Kirjastopolitiikan johtaminen Luentomoniste. Kirsti Kekki ja Hannu Sulin. Opetusministeriö 5.2. ja
|
|
- Esa Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirjastopolitiikan johtaminen Luentomoniste. Kirsti Kekki ja Hannu Sulin. Opetusministeriö 5.2. ja Helle Kannila määritteli 1900-luvun alussa kirjaston yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tehtävän seuraavasti: "Kun perustetaan jokin laitos ja pidetään sitä yllä, on sekä perustettaessa että myöhemmin yleispiirtein oltava selvillä sen tarkoituksista sekä sen toiminnan rajoista ja muodoista. " "Meidän kirjastoalalla työskentelevien on uskallettava katsoa kauas tulevaisuuteen, on uskallettava ajatella suuresti ja rohkeasti...sillä emmehän aja asiaa itsemme vuoksi vaan kansamme tähden, sen valistukseksi ja sekä henkiseksi että taloudelliseksi kohottamiseksi. Tämän suuren päämäärän vuoksi emme saa hellittää.., elleivät kaikki muut asiaa vielä näe niin kirkkaasti kuin me, tekevät he sen vielä kerran ja silloin he myös ymmärtävät itsepintaisuutemme ja uudistushalumme". (Helle Kannila 1919) Yleisten kirjastojen perustehtävä ja palvelujen maksuttomuus on kestänyt lähes vuosisadan: vuoden 1928 kirjastolain mukaan "kunnallisten kirjastojen tuli tarjota maksutta kirjallisuutta ja henkilöstöpalveluja kansalaisille kansan sivistyksen kohottamiseksi ja itseopiskelun edistämiseksi". Nykyisen Kirjastolain mukaan: " Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Helle Kannilan sanat ovat erittäin ajankohtaisia myös tänä päivänä. Kirjastoissa tehtävä työ ei ole irrallista, vaan se muuttuu hyvinkin nopeasti yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukaan. Nykyajan ihmisille kirjasto on itsestäänselvyys, osa arkipäivää. Sen säilyminen ja edelleen kehittäminen vaatii kuitenkin edelleen paljon sitkeää työtä, näkemystä ja rohkeita alan edistäjiä. Etenkin johtajan on, mutta myös kaikkien kirjastoissa työskentelevien olisi tunnettava oman kehysorganisaationsa rahoitusjärjestelmä, hallinto, strategiat sekä toiminta- ja palvelukulttuuri. Lisäksi on oltava kokonaiskuva koko kirjastoverkosta, -hallinnosta, - rahoituksesta, lainsäädännöstä ja toimintalinjoista. On tunnettava kansalliset strategiat ja linjaukset. Kokonaisuuden hahmottaminen ja tunnistaminen helpottaa ymmärtämään ja kehittämään omaa työtä osana kokonaisuutta ja tiedostamaan, mikä on kirjaston rooli jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Osaaminen herättää luottamusta ja on välttämätön kaikelle vaikuttamiselle. Onnistuminen vaatii asiantuntijuuden lisäksi hyviä sosiaalisia yhteistyötaitoja sekä verkottumista muidenkin kuin kirjastoalan toimijoiden kanssa. Yhä useammin johtaja joutuu hankkimaan kirjastolle rahoitusta muualtakin kuin tuttuja perinteisiä väyliä käyttäen (budjettiesitys kunnalle tai omaan organisaatioon ja avustushakemukset opetusministeriöön). Johtaja on kunnassa tai omassa organisaatiossaan ainoa, jonka odotetaan tietävän kirjastoala kokonaisuudessaan. Suomen kirjastoverkosto, rahoitus ja hallinto Lisätietoa: Suomen kirjastoverkosto muodostuu yleisistä eli kunnallisista kirjastoista, tieteellisistä ja ammattikorkeakoulu- sekä erikoiskirjastoista. Suomen kaikista kirjastoista määrällisesti
2 2 eniten on yleisiä kirjastoja. Tieteellisten kirjaston ydinryhmän muodostavat 20 yliopistokirjastoa. Kansalliskirjasto, joka on Helsingin yliopiston erillislaitos, toimii vuonna 2006 voimaan tulleen yliopistolain muutoksen mukaan koko kirjastoverkon palvelu- ja kehittämiskeskuksena. Ammattikorkeakoulukirjastot palvelevat ensi sijassa omien oppilaitostensa opiskelijoita ja opettajia sekä alueen työ- ja elinkeinoelämää. Kirjastoja on lisäksi erilaisissa hallinnollisissa yksiköissä ja yrityksissä. Erikoiskirjastoja on mm. eri ministeriöiden hallinnonaloilla, virastoissa ja tutkimuslaitoksissa, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Pienin kirjastoryhmä on peruskouluissa ja 2. asteen oppilaitoksissa olevat kirjastot. Koulut ja oppilaitokset vastaavat koululaisten kirjastopalveluista. Rahoitus ja hallinto Yleiset kirjastot Vain yleisillä kirjastoilla on kansallinen, jokaista kuntaa koskeva lainsäädäntö, joka koskee sekä toimintaa (Kirjastolaki 904/1998 ja kirjastoasetus 1078/1998) että rahoitusta (opetusja kulttuuritoimen laki 635/1998 ja asetus 806/1998) ja selkeä valtion kansallinen hallinto. Valtion aluehallintoviranomaisina toimivat lääninhallitukset ja ylimpänä valtion viranomaisena opetusministeriö. Hallitusohjelmasta on tullut keskeinen strateginen työväline valtionhallinnossa. Se on toimintasuunnitelma, jossa on sovittu kyseisen hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. Yli hallinnonalarajojen ulottuvat yhteiskuntapoliittiset ohjelmat on määritelty politiikkaohjelmissa. On tärkeää, että kirjastot ovat mukana hallituksen ohjelmassa, hallituksen politiikkaohjelmissa sekä hallituksen strategia-asiakirjassa, joka tarkistetaan vuosittain. Uusia, suuriakin kehittämishankkeita on mahdollista viedä näillä keinoin eteenpäin. Valtion vuosittaisessa budjettikirjassa määrätään vain yleisten kirjastojen, Näkövammaisten kirjaston, Varastokirjaston ja Helsingin yliopiston kansalliskirjaston valtakunnallisesta valtion rahoituksesta. Yleisten kirjaston valtion budjetista tietoa os.: Valtion budjettikirjassa kunnalliseen kirjastotoimeen osoitetusta valtion rahoituksesta yli 90 % on kunnalle maksettavaa valtionosuutta (vuonna 2008 noin 115 milj. ) ja loput kirjastolle maksettavaa harkinnanvaraista valtionavustusta, jota myönnetään hakemuksesta ulkomaalaiskirjasto-, saamelais- ja yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, tietoverkko-, sisältö- ja kokeilu ym. hankkeisiin. Kirjastot voivat hakemuksesta saada lisäksi % valtionosuutta rakennushankkeisiin ja autohankintoihin. Historiallinen näkökulma vertailun vuoksi: Kansankirjastolaki 131/vuodelta 1928: "Kunnan tulee saadakseen valtiolta avustusta käyttää vähintään yksi markka kutakin asukasta kohti kirjastotoimeen. Kunta saa valtionapua 50 %, lisäavustus voi olla enintään 50 %. Samalle kunnalle suoritettavat avustukset eivät saa ylittää mk. Avustus maksetaan kunnalle käytettäväksi kirjastotoimeen." Autohankintoihin kirjastot alkoivat saada valtion rahoitusta vuoden 1962 lain jälkeen. Yleisten kirjastojen kehittymiselle oli tärkein juuri vuoden 1962 laki, joka mahdollisti maaseutukirjastoille suoraan kirjastolle osoitetun 2/3 valtion rahoituksen. (Vuonna 2008 valtionosuuden osuus on 42 %, joka maksetaan kunnalle. Kunta voi käyttää rahoituksen haluamallaan tavalla, myös muuhun kuin kirjastopalveluihin.) Maakuntakirjastotoiminnasta (19 kpl) säädetään kirjastoasetuksessa. Maakuntakirjasto on yhden kunnan kirjasto, jolle on kunnan hakemuksesta myönnetty oikeus toimia
3 3 maakuntakirjastona. Maakuntakirjastoalueet noudattavat maakuntarajoja. Helsingin kaupunginkirjastolle on myönnetty oikeus toimia yleisten kirjastojen keskuskirjastona, jonka tehtävistä säädetään kirjastoasetuksella. Kirjasto toimii myös ulkomaalaiskirjastona. Opetusministeriö tukee ostotuella vähälevikkisen kirjallisuuden levittämistä kirjastojen kautta sekä myöntää hakemuksesta kirjailijoille apurahoja. Yleisten kirjastojen vuosittaiset kirjahankinnat vaikuttavat merkittävästi kirjailijoiden apurahojen kokonaismäärään, koska apurahan suuruus määräytyy yleisten kirjastojen edellisen vuoden kirjahankintojen ( ) perusteella (Laki kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista (236/1961). Suoraan opetusministeriön alaisia valtion kirjastoja ovat Varastokirjasto ja Näkövammaisten kirjasto, joilla on oma lainsäädäntönsä. Varastokirjasto (perustettu 1978) palvelee sekä yleisiä että tieteellisiä kirjastoja (Laki Varastokirjastosta (1078/1998 ja asetus 94/1992 liitteenä 4). Se on antolainaukseltaan maan suurin kaukopalvelukeskus. Näkövammaisten kirjasto (Laki Näkövammaisten kirjastosta 638/1996, asetus 639/1996) tuottaa ja lainaa piste-, ääni-, elektronista ja muuta erikoisvalmisteita yksityisille henkilöille, kirjastoille ja muille laitoksille sekä tuottaa oppi- ja kurssiaineistoa kaikille kouluasteille. Oma lakinsa on myös Eduskunnan kirjastolla (Laki nro 717/2000). Eduskunnan kirjasto on ainoa, jonka ohjesäännöstä on säädetty lailla (Laki 724/2000). Kaikkien muiden kirjastojen toiminnasta ja rahoituksesta päättää itsenäisesti se organisaatio, jota ne palvelevat. Ne ovat oman kehysorganisaationsa osia. Esim. yliopistoja ammattikorkeakoulukirjastot saavat rahoituksensa oman korkeakoulunsa budjetista. Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusta on saatavilla koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla: yliopistossa, ammattikorkeakoulutuksessa (tradenomi) ja 2. asteen koulutuksessa (merkonomi). Lisäksi alalla on mahdollista suorittaa ammattitutkinto. Kansalliset kirjastopoliittiset linjaukset ja strategiat - yleiset kirjastot Luettavissa: Opetusministeriössä laaditut linjaukset yhdessä lääninhallitusten tekemien peruspalvelujen arviointien kanssa antavat suuntaviivat mm. opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS) , budjettiin, säädösmuutoksiin ja avustusten ohjaamiseen kirjastoille. Strategiat ovat välttämättömiä työvälineitä. Niihin tukeudutaan kaikessa päätöksen teossa, budjetteja laadittaessa ja toimintoja kehitettäessä. Strategisessa suunnittelussa on oltava näkemystä tulevasta, tiedostettava yhteiskunnan ja oman organisaation nykytila, tulevaisuuden haasteet ja keskeisimmät ongelmat. On mietittävä, mitkä ovat ne arvot, joihin visio ja tavoitteet pohjautuvat ja tuotava nämä kaikkien tietoon. Strateginen suunnittelu on tapa ajatella ja tehdä itse tulevaisuutta. Etsitään tulevaisuudesta kehityslinjoja. On osattava tuoda esille, mikä on strategian vaikuttavuus asiakkaiden, työn muuttumisen ja toimintaprosessien näkökulmasta. On osattava perustella lyhyesti, mitä ja miksi pitää tehdä niitä asioita, joita esittää, mitä tarvitaan ja mitä esitykset maksavat.
4 4 Visio ei ole mahdollinen ilman historiallista ymmärrystä, realistista käsitystä nykypäivästä ja luovaa kykyä nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Jotta pystyy luomaan uutta, on oltava todellinen käsitys siitä, mitä on ollut ja oivaltaa, miksi kirjastojen kehitys on ollut sellainen kuin on ollut ja miten kirjastojen lainsäädäntö ja rahoitus ovat vaikuttaneet vuosien mittaan kirjastojen kehittymiseen käytännössä. Visio on aina keino luoda uutta, mutta myös keino jäsentää ja nähdä terävämmin vanhaa. Visio auttaa näkemään vanhan asian uudella tavalla ja avaa portit uuden kehittämiselle. Strategiat on tehty kuulemalla jo valmisteluvaiheessa kirjastoja ja tärkeitä sidosryhmiä. Lähtökohtana niissä on yksittäinen asiakas, ei vain kirjastolaitos. Käyttäjä on kirjastotoiminnan tärkein voimavara. Keskeisimmät syyt, miksi ohjelmia ja strategioita on tehty, ovat yhteiskunnan nopeat muutokset, tietotekniikan kiihtyvä muutos, kuntarakenne-, ja aluemuutokset, opetusmenetelmien muuttuminen yhä enemmän itsenäistä tiedonhakua korostavaksi, muuttuneet tiedonhakutavat ja elinikäinen oppiminen. Näistä kaikista seuraa kirjastotyön ja kirjastoverkoston perinteisen työjaon muuttuminen. Erilaisten asiakkaiden opastuksen määrä ja merkitys kasvavat jatkuvasti. Nykyisin keinoin, nykyisin toimintatavoin ja nykyisellä kuntajaolla ja hallintorakenteilla sekä rahoitusjärjestelmällä ei pystytä estämään kirjastojen ja sitä kautta yksittäisten ihmisten tiedon ja kulttuurin saatavuuden eriarvoistumista. Kansallisten ohjelmien ja strategioiden arvoiksi asetettiin mm. jokaisen oikeus ja kyky tietoon, kansalaisuuteen, itseilmaisuun ja luovuuteen. Yhteisenä tavoitteena oli kirjastopalvelujen = tiedon ja kulttuurin saatavuuden turvaaminen. Tavoitteena oli tasata kirjastojen eriarvoistumiskehitystä, joka oli jo alkanut. Päähuomio kiinnitettiin pienten kuntien ja haja-asutusalueiden palveluihin. Tällä hallituskaudella : Hallituksen ohjelma: "Vahvistetaan kirjastojen roolia lähipalveluina ja kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä. Kirjastojen perustamiskustannusten erillisjärjestelmä säilytetään." Lisäksi: Hallituksen strategia-asiakirja, politiikkaohjelmat ym. erilaiset hallituskauden kestävät ohjelmat. Hallitusohjelman teksti, OPM:n budjetti 2008 ja OPM:n TTS perustuvat opetusministeriön "Kirjasto-ohjelmaan Maaseudun kirjasto monipalvelukeskuksena", joka on jatkoa Kirjastostrategialle Se tuo esille lähikirjaston merkityksen. Tavoitteena on selkeyttää maaseutu- ja lähikirjastojen roolia ja liittää kirjasto yhdeksi elinvoimaisen maaseudun keskeiseksi toimijaksi. Kaiken edellytys on, että lähi- ja maaseutukirjastoissa on saatavilla korkeakoulutetun alan henkilöstön palveluja. Mikäli kirjastot pystyvät vastaamaan väestömuutoksiin ja käyttäjien muuttuviin tarpeisiin, kirjastojen merkitys kasvaa, monipuolistuu ja yhteiskunnallinen, sivistyksellinen ja taloudellinen vaikuttavuus korostuu. Seudullisen yhteistyön ja verkottumisen seuraava vaihe on erikoistuminen sekä tehtävien ja kustannusten todellinen jakaminen; seutukirjasto tai kuntien yhteinen kirjastolaitos.
5 5 Ohjelman laadinta perustuu valtakunnalliseen Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan, jossa on: "Maaseudun kirjastoja kehitetään kulttuuri-, tieto- ja toimintakeskuksiksi". Juuri maaseudulla kirjasto on korvaamaton yhteistyökumppani mm. kunnan muille toimijoille, opiskelijoille, etätyöntekijöille ja elinkeinonharjoittajille. Muita linjauksia, joita sovelletaan edelleen ottamalla huomioon yhteiskunnassa, tietotekniikassa ja kirjastoverkostossa ym. tapahtuneet muutokset. Kirjastopoliittisen ohjelman visiossa kirjasto kantaa osavastuuta kansalaisen tietohuollosta tuottamalla tietoketjuun laatua ja pitkäjänteisyyttä. Se turvaa tiedon- ja kulttuuritarjonnan monipuolisuutta ja osaamista. Kirjasto toimii avoimesti ja ajantasaisesti ottamalla huomioon toimintaympäristön tarpeet. Kirjasto toimii verkkona, mikä hyödyttää kaikkia verkon osapuolia. Yhtenä haasteena nähtiin toimivan tasapainon saavuttamisen perinteisen ja digitaalisen aineiston kesken. Kirjastopoliittisessa ohjelmassa linjattiin kirjastojen tehtävät valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Jo tuolloin linjattiin opetus- ja kirjastotoimen roolit. Ohjelmassa käytettyjä laatusuosituksia läänien kirjastotarkastajat ovat käyttäneet ajantasaistettuina mittareina arvioidessaan alueen kirjastopalveluja. Laatusuosituksilla annetaan suuntaviittoja laadukkaiden kirjastoja tietopalvelujen edellytyksistä. Kirjastostrategia 2010, tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka on opetusministeriön linjaus, jonka peruslinjaus on tietoyhteiskunnan kansalaisten tasaarvoinen tiedon ja kulttuurin saatavuus. Strategiassa linjataan ensimmäisen kerran kuntien ja valtion välinen tehtävänjako sekä tarkennetaan peruskoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden tietohuolto suhteessa yleisen kirjastojen palveluihin. Kirjastopalveluja ei tule strategian mukaan nähdä vain kirjaston asiana, vaan palvelut ovat kiinteä osa esimerkiksi opetustointa ja tietoyhteiskunnan kehittämistä. Kirjastopalveluja, julkisen hallinnon sähköistä asiointia ja oppijan tietohuoltoa tulee kehittää yhteisenä verkkopalveluna, ei erillisinä hankkeina. Strategiassa korostetaan seudullista yhteistyötä yhtenä ratkaisumallina, jossa lähtökohtana ovat palvelujen ja toiminnan parantaminen ja koulutetun henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Henkilöstön osaamistason nostaminen ja kirjaston ydintehtävän profiloituminen ja tiedoksi saattaminen nähdään ensiarvoisen tärkeänä ja ratkaisevana tekijänä. Kirjasto-osaamisen ydintehtävänä esitetään tiedonhallintataitoja: valmiutta etsiä, arvioida ja käyttää sekä painettuja että verkkosisältöjä. Tiedonhallintataidot valmentavat oppijoita oppimaan. Samalla korostetaan, että yleinen kirjasto on ainoa kaunokirjallisuuden asiantuntijaorganisaatio, jossa on yleisesti saatavilla ajantasaista kauno- ja tietokirjallisuutta sekä muuta aineistoa. Kirjasto-osaamisen saaminen näkyväksi on kirjastojen elinehto. Kirjastostrategia 2010 otti Suomessa käyttöön sanan hybridikirjasto. Hybridikirjasto on EUkomission 1997 määritelmän mukaan verkostoituva sekatyyppinen kirjasto, joka tarjoaa pääsyn tietoon erilaisten medioitten ja aineistojen välityksellä. Kirjastot kehittyvät yhä enemmän tietoyhteiskuntaa palveleviksi tahoiksi. Kirjastoverkko tulee muotoutumaan entistä enemmän hybridiksi, jossa perinteisen materiaalin lisäksi tarjolla on myös digitoitua aineistoa sekä kansalaisten sähköistä asiointia helpottavia yhteisiä verkkopalveluja. Hybridikirjasto on sekä fyysinen tila että virtuaaliverkko, jotka täydentävät toisiaan palvelujen suhteen niin, että asiakas voi valita itselleen sopivimman palvelutavan ja -paikan.
6 6 Uusilla palveluilla tarkoitetaan, että tarjolla on muun muassa virtuaaliset ja etäväylät muiden kirjastojen aineistoon, osaamiseen ja palveluihin; lisensoitu digitaalinen aineisto; oma sisältötuotanto esim. kotiseutuaineistot ja alueelliset tietokannat; vuorovaikutteiset, personoidut, segmentoidut palvelut; sähköinen asiointi; foorumit; osallistuminen ja tietämyksen jakaminen sekä kirjastopalvelujen käyttö asiakkaiden laitteilta. Mikä on kirjaston peruspalvelu Kirjastostrategian 2010 jälkeen tuli tarpeen selvittää, mitkä ovat sellaisia kirjaston peruspalveluja, jotka tulee verovaroin tuottaa kaikkien kansalaisten käyttöön. Opetusministeriö antoi tutkijaryhmälle tehtäväksi tehdä asiasta selvitys. Tehtävänä oli etsiä yhtenäistä linjaa yleisten kirjastojen maksuttomien peruspalvelujen määrittelyyn ja selkiyttää digitaalisten palvelujen työnjakoa. Selvitys julkaistiin vuoden 2004 alussa nimellä Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla. Palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia. Siinä etsitään yhtenäistä linjaa maksuttomien peruspalvelujen määrittelyyn ja otetaan kantaa lisäpalveluiksi luokiteltaviin palveluihin ja niiden maksullisuuteen. Selvityksessä selkiytetään myös digitaalisten palvelujen työnjakoa ja identifioidaan peruspalvelut muista palveluista. Julkaisu linjaa mm. mikä on perus- ja lisäpalvelu. Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut. Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut tuo vaihtoehtoisia malleja kirjastojen logistiikkaan. Strategia on prosessi, joka vaatii jatkuvaa seurantaa Olennaista on strategioiden ja linjausten saaminen kaikkien tietoon siten, että niiden merkitys tulee ymmärretyksi. Esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutumista tulee seurata. Strategia on tarkistettava vuosittain. Etenkin Kirjastopoliittinen ohjelma , selvitys Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla ja Kirjasto-ohjelma 2010 ovat hyviä työvälineitä yksittäisissä kirjastoissa. Kirjastostrategia 2010 on pohjana kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä kanssakäymisessä. Lisätietoa: Strategiat ja ohjelmat: kirsti.kekki(at)minedu.fi hannu.sulin(at)minedu.fi barbro.wigell-ryynanen(at)minedu.fi
Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat
Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen
LisätiedotKirjastoverkosto. Lainsäädäntö. Rahoitus. Hallinto. Luentomoniste. Kirsti Kekki ja Hannu Sulin. Opetusministeriö
Kirjastoverkosto. Lainsäädäntö. Rahoitus. Hallinto. Luentomoniste. Kirsti Kekki ja Hannu Sulin. Opetusministeriö 13.2.2008 Lisätietoa: http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/ Yleistä: Suomen kirjastoverkosto
LisätiedotYleiset kirjastot Perustietopaketti
Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto 1 Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto
LisätiedotToiminta: Kirjastotoiminnan tehtävät ja puitteet määritellään kirjastolaissa (904/1998) ja kirjastoasetuksessa (1078/1998) (liite 1).
Kirjastoverkosto. Lainsäädäntö. Rahoitus. Hallinto. Luentomoniste. Hannu Sulin. Opetusministeriö. 20.1.2009 Lisätietoa: http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/ Yleistä: Suomen kirjastoverkosto koostuu yleisistä
LisätiedotYleiset kirjastot Perustietopaketti
Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 17.8.2015/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.
LisätiedotYleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto
Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto
LisätiedotSuomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto
LisätiedotMiten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko
Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta
LisätiedotYleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto
Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto
LisätiedotMiten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen
Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,
Lisätiedot11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden
LisätiedotYleiset kirjastot Perustietopaketti
Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 25.5.2016/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
LisätiedotAlueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi
Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,
Lisätiedot11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvosto Hannu Sulin
Yleisten kirjastojen neuvosto 7.11.2014 Hannu Sulin OKM:n kirjastopolitiikka 2015 ohjelman tavoitteiden toteutuminen kansallisella tasolla Kohdennetaan yleisten kirjastojen kokeilu- ja kehittämistoiminnan
LisätiedotKirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä
Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä Opetusministeriön kirjastopäivät 2009 25.11.2009 Helsinki Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö, Kulttuuriyksikkö Tuleva
LisätiedotKohti uusia kelpoisuusvaatimuksia
Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/
LisätiedotKirjastotoimen valtion aluehallinto
Kirjastotoimen valtion aluehallinto Merja Kummala-Mustonen 12.9.2019 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri 16.9.2019 1 https://www.wevideo.com/view/1438332354 PSAVI, Erkki Kantola, Ympäristölupavastuualue
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto
Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotHenkilöstöresurssisuunnitelma
Henkilöstöresurssisuunnitelma TAE Kasvu TS TS 2011 2012 2013 2014 2013-2014 2015 2016 (31.12) (31.12) (Ennuste 31.12) (31.12) % (31.12) (31.12) YHTEENSÄ 508 472 12 484 509 482 11 493 509 455 11 466 509
LisätiedotNÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto
NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI
LisätiedotUusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja
Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata
LisätiedotLain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?
KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset
LisätiedotKirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.
Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa
LisätiedotKirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista
Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen
LisätiedotYleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä
LisätiedotKommentteja FinELibin strategiaan
24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto
LisätiedotIdeasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin
Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1.1.2010 (1705/2009) ja Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Yleiset kirjastot:
LisätiedotUusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa
Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 22.11.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotLaki. yleisistä kirjastoista. Lain soveltamisala
Laki yleisistä kirjastoista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään yleisistä kirjastoista ja niiden toiminnasta sekä toiminnan paikallisesta, alueellisesta
LisätiedotKIRJASTON SUUNTA
KIRJASTON SUUNTA 2015 2018 Rakennamme samaa kirjastoa KIRJASTON SUUNTA 2015-2018 VISIO: Kirjasto on ideoiden ja ajatusten rikastamo, jossa tietoja, taitoja ja tarinoita jakamalla luomme yhdessä uutta kansalaisyhteiskuntaa.
LisätiedotPainetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen
Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotVarsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021
Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021 Toimintaympäristön muutostekijät Muutostekijöiden vaikutus kirjastoihin Toiminta-ajatus Visio 2021 Toimintaa ohjaavat periaatteet Strategiset tavoitteet (BSC-malli)
LisätiedotAjankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä
Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen
LisätiedotOKM ajankohtaiset asiat. Yleisten kirjastojen neuvoston kokous , Oulu. Leena Aaltonen
OKM ajankohtaiset asiat Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 19.4.2018, Oulu Leena Aaltonen Hallinnon uudistus osana maakuntauudistusta valtion lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävät kootaan yhteen valtakunnalliseen,
LisätiedotTulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013
1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat
LisätiedotMAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO
MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston
LisätiedotKirjasto on osa arkea ja elämää
Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain
LisätiedotTulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
LisätiedotValtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö
Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma
LisätiedotKysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>
Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen
LisätiedotPysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.
Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010 Anneli Ketonen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.2010 1 Ajankohtaisia seminaareja ja koulutuksia Kirjastoverkkopäivät
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotKuntaliitto ja kirjastoasiat
Kuntaliitto ja kirjastoasiat Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2016 Johanna Selkee Johanna.selkee@kuntaliitto.fi Asioita Kansallinen tilastointi vertailtavuus kirjastotilastoinnin kanssa? Tekijänoikeudelliset
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotKansalliskirjasto seurantaryhmä
Kansalliskirjasto 2005 -seurantaryhmä Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 15.11.2005 Hellevi Yrjölä EriKin tavoitteet Kansalliset tietokannat maksutta kaikkien käyttöön Perusinfrastruktuurille keskitetty
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotKulttuuri- ja kansalaistoimi
1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,
LisätiedotOpetusministeriön kirjastopolitiikka 2015
Opetusministeriö Undervisningsministeriet Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painoalueet Opetusministeriön julkaisuja 2009:32 1 2 Opetusministeriön kirjastopolitiikka
LisätiedotStrategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto
Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotKirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno
Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 7.6.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotKirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista
Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä
LisätiedotArviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus
Arviointi, mittarit Pori maakuntakirjastokokous 22.3.2011 Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus asialista Arviointi kehittämisvälineenä Arvioinnin trendejä Erilaisia arviointeja Itsearviointi, tilastot,
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotHE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät
HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 Miksi uusi kirjastolaki? Nykyinen kirjastolaki valmisteltu 20 vuotta sitten Toimintaympäristön
LisätiedotLaki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -
EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen
LisätiedotLaki yleisistä kirjastoista (1492/2016)
Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) Sivistysjohtajien päivä 10.10.2017 Kirjastotoimen ylitarkastaja Merja Kummala-Mustonen (esitys pohjautuu kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltosen esitykseen 1.12.2016)
LisätiedotKokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi
Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi
LisätiedotPeruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista
Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri
LisätiedotKirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT
Kirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT 7.6.19 LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT Kirjastoalan työntekijätutkimus 2019 herätti suurta kiinnostusta Suomen kirjastoseura ja Minerva-ryhmä tekivät vuoden
LisätiedotKOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET
KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET HAVAINTOJA RAPORTISTA PITKÄN AIKAVÄLIN POLITIIKALLA LÄPI MURROKSEN TAHTOTILOJA TYÖN TULEVAISUUDESTA Johannes Koponen / Demos Helsinki / +358 41 540
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotKANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen
KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita
LisätiedotKirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004
Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 Työryhmän muistio Kirjastopoliittinen ohjelma on ilmestnyt opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarjassa nro 2/2001 Työryhmän
LisätiedotAsia: Lausunto raporttiin Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020 korkeakoulukirjastojen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi.
5.2.2010 Opetusministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO anne.luoto-halvari@minedu.fi Asia: Lausunto raporttiin Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020 korkeakoulukirjastojen kehittäminen digitaaliseksi
LisätiedotKriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi
1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on
LisätiedotKirjastolain uudistaminen
Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistuksen päätavoite Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on edistää verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa asukkaiden sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen
LisätiedotHelsingin yliopiston kirjasto 1
Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotAjankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari
Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018 Kuntaliiton ajankohtaiset Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto ry Sisältö Kulttuuripolitiikan ajankohtaiset. Alv-muutosesitys, VM179:00/2018:
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAlustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018
Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018 TA-tili TA /SEUKO 2 RAHAPELITOIMINNAN VOITTOVARAT TAITEEN EDISTÄMISEEN TA 2018 TAE 2019 29.80.52. MOMENTTI YHTEENSÄ 238 294 000 246 260 000 1) Luova työ ja tuotanto
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotLausunto 1 (5)
Lausunto 1 (5) 22.9.2016 ESAVI/7371/00.02.00/2016 ISAVI/2307/00.02.00/2016 LAAVI/792/0.02.00/2016 LSAVI/2169/00.02.00/2016 LSSAVI/3988/00.02.00/2016 PSAVI/2155/00.02.00/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lisätiedot5.3. Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys
5.3. Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys Johtopäätökset Kaikissa kunnissa kirjastotointa ei johda kirjastoasetuksen mukaan kelpoinen johtaja. Lisääntynyt kirjastotoimen organisointi
LisätiedotSelvitys alueellisesta kirjastotoiminnasta
Selvitys alueellisesta kirjastotoiminnasta Maija Berndtson Opetus- ja kulttuuriministeriön Kirjastopäivät 2014 Helsinki 12.11.2014 Toimeksianto: Alueellisen kirjastotoiminnan (so. maakuntakirjastotehtävä)
LisätiedotErikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.
Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotKIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO
KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO
Lisätiedot