Kirjastopoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Kirjastopoliittinen ohjelma Työryhmän muistio Kirjastopoliittinen ohjelma on ilmestnyt opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarjassa nro 2/2001 Työryhmän muistiosta on laadittu tiivistelmä Kirjastosta laaja-alaista kulttuuria ja laatua tiedonhakuun (Opetusministeriö 2001, ISBN ) Lisätietoa: Kirsti Kekki, puh , , Painetut julkaisut: ja puh.: /keskus; fax

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA KIRJASTOPOLIITTISEN TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Tavoite Tehtävän rajaus Painopiste Vain vähän käsiteltyjä asioita Digitaalisen tietohuollon työryhmä LÄHTÖKOHDAT Ohjelman pohjana olleet arvot Tietoyhteiskunnan kansalaisuus Valtakunnalliset yleiset linjaukset Kirjastolaki Suomen hallituksen ohjelma EU:n mietintö Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Julkisuuslaki Muita lähtökohtia Yleisten kirjastojen vahvuudet / heikkoudet / mahdollisuudet / uhat Suomalaisen kirjastoajattelun perinne Pitkä verkottumisen perinne. Tietotekniikan laajamittainen käyttöönotto Kuntien välisellä yhteistyöllä jo pitkä perinne Kirjastojen suuri käyttöaste. Myönteinen mielikuva Käyttäjien ja eri-ikäisten oppijoiden tiedon tarpeiden tunteminen Tietoyhteiskunta ei saavuta kaikkia kansalaisia KATSAUS NYKYTILANTEESEEN Kirjastoverkosto Yleistä Suomen kirjastoverkko Lainsäädäntö ja valtion rahoitus Tieteelliset kirjastot Yleiset kirjastot Rahoituksesta Palvelujen saatavuuden ja laadun arviointi 1991 ja Tietoverkkojen ja standardien käyttötilanne Hallinnollinen infrastruktuuri Kirjastotoimi muissa Pohjoismaissa Yleiset kirjastot Pohjoismaissa Yhteisiä piirteitä kaikkien Pohjoismaiden kanssa Suomi verrattuna muihin Pohjoismaihin TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA HAASTEET Yhteiskunnalliset yleiset muutokset Tieto- ja viestintätekniikan muutokset Tiedonvälitysorganisaatio elää koko ajan... 55

3 5.2.2 Digitaalinen kirjasto Vaikutukset Tieto on monessa eri muodossa Aineiston hankintakanavat moninaistuvat Tekijänoikeus digitaalisessa ympäristössä Lainsäädännön kehitys Verkkoympäristön tekijänoikeudelliset haasteet Kansalaisten tiedonhankintatavat muuttuvat Palvelukulttuuri muuttuu Palvelukysyntä ja vaatimustaso kasvavat Itse tehtävä työ ja ulkoistettava työ Opetusmenetelmät ovat muuttuneet Kirjastoverkon perinteinen työnjako muuttuu Kirjaston kulttuurinen ja sivistyksellinen merkitys Kirjasto perinteisen lukutaidon ja uusien lukutaitojen ylläpitäjänä Kirjaston yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ammattikuva muuttuu Tietoverkot ja kirjaston ydintehtävä Metadata Kirjastoammattilaisen verkkopalveluille antama lisäarvo VISIOT, TAVOITTEET, ONGELMAT JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Pähkinänkuoressa Keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet Keskeisimmät tavoitteet Mitä pitää tehdä VALTAKUNNALLINEN TASO Visiot ja tavoitteet Valtion rahoitus edistää kirjastopalveluja Toimiva tekninen infrastruktuuri ja yhteisten standardien käyttö Toimiva kansallinen kirjastoverkko Kansallista ja verovaroin tuotettua aineistoa kaikkien saataville Päällekkäistyötä on vähennetty Yleisten kirjastojen rooli on tiedostettu Toimiva hallinnollinen infrastruktuuri Alan koulutus on korkeatasoista Arviointi edistää kansalaisten kirjastopalveluja Muita tavoitteita Ongelmat Kirjastojen valtion rahoituksen ongelmat Teknisen infrastruktuurin toimimattomuus Verkossa olevan tiedon saatavuuden ongelma Valtion kirjastohallinto ei vastaa tietoyhteiskunnan vaatimuksia Tekijänoikeus ja digitaalisen aineiston saatavuus Koulukirjastokysymys ja ongelmallinen oppijan tietohuoltotilanne Muita ongelmia Toimenpide-ehdotukset Valtionosuutta ja valtion avustuksia koskevat ehdotukset...94

4 Tekninen infrastruktuuri kuntoon Valtakunnallisen kirjastoverkon toimivuuden tehostaminen Valtion kirjastohallinto tietoyhteiskunnan mukaiseksi Tekijänoikeus digitaalisessa ympäristössä Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutus Kirjastotutkimus Koulukirjastokysymys ja oppijan tietohuolto Sponsoroinnille pelisäännöt Sähköpostiosoite yleisten kirjastojen kautta kaikille ALUEELLINEN TASO Visiot ja tavoitteet Alueellinen kirjastoverkko Maakuntakirjastot Valtion aluehallinto: lääninhallitukset Ongelmat Toimenpide-ehdotukset Maakuntakirjaston tehtävät tietoyhteiskunnassa Erilaisia uusia toimintamalleja Lääninhallituksen tehtävä tietoyhteiskunnassa Alueellinen tietoverkkoasiantuntija PAIKALLINEN TASO Visiot ja tavoitteet Rahoitus on ajateltu tietoyhteiskunnan perspektiivistä Henkilöstön määrä ja osaamistaso tietoyhteiskunnan tasolle Kirjastossa on toimiva tekninen infrastruktuuri Kirjaston yhteiskunnallinen tehtävä tunnustettu Koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö ja oppijan tietohuolto Ongelmat Yleistä Kunnan rahoitusosuus Henkilöstö Tekninen infrastruktuuri Koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö, oppijan tietohuolto Muuta Suosituksia Yleisen kirjaston minimipalvelutaso tietoyhteiskunnassa Suositukset Kunnan rahoitusosuus Tekninen infrastruktuuri Strategia. Arviointi Koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö ja oppijan tietohuolto Esitysten ja suositusten vaikutukset Paljonko maksaa vastaaminen tietoyhteiskunnan haasteisiin Mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä Lainsäädännölliset vaikutukset LIITEOSA LIITE 1: STRATEGIA. ARVIOINTI. LAATUSUOSITUKSET Strategia ja arviointi Laatusuositukset tietoyhteiskunnan kirjasto- ja tietopalveluille

5 LIITE 2: SUOMI VERRATTUNA MUIHIN POHJOISMAIHIN Yksityiskohtaisia eroja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä LIITE 3: SPONSOROINNIN PELISÄÄNNÖT LIITE 4: KÄSITTEIDEN JA TERMIEN MÄÄRITTELYÄ LIITE 5: MUISTILISTA: NOIN KYMMENEN ASIAA, JOTKA TÄYTYY TIETÄÄ KIRJASTOISTA ERIÄVÄ MIELIPIDE KIRJASTOPOLIITTISTA OHJELMAA LAATINEEN TYÖRYHMÄN MUISTIOON

6 LUKUOHJE Käyttökelpoisin lukutapa on tutustua ensin tiivistelmiin ja lyhennelmiin ja siirtyä niistä sisällysluetteloa hyödyntämällä itseä kiinnostaviin tarkempiin selvityksiin, jotka ovat luettavissa tässä laajassa työryhmän muistiossa. Ohjelman kuvailulehdeltä, ohjelman alussa olevasta tiivistelmästä, tämän ohjelman Tavoitteet, visiot, ongelmat ja toimenpide-ehdotukset -osan alkuyhteenvedosta sekä erillisestä työryhmän muistion tiivistelmästä "Kirjastosta laaja-alaista kulttuuria ja laatua tiedonhakuun" on luettavissa eri pituisia yhteenvetoja tästä ohjelmasta. Työryhmän esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi on kirjoitettu siten, että sitä voi lukea juuri siitä kohdasta, mikä kiinnostaa lukijaa. Tämän vuoksi ohjelmassa toistetaan eri paikoissa joitakin keskeisiä asioita. Näin siksi, koska ohjelman yksi tärkeimmistä viesteistä on antaa tietoa siitä, mikä on yleinen kirjasto kansalaisen tietoyhteiskunnassa ja mitä sen toteuttaminen vaatii. Ohjelma ei ole sellaisenaan kirjoitettu esim. päättäjille, vaan ohjelmassa annetaan ensisijaisesti alan asiantuntijoille ja alasta kiinnostuneille tietoa ja kansallisia suuntaviittoja, joiden pohjalta kukin taho voi laatia omaan käyttöönsä tarvittavia strategioita, perusteluja jne. Tässä ohjelmassa esiin nostetut asiat, toimenpide-ehdotukset ja suositukset perustuvat työryhmän, kirjastojen henkilöstön ja sidosryhmien esittämiin asioihin.

7 1 TIIVISTELMÄ TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA Tämä julkaisu on työryhmän esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelman tarkoituksena on selvittää ja konkretisoida, miten toteuttaa käytännössä eduskunnan yleisille kirjastoille antama tehtävä kansalaisten tietohuollon turvaamisessa. Kirjasto- ja tietopalveluala on viimeisinä vuosina muuttunut oleellisesti ja suuria muutoksia on edelleen tulossa. Tämän ohjelman tarkoituksena on luoda valtakunnallinen linjaus kunnallisen kirjaston roolista tietoyhteiskunnassa. Ohjelma antaa tietoa nykytilanteesta ja siitä mitä tarkoitetaan kirjastopalveluilla tietoyhteiskunnassa sekä tulevaisuuden haasteista ja ongelmista. Ohjelmassa esitetään toimenpide-ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Koska kunnallisten kirjastojen toiminnasta vastaa kukin kunta itsenäisesti, ohjelmassa annetaan päätöksenteon pohjaksi suuntaviivoja ja tietoa, jonka tavoitteena on mm. helpottaa yksittäistä kuntaa ja kirjastoa löytämään omaan ympäristöönsä sopiva strategia ja profiili. Tiedon saatavuus tietoyhteiskunnassa Tiedon saatavuudella tarkoitetaan tässä valmiutta selviytyä yhä kasvavasta tiedon määrästä. Tiedon löytäminen massasta tulee turvata. Tiedon saatavuutta takaa tärkeältä osalta jokaisen ulottuvilla oleva kirjasto, jossa: - on valikoitua ja järjestettyä kulttuuria ja ajantasaista tietoa eri muodoissa, - on kokonaiskuva saatavilla olevasta tiedosta, tiedon lähteistä, tiedonvälitysjärjestelmistä ja tietopalveluista, - osataan arvioida tietolähteen alkuperäisyys ja luotettavuus sekä karsia roskatieto - osataan opastaa yksittäistä kansalaista tiedon hallinnan taitoihin sekä - autetaan löytämään itselle olennainen tieto suuresta informaatiomassasta ja hyödyntämään sitä. Kirjaston määrittely tietoyhteiskunnassa Tietoyhteiskunnan yleisessä kirjastossa fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Siellä on ajantasaista aineistoa järjestettynä ja monessa eri muodossa, ammattihenkilöstöä, minimistandardit täyttävä kirjastojärjestelmä ja verkkoyhteydet, tietoverkon kautta tarjottavia palveluja sekä internet-yhteyksin varustettuja asiakaspäätteitä. Määrittelyä voi pitää kirjaston minimitasona. Yleisessä kirjastossa perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy moderniin tiedonvälittäjä-tehtävään. Aineisto ei ole tietoyhteiskunnassa vain yhdessä muodossa, vaan julkaisutavat muuttuvat koko ajan. Kirjaston tavoitteet ja tehtävät ovat erilaisia suurissa kaupungeissa, alueiden keskuksissa ja keskisuurissa ja pienissä kunnissa, mutta niitä kaikkia hyödyttää toimiminen verkkona. Visio Suomalaisessa yhteiskunnassa yleinen kirjasto on aktiivinen ja vaikuttava toimija, joka on helposti saavutettavissa ja jonne on helppo tulla. - Se on kaikille avoin ja demokratiaa vahvistava organisaatio. - Se on kulttuuriperinnön välittäjä ja monikulttuurisuuden tukija. - Se on yhteisöllisyyden rakentaja ja tukija.

8 2 - Se luo dokumenttikokoelmiin lisäarvoa valikoimalla ja järjestämällä erilaisia aineistoja. - Se on oppimisympäristö, kaikenikäisten ja kaikenlaisen oppimisen tukija. - Se sosiaalistaa monipuoliseen lukutaitoon (myös verkkolukutaitoon) ja tukee monipuolista lukutaitoa. - Se on innovatiivinen, osaava työyhteisö. - Se toimii verkkona yhdistäen yksittäisten kirjastojen kokoelmat ja palvelut. - Sen kokoelmat ja palvelut ovat saavutettavissa myös tietoverkkojen kautta (digitaalinen kirjasto). - Se on haluttu ja tavoiteltu yhteistyökumppani sekä oman alueensa hyvinvoinnin ja menestyksen kehittämiseen osallistuva aktiivinen toimija. Kunnallinen kirjasto on alueen kulttuuri- ja tietokeskus, laatuportaali, johon koottu kulttuurinen ja älyllinen pääoma hyödyttää kansalaisia heitä tyydyttävällä tavalla. He voivat käyttää kirjastoa joko paikan päällä tai muualta verkon välityksellä. Laatuportaalilla tarkoitetaan tässä kirjastoammatillisten asiantuntijoiden järjestämää tiedon haku- ja hahmotustapaa. Suomessa on toimiva kansallinen kirjasto- ja tietopalveluverkko, jota tekninen ja hallinnollinen infrastruktuuri tukee. Tiedon saumattoman yhteiskäytön turvaavat standardit on otettu käyttöön. Kerran tietoverkkoon tuotettua tietoa tai palvelua ei enää toisteta muualla. Henkilöstömäärä ja henkilöstön osaamistaso vastaavat tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Yleiselle kirjastolle annettu velvoite vastata kansalaisten tietohuollosta tietoyhteiskunnassa näkyy käytännössä peruskoulutehtävään verrattavana kansalaisen peruspalveluna. Rahoituksen jälkeenjääneisyys on saatu korjatuksi. On saatu lisärahoitus tietoyhteiskunnan ja mediamullistuksen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Rahoituksessa on otettu huomioon kansalaisten antama arvostus ja suuret käyttäjämäärät. Haasteet Tietoyhteiskunnassa yleisille kirjastoille luo haasteita tietotekniikan ja viestintävälineiden nopea kehittyminen, aineiston moninaistuminen, elinikäinen oppiminen, opetusmenetelmien muuttuminen ja väestön koulutustason nousu. Yleiset kirjastot kohtaavat haasteena ja mahdollisuutena yhteiskunnan verkostoitumisen, jossa eri toimijat (esim. kirjastot) ovat entistä riippuvaisempia sidosryhmistään ja joutuvat toimimaan yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Ongelmat Tietoyhteiskuntakehityksen merkittävin uhka on eri syistä tapahtuva tiedollinen syrjäytyminen ja eriarvoistuminen. Kansalaisten erilaiset valmiudet oppia ja käyttää uutta tieto- ja viestintätekniikkaa saattavat lisätä heidän eriarvoisuuttaan. Teknologia ei ole tasavertaisuuden tae. Päinvastoin, se saattaa aiheuttaa epätasa-arvoisuutta. Kirjastojen resurssointi ei vastaa sen merkityksen kasvua tietoyhteiskunnassa luvulla on syntynyt tilanne, jossa kansalaiset ovat eriarvoisia modernien kirjasto- ja tietopalvelujen suhteen. Perusrahoitus on jäänyt jälkeen. Digitaalisen ympäristön tuottamiin lisäkustannuksiin ei ole varauduttu. Ammattihenkilöstöä on liian vähän kaikilla tasoilla. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei tue kirjastopalvelujen tasavertaista kehittymistä ja kansallisen kirjastoverkon rakentamista. Kansalaisen tietohuolto ei toteudu tasaisesti maan eri osissa. Yleisen kirjaston palvelut ovat enemmän kuin yhden kunnan peruspalvelu, mutta alueellisen verkottumisen suuria mahdollisuuksia ei ole käytetty

9 vielä hyväksi läheskään kaikkialla. Elinikäisen oppimisen ja opetusmenetelmien muutosten yleisille kirjastoille aiheuttamia lisäkustannuksia ei ole otettu huomioon. 3 Etenkin pienten kuntien kirjastot ovat jäämässä verkkopalvelujen ulottumattomiin. Kirjastoalalla maailmanlaajuisesti käytetyn Z39.50-tiedonhakustandardin tuen puute vaikeuttaa useissa kotimaisissa atk-kirjastojärjestelmissä tiedonhakua, tiedon vaihtoa eri toimijoiden kanssa, keskitettyjen palvelujen hyödyntämistä ja kansallisen kirjastoverkon rakentamista. Kun 436 kuntaa päättää kukin itsenäisesti atk-kirjastojärjestelmän hankinnasta ja sen standarditasosta, se päättää samalla minkä tasoisia verkostopalveluja kunnan asukkaat jatkossa saavat ja pääseekö kyseinen kirjasto osaksi kansallista kirjastoverkkoa. Valtakunnalliset suositukset, ohjeistukset, määräykset ja säädökset puuttuvat sellaisista asioista, jotka vaatisivat yhtä kuntaa laajempia toimenpiteitä ja tietoa kansallisesta ja kansainvälisestä tilanteesta ja kehityksestä. Valtion hallinnosta puuttuu maan kirjastoja tietopalvelujen ja kansalaisen tietohuollon kokonaistilanteen tunteva ja alan nopean kehityksen tiedostava riittävä henkilöstö, joka on välttämätön edellytys kaikille valtakunnallisille, alueellisille ja yli hallintorajojen ulottuville kehittämistoimille. Strategia Kirjasto toteuttaa tavoitteitaan tuottamalla tietoketjuun laatua ja pitkäjänteisyyttä sekä turvaamalla tiedon- ja kulttuurintarjonnan monipuolisuutta ja osaamista. Kirjasto toimii ajantasaisesti ja reagoi nopeasti. Kirjaston toiminta on avointa. Se ottaa toimintaympäristön tarpeet huomioon ja suuntautuu aktiivisesti ulospäin. Koska maamme kuntien lukumäärä on erittäin suuri, vain harva kunta pystyy yksin selviytymään kansalaisten tietohuollon toteuttamisesta. Onnistuminen vaatii - kirjastoverkon osapuolten profiloitumista ja kirjastoverkon työnjaon tarkistamista, - keskitettyjen palvelujen hyödyntämistä, mutta myös hajautettua osallistumista yhteiskäyttöisten palvelujen tuottamiseen, - alueellisen yhteistyön lisäämistä, - kirjastojen perusrahoituksen saattamista kuntoon, - osaavan henkilöstön lisäämistä kaikilla tasoilla sekä - kansalaisten tietohuoltotarpeen tarkastelemista kunnissa, alueella ja valtakunnallisesti kokonaisuutena esim. laatimalla kansalaisten ja sidosryhmien tarpeista lähtevä kunnan/alueen tietopalvelu- ja kirjastostrategia tai kunnan/alueen tietohuoltostrategia ja arvioimalla sen toteutumista. Keskeisimmät toimenpide-ehdotukset ja suositukset Työryhmän toimenpide-ehdotukset ja suositukset perustuvat seuraavaan kansalliseen linjaukseen: Modernit tietoyhteiskunnan vaatimukset täyttävät kirjastopalvelut ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla maan eri osissa. Yksi yleisen kirjaston päätehtävistä on kansalaisten tietohuollosta vastaaminen myös digitaalisessa ympäristössä. (Suomen Hallitusohjelmassa ; Eduskunnan hallinto- ja sivistysvaliokunnan kirjastolaista 1998 annetuissa lausunnoissa ilmaistut tahtotilat; kirjastolaki ja ns. julkisuuslaki.) Kaikissa valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason tietoyhteiskuntastrategioissa kirjastot tulee huomioida kansallisesti tärkeimpinä instituutioina tietoyhteiskunnassa, jossa tiedon ja tiedon saatavuuden merkitys kasvaa.

10 1. Valtakunnallinen taso: toimenpide-ehdotukset 4 Kirjastojen rahoitus ajatellaan uudelleen tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Ehdotetaan selvitettäväksi valtionosuuden uusia kannustavia jakoperusteita. Valtion rahoitus tulee saada veikkausvoittorahoista takaisin valtion budjettirahoitukseen. Perusteena on kirjastojen perusopetukseen verrattava tehtävä ja osavastuu kansalaisten tietohuollosta sekä se, että yleisen kirjaston palvelut ovat enemmän kuin yhden kunnan peruspalvelu. Vaihtoehtoisten ehdotusten tavoitteena on saada valtionosuus tukemaan kansallisen kirjastoverkon rakentamista ja turvaamaan peruspalvelut erikokoisissa kunnissa. Valtion rahoitusta koskevien muiden ehdotusten tavoitteena on mm. tehdä alueellinen yhteistyö houkuttelevaksi sekä tukea palvelujen tuottamista kaikkien yleisten kirjastojen yhteiskäyttöön hajautetusti tai keskitetysti. Työryhmä pitää tärkeänä, että kunta kantaa rahoituksesta myös oman vastuunsa. Esim. valtion antamien erillisavustusten ehdoiksi esitetään paitsi kunnan omaa panostusta myös sitä, että kirjaston atk-järjestelmä noudattaa laadittavia standardisuosituksia ja että paikallisesti tai alueella on laadittu kirjasto- ja tietopalvelustrategia. Ehdotetaan, että Kansalliskirjaston palvelut ulotetaan yleisiin kirjastoihin. Kansalaisen tietohuollon tarkoituksenmukaisuuden ja kokonaistaloudellisuuden turvaamiseksi tarvitaan kansallisia toimenpiteitä, joiden toteuttamiseksi esitetään muutoksia valtion hallintoon. Myös valtion hallinnossa ainoa tapa kehittää palveluja on siirtää näkökulma käyttäjään. Ehdotetaan valtion hallintoon perustettavaksi kirjasto- ja tietopalveluyksikkö, jonka henkilöstövoimavarat vahvistetaan tietoyhteiskunnan ja uusien tehtävien vaatimalle tasolle. Huolehditaan, että valtion hallinnossa on riittävästi kirjasto- ja tietopalvelualan kokonaistilanteen tuntevia asiantuntijoita ja tietoa alan kehityssuunnista. Laaditaan kehittämisohjelma ja sen pohjalta kehittämisbudjetti yhteisten, hallintorajat ylittävien toimintojen ja hankkeiden kehittämiseksi ja tukemiseksi. Siihen yhdistetään koko kirjastoverkon tehtävänjaon uudelleen tarkastelu, kaukopalvelun uudenlainen toteuttaminen sekä oppijoiden tietohuollon valtakunnallinen visio, oppijan tietohuoltostrategia ja linjaus. 2. Alueellinen ja paikallinen taso: suositukset Kirjastojen rahoituksen ajatteleminen uudelleen tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Kuntien kirjastorahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen ja lisärahoituksen saaminen teknologian ja mediamullistuksen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Työryhmän mukaan menestyksekkääseen tietoyhteiskunnan palvelutasoon päästään, mikäli kunta käyttää kokonsa huomioon ottaen noin 1,5 % - 2 % kaikista käyttökuluistaan kirjasto- ja tietopalveluihin nykyisen 0,8 % sijasta. Ammattihenkilöstövajeen korjaaminen, lakkautettujen ja jäädytettyjen vakanssien täyttäminen ja lisähenkilöstön hankkiminen tietoyhteiskuntaa vastaavalle tasolle ja henkilöstön palkkauksen saattaminen muiden tietoammattien ja kilpailevien työnantajien tasolle. Atk-kirjastojärjestelmille suositukset ja tarvittaessa laatusertifikaatti standardien käytöstä. Asiakaspäätteiden riittävän määrän hankinta yleisiin kirjastoihin. Lähialueen tarpeista lähtevän kansalaisen kirjasto- ja tietopalvelu- tai kansalaisen tietohuoltostrategian luominen paikallisella ja alueellisella tasolla. Sen arvioinnissa käytetään apuna tämän ohjelman liiteosan laatusuosituksia. Suositukset antavat suuntaviittoja siitä, mitkä ovat kansalaisen tietoyhteiskunnan laadukkaiden kirjasto-

11 5 ja tietopalvelujen edellytykset. Välitöntä jatkotyöskentelyä ja selvitystyötä vaativat: Työryhmä ehdottaa, että - opetusministeriö, yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa ja kirjastopoliittisen työryhmän ja digitaalisen tietohuoltoryhmän ehdotusten pohjalta - tarkistaa säädöksiä; - laatii toimenpide-ohjelman; - laatii tarkennettuja hanke-ehdotuksia; - laatii mennessä periaatepäätöksen kirjastopolitiikasta, strategian Kirjastopolitiikka velvoittaa kirjastopoliittisen työryhmän jatkamaan työtään saakka tehtävänään avustaa opetusministeriötä asiantuntijaryhmänä ja työtapana pääosin verkkotyöskentely. Alan nopeat muutokset vaativat ohjelman tarkistamista ja ajantasaistamista. Kiireellisimpinä toimenpiteinä työryhmä pitää: - valtionosuusselvitystä - standardisuositusten laatimista ja käyttöönottoa yleisten kirjastojen sekä koulujen ja oppilaitosten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmissä. Työryhmä on keskittynyt tässä ohjelmassa tarkastelemaan kirjastojen tietoyhteiskuntaroolin perusedellytyksiä. Ne ovat välttämätön pohja jatkoehdotuksille ja -päätöksille. Näitä perusedellytyksiä ovat rahoituksen tarkastelu tietoyhteiskunnan perspektiivistä sekä kirjastoverkon ja teknisen infrastruktuurin toimivuus, jota hallinnollinen organisointi tukee. Jos mitään ei tehdä Demokratiahaitta Nykyisellä huomattavan alhaisella panostuksella ei pystytä paikoittain toteuttamaan edes perinteisiä kirjasto- ja tietopalveluja. Jos mitään ei tehdä, yleinen kirjastolaitos nykyisessä muodossaan kuihtuu. Tietoyhteiskunnan vaatimien kirjasto- ja tietopalvelujen tarjoaminen keskittyisi maassamme noin puoleen kunnista. Siinä tapauksessa yleinen kirjastolaitos tulisi määritellä uudestaan paljon suppeampana: tiedollisen ja kulttuurisen tasa-arvon turvaaminen kaikkialla maassa olisi jätettävä määritelmän ulkopuolelle. Vuosikymmenten perinne väestön tasa-arvoisesta kirjastopalveluista katkeaisi. Suomi menettäisi myös yleisten kirjastojen kehittämisessä saavuttamansa etumatkan, josta se tunnetaan kansainvälisestikin. Taloudellinen haitta Pitkän ajan kuluessa kirjastoihin koottu merkittävä älyllinen ja kulttuurinen tietopääoma, kokoelmat ja kaikki niihin tiivistynyt ammattitaito, jää hyödyntämättä tai alikäyttöön. Suomalaisen tietoyhteiskunnan kansainvälinen menestys pohjautuu vuosikymmenten työllä luotuun tietoresurssien ja kulttuurin laajaan saatavuuteen, jota yleinen kirjasto ja koululaitos on ylläpitänyt. Kaikille suomalaisille avoimina laitoksina ne ovat olleet mukana synnyttämässä ja tukemassa kriittistä massaa kansalaisia, joilla on hyvä yleissivistys ja taito hakea oleellista tietoa infotulvasta. Tällainen kansa on paitsi

12 luonut esim. uusia tietotekniikka- ja tietotuotteita myös ottanut niitä käyttöön tavalla, joka on tehnyt Suomesta tietoyhteiskuntalaboratorion. Jos tämä edellytys päästetään häviämään, kansakunnan älyllinen innovaatiopohja heikentyy olennaisesti. 6 Miksi pitää tehdä Nykytilan suurin ongelma on kirjastojen resurssoinnin niukkuus kuntataloudessa. Vuodesta 1991 vuoteen 1999 kirjastojen toimintakulut ovat vähentyneet 10 %, henkilöstöä on vähennetty noin 10 % ja uuden aineiston hankintaa noin 27 %, vaikka samaan aikaan kirjastojen käyttö on lisääntynyt 19 % ja lainaus on lisääntynyt 11 % ja vaikka kirjastopalveluja käyttää yli 80 % kuntalaisista. Vuonna 1991 kunnat käyttivät 1,3% kokonaismenoistaan kirjastoihin. Vuonna 1998 vastaava luku oli 1,1%, mutta 1999 se oli pudonnut 0,8%:in, vaikka tietoyhteiskunnan rakentamisen pitäisi olla parhaassa vauhdissa ja vaikka kunnat lisäsivät esim. opetustoimen määrärahoja. Kuntien käyttämät määrärahat vaikuttavat valtionosuusjärjestelmän kautta myös kirjastotoimelle laskennallisesti määrättävään valtion rahoituksen määrään. Kirjastojen talousarviot ovat jääneet suurimmassa osassa kuntia lamavuosien tasolle. Etenkin pienten kirjastolaitosten asema heikentyy. Niille ei ole aina turvattu riittävästi resursseja toteuttaa nykyaikaisia kirjastopalveluja. Toisinaan resurssipulan syynä on myös kunnan valinta olla panostamatta näihin palveluihin. Standardien käytön puute yleisten ja koulujen atk-kirjastojärjestelmissä on keskeinen ongelma. Tämä estää kansalaisten tasavertaisen tiedon saannin erikokoisissa kunnissa, tiedon esteettömän vaihdon eri toimijoiden välillä, keskitetysti tuotettujen palvelujen hyödyntämisen sekä toimivan kansallisen kirjastoverkoston rakentamisen.

13 2 KIRJASTOPOLIITTISEN TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 7 Opetusministeriön asettaman Kirjastopoliittisen työryhmän tehtävänä oli valmistella esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus kirjaston roolista ja tiedon saatavuudesta tieto- ja kansalaisyhteiskunnassa, jossa ympäristö muuttuu jatkuvasti ja jossa suuri osa tiedosta ja aineistosta on saatavilla vain digitaalisessa muodossa. Kaikkien tässä esitettyjen asioiden lähtökohtana ovat kansalaisten tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut. Myös maakuntakirjastojen, yleisten kirjastojen keskuskirjaston, Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston ja valtion hallinnon tehtäviä katsotaan kansalaisten tarpeen näkökulmasta. Kirjastopoliittinen työryhmä etsi keinoja ja toimenpide-ehdotuksia kansalaisen tietohuollon ja kansalaisen tietoyhteiskunnan toteuttamiseksi yleisten kirjastojen kautta eduskunnan tahdon mukaan ottaen huomioon kuntien ja kansalaisten hyvinkin paljon poikkeavat lähtökohtatilanteet. Ohjelmassa esitellään myös tietoyhteiskunnan kirjasto- ja tietopalvelut mahdollistavaa uudenlaista rakenteellista, hallinnollista ja kustannusajattelua. Maamme kuntien suuri lukumäärä, kuntien itsehallinto ja valtion puutteelliset keinot edistää tai ohjata kuntarajat ylittävää toimintaa teki tehtävästä erittäin vaikean. Työryhmä otti yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteekseen selvittää ja etsiä keinoja, joilla turvattaisiin etenkin pienten kuntien ja haja-asutusalueiden asukkaiden kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastopoliittisen ohjelmaehdotuksen väliraportti liiteosineen asetettiin jo luonnosvaiheessa luettavaksi opetusministeriön www-sivuille. Lisäksi väliraportti ajantasaistettuine liiteosineen lähetettiin kesäkuussa 2000 maan kaikkiin pääkirjastoihin ja tärkeimmille sidosryhmille. Tällainen käytäntö osoittautui toimivaksi, sillä väliraportissa ja sen liiteosassa esitettyjen asioiden prosessointi vaatii pitkän ajan. Ohjelmaan saatiin näin varsin laajapohjainen kommenttien määrä jo valmisteluvaiheessa. Yhteydenottoja oli noin 200. Väliraportissa yhdeksi pääongelmaksi todettiin teknisen infrastruktuurin toimimattomuus ja tiedon vaihtamisen ongelmat eri toimijoiden välillä etenkin pienissä kunnissa. Tästä syystä opetusministeriö antoi FT Jarmo Saartille tehtäväksi selvittää ja tehdä ehdotus yleisten kirjastojen verkkotietovarantojen joustavan käytön turvaamiseksi eri toimijoiden välillä. Saartin selvitys Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet on pohjana monille tässä ohjelmassa esitetyille toimenpide-ehdotuksille. 2.1 Tavoite Työryhmän tavoitteena oli hahmottaa, mitkä ovat merkittävimmät edessä olevat yhteiskunnan muutokset ja haasteet. Näistä suurimmat ovat nopeat teknologian ja tiedonvälitysjärjestelmien muutokset, elinikäinen oppiminen, opetusmenetelmien muutokset,

14 väestön koulutustason nousu sekä palvelukysynnän kasvu ja muuttuminen. Työryhmä tarkasteli, miten ne vaikuttavat 8 kansalaisten kirjasto- ja tietopalvelujen tarpeeseen, saatavuuteen ja laatuun, kirjastoverkoston uudelleenmuotoutumiseen, kirjastoverkon organisaatioiden muuttuviin toimenkuviin, tietovarantojen joustavaan käyttöön, perinteiseen luettelointiin, verkkoaineiston metadataan, kokoelmien muodostamiseen, kaukopalvelukäytäntöjen muuttumiseen, oppilaiden ja opiskelijoiden tiedonhankintaan ja kirjaston rooliin tiedonhankinnan prosessissa, kirjaston roolin muuttumiseen kaupalliseen tiedonvälitykseen nähden, ammattikuvan ja työnjaon muuttumiseen, kirjastojen välisiin toimintatapoihin sekä kirjastojen rahoituksen rakenteeseen. Kirjastoverkon lähivuosien peruskysymyksiä, joihin työryhmä etsi vastauksia olivat mm.: Miten voidaan toteuttaa kansalaisten tasavertainen tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa asuinpaikasta riippumatta kirjastolain ja Suomen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti? Miten löytää kunnallisten kirjastojen toimintaedellytysten kehittämisessä ja ylläpidossa oikea paikallispalvelujen profiili tai vähimmäistaso paikallisesti tehtävälle työlle, jotta voimavarat voidaan suunnata asiakaspalveluun ja sisältöjen tiedolliseen hallintaan? Miten välttää verkkoympäristössä tehtävää päällekkäistä työtä (atk-kirjastojärjestelmät, internet-palvelut, luokitus, luettelointi, portaalit, linkitys)? Miten kyetään luomaan toimiva alueen/ valtakunnan laajuinen verkko, jossa ovat mukana myös tieteelliset kirjastot ja ammattikorkeakoulukirjastot (esimerkiksi sisällölliset verkkopalvelut, jossa erikoisasiantuntemus on hyödynnettävissä keskitetysti, kun taas paikallinen asiantuntemus suuntautuisi verkkopalvelujen hyväksikäytön tehokkaaseen hallintaan)? Jo työskentelyn alkuvaiheessa työryhmässä vallitsi selkeä ja yhtenäinen käsitys mm. seuraavista asioista: Kansalaisen tietohuoltotehtävä: Kirjastoille annettu keskeinen rooli huolehtia kansalaisten tietohuollosta verkottuvassa tietoyhteiskunnassa ei toteudu ilman nykyisen perusrahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamista ja ilman lisärahoitusta. Jo kauan on esitetty, että valtion hallinnollinen infrastruktuuri tulisi saattaa ajan tasalle. Näin voitaisiin joustavasti kehittää organisaatiorajat ylittävää kansallista tietohuoltoverkkoa ja verkossa oleva laadukas kulttuuri- ja tietosisältö saataisiin kansalaisten käyttöön. Lisäksi eri hallintokuntien ja organisaatioiden väliset yhteishankkeet saataisiin joustavasti toteutetuiksi. Käsitys yleisen kirjaston roolista kaiken ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisprosessissa oli työryhmässä alusta alkaen selkeä. Kirjastoilla on pitkä kokemus tästä tehtävästä. Työn aikana osoittautui, että konkreettisten tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten te-

15 9 kemistä varten olisi tarvittu selvityksiä ja tutkimuksia. Työryhmän tehtäväalueeseen kuului hyvinkin suuria ja laaja-alaisia asioita. Joihinkin kysymyksiin on yritetty jo vuosia etsiä ratkaisua siinä onnistumatta: ne vaatisivat laajoja selvityksiä, jotta ei tehtäisi vääriä ratkaisuja. Toisaalta Saartin tietotekniikkaselvitys mahdollisti konkreettisten esitysten tekemisen jo tässä ohjelmassa. Osa asioista vaatii poikkihallinnollista käsittelyä. Uudessa tilanteessa kirjasto- ja tietopalvelujen saaminen kaikkien kansalaisten ulottuville vaatii valtakunnallisella tasolla usean ministeriön ja kunnassa usean hallintokunnan yhteistyötä ja poliittista tahtotilaa. Kirjastopoliittisessa työryhmässä eniten vaikeuksia tuottivat: Mitä halutaan: keskeisten tavoitteiden ja ongelmien hahmottaminen ja toimenpideehdotusten tekeminen on vaikeaa teknologiassa tapahtuvien muutosten nopeuden vuoksi. Kirjastoissa on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Seuraavat vuodet saattavat aiheuttaa vielä suurempia muutoksia. Mitkä ovat keskeisimmät ongelmat, jotka haittaavat kansalaisten tasavertaisen tiedon saantia? Mitä tarkoitetaan tiedon saatavuuden ja laadun turvaamisella paikallisesti? Miten pienen kunnan kirjasto pystyy toteuttamaan kansalaisen tietoyhteiskunnan mukanaan tuomia uusia haasteita, jota tiedon moninaistuminen aiheuttaa? Hyvin vaikeaksi on osoittautunut sen hahmottaminen, miten verkossa olevat organisaatiot voisivat aktiivisesti vaikuttaa verkoston muutoksiin. Mitä tarkoitetaan yhteisellä kirjastoverkolla? Minkä asioiden pitää olla yhteisiä? Mikä on vapaaehtoisesti syntyneiden ja syntyvien yhteisverkostojen asema osana virallista kirjastoverkostoa? Mitä palveluja eri kokoiset kunnalliset kirjastot odottavat kirjastoverkoston muuttumisen myötä Kansalliskirjastolta, Varastokirjastolta, yleisten kirjastojen keskuskirjastolta ja maakuntakirjastoilta; mikä on näiden organisaatioiden muuttunut toimenkuva; mitä Kansalliskirjaston tuottamia palveluja kaikki kunnankirjastot tarvitsevat? Miten toteuttaa asiakaslähtöinen kaukopalvelu? Palvelurajojen määrittely: kunnallisen kirjaston perus- ja ydintehtävät paikallisesti. Mitä peruspalveluja ja mitä perusaineistoa tulee kunnankirjaston tarjota maksutta kaikille asiakkaille paikallisesti? Minkälaisia suositus-, tavoite- laatu- tai vähimmäistasojen määrittelyä tai palvelujen normitusta tarvitaan paikallisesti? Asiakaskunnan segmentointi - erilaisten asiakasryhmien erilainen palvelu. Onko kunnan omilla asukkailla esimerkiksi laajemmat oikeudet käyttää kotoa kirjaston palveluja kuin ulkopaikkakuntalaisella? Segmentoinnilla tarkoitetaan tässä, että asiakaskunta jaotellaan palvelun parantamiseksi asiakasryhmiin. Jaottelu tehdään asiakkaiden palvelutarpeiden perusteella. Miten päästä eroon päällekkäistyöstä? Mitkä ovat yksilöidysti ne keskitetysti ja/tai hajautetusti tuotetut tietokannat ja palvelut, jotka tulee olla kunnallisten kirjastojen kautta Maksutta kansalaisten saatavilla? Mitä ovat kirjastojen kautta tarjottavat verkkopalvelut alueellisesti ja paikallisesti? Miten toimia, kun kunnan asukkaat siirtyvät käyttämään toisen kunnan kirjastopalveluja joko siksi, että oma kunta ei kehitä omia kirjasto- ja tietopalveluja, tai siksi, että asiakkaat siirtyvät muista syistä (esim. opiskelu, työssäkäynti, harrastukset jne.) käyttämään toisen kunnan hyvin varustetun kirjaston palveluja? Mitä tarkoitetaan paikallisen ja alueellisen tason kirjasto- ja tietopalvelujen ja aineistojen sekä sisältötuotannon kehittämisellä? Ammattikuvan ja perinteisen työnjaon muuttuminen on toistaiseksi hyvin jäsentymätön.

16 Tehtävän rajaus Kirjastopoliittisen ohjelman laatimisessa, sen tavoitteiden asettamiseksi ja toimenpideehdotusten esittämiseksi oli välttämätöntä tuntea ja tiedostaa nykytila, tunnistaa tulossa olevat muutokset, haasteet ja uhkat, löytää ja asettaa lähivuosien keskeisimmät tavoitteet, tiedostaa nykyiset ja tulossa olevat pääongelmat ja tiedostaa kiireellisimmät toimenpiteet Painopiste Kirjastopoliittisen ohjelman näkökulma on ensisijaisesti pienten ja keskisuurten kuntien asukkaiden näkökulma, koska päätehtävänä on selvittää tiedon saatavuus maan eri osissa. Ohjelma painottuu teknologian kirjasto- ja tietopalveluihin aiheuttamiin muutoksiin, koska verrattain uusi asia tunnetaan heikoimmin ja sen rajaaminen ja konkretisointi vaatii linjanvetoa. Tämä ei tarkoita, että kirjaston erittäin tärkeä perinteinen kulttuurinen tehtävä olisi kadonnut. Päinvastoin, se korostuu tietoyhteiskunnassa - puhutaanhan paljon myös tarinayhteiskunnan tulosta. Kirjasto- ja tietopalvelut ja kansalaisten sekä oppilaiden ja eri-ikäisten opiskelijoiden tiedonhankintatavat ovat kuitenkin viimeisenä viitenä vuotena muuttuneet enemmän kuin monena vuosikymmenenä yhteensä ja tulevat muuttumaan seuraavina vuosina vähintään yhtä paljon Vain vähän käsiteltyjä asioita Digitaalisen aineiston ja digitaalisten palvelujen sisältötuotanto, metadata ja elektroniset kirjastot, joiden käsittely siirrettiin opetusministeriön asettaman Digitaalisen tietohuollon ryhmään. Kirjastoverkoston uudelleen muotoutuminen ja aktiivinen vaikuttaminen sen muotoutumiseen. Yhteistyö yleisten ja tieteellisten kirjastojen, arkistojen, museoiden, kustantajien, kirjakaupan ja muiden tiedonvälitysjärjestelmien kanssa. Teknologian ja tiedonvälitysjärjestelmien aiheuttamat muutokset mm. eri organisaatioiden väliseen työnjakoon, uudelleen muotoutumiseen sekä aineistojen ja palveluiden muuttumiseen. Perinteisen informaatioketjun muuttuminen: kirjoittajakustantaja-kirjapaino-kirjakauppa/kirjasto-lukija. Mitä verkkoaineistoa tulee olla saatavilla juuri yleisten kirjastojen kautta. Mitä verkossa olevaa opetusmateriaalia tulisi olla saatavilla juuri yleisen kirjastojen kautta. Minkälaista E-book muodossa olevaa aineistoa tulee yleisessä kirjastossa olla kaikkien saatavilla ja miten sen käyttöoikeus tulisi ratkaista. Kirjasto- ja tietopalvelujen maksuttomuus/maksullisuus -asia. Uusien näkökulmien tuominen ei edennyt tämän työryhmän työskentelyn aikana. Syynä on mm se, että nykyinen kirjastolaki antaa jo nyt mahdollisuuden maksullisiin palveluihin. Niitä ei juurikaan ole voitu ottaa käyttöön, koska kirjastot eivät pysty paikoittain tuottamaan edes peruspalveluja. Maksua voi periä osaamista vaativista palveluista ja tuotteista, joiden aikaansaaminen vaatii sisällön hallintaa osaavan henkilöstön melko suurta työpanosta. Koska kirjastoissa on pula ammattihenkilöstöstä, voisivat

17 tällaista palvelua tarjota lähinnä vain suuret hyvin varustetut kirjastot. 11 Työryhmä katsoo, että käyttömaksujen periminen, joka ei nykyisen kirjastolain mukaan ole mahdollista, heikentäisi aineiston käyttöä ja siitä saatavaa lisäarvoa. Kirjastot ovat edullinen investointi kansakunnalle. Kirjastojen kautta saadaan käyttöön väestön innovatiivinen sivistyspääoma. Kirjastoissa aineisto, merkittävä sivistyspääoma, on joka tapauksessa olemassa. Sen käyttöä tulisi pikemminkin parantaa kuin rajata. Jos sama tietomäärä, jonka väestö nyt saa kirjastojen kautta, pitäisi hankkia aktiivisen koulutuksen kautta, tulisi tämä yhteiskunnalle huomattavan kalliiksi Digitaalisen tietohuollon työryhmä Osaa yllämainituista asioista käsitellään opetusministeriön sisältötuotantotyöryhmän Digitaalisen tietohuollon työryhmässä. Sen tehtävänä on etsiä keinoja, miten kansalaisen tiedonsaanti turvataan digitaalisessa ympäristössä. Digitaalisella tietohuollolla tarkoitetaan tässä organisoitua toimintaa, jolla huolehditaan digitaalisessa muodossa olevan laadukkaan informaation tuotannosta, valinnasta, hankinnasta, tallennuksesta, arvioimisesta ja käyttöön saattamisesta. Olennaisinta on informaation käyttöön saaminen suuresta informaatiomassasta. Sisältötuotannolla tarkoitetaan digitaalisessa tietohuoltoryhmässä verkossa olevan tiedon, kulttuurin, aineiston ja palvelujen löytyvyyttä helpottavien tuotteiden ja palveluiden tuottamista ja verkossa olevien sisältöjen tiedonhallintataitojen tuotteistamista. Kirjastonomaisista tuotteista tyypillisin on laatumetadatan = valikoivan, arvioivan metadatan tuottaminen. Digitaalisen tietohuollon hankkeet ovat kansalaisten tietohuoltoa edistäviä ja kansallisen kulttuurin saatavuutta tukevia hankkeita, jotka tuotetaan yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa ja jotka voidaan antaa esim. yleisten kirjastojen kautta kaikkien kansalaisten käyttöön. Vientiin tällaiset tuotteet soveltuvat hyvin. Niissä yhdistetään sisällöllinen osaaminen ja tekniikka, jonka tuloksena on uusi idea, uusi konsepti. Suomalaisella kirjasto-osaamisella on hyvä kansainvälinen maine. Tuotteista saatava hyöty: Digitaalisen tietohuollon tuotteilla ja palveluilla vähennetään kansalaisten verkkotiedon ja -palveluiden hankinnan monimutkaisuutta, autetaan kansalaisia löytämään informaatiomassasta itselle tärkeä, olennainen luotettava tieto ja kehitetään käyttäjäystävällisiä palveluita. Olennaista on, että kansalaiset osaavat käyttää tietoa ja kulttuuria hyväkseen. Ks. Liiteosa. Käsitteiden ja termien määrittelyä. Yhteistyö- ja sidosryhmien verkosto Digitaalisen tietohuollon työryhmällä on ollut merkittävä osuus tämän ohjelman sisältöön. Yhteistyötä on tehty myös opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpanoryhmien kanssa. Ohjelman tekeminen on pohjautunut eri toimijoiden ja sidosryhmien verkostoon. Työryhmän lisäksi tässä ohjelmassa esitettyihin asioihin ja ehdotuksiin ovat vaikuttaneet eri tahojen asiantuntijat, eri tyyppisten ja kokoisten kirjastojen henkilöstö eri puolilla Suomea, alan koulutuksen edustajat sekä kuntien edustajat. Palautetta on saatu eri puolilla Suomea pidetyissä tilaisuuksissa sekä yksittäisiltä henkilöiltä, jotka ovat ottaneet yhteyttä tutustuttuaan www-sivujen luonnokseen. Verkostomainen toiminta osoittautui

18 12 parhaaksi tavaksi tehdä esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi. Näin saatiin poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen näkökulma esim. toimenpide-ehdotuksiin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Käsitteiden määrittely Työryhmä on pitänyt tärkeänä selittää, mitä juuri tässä ohjelmassa tarkoitetaan käsitteillä ja termeillä, joihin ei ole joko yleistä tai kirjasto- ja tietopalvelualalla hyväksyttyä käytäntöä tai määritelmää. Eri toimijoiden välisessä keskustelussa juuri käsitteiden yksiselitteinen ymmärtäminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Ohjelman lopusta löytyvät määrittelyt eivät ole ohjeistuksia, vaan palvelevat juuri tätä ohjelmaa.

19 13 3 LÄHTÖKOHDAT Kirjastopoliittisen työryhmän työskentelyn lähtökohtana ovat kansalaisten tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut ja osavastuun ottaminen kansalaisen tietohuollosta. Lähtökohtana ei ole kirjastolaitos eikä mikään organisaatio, vaikkakin asioiden selkeyttämiseksi ohjelmassa puhutaan paikoittain kirjastosta, jolla tässä julkaisussa tarkoitetaan kunnallista yleistä kirjastoa. Kirjastopoliittisessa ohjelmassa tarkastellaan asioita yleisten kirjastojen näkökulmasta ottaen kuitenkin huomioon samalla koko kirjastoverkosto. Ohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon, että yleisen kirjaston tehtävää ja kirjastojen osaamisaluetta ei juurikaan tunneta ja että Suomen yleisten kirjastojen kansainvälisesti saamaa tunnustusta ei ole käytetty riittävästi hyödyksi kunnissa eikä valtakunnallisesti. Tämän vuoksi ohjelmassa selitetään seikkaperäisesti esimerkiksi kirjastotyö sekä kirjasto- ja tietopalvelujen merkitys tietoyhteiskunnassa. Lähtökohdat: Kansalaisen palvelu kansalaisen tietoyhteiskunnassa. Uuden teknologian ominaisuuksien hyödyntäminen. Kirjastossa olevan kulttuurisen ja älyllisen pääoman saaminen nykyistä paremmin kansalaisten hyödyksi. Sisällöllinen kate: Tiedon saatavuus. Kirjastoissa on olemassa tieto siitä, mitä on olemassa. Metadata: tiedon kuvailu, jonka avulla saadaan tietoa tiedosta. Tuotteistaminen. Moninaistuvassa yhteiskunnassa, jossa tieto on erilaisissa muodoissa, ja sen välineet ja tiedon tuottaminen muuttuvat, kirjastonomaisilla tuotteilla on kysyntää: metadata, aihepaketit, paikallisen tiedon tuotteistaminen, syventävät laatuportaalit jne. Alueellisesti kattava verkko. Organisatorinen joustavuus - yhteistyö. Päällekkäisyyden välttäminen. Yhteensopivuus. 3.1 Ohjelman pohjana olleet arvot Työryhmä on olettanut suomalaisen yhteiskunnan yhdeksi perusarvoksi edelleen sen, että kaikki kansalaiset saavat kulttuuria ja tietoa asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta ja että Suomessa on vapaa yhtäläinen tiedonsaantioikeus myös digitaalisessa ympäristössä. Työryhmä on lähtenyt olettamuksesta, että jokaisella kansalaisella on oikeus saada tietoa yleisen kirjaston kautta julkaisumuodosta riippumatta - vaikka tieto olisi julkaistu sellaisessa muodossa, että hänellä ei ole kotonaan välineitä sen käyttämiseen tai hän ei osaa hankkia tietoa ilman apua. Arvona pidetään sitä, että kansalainen saa eri muodoissa olevasta tietomassasta hänelle tärkeää tietoa ja kulttuuria. Tiedon luotettavuus ja monipuolisuus turvataan siis kaikille. Tiedollisen syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi yleisen kirjaston päätehtävistä. Lähtökohtana on eduskunnan esittämä tahtotila, jonka mukaan yleiset kirjastot vastaavat kan-

20 14 salaisten tietohuollosta. Yleiset kirjastot toteuttavat kansalaisten tasavertaista oikeutta saada tietoa. Vapaa, maksuton kirjasto- ja tietopalvelu tukee demokratiaa. Tietoyhteiskunnan perusarvot Kirjastopoliittisessa ohjelmassa määritellään tietoyhteiskunta oppimisen, osaamisen ja sivistyksen yhteiskunnaksi. Tässä ohjelmassa tietoyhteiskunnan arvopohja määräytyy sen mukaan, miten oikeus tietoon on järjestetty ja miten ihminen voi olla mukana tietoyhteiskunnassa kansalaisena ja luovana yksilönä. Tiedollinen syrjäytyminen merkitsee taloudellista syrjäytymistä ehdottomampaa yhteisön ulkopuoliseksi jäämistä. Tietoyhteiskunnan arvopohjaa voidaan lähestyä eri näkökulmista: Oikeus tietoon ja luovuuteen kuuluu ihmisen itseisarvoon, ihmisarvoon. Oikeus tietoon kuuluu täysivaltaiseen tietoyhteiskunnan kansalaisuuteen, jota ilman demokratia ei voi toteutua. Oikeus tietoon on edellytys ihmisen luovuudelle, joka on toisaalta oman identiteetin toteuttamista ja itseilmaisua, toisaalta osallistumista yhteisölliseen toimintaan. Oikeus tietoon sisältää yhteiskunnallisen tietohuollon järjestämisen, kansalaisuuden toteutumiseen kuuluvan julkisen tiedon tarjoamisen sekä metatiedon (tieto tiedosta) ja tiedon saatavuuden. Tietoyhteiskunnan perusarvot: Oikeus ja kyky tietoon Oikeus ja kyky kansalaisuuteen Oikeus ja kyky itseilmaisuun ja luovuuteen 3.2 Tietoyhteiskunnan kansalaisuus Tietoyhteiskunnan täysivaltainen kansalainen tarvitsee mahdollisuuden ja oikeuden saada tietoa sekä kyvyn itsenäiseen tiedon hakemiseen ja tuottamiseen. Uuden teknologian sovellukset edellyttävät uusia kansalaistaitoja. Tiedon saatavuuden minimitaso on se, että jokainen kansalainen saa tietoa olemassa olevasta tiedosta eli metadataa voidakseen hakea tarvitsemaansa tietoa eri kanavien kautta. Tietoyhteiskunnan kansalaisuuden edellytykset: Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan perusoikeudet Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Tietoyhteiskunnassa tarvitaan riittävän nopea tekninen infrastruktuuri. Tarvitaan myös tietosisältöjä välittävä tietopalveluverkko eli kirjastot jokaisen kansalaisen ulottuvilla. Kansalaisten tietoyhteiskuntaan kuuluu myös sosiaalinen infrastruktuuri: teledemokratian sovelluksille perustuvat alustat vapaalle kansalaistoiminnalle, esim. Oppiva Ylä- Karjala -projekti ja kansalaisten vuorovaikutteiselle osallistumiselle päätöksentekoon. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri: Tekninen infrastruktuuri

21 15 Tietopalveluverkko Sosiaalinen infrastruktuuri Vuorovaikutteiset palvelut Tietoyhteiskunnan perusoikeudet tukevat perusarvoja eli oikeutta tietoon, tiedon saatavuutta, yksityisyyttä ja tietosuojaa esimerkiksi merkitystuotteiden kuluttamisen suhteen (kuluttajaprofiilit) sekä yksilön oikeuksia hänen luodessaan itse merkityksiä ja tuottaessaan tietoa. Tietovarannot kuten kirjastojen ja arkistojen kokoelmat, ja innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan arvokkaita pääomia. Tietoyhteiskunnan perusoikeudet: Oikeus tietoon Tiedon saatavuus Tietoyhteiskunnan kansalaisuus Tietosuoja Immateriaalioikeudet, tekijänoikeus Tietoyhteiskunnassa selviytyäkseen kansalainen tarvitsee aiempaa moninaisempia kansalaistaitoja. Sekä teknistä että sisällöllistä osaamista ja ymmärrystä tarvitaan lisää. Tietoyhteiskunnan perusarvot ja tasa-arvoinen kansalaisuus eivät toteudu, jos näitä taitoja ei pystytä opettamaan mahdollisimman laajasti. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot: Perinteinen luku- ja kirjoitustaito Tietokonelukutaito Informaatiolukutaito Medialukutaito Tiedonhakutaidot Tiedonhankintataidot Kulttuuristen merkitysten luomisen taidot Tiedon tuotantotaidot Tietohuolto kansalaisen yhteiskunnassa Kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden edellytykset. Kirjasto muodostaa kattavan teknisen ja sisällöllisen tietopalveluinfrastruktuurin, se toteuttaa tarjonnallaan tietoyhteiskunnan perusoikeuksia, edustaa tiedon saatavuutta ja opettaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Kirjasto vastaa tietohuollosta sekä julkisen tiedon ja metatiedon saatavuudesta tietoyhteiskunnassa. Ks. Liiteosa. Käsitteitä ja määritelmiä. Kansalaisen tietoyhteiskunta. Tietohuolto.

22 Valtakunnalliset yleiset linjaukset Kirjastopoliittisen ohjelmaluonnoksen keskeisimpinä lähtökohtina ovat olleet kirjastolaki ja kirjastoasetus sekä Suomen hallituksen ohjelma Ohjelman tavoitteena on selvittää ja konkretisoida, miten niissä ja eräissä muissa asiakirjoissa esitetyt tavoitteet toteutetaan käytännössä Kirjastolaki Kirjastolain nro 904/1998 mukaan Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Eduskunta lisäsi vuonna 1998 hyväksytyn kirjastolain 2. pykälään toisen kappaleen, joka korostaa yleisen kirjaston roolia verkkopalvelujen edistämisessä. Eduskunta on antanut yleiselle kirjastolle merkittävän roolin tietoyhteiskunnan toteuttamisessa. Lähtökohtana on myös vuonna 1998 hyväksytty kirjastoasetus, jossa ovat tarkemmat säädökset yleisten kirjastojen kirjastoverkostosta, lääninhallitusten tehtävistä sekä henkilöstöstä. Edelleen tausta-aineistona ovat kirjastolain käsittelyyn vaikuttaneet asiakirjat sekä eduskunnan kirjastolain käsittelyvaiheessa esitettyjen asioiden konkretisointi, etenkin Eduskunnan hallintovaliokunnan sivistysvaliokunnalle antama lausunto HaVL 4/1998vp-HE 210/1997 vp Suomen hallituksen ohjelma Toisena keskeisenä lähtökohta on Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma Siinä ilmaistun tahdon mukaan yleinen kirjasto on kansallinen sivistys- ja kulttuuritarjonnan peruspilari, joka tukee koko väestön sivistyspyrkimyksiä. Kirjastopalveluja kehitetään osana kansalaisten tietoyhteiskunnan edistämistä. Hallitusohjelman Tietoyhteiskunta-osassa todetaan, että kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien saataville EU:n mietintö Lähtökohtana ovat edelleen Euroopan parlamentissa vuonna 1998 hyväksytyssä mietinnössä Kirjaston rooli modernissa yhteiskunnassa esitetyt näkökohdat ja suositukset Euroopan Unionin jäsenmaille. Raportti on suomalaisen europarlamentaarikon Mirja Ryynäsen laatima. Suomalainen kirjastoajattelu on näin levinnyt laajalle Eurooppaan, jossa se on herättänyt positiivista huomiota. Raportti on saatavilla kaikilla EU-kielillä. Sen keskeinen viesti on, että kaikkien kirjastojen rahoitus olisi ajateltava kokonaan uudelleen tietoyhteiskuntaperspektiivistä.