Ekologisten käytävien mittakaavahaaste

Transkriptio

1 Ekologisten käytävien mittakaavahaaste Riikka Paloniemi, Anna Salomaa, Tarja Söderman Politiikkakeskus, Suomen ympäristökeskus VELMU seminaari SYKE,

2 Esityksestä Kiteytys luonnonsuojelupolitiikan toimijoille suunnatusta kyselytutkimuksestamme Mitä selvitettiin? Miten selvitettiin? Kiinnostavia, ensimmäisiä tuloksia Yksikön hankkeista löytyviä vastauksia mittakaavahaasteisiin Yhteenvetoa 2

3 Mitä kyselyllä selvitettiin? Ekologiseen kytkeytyneisyyteen liittyvän politiikan tuntijoiden näkökulma Miksi ekologinen kytkeytyneisyys tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon? Kuinka hyvin nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot edistävät ekologista kytkeytyneisyyttä? Kuinka luonnonsuojelupolitiikan keinoja tulisi kehittää että ne edistäisivät ekologista kytkeytyneisyyttä nykyistä paremmin? 3

4 Miten selvitettiin? Teemat Ekologinen kytkeytyneisyys: Käsitettä ei määritelty, sillä haluttiin tutkia vastaajien omia käsityksiä ekologisen kytkeytyneisyyden merkityksestä Politiikkakeinot: Politiikkakeinoilla tarkoitamme erilaisia tapoja ja menetelmiä (sääntöjen määrittely ja tiettyjen toimien toteuttaminen), joilla edistetään valtion virallisia poliittisia tavoitteita. Esimerkiksi erilaiset luonnonsuojelualueiden luokittelut voidaan lukea luonnonsuojelun politiikkakeinoiksi. Vihreä infrastruktuuri Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan yleisesti toisiinsa kytkeytyneitä viher- ja vesialueita, jotka mahdollistavat ekologisten prosessien toiminnan ja tuottavat ekosysteemipalveluita. 4

5 Miten selvitettiin? Vastaajat (1/2) Webbipohjainen kysely Kysely lähettiin yhteensä 214 henkilölle, joista 47 vastasi Sama kysely myös Englannissa, Kreikassa ja Puolassa; yksinkertaisempi kysely EU-tasolla Maantieteellisesti eri puolille Suomea: Uusimaa (Helsinki, Sipoo) Pirkanmaa (Tampere, Sastamala) Pohjois-Pohjanmaa (Oulu, Hailuoto) Pohjois-Savo (Kuopio, Siilinjärvi) Kaakkois-Suomi (Kouvola, Mäntyharju) 5

6 Miten selvitettiin? Vastaajat (2/2) Vastaajat työskentelivät: 13 % paikallisella 34 % alueellisella 21 % kansallisella 4 % kansainvälisellä tasolla ja 26 % usealla tasolla Vastaajien työpaikkana: 17 % luonnonsuojelusta vastaava viranomainen 17 % tieteellinen yhteisö 15 % kansalaisjärjestö 13 % yksityinen sektori 87 % oli osallistunut ekologisen kytkeytyneisyyden huomioonottaneeseen käytännön hankkeeseen ja/tai tutkimushankkeeseen

7 Miksi ekologinen kytkeytyneisyys tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon?

8 Syitä ottaa kytkeytyneisyys nykyistä paremmin huomioon (1/2) Lajien ja elinympäristöjen elinvoimaisten kantojen ylläpito monenlaisten lajien selviäminen uhanalaisten lajien selviäminen Biodiversiteetin turvaaminen geneettisen terveyden varmistaminen geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen reunaalueilla Ekologisten prosessien ylläpito Metapopulaatiodynamiikka: nähdä kokonaisuus ja yksityiskohdat hyödynnetään kokonaisuus 8

9 Syitä ottaa kytkeytyneisyys nykyistä paremmin huomioon (2/2) Otetaan vakavasti nykytilanne Sukupuuttovelka Varovaisuusperiaate Varautuminen tulevaan ja muuttuviin ympäristöoloihin Ihmistoiminta pirstoo elinympäristöjä Ilmastonmuutos muuttaa kokonaisuutta Poikkeustilanteiden joustavuus Lajien sopeutuminen, elinkykyisyyden varmistaminen Ylläpidetään säilymisen mahdollisuutta Sattuman minimoiminen Potentiaalinen onnistumisen mahdollisuus 9

10 Kuinka hyvin nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot edistävät ekologista kytkeytyneisyyttä?

11 Nykyisen politiikkakeinoyhdistelmän arvostus Jos nykyistä politiikkakeinojen yhdistelmää muokattaisiin sopivasti, se pystyisi edistämään ekologista kytkeytyneisyyttä tehokkaammin Ekologisen kytkeytyneisyyden edistämisessä ei ole kyse erilaisista politiikkakeinojen yhdistelmästä, vaan ennemmänkin se edellyttää erilaisten integroivien poliitikkojen strategista suunnittelua Täysin uudistettu politiikkakeinojen yhdistelmä pystyisi edistämään ekologista kytkeytyneisyyttä tehokkaammin 12,5 17, , , ,7 1 täysin eri mieltä 2 eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Nykyinen politiikkakeinojen yhdistelmä pystyy tehokkaasti edistämään ekologista kytkeytyneisyyttä 7, ,5 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

12 Kuinka tärkeää kytkeytyneisyyden edistämisen kannalta on se, että biodiversiteetin suojelu integroidaan osaksi muita politiikkoja? Äärimmäisen tärkeää 31 Hyvin tärkeää 50 Suhteellisen tärkeää 4,8 Ei kovin tärkeää 12 Ei ollenkaan tärkeää 2, Metsäpolitiikalla arvioitiin olevan politiikkasektoreista tärkein rooli kytkeytyneisyyden edistämisessä 88 % vastaajista: hyvin / äärimmäisen tärkeää

13 Nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot (1/2): potentiaalisesti eniten ja vähiten tärkeimmät Politiikkakeino N Ei arviota Keskiarvo Keskihajonta Suojelualueverkoston kokonaissuunnittelu ,34 0,911 Elinympäristöjen ja lajien suojelu ylipäätään ,14 0,915 Suojeluohjelmiin kuuluvat ja koskiensuojelulailla suojellut kohteet ,1 0,889 Ekologiset käytävät ,07 0,959 Yksityismaiden pysyvä suojelu osana METSOohjelmaa ,05 0,74 Valtion retkeilyalueet ,25 0,899 Asemakaavat ,15 1,331 Kansalliset kaupunkipuistot ,05 1,011 Kunnan rakennusjärjestys ,67 1,209 Luonnonmuistomerkit ,08 1,038 Viisi potentiaalisesti tärkeimmiksi ja viisi vähiten tärkeimmiksi arvioitua politiikkakeinoa Vastausasteikko oli Likert-asteikko, jossa 1 ei ole tärkeä ja 5 on hyvin tärkeä. Ei arvioineet ovat vastaajia, jotka vastasivat en tiedä tai keino ei ole käytössä.

14 Nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot (2/2): käytännössä parhaiten ja huonoiten toimivat Politiikkakeino N Ei arviota Keskiarvo Keskihajonta Natura 2000-verkosto ,08 1,124 Erämaa-alueet ,06 1,094 Kansallispuistot ,03 1,150 Yksityismaiden pysyvä suojelu osana METSOohjelmaa ,95 1,026 Elinympäristöjen ja lajien suojelu ylipäätään ,90 0,912 Vihreä infrastruktuuri ,10 0,995 Suojavyöhykkeet suojelualueiden ympärillä ,03 1,029 Biodiversiteetin suojelu maatalouden ympäristötuella ,94 0,952 Kunnan rakennusjärjestys ,91 0,996 Luonnonmuistomerkit ,85 0,972 Eri politiikkakeinojen tärkeys kytkeytyneisyyden edistämisessä käytännössä: viisi eniten ja viisi vähiten edistävää politiikkakeinoa. Vastausasteikolla 1 ei ollenkaan, 2 vähän, 3 kohtuullisesti, 4 varsin paljon ja 5 paljon. Ei arvioineet ovat vastaajia, jotka vastasivat en tiedä tai keino ei ole käytössä.

15 Kuinka luonnonsuojelupolitiikan keinoja tulisi kehittää, että ne edistäisivät kytkeytyneisyyttä nykyistä paremmin? 15

16 Luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen (1/3) Toteuttaa suojelua kokonaisvaltaisemmin suunnitellusti ja laaja-alaisemmin Näkökulman vaihdos yksittäisten lajien suojelusta habitaattien verkostoon Kytkeytyneisyysdynamiikan huomioon ottaminen Suojelun verkoston ja kokonaisuuden suunnittelu valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti Toteuttaa suojelua kokonaisvaltaisemmin suunnitellusti ja laaja-alaisemmin Soveltaminen valtakunnallisesti Suojelualueiden sisällä Suojelualueiden välisillä alueilla; alueiden laatu ja määrä

17 Luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen (2/3) Tiedontuotannon uudistaminen lisäämällä asiantuntijatiedon roolia ja vaikuttavuutta Puolueeton tieto Sopivat menetelmät Pätevyys tuottaa ja soveltaa tietoa Tiedontuotannon uudistaminen: jaettu tieto ja asiantuntijuus Valistus ja koulutus Vuorovaikutteisuus Uskottava tahtotila

18 Luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen (3/3) Yhteiskunnallinen parempi sitoutuminen ja sen näyttäminen Poliittisen päätöksenteon vastuullisuus ja keinojen poliittinen uskottavuus Lainsäädännön uudistaminen maankäytönsuunnittelun uudistaminen varausmerkintä kaavoitukseen minimitavoitetason määrittäminen tiukemmat suojelumääräykset suojeluohjelmat virtavesille ja pienvesille Rahoituksen lisääminen ja kanavointi Hyväksyttävyys, kannustavuus; velvoittavuus vs. joustavuus Kustannustehokkuus Kompensaatiovelvoite

19 Tarja Söderman, SYKE SYKEn hankkeita viherinfran ja ekosysteempalvelujen parissa ERGO II - Ekosysteemipalvelukäsite ja välineitä ekologisen kestävyyden hallintaan (YM ) ENSURE - Kestävää kaupunkikehitystä ekosysteemipalveluilla mm. opas mittakaavaherkkään ekosysteemipalvelujen suunnitteluun (SYKEn osuus) (HY, ) EVITA - Ekosysteemipalvelut ja viherrakennetampereella (Tampereen kaupunki ) ENJUSTESS - Vesiympäristön (sininen infra) oikeudenmukainen käyttö (SA ) YKR Rakentamattomat alueet Rakentamattomien alueiden muutokset 34 kaupunkiseudulla (YM, 2013) GREEN INFRA - Ekosysteemipalvelujen riippuvuus vihreästä infrastruktuurista ja säätelyn tarve (YM, ) PRESS - PEER Research on Ecosystem Services, eurooppalainen ekosysteemipalvelujen kartoitus ja arvottaminen (EU, ) SCALES - Luonnon monimuotoisuuden suojelun mittakaavat (EU, ) OPENNESS - Ekosysteemipalvelut ja luonnon pääoma käsitteistä käytännön sovelluksiin (EU, ) BESAFE - luonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut ja tulevaisuuden ympäristö (EU, ) 19

20 Tarja Söderman, SYKE ENSURE - Kestävää kaupunkikehitystä ekosysteemipalveluilla Millä aluetasoilla mitkäkin ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä? Mitä ekosysteemipalveluja tarvitaan kaupunkiseudun erilaisissa osissa? Miten tuloksia ekosysteemipalvelujen arvottamisesta (ekologinen, sosio-kulttuurinen, taloudellinen) voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelun eri tasoilla? Miten suunnittelussa voidaan ratkaista mittakaavoihin liittyviä haasteita? Maija Faehnle HENVI, HY, Metla, Il 20

21 Tarja Söderman, SYKE Opas mittakaavaherkkään ekosysteemipalvelujen suunnitteluun MITÄ otettava huomioon milläkin suunnittelun tasolla Olennaiset asiat, oikealla tasolla Suunnittelutasojen toimivuus yhdessä MITEN ekosysteemipalvelut huomioon suunnitteluprosessissa Ajattelutavat Tiedon hankinta: mitä, keneltä, miten Tiedon hyödyntäminen ESIMERKKEJÄ Eri kaavatasot Erityyppiset alueet ja suunnittelutilanteet Kenelle?: Kaavoittajille, muille kaupunkiseutujen suunnittelijoille, viranomaisille, suunnittelun asiantuntijoille, päätöksentekijöille, järjestöille, muille kiinnostuneille Mihin?: Avuksi mm. ohjelmien ja linjausten laadinnassa, selvitysten valmistelussa, vaikutusten arvioinneissa, maankäyttövaihtoehtojen vertailuissa, lausunnonannossa, viranomaisneuvotteluissa 21

22 Yhteenvetoa Ekologisen kytkeytyneisyyden edistäminen tärkeää biodiversiteetin suojelun kannalta Käytännön toteutus ei vastaa tärkeyttä Tehdään käytäntöjä toimivammiksi: Kokonaisvaltaisempi ja laaja-alaisempi lähestymistapa Arvostetaan jo parhaiten toimivia politiikkakeinoja: Natura, erämaa-alueet, yksityismaiden pysyvät METSOt Hyödynnetään politiikkakeinojen koko potentiaali: Suojelualueiden kokonaissuunnittelu, laji- ja elinympäristöjen suojelu, suojeluohjelmat, ekologiset käytävät ja yksityismaiden pysyvät METSOt; kaupungit? Luotetaan asiantuntijatietoon ja laajennetaan asiantuntijuutta Tehdään perusteellisia poliittisia linjauksia ja kypsytetään tahtotila niiden toteuttamiseen 22

23 Tarja Söderman, SYKE Viime aikaisia julkaisuja Söderman, T., Kopperoinen, L., Yli-Pelkonen, V., & Shemeikka, P Ecosystem services criteria for sustainable development in urban regions. Journal of Environmental Assessment Policy and Management 14:2. Primmer, E., Kopperoinen, L., Ratamäki, O., Vihervaara, P., Rinne, J., Inkiläinen, E., Mashkina, O, Itkonen, P Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita. Suomen ympäristö 39. Söderman, T., Yli-Pelkonen, V., Kopperoinen, L. Saarela, S-R, Väre, S., Shemeikka, P, Oinonen, K, Niemelä, J Kestävät kaupunkiseudut taustamateriaalia ekosysteemipalveluita ja viherrakennetta koskeville kriteereille ja mittareille. Suomen ympäristökeskuksen raportteja s Söderman, T Biodiversity and ecosystem services in impact assessment from components to services. PhD thesis. University of Helsinki. Department of Geosciences and Geography A16. Maes, J. et al., including Kopperoinen, L A spatial assessment of ecosystem services in Europe: methods, case studies and policy analysis phase 2. PEER Report 4. Koivulehto M., Paloniemi R. (2012) Mittakaava ja luonnonsuojelu.terra, 124: Apostolopoulou, E., Paloniemi, R Frames of Scale Challenges in Finnish and Greek Biodiversity Conservation. Ecology and Society, 17:4, 9. Faehnle, M., Bäcklund, P., Tyrväinen, L Looking for the role of nature experiences in urban planning and decision-making: a perspective from the Helsinki Metropolitan Area. Sustainability: Science, Practice, & Policy 7:1, Söderman, T., Saarela, S-R (2011). Kestävät kaupunkiseudut Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi. Suomen ympäristö s. Niemelä, J., Saarela, S-R., Söderman, T., Kopperoinen,L., Yli-Pelkonen, V. & Väre, S Kaupunkiluonnon ekosysteemipalvelut. In: Hiedanpää, J., Suvantola L. & Naskali A.: Hyödyllinen luonto Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana. Vastapaino, Tampere. S Niemelä, J., Saarela, S.-R., Söderman, T., Kopperoinen, L., Yli-Pelkonen, V., Väre, S., Kotze, D.J Using the ecosystem services approach for better planning and conservation of urban green spaces: a Finland case study. Biodiversity and Conservation 19, Sininen: SYKEläiset 23