Ekologinen kytkeytyneisyys ja luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen toimijoiden näkökulma

Transkriptio

1 Ekologinen kytkeytyneisyys ja luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen toimijoiden näkökulma Riikka Paloniemi ja Anna Salomaa Politiikkakeskus, Suomen ympäristökeskus Ekologiset yhteydet 8 seminaari Tieteiden talo,

2 Esityksestä Kiteytys tutkimuksestamme Mitä selvitettiin? Miten selvitettiin? Kiinnostavia, ensimmäisiä tuloksia Yhteenvetoa 2

3 Mitä selvitettiin? Ekologiseen kytkeytyneisyyteen liittyvän politiikan tuntijoiden näkökulma Kuinka hyvin nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot edistävät ekologista kytkeytyneisyyttä? Miksi ekologinen kytkeytyneisyys tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon? Kuinka luonnonsuojelupolitiikan keinoja tulisi kehittää että ne edistäisivät ekologista kytkeytyneisyyttä nykyistä paremmin? 3

4 Miten selvitettiin? Teemat Ekologinen kytkeytyneisyys: Käsitettä ei määritelty, sillä haluttiin tutkia vastaajien omia käsityksiä ekologisen kytkeytyneisyyden merkityksestä Politiikkakeinot: Politiikkakeinoilla tarkoitamme erilaisia tapoja ja menetelmiä (sääntöjen määrittely ja tiettyjen toimien toteuttaminen), joilla edistetään valtion virallisia poliittisia tavoitteita. Esimerkiksi erilaiset luonnonsuojelualueiden luokittelut voidaan lukea luonnonsuojelun politiikkakeinoiksi. Vihreä infrastruktuuri Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan yleisesti toisiinsa kytkeytyneistä viher- ja vesialueita, jotka mahdollistavat ekologisten prosessien toiminnan ja tuottavat ekosysteemipalveluita. 4

5 Miten selvitettiin? Vastaajat (1/2) Webbipohjainen kysely Kysely lähettiin yhteensä 214 henkilölle, joista 47 vastasi Sama kysely myös Englannissa, Kreikassa ja Puolassa; yksinkertaisempi kysely EU-tasolla Maantieteellisesti eri puolille Suomea: Uusimaa (Helsinki; Sipoo) Pirkanmaa (Tampere; Sastamala) Pohjois-Pohjanmaa (Oulu; Hailuoto) Pohjois-Savo (Kuopio, Siilinjärvi) Kaakkois-Suomi (Kouvola, Mäntyharju) 5

6 Miten selvitettiin? Vastaajat (2/2) Vastaajat työskentelivät: 13 % paikallisella 34 % alueellisella 21 % kansallisella 4 % kansainvälisellä tasolla ja 26 % usealla tasolla Vastaajien työpaikkana: 17 % luonnonsuojelusta vastaava viranomainen 17 % tieteellinen yhteisö 15 % kansalaisjärjestö 13 % yksityinen sektori 87 % oli osallistunut ekologisen kytkeytyneisyyden huomioonottaneeseen käytännön hankkeeseen ja/tai tutkimushankkeeseen

7 Kuinka hyvin nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot edistävät ekologista kytkeytyneisyyttä?

8 Nykyisen politiikkakeinoyhdistelmän arvostus Jos nykyistä politiikkakeinojen yhdistelmää muokattaisiin sopivasti, se pystyisi edistämään ekologista kytkeytyneisyyttä tehokkaammin Ekologisen kytkeytyneisyyden edistämisessä ei ole kyse erilaisista politiikkakeinojen yhdistelmästä, vaan ennemmänkin se edellyttää erilaisten integroivien poliitikkojen strategista suunnittelua Täysin uudistettu politiikkakeinojen yhdistelmä pystyisi edistämään ekologista kytkeytyneisyyttä tehokkaammin 1 täysin eri mieltä 2 eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Nykyinen politiikkakeinojen yhdistelmä pystyy tehokkaasti edistämään ekologista kytkeytyneisyyttä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

9 Nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot (1/2): potentiaalisesti eniten ja vähiten tärkeimmät Politiikkakeino N Ei arviota Keskiarvo Keskihajonta Suojelualueverkoston kokonaissuunnittelu ,3 0,91 Elinympäristöjen ja lajien suojelu ylipäätään ,1 0,92 Suojeluohjelmiin kuuluvat ja koskiensuojelulailla suojellut kohteet ,1 0,89 Ekologiset käytävät ,1 0,96 Yksityismaiden pysyvä suojelu osana METSO-ohjelmaa ,1 0,74 Kansalliset kaupunkipuistot ,0 1,11 Asemakaavat ,9 1,56 Ranta-asemakaavat ,8 1,70 Luonnonmuistomerkit ,9 1,14 Kunnan rakennusjärjestys ,8 1,60 Viisi potentiaalisesti tärkeimmiksi ja viisi vähiten tärkeimmiksi arvioitua politiikka-keinoa Vastausasteikko oli Likert-asteikko, jossa 1 ei ole tärkeä ja 5 on hyvin tärkeä. Ei arvioineet ovat vastaajia, jotka vastasivat en tiedä tai keino ei ole käytössä.

10 Nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot (2/2): käytännössä parhaiten ja huonoiten toimivat Politiikkakeino Eri politiikkakeinojen tärkeys kytkeytyneisyyden edistämisessä käytännössä: viisi eniten ja viisi vähiten edistävää politiikkakeinoa. Vastausasteikolla 1 ei ollenkaan, 2 vähän, 3 kohtuullisesti, 4 varsin paljon ja 5 paljon. Ei arvioineet ovat vastaajia, jotka vastasivat en tiedä tai keino ei ole käytössä. N Ei arviota Keskiarvo Keskihajonta Natura 2000-verkosto ,9 1,35 Erämaa-alueet ,8 1,39 Yksityismaiden pysyvä suojelu osana METSO-ohjelmaa ,7 1,26 Suojeluohjelmiin kuuluvat ja koskiensuojelulailla suojellut kohteet ,7 1,11 Muu lajien/luontotyyppien suojelu ,7 1,16 Biodiversiteetin suojelu maatalouden erityistuella ,7 1,10 Suojavyöhykkeet luonnonsuojelualueiden ympärillä ,7 1,21 Vihreä infrastruktuuri ,6 1,25 Luonnonmuistomerkit ,6 1,15 Kunnan rakennusjärjestys ,1 1,25

11 Kuinka tärkeää kytkeytyneisyyden edistämisen kannalta on se, että biodiversiteetin suojelu integroidaan osaksi muita politiikkoja? Äärimmäisen tärkeää Hyvin tärkeää Suhteellisen tärkeää Ei kovin tärkeää Ei ollenkaan tärkeää Metsäpolitiikalla arvioitiin olevan politiikkasektoreista tärkein rooli kytkeytyneisyyden edistämisessä 88 % vastaajista: hyvin / äärimmäisen tärkeää

12 Miksi ekologinen kytkeytyneisyys tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon?

13 Syitä ottaa kytkeytyneisyys nykyistä paremmin huomioon (1/2) Lajien ja elinympäristöjen elinvoimaisten kantojen ylläpito monenlaisten lajien selviäminen uhanalaisten lajien selviäminen Biodiversiteetin turvaaminen geneettisen terveyden varmistaminen geneettinen monimuotoisuuden turvaaminen reunaalueilla Ekologisten prosessien ylläpito Metapopulaatiodynamiikka: nähdä kokonaisuus ja yksityiskohdat hyödynnetään kokonaisuus 13

14 Syitä ottaa kytkeytyneisyys nykyistä paremmin huomioon (2/2) Otetaan vakavasti nykytilanne Sukupuuttovelka Varovaisuusperiaate Varautuminen tulevaan ja muuttuviin ympäristöoloihin Ihmistoiminta pirstoo elinympäristöjä Ilmastonmuutos muuttaa kokonaisuutta Poikkeustilanteiden joustavuus Lajien sopeutuminen, elinkykyisyyden varmistaminen Ylläpidetään säilymisen mahdollisuutta Sattuman minimoiminen Potentiaalinen onnistumisen mahdollisuus 14

15 Kuinka luonnonsuojelupolitiikan keinoja tulisi kehittää että ne edistäisivät kytkeytyneisyyttä nykyistä paremmin? 15

16 Toteuttaa suojelua kokonaisvaltaisemmin suunnitellusti (Keinot: 1/6) Näkökulman vaihdos yksittäisten lajien suojelusta habitaattien verkostoon Kytkeytyneisyysdynamiikan huomioon ottaminen Suojelun verkoston ja kokonaisuuden suunnittelu valtakunnallisesti alueellisesti paikallisesti Soveltaminen valtakunnallisesti 16

17 Toteuttaa suojelua laaja-alaisemmin (Keinot: 2/6) Elinkelpoiset suojelualueet riittävän tiukat suojelualuemääräykset tiukasti suojeltujen alueiden toimivuuden parantaminen pysyvien ja laajojensuojelualueiden perustaminen olemassa olevan verkoston ylläpito ja täydentäminen Natura METSO laajennus muille luontotyypeille kuin metsille METSO yksityismaiden pysyvä suojelu Suojelualueiden väliin jäävät alueet Käytävien laatu ja määrä vs. luonnon tehokas hyödyntäminen ja jäljelle jäävien laikkujen suojeluarvo Ennallistaminen ja luonnonhoito 17

18 Tiedontuotannon uudistaminen: asiantuntijatieto (Keinot: 3/6) Parempi tieto puolueettomuus sopivat menetelmät kustannushyötyanalyysi ekologinen pätevyys; zonation ulkomaisten suunnittelumallien arvostaminen Pätevämmät tiedontuotannon tavat asiantuntemuksen lisääminen myös hallinnossa selkeät työohjeet selvitysten laadullinen kriteeristö 18

19 Tiedontuotannon uudistaminen: jaettu tieto (Keinot: 4/6) Valistus ja koulutus tiedon popularisointi asenteisiin vaikuttaminen suora lobbaus Vuorovaikutteisuus Metsähallitus ja kansalaisnäkökulma; kansalaisyhteiskunta eri tiedontuottajien/ toimijoiden välillä uskottava tahtotila 19

20 Yhteiskunnallinen parempi sitoutuminen ja sen näyttäminen (Keinot: 5/6) Poliittisen päätöksenteon vastuullisuus Keinojen poliittinen uskottavuus Lainsäädännön uudistaminen maankäytönsuunnittelun uudistaminen varausmerkintä kaavoitukseen minimitavoitetason määrittäminen tiukemmat suojelumääräykset suojeluohjelmat virtavesille ja pienvesille Rahoituksen lisääminen ja kanavointi Hallinnon resurssien lisääminen ja turvaaminen Ympäristöhallinto valvovaksi viranomaiseksi Tehtyjen virheiden korjaaminen 20

21 Yhteiskunnallinen parempi sitoutuminen ja sen näyttäminen (Keinot: 6/6) Hyväksyttävyys, kannustavuus Keinojen velvoittavuus vs. joustavuus Sanktiot vs. tuet Kustannustehokkuus taloudellisen hyödyn esittäminen talouskäyttöön integrointi ekologian ja ekonomian arvostaminen yhtä aikaa Kompensaatiovelvoite maksaa itse itsensä varat biodiversiteetin vähentämisestä YVAttavista toimista luontoarvojen pankki 21

22 Yhteenvetoa Ekologisen kytkeytyneisyyden edistäminen tärkeää biodiversiteetin suojelun kannalta Käytännön toteutus ei vastaa tärkeyttä Tehdään käytäntöjä toimivammiksi: Kokonaisvaltaisempi ja laaja-alaisempi lähestymistapa Arvostetaan jo parhaiten toimivia politiikkakeinoja: Natura, erämaa-alueet, yksityismaiden pysyvät METSOt Hyödynnetään politiikkakeinojen koko potentiaali: Suojelualueiden kokonaissuunnittelu, laji- ja elinympäristöjen suojelu, suojeluohjelmat, ekologiset käytävät ja yksityismaiden pysyvät METSOt; kaupungit? Luotetaan asiantuntijatietoon ja laajennetaan asiantuntijuutta Tehdään perusteellisia poliittisia linjauksia ja kypsytetään tahtotila niiden toteuttamiseen 22