean tason seminaari, jossa oli useita ulkopuolisia alustajia. Toinen sopimusvastaavien seminaari pidettiin syksyllä. Työelämän kehitys SAK:n työolobarometrilla ja sen aineistosta rakennetulla Hyvän työn mittarilla päästiin ensimmäistä kertaa tutkimaan SAK:laisten työssäkäyvien työelämän laatua luotettavasti. Vajaalla neljänneksellä (23 %) SAK:laisista työntekijöistä oli joko hyvät tai melko hyvät työolot. Huonot tai melko huonot työolot oli viidenneksellä (20 %) työntekijöistä. Vain seitsemällä prosentilla palkansaajista oli todella hyvät olosuhteet. Niille oli tyypillistä, että työntekijät tulevat toimeen palkallaan ja kokevat työnsä turvalliseksi. Työ ei ollut vaaraksi terveydelle, ja työntekijöitä kohdeltiin tasavertaisesti. Suurin osa erittäin hyvien työpaikkojen työntekijöistä oli myös tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin, koki työn iloa ja yhteenkuuluvuutta työporukan kanssa sekä sai riittävästi tukea työnantajaltaan. Hälyttävän huonoissa työoloissa työskenteli melkein joka kymmenes (9 %) SAK:laisista työntekijöistä. Heidän arkeaan leimasi jatkuva kiire ja kokemus, että työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Heillä oli tyypillisesti toimeentuloongelmia, ja usein työ uhkasi terveyttä. Hieman yli puolet SAK:laisista (56 %) työskenteli olosuhteissa, joita voi kuvailla keskinkertaisiksi. Töissä jotkut asiat olivat hyvin, toiset taas huonosti. Yleisesti ottaen heidän kohdallaan työelämän laadussa oli paljon parantamisen varaa, vaikka työ ei varsinaisesti heikentänyt heidän elämänlaatuaan. Hyviä, keskinkertaisia ja huonoja töitä löytyy kaikilta aloilta, kaiken kokoisista työpaikoista ja ympäri Suomea. Työelämän laatu ei synny mistään rakenteellisista tekijöistä, vaan nimenomaan työpaikan toimintatavoista.

7 6 SAK:n toimintakertomus TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN Eläkeuudistus 2017 Vuonna 2014 SAK neuvotteli laajasta työeläkejärjestelmän uudistuksesta, jonka on määrä tulla voimaan vuonna Uudistuksen tavoitteena oli turvata työeläkejärjestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tavoitteena oli myös työurien pidentäminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen. Erityisesti eliniän aiempia arvioita nopeampi nousu teki uudistuksen välttämättömäksi. Eläkeneuvotteluja oli pohjustettu edeltävinä vuosina työurasopimuksessa sekä työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Niissä oli sovittu asialistaa ja aikataulua neuvotteluille sekä sovittu tarpeellisten taustaselvitysten teettämisestä. Nämä vuonna 2013 valmistuneet arviot eläkejärjestelmästä osaltaan pohjustivat neuvotteluita. Ennen eläkeneuvotteluiden tiivistymistä SAK:n asiantuntijat kiersivät laajasti liittoja jäsentilaisuuksissa keskustelemassa SAK:n ja palkansaajien tavoitteista. SAK:n kärkitavoitteiksi olivat valikoituneet nuorten eläkelupauksen lunastaminen, ikääntyvien aseman turvaaminen ja työelämän laadun kehittäminen. Lisäksi neuvotteluiden taustalla oli yhdessä sovittu tavoite työurien pidentymisestä (eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu 62,4 vuoteen 2025 mennessä) sekä valtiovallan edellyttämä yhden prosenttiyksikön helpotus kestävyysvajeeseen. Eläkeneuvottelut tiivistyivät syksyllä, jolloin neuvotteluita käytiin pitkään päivittäin. Neuvottelutulos saavutettiin 26. syyskuuta Sopimuksen hyväksyivät kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt paitsi Akava. Eläkeratkaisussa sovittiin eläkeiän nostosta, uudesta osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä, eläkkeen karttumisesta tasaisesti koko työuran ajan, raskaan ja pitkän työuran tehneiden työuraeläkkeestä sekä eläkeiän ehdollisesta kytkemisestä elinajanodotteeseen vuoden 2025 jälkeen. Työelämän laadun osalta ehkä merkittävintä oli ikääntyneiden työntekijöiden entistä vahvempi oikeus siirtyä halutessaan osa-aikatöihin. Viranomaisten ja tutkijoiden arvioiden mukaan sovitut toimet riittävät toteuttamaan uudistukselle asetetut kestävyysvaje- ja työuratavoitteet. Yksilötasolla ratkaisu parantaa erityisesti nuorten sukupolvien ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien eläketurvaa. Eläkesovun syntymisen jälkeen erityisesti ratkaisun ulkopuolelle jäänyt Akava kritisoi sopimusta ikääntyneiden korotettujen karttumien poistamisesta ja korkeasti koulutettujen unohtamisesta. Kritiikistä huolimatta Akava lähti mukaan eläkelakien jatkovalmisteluun sopimuksen pohjalta. Tavoitteena on valmistella lait vuoden 2015 aikana, jolloin uusi eduskunta voisi ne hyväksyä. Muutokset astuisivat voimaan vuoden 2017 alussa.

8 SAK:n toimintakertomus Eläkesopimuksen syntymisen jälkeen SAK:n asiantuntijat kiersivät aktiivisesti ympäri maata kertomassa ratkaisusta jäsenliitoille ja niiden jäsenille. Muutamassa kuukaudessa tilaisuuksia kertyi yli kuusikymmentä.

9 8 SAK:n toimintakertomus NEUVOTTELU- JA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Neuvottelujärjestelmän uudistaminen Sopimustoiminnan kannalta merkittävimpänä voidaan pitää tammikuussa 2014 käynnistyneitä työllisyys- ja kasvusopimukseen perustuvia neuvottelujärjestelmän uudistamista koskevia neuvotteluja. Keväällä neuvotteluja käytiin keskusjärjestö- ja liittoedustajista koostuneessa laajassa työryhmässä. Syksyllä työtä jatkettiin tiiviimmällä aikataululla pääosin keskusjärjestöjen edustajista koostuneessa valmisteluryhmässä. Palkansaajapuoli asetti hyvissä ajoin yhtenäiset tavoitteet neuvotteluille. Tärkeitä asiakokonaisuuksia olivat muun muassa työtaistelun syihin puuttuminen, turvaamistoimien käytön poissulkeminen työriidoista, työnantajan tulkintaetuoikeuden rajoittaminen, alipalkkauksen kriminalisointi, surulakkojen seuraamusten tuomitsematta jättäminen, tes-shoppailun estäminen ja sopimuksettomien alojen vähimmäiskorotusten turvaaminen. Työnantajapuolen keskeisimmät tavoitteet olivat muun muassa ilmoitusmenettelyn laajentaminen kaikkiin työtaisteluihin, hyvityssakkojen merkittävä korottaminen, suhteellisuusperiaate tukityötaisteluihin ja suojelutyön laajentaminen. Neuvottelujen piti valmistua syksyn loppuun mennessä, mutta määräaikaa jouduttiin siirtämään muun muassa eläkeneuvottelujen johdosta ensin jouluun. EK:n työvaliokunta asetti kuitenkin uudeksi määräajaksi helmikuun puolivälin, koska neuvotteluissa ei ollut edetty riittävästi vielä jouluun mennessä. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitut neuvottelut (työajan vakiintuminen) Työllisyys- ja kasvusopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työajan vakiintumisesta ja siihen liittyvästä toimeksiannosta yksiselitteisesti ja tarkoin sanamuodoin. Osapuolet totesivat yksimielisesti, että työaika vakiintuu joissakin tapauksissa työsuhteessa noudatettavaksi työsuhteen ehdoksi työsopimuksessa sovittua työaikaehtoa täydentäen tai sen korvaten. Oikeustilan todettiin olevan epäselvä. Lisäksi osapuolet sopivat, että kolmikantainen työryhmä selvittää työajan vakiintumisen kriteerit ja ehdottaa tarvittavat toimenpiteet tilanteen selkiyttämiseksi. Neuvottelut alkoivat työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitun mukaisesti keväällä Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työelämän sääntelytyöryhmä laati kevään ja syksyn aikana selvitystä kriteereistä, joilla työaika voi vakiintua työsuhteen ehdoksi. Neuvoteltavana muun muassa oli, milloin ja miten työaika vakiintuu niin sanotun vaihtelevan työajan sisältävissä työsopimuksissa. Lisäksi työryhmän tulisi ehdottaa toimenpiteitä epäselvän tilanteen selkiyttämiseksi. SAK:n tavoitteena on ollut, että jo työsopimusta solmittaessa siihen kirjattaisiin aina mahdollisimman lähelle todellisuutta vastaava työaika. Lisäksi työsuhteen kestäessä työajan tulee vakiintua työsuhteen ehdoksi vastaamaan työntekijän tosiasiassa tekemää työaikaa. SAK:n näkemyksen mukaan työllisyys- ja kasvusopimuksen

10 SAK:n toimintakertomus kirjauksella on nimenomaan tarkoitettu, että yksittäisen työntekijän työaika voi vakiintua ja että asia tulisi ratkaista lainsäädännöllä. Neuvottelut työajan vakiintumisesta jatkuvat keväällä 2015 tämän hallituskauden ajaksi asetetussa työelämän sääntelyryhmässä.

11 10 SAK:n toimintakertomus LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen Ilmasto- ja energiapolitiikka kotimaassa Suomen hallituksen vuonna 2013 valmistelema ilmastolakiesitys oli eduskunnan käsittelyssä vuonna SAK piti niin sanottua puitelakia hyväksyttävänä ja puolsi sitä myös julkisissa keskusteluissa. Tämä siitä huolimatta, että SAK ei kannattanut ajatusta lakiin kirjattavasta täsmällisestä tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasuja 80 prosenttia. Esitetty ilmastolaki olisi hyvä suunnittelujärjestelmä, joka kokoaa yhteen hajanaista ja eri ministeriöistä johdettua toimintaa. Lain avulla olisi mahdollista hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Onnistuessaan laki tuo myös ennustettavuutta ilmastopolitiikkaan sekä lisää neutraalia tutkimustietoa. Ilmasto- ja energialakeihin liittyvät asiat on käsitelty SAK:n ilmasto- ja energiapoliittisessa asiantuntijatyöryhmässä. Työryhmä kokoontui keskimäärin joka toinen kuukausi. Energiapolitiikassa tärkeimmät kotimaan asiat liittyivät perusvoimaratkaisuihin. Teollisuuden Voiman ja Fennovoiman ydinvoimahankkeiden periaatepäätökset tulivat eri syistä uudelleen arvioitaviksi. SAK kannatti molempien hankkeiden viemistä eteenpäin sekä ilmastonsuojelun että taloudellisten seikkojen vuoksi. SAK vaikutti niiden puolesta yhteiskuntavaikuttamisen ja julkisen keskustelun keinoin. Valtioneuvosto päätyi äänestyksen jälkeen esittämään vain Fennovoiman muutetun periaatepäätöksen viemistä eduskuntaan, jossa se hyväksyttiin. Teollisuuden voiman hakemus pidennyksestä periaatepäätöksen voimassaoloaikaan ei edennyt eduskuntaan, jolloin alkuperäinen aikataulu jäi voimaan. Olkiluodon neljännen yksikön investointi- ja rakentamispäätökset olisi näin ollen tehtävä vuoden 2015 aikana. Hankkeen tulevaisuus jäi epävarmaksi. Ilmastonmuutoksen hillinnän keinot vaikuttavat suomalaisten elinkustannuksiin, työllistymismahdollisuuksiin sekä yritysten ja kotitalouksien energian hintaan. Siksi SAK on ollut aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja ilmasto-ja energiapolitiikassa niin kansallisesti, EAY:n kautta EU:ssa kuin YK:n ilmastoneuvotteluissa. EU:n ilmasto- ja energiastrategian keskiöön päästöjen vähentäminen SAK laati ilmasto-ja energiapoliittista kannoistaan keväällä puheenvuoron Ajankohtainen Euroopan unionin ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka. Sen mukaan päästövähennystavoitteet pitää johtaa tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Ilmastopolitiikan keinoja valitessa on huomioitava nykyistä paremmin vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen. Ilmasto- ja energiapolitiikassa on huolehdittava myös, että kansalaisten ja teollisuuden käyttämä energian hinta pysyy kohtuullisena. SAK pitää tärkeänä puhtaan ja uusiutuvan energian edistämistä.

12 SAK:n toimintakertomus EU:n komissio julkaisi tammikuussa esitykset EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiksi vuoteen 2030 sekä päästökaupan uudistamiseksi. SAK:n mielestä EU:n ilmastopolitiikalla tulisi nykyisten kolmen päämäärän sijaan olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasiallisena keinona olisi toimiva ja kattava päästökauppa, markkinavakausmekanismi mukaan lukien. Päästökauppa ja EU:n entistä tiukempi tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä nostanevat päästöyksiköiden ja sen myötä sähkön hintaa. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvitysmekanismeja toimialoille, joita uhkaa hiilivuoto. Myös Suomen olisi tarjottava energiaintensiiviselle teollisuudelleen kilpailukykyinen toimintaympäristö. Työntekijöiden osallistaminen YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen enintään kahteen asteeseen on mahdollista vain maailmanlaajuisin toimin, joihin osallistuvat EU:n lisäksi Yhdysvallat ja kehittyvät taloudet varsinkin Kiina. Kioton toiselle velvoitekaudelle osallistuvat maat kattavat vain 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pariisin YK:n ilmastoneuvottelujen tuloksena on oltava kunnianhimoinen ja vähintäänkin kaikkia G20-maita sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Eurooppa-neuvosto on sopinut, että globaalin sopimuksen osana EU:n päästövähennystavoite kiristyy vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n ei pidä sitoutua yksipuolisesti päästövähennystavoitteen kiristämiseen, sillä se siirtäisi teollisuustuotantoa entistä varmemmin pois Euroopasta. Mahdollisten kiristysten on oltava ehdollisia muiden osapuolien sitovien tavoitteiden kiristymiselle. Pariisin ilmastokokousta pohjustava konferenssi pidettiin joulukuussa 2014 Perun pääkaupungissa Limassa. Suomen virallisessa valtuuskunnassa SAK edusti kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä. Limassa hyväksyttiin päätös- ja elementtiasiakirjat. Päätösasiakirjassa hahmoteltiin, millaisilla toimilla maat valmistautuvat vuoden kuluttua järjestettävään Pariisin ilmastokokoukseen. Elementtiasiakirjassa käsiteltiin sopimuksen rakennetta. Maailman ay-liike ja SAK ovat ajaneet oikeudenmukaisen siirtymän ja säällisen työn käsitteiden sisällyttämistä erityisesti elementtiasiakirjaan Durbanin ja Dohan sopimusten mukaisesti. Limassa hyväksyttyä tekstiä ei voi kehua. Se ei esimerkiksi aseta tiukkoja rajoja tai ehtoja kansallisesti ilmoitettaville päästövähennyssitoumuksille. Siinä ei ole yhtään viittausta työntekijöihin, työelämään tai elinkeinoihin. Konferenssiin osallistuneet 120 ay-liikkeen edustajaa viestivätkin, että ay-liike ei voi antaa tukea prosessille, josta puuttuu sekä kunnianhimo että työntekijöiden osallistaminen. Pariisissa 2015 onkin varmistettava, että ilmastoneuvottelujen osapuolet sitoutuvat siirtymään kohti matalia kasvihuonekaasupäästöjä oikeudenmukaisesti luoden reilua työtä ja hyvälaatuisia työpaikkoja. Tällaisia toimia ovat muun muassa palkansaajien muutosturva, sosiaalidialogin vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen.

13 12 SAK:n toimintakertomus 2014 Kestävä työ -koulutus liitoille Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia yhteiskuntasitoumuksen Suomi, jonka haluamme Siinä julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat allekirjoittaneet kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen konkreettinen esitys on Kestävä työ -koulutushanke. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoisuutta yritysten ja työntekijöiden omien toimintatapojen merkityksestä työpaikoilla ja lisätä työpaikkojen yhteistoimintaa. Samalla päämääränä on vähentää hiilipäästöjä, säästää energiaa, lisätä energiatehokkuutta ja löytää uusia toimintatapoja. Vuonna 2014 suunniteltiin Kestävä työ -koulutuspaketti ammattiliittojen luottamushenkilöiden käyttöön sekä kaksi pilottikoulutusta liittojen omille kouluttajille. Koulutukset toteutetaan keväällä ja syksyllä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa vuosille valmisteltiin kahden vuoden ajan Koheesio-työryhmässä, jossa SAK oli edustettuna. Ohjelma toteutetaan koko Suomessa poislukien Ahvenanmaan maakunta, jolla on oma ohjelmansa. Euroopan sosiaalirahaston ESR:n ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n Suomen-ohjelmat on nyt kirjoitettu samaan asiakirjaan. Maaseudun kehittämisohjelma on edelleen erillinen asiakirja. Suomen rakennerahastojen rahoitusosuus väheni aiemman kauden 4,1 miljardista 2,9 miljardiin euroon. Tämän vuoksi ohjelman tavoitteita on priorisoitu aiempaa tarkemmin ja vähennetty määrällisesti. Harvan asutuksen vuoksi eniten rahaa on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ohjelma on linjassa Eurooppa strategian kanssa. ESR:n tavoitteet tukea työllisyyttä, edistää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä torjua köyhyyttä ja lisätä sosiaalista osallisuutta ovat yhdenmukaiset SAK:laisten tavoitteiden kanssa. Myös EAKR:n tavoitteet lisätä pk-yritysten kilpailukykyä sekä tuottaa ja hyödyntää uusinta tietoa ja osaamista edistävät työllisyyttä. Työelämä ohjelman tavoitteita on mahdollista toteuttaa rakennerahastovaroin. Maakuntien yhteistyöryhmien rooli korostuu hankerahoituksesta päätettäessä. Euroopan komission käytännesääntö kumppanuudesta hyväksyttiin tammikuussa Se selkeyttää työmarkkinajärjestöjen roolia valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla niin hanketoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissa. Periaatteen tunnetuksi tekemiseksi ETUC järjesti viiden seminaarin sarjan eri EU-maissa. Yksi seminaareista pidettiin syyskuussa Helsingissä. Suomalaisten lisäksi seminaariin osallistui keskusjärjestöjen hanketoiminnasta vastaavia henkilöitä Baltian maista, Englannista ja Irlannista.

14 SAK:n toimintakertomus Komission käytännesääntöjen toteutuminen eri jäsenmaissa on pysyvästi ESR-komitean työlistalla. Hakaniemen hankekeskus Liittojen hanketoiminnan vireyttämiseksi perustettiin Hakaniemen hankekeskus, joka keskittyi ensimmäisen toimintavuotensa aikana hanketoiminnan tunnetuksi tekemiseen ja hankeideoiden kehittelyyn. Keskus toimii yhteistyössä liittojen ja Työväen Sivistysliiton TSL:n kanssa. Ensimmäinen hankehakemus jätettiin joulukuussa Yritysten yhteiskuntavastuu SAK on edustettuna työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa yritysten yhteiskuntavastuun neuvottelukunnassa yhvassa. Se toimii samalla kansallisena OECD-kontaktipisteenä. Komission avoimeen kuulemiseen yritysvastuusta annettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto. Kuulemisen tarkoituksena oli arvioida komission vuonna 2011 julkaiseman yritysvastuustrategian onnistumista. Eniten keskustelua EU:n yritysvastuupolitiikassa on herättänyt komission esitys yritysten vastuullisuusraportoinnin pakollisuudesta. Huhtikuussa 2014 asiassa mentiin askel eteenpäin, kun parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa hiomansa kompromissin suuryritysten vastuullisuusraportoinnin velvoittavista direktiivimuutoksista. Raportointivelvoite koskee vain yli 500 henkilön yrityksiä. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä rajan pitäisi olla 250 henkilöä. Suomalaiset palkansaajajärjestöt painottavat yritysten yhteiskuntavastuussa erityisesti työelämän pelisääntöjä, työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä yritysten vastuuta ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä. Järjestöjen mielestä pelkät suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan velvoittavaa lainsäädäntöä sekä EU-tasolla että kansallisesti. Talouspolitiikan linja: tasapainoilua nollakasvun oloissa Talouspolitiikassa SAK pyrki vuonna 2014 tasapainottamaan valtiontalouden harkittua sopeuttamista. SAK halusi myös huolehtia kasvun ja työllisyyden edellytyksistä finanssipolitiikan ja julkisten investointien keinoin. Harkittua sopeuttamista SAK edisti julkisen keskustelun ja yhteiskuntavaikuttamisen keinoin. Valtiovarainministeri Urpilainen kutsui maan johtavat ekonomistit koolle sopeuttamista käsitelleeseen talousfoorumiin tammikuussa Tällöin syntyi näkemys myös SAK:n kannattamasta julkisen talouden vaiheittaisesta sopeutuksesta. Hallituksen alkuperäinen tavoite velkasuhteen kääntämisestä laskuun vuonna 2015 olisi edellyttänyt suurta finanssipoliittista kiristystä. Kiristys olisi heikentänyt työllisyyttä tarpeettoman paljon. Kehysriihen ja Stubbin hallituksen aloittaessa SAK keskittyi vaatimaan kasvu- ja työllisyyspakettia. Kilpailukykyä parantava työllisyys- ja kasvusopimus yksinään ei nimittäin tarjoa varsinkaan kotimarkkinoille riittävää kysyntää, vaan rinnalle tarvittaisiin kysyntää tukevaa finanssipolitiikkaa. Kysyntää tukevaa politiikkaa voitaisiin uskaltaa harjoittaa, jos hallitus kykenisi tekemään pidemmän päälle julkista taloutta vahvistavia rakenneuudistuksia. Rakenneuudistuksista loppujen lopuksi näytti toteutuvan vain työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeuudistus.

15 14 SAK:n toimintakertomus 2014 Liikenne- ja asuntopolitiikka SAK kokosi yhdessä Infra ry:n kanssa rahoituksen Liikenneverkon yhteiskunnalliset vaikutukset -tutkimushankkeeseen, joka valmistui vuoden lopulla. Tutkimus julkaistaan helmikuussa Stubbin hallitusohjelmassa liikenne- ja asuntopolitiikka kytkettiin yhteen SAK:n esittämällä mallilla, kun Pisararadan ja Länsimetron valtion rahoituksen vastapainoksi edellytettiin pääkaupunkiseudun kunnilta 25 prosenttia lisää asuntotuotantoa. SAK:n ajama asuntopolitiikan elvytyspaketti eteni hallituksen kehys- ja budjettiriihen päätöksin. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin uusi kuntien maapolitiikan tehtävä. Julkiset hankinnat Huhtikuussa 2014 hyväksyttiin uudet julkisia hankintoja ja erityisalojen hankintoja sekä julkisia käyttösopimuksia koskevat direktiivit. Niiden kansallinen täytäntöönpano alkoi välittömästi työ-ja elinkeinoministeriössä, jonka tavoitteena on antaa laista mietintö maaliskuuksi Hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä sekä ottaa työllisyys, terveys ja sosiaaliset näkökohdat nykyistä paremmin huomioon. Hanketta valmistelevat ohjausryhmä ja valmisteluryhmä, jossa palkansaajakeskusjärjestöjä edustavat SAK ja STTK. Palkansaajien mielestä laissa tulisi turvata työntekijöiden asema entistä paremmin. Kilpailumenettely ei saa perustua työvoimakustannuksilla kilpailemiseen, eikä alihintaisia tarjouksia pidä hyväksyä. Lainsäädäntöön tulee kirjata selkeästi, että hankinnoissa painotetaan laatua ja kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Julkisten toimijoiden tulee valvoa hankintoja sopimuskauden aikana nykyistä tehokkaammin. Myös hankintayksiköiden tasapuolista neuvontaa on lisättävä. Voimassa olevassa laissa hankintaviranomaiselle ei ole säädetty velvoitteita henkilöstön aseman turvaamiseksi. Uudessa direktiivissä on sosiaalilauseke, jonka mukaan jäsenmaiden tulee julkisia hankintoja tehdessään varmistua yritysten noudattavan työ-, sosiaali- ja ympäristöoikeuden EU-sääntelyä, kansallisia lakeja, työehtosopimuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia. On tärkeää, että tämä uuden direktiivin henki saadaan velvoittavana myös kansalliseen lakiin. Näin estetään tulkinta, jonka mukaan hankintalaki estäisi minimiä suotuisammat työehdot- ja olot. On myös tärkeää, että hankintalain puitteissa voidaan edistää työllisyyttä. Kansallisesti on otettava käyttöön direktiivin suoma mahdollisuus hyödyntää hankintoja esimerkiksi kuntalaisten työllistämisessä. Harmaan talouden torjunta SAK osallistui harmaan talouden vastaiseen toimintaan voimassa olevan torjuntaohjelman mukaisesti. Liittojen kanssa yhteistyötä tehtiin harmaan talouden hankeryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Painopiste oli tilaajan vastuuta koskevissa kysymyksissä ja harmaan pääomatulon saamisessa muiden tulojen kanssa samanlaisen verovalvonnan piiriin.

16 SAK:n toimintakertomus Hallitus antoi tilaajavastuulain uudistamisesta varsin ongelmallisen esityksen, jonka lopullisesta sisällöstä ei tätä kirjoitettaessa ole täyttä varmuutta. Esityksen mukaan maksut tilaajavastuun laiminlyönneistä nousevat, mutta muut tilaajan vastuuta koskevat täsmennykset eivät saaneet työnantajapuolen tukea. Kesällä hallitus esitti, että jatkossa myös suomalaiset voisivat salata arvopaperiomistuksensa rekisteröimällä ne jonkin heitä edustavan tahon nimiin. Syksyllä hallitus uusi esityksensä hieman muutetussa muodossa. Lausuntokierroksella tämä hallintarekisteröinnin nimellä tunnettu menettely sai kuitenkin niin kovaa kritiikkiä, että lopulta hallitus veti esityksensä pois. Esityksiä koskevassa keskustelussa SAK:lla oli keskeinen rooli. Syksyllä SAK:n harmaan talouden hankeryhmä järjesti kaksi seminaaria. Ensimmäisessä teemana olivat niin sanotut tehokkaan katumisen mallit, jotka mahdollistavat veronkierron käsittelyn ilman rikosoikeudellisia seurauksia. Toinen seminaari käsitteli vuoden 2015 lopulla päättyvän harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman tuloksia. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös keskustelu seuraavan harmaan talouden toimintaohjelman tavoitteista. Pitkäaikaistyöttömien, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Työpolitiikan kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriön Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelmassa jo edellisenä vuonna käynnistetty työpolitiikan palvelurakennearviointi valmistui vuoden lopulla. Neljässä eri työryhmässä pohdittiin työttömyysturvaan liittyvää tehtävänjakoa, työnvälitystä, hallintoalojen yhteistyötä sekä palvelurakenteiden ohjausta ja kolmikantayhteistyötä. Syksyllä perustettiin vielä uusi pikainen työryhmä työvoimapolitiikan hallintorakenteiden kehittämisen selvittämiseksi. SAK oli edustettuna kaikissa työryhmissä. Arvioinnin tuloksena esitettiin 35 suositusta palvelurakenteen kehittämiseksi. Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli työvoiman palvelukeskuksia sekä palkkatukea koskevat uudistukset. Työvoiman palvelukeskukset muutettiin työllistymistä edistäväksi monialaiseksi yhteispalveluksi, toiminta lakisääteistettiin ja ulotettiin koko maahan. Palkkatuki uudistettiin kokonaisuudessaan prosenttiperusteiseksi. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2015 puolella. SAK ei ollut mukana valmistelutöissä, mutta SAK:ta kuultiin molemmista uudistuksista. Osatyökykyisten osalta SAK tiivisti yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Keväällä järjestettiin liittojen ja vammaisjärjestöjen seminaari, jossa käsiteltiin osatyökyisten työllisyyden edistämistä ja pohdittiin yhteistyön lisäämistä muun muassa tiedotuksessa ja koulutuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelma jatkoi pilottihankkeita työpaikkakohtaisten työkykykoordinaattoreiden palveluohjauksen tehostamiseksi. SAK on mukana ohjelman ohjausryhmässä.

17 16 SAK:n toimintakertomus 2014 Nuorisotakuu Nuorisotakuun toteuttaminen jatkui toisen vuoden ajan. Keväällä tehdyssä seurannassa takuun piirissä olevista nuorista yli 70 prosenttia oli työllistynyt, päässyt koulutukseen tai saanut työpaikan nuorisotakuun mukaisesti. Työllistymissuunnitelma oli tehty vajaalle 93 prosentille. Vaikka nuorten työttömyys on edelleen ollut korkealla, nuorten aktivointi oli lisääntynyt. Noin 77 prosenttia nuorista työllistyi kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestään. Osana nuorisotakuuta toteutetun nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret aikuiset, joilta puuttui toisen asteen tutkinto. Ohjelman kautta oppilaitosmuotoisessa tai oppisopimuskoulutuksessa aloitti vuonna 2014 noin opiskelijaa. Ohjelman on arvioitu tavoittaneen hyvin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kouluttamattomia nuoria aikuisia. SAK oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön laajassa työryhmässä arvioimassa ja jatkokehittämässä nuorisotakuuta. Takuun jatkaminen nähdään tärkeänä myös seuraavalla hallituskaudella. SAK osallistui Puolan Solidarnos-liiton hankkeeseen, jossa edistettiin edellisenä vuonna sovitun Eurooppalaisen nuorten työllisyyden edistämisen toimintaohjelman (Framework of action of Youth Employment) toteutumista. Suomen osalta kiinnostus kohdistui etenkin nuorisotakuuseen ja Sanssi-kortin käyttöön. Maahanmuuton tulevaisuus strategian toimenpideohjelmaan vaikuttaminen SAK oli mukana vaikuttamassa Maahanmuutto strategiaan ja siihen pohjautuvaan toimenpideohjelmaan, joka valmistui maaliskuussa Strategia on yksi hallituksen kärkihankkeista. Toimenpideohjelmassa tärkeintä SAK:lle oli parantaa maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä ja tukea työelämään sijoittumista. Lisäksi SAK korosti työelämälähtöistä kotouttamista, etenkin työllistymistä edistävää kielikoulutusta. Erityisen tärkeä oli myös neuvottelutulos, jonka mukaan vaatimusta luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei kirjattu toimenpideohjelmaan. Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selontekoon vaikuttaminen Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selonteon kuulemistilaisuus järjestettiin maahanmuuttovirastossa marraskuussa. SAK:n myötävaikutuksesta selonteossa korostettiin maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä. Merkittävä tulos on myös, että selontekoon ei kirjattu vaatimusta luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutoksiin vaikuttaminen Hallitusohjelmassa todetun, epätyypillisten työsuhteisten asemaa selvittäneen trendityöryhmän määräaika umpeutui joulukuussa Työryhmän päättymisestä tiedottaminen siirtyi kuitenkin tammikuun 2015 puoliväliin.

18 SAK:n toimintakertomus Asiallisesti työryhmän raportissa todettiin, että osa- ja määräaikaiseen työhön, vuokratyöhön sekä itsenäiseen työnsuorittamiseen sisältyy paljon selvittämistä vaativia asioita. Myös mahdollisia tarpeita lainsäädännön muuttamiselle on tarkasteltava. Työnantajapuolen vastustuksesta johtuen työryhmä ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen lainsäädännön kehittämisen keinoista. Osa-aikaisten työntekijöiden työajan vakiintumiseen liittyvää selvitystyötä jatkettiin vielä vuoden 2015 puolelle niin sanotussa sääntelytyöryhmässä. Perinteisen kolmikantaisen valmistelutyön lisäksi joulukuussa 2014 starttasi Operaatio Vakiduuni, jossa on tavoitteena kerätä nimeä kansalaisaloitteeseen pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työvoimapalveluiden kehittämistä varten neljä työryhmää. Yksi niistä arvioi työpolitiikan palvelurakennetta. Työpoliittisen ohjausjärjestelmän valmisteluryhmä esitti strategisia suosituksia, joiden toteuttaminen edellyttää konkreettisia toimeenpanosuunnitelmia. Työryhmässä pohdittiin muun muassa kolmikantaedustuksia, jotka ovat yhteydessä koko aluehallinnon uudistamiseen. Työterveyshuollon kehittäminen Vuoden 2014 alussa tuli voimaan kolmikantaisesti valmisteltu, uudistettu valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Asetuksessa painottuu aiempaa enemmän työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa. Keskeisenä keinona on työpaikan ja työterveyshuollon työterveysyhteistyö. Työterveyslaitos uudisti myös Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Asetuksen ja oppaan tekstiluonnokset olivat useampaan kertaan luettavina ja kommentoitavina SAK:n asiantuntijoilla. Opas ohjaa lähivuosina merkittävällä tavalla työterveyshuoltopalvelujen sisältöä. Vuoden 2014 aikana STM:n työterveyshuollon neuvottelukunta valmisteli myös valtioneuvoston periaatepäätöstä Työterveys 2025, jolla on tarkoitus linjata työterveyshuollon kehittämistarpeita seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tältä osin valmistelu jatkuu edelleen vuonna Kuluneen vuoden aikana jatkui sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu, ja hallitus antoi loppuvuodesta asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle. SAK, kuten myös työterveyshuollon neuvottelukunta, kommentoi valmistelun eri vaiheissa työterveyshuollon roolia osana järjestämislakia. Lakiehdotuksen mukaan tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille tulee velvollisuus tuottaa muiden palvelujen ohella myös työterveyshuoltopalveluja. Velvollisuus turvaisi jatkossakin kunnallisten työterveyspalvelujen saatavuuden alueilla, joilla niitä ei muuten ole tarjolla. Työterveyshuollon kannalta sote-järjestämislakia tärkeämmäksi voi muodostua sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja koskeva selvitys. Sillä voi olla vaikutusta myös työterveyshuollon rahoitukseen osana

19 18 SAK:n toimintakertomus 2014 terveydenhuollon rahoitusta. Eläkeratkaisun yhteydessä työmarkkinajärjestöt kuitenkin tekivät merkittävän linjauksen todetessaan, että työterveyshuollon rahoitus tulee säilyttää ennallaan. SAK julkaisi jäsenliittojen ja työpaikkojen käyttöön Työterveyshuolto-esitteen. Esite löytyy myös SAK:n nettisivuilta tulostettavana versiona. Työsuojelu, tapaturmien torjunta ja valvonnan kehittäminen STM:n työsuojeluneuvottelukunnassa, työturvallisuusmääräyksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa ja sen eri jaostoissa oli kolmikantaisesti valmisteltavina useita työsuojeluun liittyviä säädöksiä. Suomalaiseen työsuojelulainsäädäntöön vaikuttavat merkittävästi EU-tasolta tulevat direktiivit ja asetukset, jotka on saatettava voimaan myös kansallisessa lainsäädännössä. Tässä on toimittu läheisessä yhteistyössä SAK:n jäsenliittojen ja niiden työsuojeluvastaavien kanssa. Vuoden 2014 aikana johtavien työsuojelutarkastajien komitea SLIC arvioi Suomen työsuojeluvalvontaa EU-tasolta. Arvioinnin yhteydessä kuultiin palkansaajajärjestöjen näkemyksiä valvonnan tasosta. Viime vuosina tarkastusten määrä on kasvanut, mutta edelleenkin työsuojelutarkastajat käyttävät valvottavilla työpaikoilla vain vähän aikaa. STM:n työsuojeluosaston laatimat valvontaohjeet ovat yhdenmukaistaneet työsuojelun valvontaa eri alueilla. Ohjeet on käsitelty työsuojeluneuvottelukunnassa kolmikantaisesti ennen niiden voimaantuloa. Osana työsuojelun kehittämistä SAK päivitti omat työsuojelulinjauksensa. SAK:n työsuojelutavoitteet. Parempaan työympäristöön terveelliset ja turvalliset työolot ovat jokaisen työntekijän perusoikeus on luettavissa ja tulostettavissa SAK:n nettisivuilta. Sen mukaan työsuojelun perusasiat on saatava kuntoon. Lisäksi SAK ehdottaa, että työnantajalla olisi lakisääteinen velvollisuus työsuojelukoulutukseen. Tuottavuusyhteistyön ja työelämän laadun kehittäminen Työelämän laadun kehittämiseksi työskenneltiin aktiivisesti kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä. Pysyvät neuvottelukunnat ja muut institutionaaliset työelämän kehittämisen edustukset säilyivät ja toimivat kuten ennenkin. Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa nimetyt tai sen aikana käynnistyneet kolmikantaiset hankkeet jatkoivat toimintaansa aiempaan tapaan. Hankkeita olivat Työelämä 2020, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi ja Tekesin Liideri-ohjelma. SAK pyrki vaikuttamaan niiden toimintaan ja painopisteisiin siten, että toiminta vaikuttaisi konkreettisesti työelämään. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyö jatkui tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristössä, jossa käsiteltiin edellä mainittujen ohjelmien sisältöjä ja etsittiin yhteisiä tapoja vaikuttaa. Vuoden aikana alettiin palauttaa aiempia toimivia työskentelytapoja.

20 SAK:n toimintakertomus Koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja koulutuksen laadun kehittäminen Vuoden 2014 suurin koulutuspoliittinen kokonaisuus oli toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Tarkoituksena oli uudistaa järjestäjäverkon ja rahoituksen rakenteet. Erityisesti SAK:lle tärkeää oli ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rahoitusmallien uudistaminen. SAK osallistui uudistukseen aktiivisesti. Työryhmän työ valmistui vuoden lopussa, ja hallituksen esitykset uusista laeista annettiin eduskunnalle joulukuussa. Esitysten sisällöt vastasivat pääpiirteittäin SAK:n tavoitteita. SAK ja TSL tekivät uuden Osaamisen kehittäminen työpaikalla -oppaan. Käsikirja kokoaa tiiviiseen pakettiin keskeiset tiedot aikuisten koulutusmahdollisuuksista ja osaamisen kehittämisestä työpaikoilla. Se pyrkii myös murtamaan koulutukseen liitettyjä myyttejä. Oppaan painettua versiota on toimitettu jäsenliittoihin. Se löytyy myös Työelämän verkko-opiston internet-sivuilta. SAK:lla oli edustus ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen työryhmässä (TUTKE2), joka sai työnsä valmiiksi vuonna Laki hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä. Lähtökohtana oli selkeyttää ammatillisen koulutuksen tutkintojen rakennetta ja päivittää se vastaamaan työelämää entistä paremmin. Tässä onnistuttiin monelta osin. SAK oli mukana TSL:n hallinnoimassa Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeessa, jossa kartoituskyselyllä selvitettiin oppimisvaikeuksien ilmenemistä ja tunnistamista työpaikoilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Kyselyssä selvitettiin myös, miten oppimisvaikeuksista kärsivien työtä ja uuden oppimista voi tukea. Selvitys osoittaa, että oppimisvaikeudet ovat vielä suhteellisen vieras ilmiö työpaikoilla. Vaikeuksia ei välttämättä tunnisteta eikä niistä kärsiviä työntekijöitä osata tukea. Oppilaitosyhteistyö SAK järjesti keväällä kaksipäiväiset seminaarit sekä ammattiopettajille että opintoohjaajille ja historian opettajille. Seminaareissa käsiteltiin muun muassa työelämän muutoksia ja kehittämistä, tulopolitiikkaa ja työriitojen sovittelua sekä koulutuksen ja edunvalvonnan ajankohtaisia asioita. SAK:n oppilaitosyhteistyö esittäytyi helmikuussa valtakunnallisilla opo-päivillä Seinäjoella, joissa SAK palkitsi yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen opojen kanssa vuoden opon Kari Määtän Kainuun ammattiopistosta. Tutkimustoiminta SAK:n työolobarometri 2014 SAK:n työolobarometrilla kartoitetaan työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työstä ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista. Työolobarometri toteutettiin vuonna 2014 neljännen kerran. Barometrin osaksi rakennettiin uusi Hyvän työn mittari, jolla voidaan seurata työolojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla. Mittarin avulla saadaan tietoa, mihin

21 20 SAK:n toimintakertomus 2014 kaikkeen työelämän laatu vaikuttaa ja miten hyvillä tai huonoilla työpaikoilla työntekijät työtänsä tekevät. Pohjaksi Hyvän työn mittarille julkaistiin SAK:n Hyvä työ -asiakirja, jossa kuvataan hyvän työn ominaisuuksia SAK:laisissa ammateissa. Työolobarometrista julkaistiin erillinen Hyvän työn mittaria käsittelevä osaraportti Hyvät työt harvassa sekä sukupuolten tasa-arvoon liittyvä osaraportti Tasa-arvoisen työelämän sudenkuopat. SAK:n luottamushenkilöpaneeli SAK:n luottamushenkilöpaneeli kartoittaa luottamushenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia edunvalvonnan ja työelämän kehittämiselle. Lisäksi paneelin kautta kerätään mahdollisimman ajankohtaista tietoa SAK:laisten työpaikkojen todellisuudesta. Paneelin kokoonpano päivitettiin alkuvuodesta, minkä jälkeen siinä oli mukana noin luottamushenkilöä. Jäsenistä luottamusmiehiä oli noin 700, työsuojeluvaltuutettuja noin 400 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 150. Paneelin jäsenten jakauma vastaa hyvin SAK:n jäsenjakaumaa. Vuoden aikana tehtiin seitsemän kyselyä. Kyselyiden teemoina olivat muun muassa eläkeuudistus, neuvottelutoiminnan sujuvuus, vuosilomalain muutokset ja osaamisen kehittäminen työpaikoilla. SAK:n historiahanke SAK:n historiantutkimus jatkui. Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimi Matti Tukiainen, ja toimikunta kommentoi käsikirjoituksia kokouksissaan.

22 SAK:n toimintakertomus SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN Työttömyysturvan uudistukset Työttömyysturvaan on tehty kolmikantaisten sopimusten perusteella runsaasti muutoksia viime vuosina. Vuoden 2011 raamisopimuksessa sovittiin parannuksista soviteltuun päivärahaan ja lomautusajan päivärahaan sekä lomakorvauksen jaksotuksen poistosta. Ne tulivat voimaan Lisäksi sopimuksessa sovittiin laajemmasta uudistuksesta, joka tulisi voimaan Tämän laajemman uudistuksen peruslinjauksia täsmennettiin vielä vuoden 2012 työurasopimuksessa. Myös vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin uusista parannuksista työttömyysturvaan. Vuonna 2014 tuli voimaan työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu omavastuuajan lyhentäminen viiteen päivään sekä sovitellun päivärahan 300 euron suojaosa. Myös lukuisilla muilla muutoksilla pyrittiin aiempaa yksinkertaisempaan, selkeämpään ja kannustavampaan työttömyysturvaan. Tämän uudistuksen jälkeen työttömyysturvaan tehtiin maan hallituksen rakennepaketin ja kehysriihen myötä leikkauksia ja tiukennuksia. Rakennepaketin ratkaisun mukaisesti velvoitetta työn vastaanottamiseen laajennettiin koskemaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolisia työpaikkoja, joihin matka-aika on alle puolitoista tuntia joukkoliikenteellä. Samassa yhteydessä tosin eduskunta poisti vastaanottovelvoitteen tilanteista, joissa kokoaikatyön palkka työmatkakulujen jälkeen jää päivärahaa pienemmäksi. Kehysriihessä hallitus päätti leikata indeksikorotuksia 0,4 prosentin suuruisiksi sekä leikata ansiopäivärahasta 50 miljoonaa euroa. SAK vastusti molempia leikkauksia, mutta osallistui kuitenkin niiden valmisteluun vaikuttaakseen säästöjen toteutustapaan. Leikkaus päädyttiin kohdentamaan korkeimpiin ansiopäivärahoihin sekä korotettuun ansio-osaan. Pieni- ja keskituloisten ansiopäiväraha siis säästyi leikkauksilta. SAK vastusti työttömyysturvan leikkauksia myös eduskunnan valiokuntakuulemisissa. Osaamisen kehittämisen toimintamalli Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä eli niin sanottua kolmen päivän koulutusoikeutta koskeva toimintamalli tuli lakina voimaan vuoden 2014 alussa. SAK seurasi ja keräsi tietoa mallin käyttöönotosta. Lokakuussa SAK:n luottamushenkilöpaneelissa toteutettiin kysely, jonka tulosten mukaan esimerkiksi koulutussuunnitelmia ei ole tehty läheskään kaikilla työpaikoilla. SAK osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevan mallin valmisteluun. Sen on tarkoitus edistää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien käyttöönottoa ja asianmukaista käsittelyä työpaikoilla. Malli julkistettiin maaliskuussa 2014.

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 291 final 2014/0152 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Maija Neva, ympäristöministeriö MRL:n toimivuusarviointi on hallitusohjelman hanke Toimintaympäristön muutokset

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot