Esite avuksi viherrakennetta ja maisemaa koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun kaupunkiseuduilla

Transkriptio

1 Eväitä kestävän kaupunkivihreän suunnitteluun Esite avuksi viherrakennetta ja maisemaa koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun kaupunkiseuduilla Maija Faehnle SYKE & Helsingin yliopisto

2 Mitä on hyvä suunnittelu?

3 Suunnittelutehtävä osana kokonaisuutta: esimerkkinä yleiskaavoitus Maakuntakaavoitus Seudulliset ohjelmat MAL-sopimus Maapolitiikan linjaukset Yleiskaavoitus Mitä on jo ratkaistu? Mitä ratkaista nyt? Mikä kuuluu alemmalle tasolle? Miten vuorovaikuttaa alas, ylös ja sivuille? Asemakaavoitus Rakennussuunnittelu Katu- ja viheralueiden suunnittelu Pihasuunnittelu

4 Ei kaikkea kaikkialla Voi ei, täytyykö tässä vielä kaikki ekosysteemipalvelutkin selvittää! Yleiskaavaako teet? Keskity siihen, mikä juuri yleiskaavoituksessa on olennaista! No eihän tämä niin vaikeaa olekaan! Ekosysteemipalvelu Hiilensidonta Suuri hiilensidontakapasiteetti Maakunta, seutu Laajat metsäalueet Kunta, kunnan osa Kortteli, tontti Viilennys Tiivis rakennettu ympäristö kesäkuumalla Yhdyskuntien viheralueet Katupuut Tonttivihreä

5 Evästystä: esite ja verkkotietopankki MITÄ ratkaistava milläkin suunnittelun tasolla Olennaiset asiat, oikealla tasolla Suunnittelutasojen toimivuus yhdessä MITEN vihreä infrastruktuuri ja ekosysteemipalvelut huomioon suunnitteluprosessissa Ajattelutavat Tiedon hankinta ja analysointi ESIMERKKEJÄ Eri tasot Erityyppiset alueet ja suunnittelutilanteet

6 Inspiraation ja oivallusten lähde Luottamushenkilöille, ministeriöiden, aluehallinnon ja kuntien viranhaltijoille ja konsulteille Myös esimerkiksi järjestöille, kansalaisryhmille ja tutkijoille Avuksi suunnittelussa ohjelmien ja linjausten laadinnassa selvitysten valmistelussa vaikutusten arvioinneissa maankäyttövaihtoehtojen vertailuissa lausunnonannossa viranomaisneuvotteluissa

7 Käyttäjät ja tutkijat yhteistyössä SYKE & Helsingin yliopisto (ENSUREtutkimushanke*) & Viherympäristöliiton Maiseman huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa -työryhmä (MaMa) Ohjaus: MaMa-ryhmä, ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, kaupunkeja, SLL Yhteistyö mm. ViherKARA-verkoston kanssa *Kestävää kaupunkikehitystä ekosysteemipalveluilla ENSURE ( ) rah. Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI, Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Ilmatieteen laitos

8 Ydintiimi Leena Kopperoinen, SYKE Maija Faehnle, SYKE & HY Mervi Vallinkoski, Jyväskylän kaupunki, MaMa-ryhmän pj Seppo Närhi, VYL Harry Schulman, HY, esitetyön tutkimusosion vetäjä Niina Panula, HY Rosa Aamunkoi, Aamunkoi t:mi Aino Arjas, VYL

9 Valmista tammikuussa 2015 Luonnoksen kommentointi Haastattelut 2013 Kunnat, maakuntien liitot, ELY-keskus, YM, Kuntaliitto, yritykset, järjestöt Pääasiassa pk-seudulla 39 henkilöä 25 haastattelua Työpaja Nimiehdokkaita Viherrakenteesta virtaa suuntaviivoja kestävän kaupungin suunnitteluun Kestävää kaupunkivihreää eväitä päätöksentekoon ja suunnitteluun ESITE TIETO- PANKKI Kirjallisuuskatsaus ENSURE-hankkeen muut osatutkimukset Muut hankkkeet Vastaava haastattelututkimus Tukholman seudulla (Sara Borgström, SRC) Kestävien kaupunkiseutujen viherrakenteen ja maiseman suunnittelun tietopankki: Työkaluja, esimerkkejä, ohjeistuksia, tietolähteitä

10 Esite hyödylliseksi: asiantuntemustanne tarvitaan! 1) Ohjausvälineet ja niiden käyttäjät 2) Tasojen työnjako ja yhteistyö teemoittain 3) Suunnittelun ongelmatilanteet ja niistä selviäminen

11 MAAKUNTA SEUTU KUNTA KUNNAN OSA KORTTELI Ohjausvälineitä MAL-sopimus Maapolitiikan linjaukset Viheraluestrategia Yleiskaava, osayleiskaava Asemakaava Metropolisopimus Metropolikaava Viheralueohjelma Hulevesiohjelma Hulevesisuunnitelma Maakuntakaava Yleissuunnitelma / Katu- ja viheraluesuunnitelma Maakuntaohjelma Rakennemallit Kuntien yhteinen yleiskaava / osayleiskaava TONTTI Rakennusjärjestys Tontinluovutusehdot Rakennustapaohje Rakennussuunnitelma Pihasuunnitelma Luonnonsuojelulain mukainen hoito- ja käyttösuunnitelma Metsäsuunnitelma Luonnonhoitosuunnitelma Puistosuunnitelma

12 1) Ohjausvälineet ja niiden käyttäjät Mitä ovat viherrakenteen ja maiseman suunnittelun keskeiset oikeusvaikutteiset ja muut ohjausvälineet eri mittakaavatasoilla ja mitkä tahot näitä käyttävät? materiaali: kaavio, jossa tasoittain välineet ja toimijat 1) Luonnoksen parantaminen 2) Priorisointi: 5 hyvin toimivaa välinettä (+) 5 välinettä, joita pitäisi kehittää tai joiden käyttöä pitäisi lisätä tai parantaa (-)

13 Vihreän infrastruktuurin konkretisointiketjut: hulevesien hallinta Maakuntakaavoitus Pohjavesialueiden ja vedenhankintaja Natura-vesistöjen suojelu (Osa)yleiskaavoitus Hulevesisuunnitelma, pienvesiselvitys, imeytys- ja viivytysalueiden periaatteet Asemakaavoitus Vaatimukset kaavamääräyksissä, imeytys- ja viivytysalueiden sijainti Rakennussuunnittelu, pihasuunnittelu Läpäisevän pinnan rakenne, sadeveden käyttö, viivytys ja imeytys tontilla Katu- ja viheralueiden suunnittelu Läpäisevän pinnan rakenne, viivytys ja imeytys katu- ja viheralueilla

14 2) Tasojen työnjako ja yhteistyö teemoittain Mitä ovat olennaisimmat asiat, joita kullakin tasolla on ratkaistava? Materiaali: kaavio, jossa tasoittain ehdotus olennaisimmiksi asioiksi kustakin teemasta 1) Luonnoksen parantaminen 2) Priorisointi: vähemmän tärkeät asiat, vähintään 1/teema (-)

15 Kun tasojen toiminta kokonaisuutena ei suju niin hyvin kuin pitäisi Haaste Esimerkkejä ongelmatilanteista Mahdollisia seurauksia Ongelmien ennaltaehkäisy Ongelmien haitallisten seurausten lieventäminen Suunnitelma karkaa seuraavalle tasolle Asemakaavassa määritellään katupuiden paikat, vaikkei kysymys ole kaupunkikuvassa erityisen tärkeistä puista. Toteutuksessa osoittautuu, etteivät katupuille osoitetut paikat ole teknisesti eivätkä taloudellisesti järkeviä. Asemakaavan laadinta yhdessä toteuttajien kanssa. Luottaminen toteuttajien ammattitaitoon. Katupuiden sijoittamisen suunnittelu asemakaavan toteutusvaiheessa uudelleen. Suunnitelma jättää sille kuuluvat ratkaisut tehtäväksi seuraavilla tasoilla Maakuntakaavoituksessa ei suunnitella viherrakennetta kokonaisuutena, vaan se jätetään tehtäväksi yleiskaavoituksessa. Yleiskaavoituksessa heikennetään juuri seudullisesti tärkeitä viheryhteyksiä tai luontoaluekokonaisuuksia, vaikka muitakin, parempia vaihtoehtoja olisi ollut. Panostaminen kuntien yhteisen tahotilan aikaan saamiseen seudun kehittämisestä kokonaisuutena, viherrakenne huomioon ottaen. Maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen tiivis yhteistyö. Tarttuminen mahdollisuuksiin, joita ei vielä ole menetetty, esimerkiksi seudullisen virkistysreitin toimivuuden ja houkuttavuuden turvaaminen myös viheryhteyden katkeamiskohdassa.

16 3) Suunnittelun ongelmatilanteet ja niistä selviäminen Millaisia tasojen yhteistoimintaan liittyviä ongelmia/haasteita on ja miten niitä voidaan ratkaista ja ehkäistä? Materiaali: kaavio, jossa esimerkkejä erityyppisistä ongelmatilanteista ja mahdollisista seurauksista, ratkaisu- ja ennaltaehkäisykeinoista 1) Luonnoksen parantaminen 2) Priorisointi: 5 tärkeää asiaa esitteeseen otettavaksi (+) 5 pois jätettävää asiaa (-)

17 Aikataulu Luonnoksen parantaminen ja priorisointi Tauko ja siirtyminen eri ryhmään Auditointi: kysymykset ja vastaukset edellisen ryhmän työstä, työn jalostaminen edelleen Ryhmätöiden esittely ja keskustelu Yhteenveto ja jatkotoimet

18 Työn iloa! Kuva: Maija Faehnle

19 Luonnos kommentoitavaksi Kommentointiaika alustavasti Postilista: luonnos kommentoitavaksi + tieto esitteen ja verkkomateriaalin ilmestymisestä Tervetuloa mukaan listalle! maija.faehnle [at] ymparisto.fi Luonnoksen kommentointia yhdessä yhteistyökumppanien kanssa voi hyödyntää tilaisuutena keskustella yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. wiki/idea