Kirjastopoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004"

Transkriptio

1 Kirjastopoliittinen ohjelma Työryhmän muistio Kirjastopoliittinen ohjelma on ilmestnyt opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarjassa nro 2/2001 Työryhmän muistiosta on laadittu tiivistelmä Kirjastosta laaja-alaista kulttuuria ja laatua tiedonhakuun (Opetusministeriö 2001, ISBN ) Lisätietoa: Kirsti Kekki, puh , , Painetut julkaisut: ja puh.: /keskus; fax

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA KIRJASTOPOLIITTISEN TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Tavoite Tehtävän rajaus Painopiste Vain vähän käsiteltyjä asioita Digitaalisen tietohuollon työryhmä LÄHTÖKOHDAT Ohjelman pohjana olleet arvot Tietoyhteiskunnan kansalaisuus Valtakunnalliset yleiset linjaukset Kirjastolaki Suomen hallituksen ohjelma EU:n mietintö Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Julkisuuslaki Muita lähtökohtia Yleisten kirjastojen vahvuudet / heikkoudet / mahdollisuudet / uhat Suomalaisen kirjastoajattelun perinne Pitkä verkottumisen perinne. Tietotekniikan laajamittainen käyttöönotto Kuntien välisellä yhteistyöllä jo pitkä perinne Kirjastojen suuri käyttöaste. Myönteinen mielikuva Käyttäjien ja eri-ikäisten oppijoiden tiedon tarpeiden tunteminen Tietoyhteiskunta ei saavuta kaikkia kansalaisia KATSAUS NYKYTILANTEESEEN Kirjastoverkosto Yleistä Suomen kirjastoverkko Lainsäädäntö ja valtion rahoitus Tieteelliset kirjastot Yleiset kirjastot Rahoituksesta Palvelujen saatavuuden ja laadun arviointi 1991 ja Tietoverkkojen ja standardien käyttötilanne Hallinnollinen infrastruktuuri Kirjastotoimi muissa Pohjoismaissa Yleiset kirjastot Pohjoismaissa Yhteisiä piirteitä kaikkien Pohjoismaiden kanssa Suomi verrattuna muihin Pohjoismaihin TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA HAASTEET Yhteiskunnalliset yleiset muutokset Tieto- ja viestintätekniikan muutokset Tiedonvälitysorganisaatio elää koko ajan... 55

3 5.2.2 Digitaalinen kirjasto Vaikutukset Tieto on monessa eri muodossa Aineiston hankintakanavat moninaistuvat Tekijänoikeus digitaalisessa ympäristössä Lainsäädännön kehitys Verkkoympäristön tekijänoikeudelliset haasteet Kansalaisten tiedonhankintatavat muuttuvat Palvelukulttuuri muuttuu Palvelukysyntä ja vaatimustaso kasvavat Itse tehtävä työ ja ulkoistettava työ Opetusmenetelmät ovat muuttuneet Kirjastoverkon perinteinen työnjako muuttuu Kirjaston kulttuurinen ja sivistyksellinen merkitys Kirjasto perinteisen lukutaidon ja uusien lukutaitojen ylläpitäjänä Kirjaston yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ammattikuva muuttuu Tietoverkot ja kirjaston ydintehtävä Metadata Kirjastoammattilaisen verkkopalveluille antama lisäarvo VISIOT, TAVOITTEET, ONGELMAT JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Pähkinänkuoressa Keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet Keskeisimmät tavoitteet Mitä pitää tehdä VALTAKUNNALLINEN TASO Visiot ja tavoitteet Valtion rahoitus edistää kirjastopalveluja Toimiva tekninen infrastruktuuri ja yhteisten standardien käyttö Toimiva kansallinen kirjastoverkko Kansallista ja verovaroin tuotettua aineistoa kaikkien saataville Päällekkäistyötä on vähennetty Yleisten kirjastojen rooli on tiedostettu Toimiva hallinnollinen infrastruktuuri Alan koulutus on korkeatasoista Arviointi edistää kansalaisten kirjastopalveluja Muita tavoitteita Ongelmat Kirjastojen valtion rahoituksen ongelmat Teknisen infrastruktuurin toimimattomuus Verkossa olevan tiedon saatavuuden ongelma Valtion kirjastohallinto ei vastaa tietoyhteiskunnan vaatimuksia Tekijänoikeus ja digitaalisen aineiston saatavuus Koulukirjastokysymys ja ongelmallinen oppijan tietohuoltotilanne Muita ongelmia Toimenpide-ehdotukset Valtionosuutta ja valtion avustuksia koskevat ehdotukset...94

4 Tekninen infrastruktuuri kuntoon Valtakunnallisen kirjastoverkon toimivuuden tehostaminen Valtion kirjastohallinto tietoyhteiskunnan mukaiseksi Tekijänoikeus digitaalisessa ympäristössä Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutus Kirjastotutkimus Koulukirjastokysymys ja oppijan tietohuolto Sponsoroinnille pelisäännöt Sähköpostiosoite yleisten kirjastojen kautta kaikille ALUEELLINEN TASO Visiot ja tavoitteet Alueellinen kirjastoverkko Maakuntakirjastot Valtion aluehallinto: lääninhallitukset Ongelmat Toimenpide-ehdotukset Maakuntakirjaston tehtävät tietoyhteiskunnassa Erilaisia uusia toimintamalleja Lääninhallituksen tehtävä tietoyhteiskunnassa Alueellinen tietoverkkoasiantuntija PAIKALLINEN TASO Visiot ja tavoitteet Rahoitus on ajateltu tietoyhteiskunnan perspektiivistä Henkilöstön määrä ja osaamistaso tietoyhteiskunnan tasolle Kirjastossa on toimiva tekninen infrastruktuuri Kirjaston yhteiskunnallinen tehtävä tunnustettu Koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö ja oppijan tietohuolto Ongelmat Yleistä Kunnan rahoitusosuus Henkilöstö Tekninen infrastruktuuri Koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö, oppijan tietohuolto Muuta Suosituksia Yleisen kirjaston minimipalvelutaso tietoyhteiskunnassa Suositukset Kunnan rahoitusosuus Tekninen infrastruktuuri Strategia. Arviointi Koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö ja oppijan tietohuolto Esitysten ja suositusten vaikutukset Paljonko maksaa vastaaminen tietoyhteiskunnan haasteisiin Mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä Lainsäädännölliset vaikutukset LIITEOSA LIITE 1: STRATEGIA. ARVIOINTI. LAATUSUOSITUKSET Strategia ja arviointi Laatusuositukset tietoyhteiskunnan kirjasto- ja tietopalveluille

5 LIITE 2: SUOMI VERRATTUNA MUIHIN POHJOISMAIHIN Yksityiskohtaisia eroja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä LIITE 3: SPONSOROINNIN PELISÄÄNNÖT LIITE 4: KÄSITTEIDEN JA TERMIEN MÄÄRITTELYÄ LIITE 5: MUISTILISTA: NOIN KYMMENEN ASIAA, JOTKA TÄYTYY TIETÄÄ KIRJASTOISTA ERIÄVÄ MIELIPIDE KIRJASTOPOLIITTISTA OHJELMAA LAATINEEN TYÖRYHMÄN MUISTIOON

6 LUKUOHJE Käyttökelpoisin lukutapa on tutustua ensin tiivistelmiin ja lyhennelmiin ja siirtyä niistä sisällysluetteloa hyödyntämällä itseä kiinnostaviin tarkempiin selvityksiin, jotka ovat luettavissa tässä laajassa työryhmän muistiossa. Ohjelman kuvailulehdeltä, ohjelman alussa olevasta tiivistelmästä, tämän ohjelman Tavoitteet, visiot, ongelmat ja toimenpide-ehdotukset -osan alkuyhteenvedosta sekä erillisestä työryhmän muistion tiivistelmästä "Kirjastosta laaja-alaista kulttuuria ja laatua tiedonhakuun" on luettavissa eri pituisia yhteenvetoja tästä ohjelmasta. Työryhmän esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi on kirjoitettu siten, että sitä voi lukea juuri siitä kohdasta, mikä kiinnostaa lukijaa. Tämän vuoksi ohjelmassa toistetaan eri paikoissa joitakin keskeisiä asioita. Näin siksi, koska ohjelman yksi tärkeimmistä viesteistä on antaa tietoa siitä, mikä on yleinen kirjasto kansalaisen tietoyhteiskunnassa ja mitä sen toteuttaminen vaatii. Ohjelma ei ole sellaisenaan kirjoitettu esim. päättäjille, vaan ohjelmassa annetaan ensisijaisesti alan asiantuntijoille ja alasta kiinnostuneille tietoa ja kansallisia suuntaviittoja, joiden pohjalta kukin taho voi laatia omaan käyttöönsä tarvittavia strategioita, perusteluja jne. Tässä ohjelmassa esiin nostetut asiat, toimenpide-ehdotukset ja suositukset perustuvat työryhmän, kirjastojen henkilöstön ja sidosryhmien esittämiin asioihin.

7 1 TIIVISTELMÄ TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA Tämä julkaisu on työryhmän esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelman tarkoituksena on selvittää ja konkretisoida, miten toteuttaa käytännössä eduskunnan yleisille kirjastoille antama tehtävä kansalaisten tietohuollon turvaamisessa. Kirjasto- ja tietopalveluala on viimeisinä vuosina muuttunut oleellisesti ja suuria muutoksia on edelleen tulossa. Tämän ohjelman tarkoituksena on luoda valtakunnallinen linjaus kunnallisen kirjaston roolista tietoyhteiskunnassa. Ohjelma antaa tietoa nykytilanteesta ja siitä mitä tarkoitetaan kirjastopalveluilla tietoyhteiskunnassa sekä tulevaisuuden haasteista ja ongelmista. Ohjelmassa esitetään toimenpide-ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Koska kunnallisten kirjastojen toiminnasta vastaa kukin kunta itsenäisesti, ohjelmassa annetaan päätöksenteon pohjaksi suuntaviivoja ja tietoa, jonka tavoitteena on mm. helpottaa yksittäistä kuntaa ja kirjastoa löytämään omaan ympäristöönsä sopiva strategia ja profiili. Tiedon saatavuus tietoyhteiskunnassa Tiedon saatavuudella tarkoitetaan tässä valmiutta selviytyä yhä kasvavasta tiedon määrästä. Tiedon löytäminen massasta tulee turvata. Tiedon saatavuutta takaa tärkeältä osalta jokaisen ulottuvilla oleva kirjasto, jossa: - on valikoitua ja järjestettyä kulttuuria ja ajantasaista tietoa eri muodoissa, - on kokonaiskuva saatavilla olevasta tiedosta, tiedon lähteistä, tiedonvälitysjärjestelmistä ja tietopalveluista, - osataan arvioida tietolähteen alkuperäisyys ja luotettavuus sekä karsia roskatieto - osataan opastaa yksittäistä kansalaista tiedon hallinnan taitoihin sekä - autetaan löytämään itselle olennainen tieto suuresta informaatiomassasta ja hyödyntämään sitä. Kirjaston määrittely tietoyhteiskunnassa Tietoyhteiskunnan yleisessä kirjastossa fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Siellä on ajantasaista aineistoa järjestettynä ja monessa eri muodossa, ammattihenkilöstöä, minimistandardit täyttävä kirjastojärjestelmä ja verkkoyhteydet, tietoverkon kautta tarjottavia palveluja sekä internet-yhteyksin varustettuja asiakaspäätteitä. Määrittelyä voi pitää kirjaston minimitasona. Yleisessä kirjastossa perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy moderniin tiedonvälittäjä-tehtävään. Aineisto ei ole tietoyhteiskunnassa vain yhdessä muodossa, vaan julkaisutavat muuttuvat koko ajan. Kirjaston tavoitteet ja tehtävät ovat erilaisia suurissa kaupungeissa, alueiden keskuksissa ja keskisuurissa ja pienissä kunnissa, mutta niitä kaikkia hyödyttää toimiminen verkkona. Visio Suomalaisessa yhteiskunnassa yleinen kirjasto on aktiivinen ja vaikuttava toimija, joka on helposti saavutettavissa ja jonne on helppo tulla. - Se on kaikille avoin ja demokratiaa vahvistava organisaatio. - Se on kulttuuriperinnön välittäjä ja monikulttuurisuuden tukija. - Se on yhteisöllisyyden rakentaja ja tukija.

8 2 - Se luo dokumenttikokoelmiin lisäarvoa valikoimalla ja järjestämällä erilaisia aineistoja. - Se on oppimisympäristö, kaikenikäisten ja kaikenlaisen oppimisen tukija. - Se sosiaalistaa monipuoliseen lukutaitoon (myös verkkolukutaitoon) ja tukee monipuolista lukutaitoa. - Se on innovatiivinen, osaava työyhteisö. - Se toimii verkkona yhdistäen yksittäisten kirjastojen kokoelmat ja palvelut. - Sen kokoelmat ja palvelut ovat saavutettavissa myös tietoverkkojen kautta (digitaalinen kirjasto). - Se on haluttu ja tavoiteltu yhteistyökumppani sekä oman alueensa hyvinvoinnin ja menestyksen kehittämiseen osallistuva aktiivinen toimija. Kunnallinen kirjasto on alueen kulttuuri- ja tietokeskus, laatuportaali, johon koottu kulttuurinen ja älyllinen pääoma hyödyttää kansalaisia heitä tyydyttävällä tavalla. He voivat käyttää kirjastoa joko paikan päällä tai muualta verkon välityksellä. Laatuportaalilla tarkoitetaan tässä kirjastoammatillisten asiantuntijoiden järjestämää tiedon haku- ja hahmotustapaa. Suomessa on toimiva kansallinen kirjasto- ja tietopalveluverkko, jota tekninen ja hallinnollinen infrastruktuuri tukee. Tiedon saumattoman yhteiskäytön turvaavat standardit on otettu käyttöön. Kerran tietoverkkoon tuotettua tietoa tai palvelua ei enää toisteta muualla. Henkilöstömäärä ja henkilöstön osaamistaso vastaavat tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Yleiselle kirjastolle annettu velvoite vastata kansalaisten tietohuollosta tietoyhteiskunnassa näkyy käytännössä peruskoulutehtävään verrattavana kansalaisen peruspalveluna. Rahoituksen jälkeenjääneisyys on saatu korjatuksi. On saatu lisärahoitus tietoyhteiskunnan ja mediamullistuksen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Rahoituksessa on otettu huomioon kansalaisten antama arvostus ja suuret käyttäjämäärät. Haasteet Tietoyhteiskunnassa yleisille kirjastoille luo haasteita tietotekniikan ja viestintävälineiden nopea kehittyminen, aineiston moninaistuminen, elinikäinen oppiminen, opetusmenetelmien muuttuminen ja väestön koulutustason nousu. Yleiset kirjastot kohtaavat haasteena ja mahdollisuutena yhteiskunnan verkostoitumisen, jossa eri toimijat (esim. kirjastot) ovat entistä riippuvaisempia sidosryhmistään ja joutuvat toimimaan yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Ongelmat Tietoyhteiskuntakehityksen merkittävin uhka on eri syistä tapahtuva tiedollinen syrjäytyminen ja eriarvoistuminen. Kansalaisten erilaiset valmiudet oppia ja käyttää uutta tieto- ja viestintätekniikkaa saattavat lisätä heidän eriarvoisuuttaan. Teknologia ei ole tasavertaisuuden tae. Päinvastoin, se saattaa aiheuttaa epätasa-arvoisuutta. Kirjastojen resurssointi ei vastaa sen merkityksen kasvua tietoyhteiskunnassa luvulla on syntynyt tilanne, jossa kansalaiset ovat eriarvoisia modernien kirjasto- ja tietopalvelujen suhteen. Perusrahoitus on jäänyt jälkeen. Digitaalisen ympäristön tuottamiin lisäkustannuksiin ei ole varauduttu. Ammattihenkilöstöä on liian vähän kaikilla tasoilla. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei tue kirjastopalvelujen tasavertaista kehittymistä ja kansallisen kirjastoverkon rakentamista. Kansalaisen tietohuolto ei toteudu tasaisesti maan eri osissa. Yleisen kirjaston palvelut ovat enemmän kuin yhden kunnan peruspalvelu, mutta alueellisen verkottumisen suuria mahdollisuuksia ei ole käytetty

9 vielä hyväksi läheskään kaikkialla. Elinikäisen oppimisen ja opetusmenetelmien muutosten yleisille kirjastoille aiheuttamia lisäkustannuksia ei ole otettu huomioon. 3 Etenkin pienten kuntien kirjastot ovat jäämässä verkkopalvelujen ulottumattomiin. Kirjastoalalla maailmanlaajuisesti käytetyn Z39.50-tiedonhakustandardin tuen puute vaikeuttaa useissa kotimaisissa atk-kirjastojärjestelmissä tiedonhakua, tiedon vaihtoa eri toimijoiden kanssa, keskitettyjen palvelujen hyödyntämistä ja kansallisen kirjastoverkon rakentamista. Kun 436 kuntaa päättää kukin itsenäisesti atk-kirjastojärjestelmän hankinnasta ja sen standarditasosta, se päättää samalla minkä tasoisia verkostopalveluja kunnan asukkaat jatkossa saavat ja pääseekö kyseinen kirjasto osaksi kansallista kirjastoverkkoa. Valtakunnalliset suositukset, ohjeistukset, määräykset ja säädökset puuttuvat sellaisista asioista, jotka vaatisivat yhtä kuntaa laajempia toimenpiteitä ja tietoa kansallisesta ja kansainvälisestä tilanteesta ja kehityksestä. Valtion hallinnosta puuttuu maan kirjastoja tietopalvelujen ja kansalaisen tietohuollon kokonaistilanteen tunteva ja alan nopean kehityksen tiedostava riittävä henkilöstö, joka on välttämätön edellytys kaikille valtakunnallisille, alueellisille ja yli hallintorajojen ulottuville kehittämistoimille. Strategia Kirjasto toteuttaa tavoitteitaan tuottamalla tietoketjuun laatua ja pitkäjänteisyyttä sekä turvaamalla tiedon- ja kulttuurintarjonnan monipuolisuutta ja osaamista. Kirjasto toimii ajantasaisesti ja reagoi nopeasti. Kirjaston toiminta on avointa. Se ottaa toimintaympäristön tarpeet huomioon ja suuntautuu aktiivisesti ulospäin. Koska maamme kuntien lukumäärä on erittäin suuri, vain harva kunta pystyy yksin selviytymään kansalaisten tietohuollon toteuttamisesta. Onnistuminen vaatii - kirjastoverkon osapuolten profiloitumista ja kirjastoverkon työnjaon tarkistamista, - keskitettyjen palvelujen hyödyntämistä, mutta myös hajautettua osallistumista yhteiskäyttöisten palvelujen tuottamiseen, - alueellisen yhteistyön lisäämistä, - kirjastojen perusrahoituksen saattamista kuntoon, - osaavan henkilöstön lisäämistä kaikilla tasoilla sekä - kansalaisten tietohuoltotarpeen tarkastelemista kunnissa, alueella ja valtakunnallisesti kokonaisuutena esim. laatimalla kansalaisten ja sidosryhmien tarpeista lähtevä kunnan/alueen tietopalvelu- ja kirjastostrategia tai kunnan/alueen tietohuoltostrategia ja arvioimalla sen toteutumista. Keskeisimmät toimenpide-ehdotukset ja suositukset Työryhmän toimenpide-ehdotukset ja suositukset perustuvat seuraavaan kansalliseen linjaukseen: Modernit tietoyhteiskunnan vaatimukset täyttävät kirjastopalvelut ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla maan eri osissa. Yksi yleisen kirjaston päätehtävistä on kansalaisten tietohuollosta vastaaminen myös digitaalisessa ympäristössä. (Suomen Hallitusohjelmassa ; Eduskunnan hallinto- ja sivistysvaliokunnan kirjastolaista 1998 annetuissa lausunnoissa ilmaistut tahtotilat; kirjastolaki ja ns. julkisuuslaki.) Kaikissa valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason tietoyhteiskuntastrategioissa kirjastot tulee huomioida kansallisesti tärkeimpinä instituutioina tietoyhteiskunnassa, jossa tiedon ja tiedon saatavuuden merkitys kasvaa.

10 1. Valtakunnallinen taso: toimenpide-ehdotukset 4 Kirjastojen rahoitus ajatellaan uudelleen tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Ehdotetaan selvitettäväksi valtionosuuden uusia kannustavia jakoperusteita. Valtion rahoitus tulee saada veikkausvoittorahoista takaisin valtion budjettirahoitukseen. Perusteena on kirjastojen perusopetukseen verrattava tehtävä ja osavastuu kansalaisten tietohuollosta sekä se, että yleisen kirjaston palvelut ovat enemmän kuin yhden kunnan peruspalvelu. Vaihtoehtoisten ehdotusten tavoitteena on saada valtionosuus tukemaan kansallisen kirjastoverkon rakentamista ja turvaamaan peruspalvelut erikokoisissa kunnissa. Valtion rahoitusta koskevien muiden ehdotusten tavoitteena on mm. tehdä alueellinen yhteistyö houkuttelevaksi sekä tukea palvelujen tuottamista kaikkien yleisten kirjastojen yhteiskäyttöön hajautetusti tai keskitetysti. Työryhmä pitää tärkeänä, että kunta kantaa rahoituksesta myös oman vastuunsa. Esim. valtion antamien erillisavustusten ehdoiksi esitetään paitsi kunnan omaa panostusta myös sitä, että kirjaston atk-järjestelmä noudattaa laadittavia standardisuosituksia ja että paikallisesti tai alueella on laadittu kirjasto- ja tietopalvelustrategia. Ehdotetaan, että Kansalliskirjaston palvelut ulotetaan yleisiin kirjastoihin. Kansalaisen tietohuollon tarkoituksenmukaisuuden ja kokonaistaloudellisuuden turvaamiseksi tarvitaan kansallisia toimenpiteitä, joiden toteuttamiseksi esitetään muutoksia valtion hallintoon. Myös valtion hallinnossa ainoa tapa kehittää palveluja on siirtää näkökulma käyttäjään. Ehdotetaan valtion hallintoon perustettavaksi kirjasto- ja tietopalveluyksikkö, jonka henkilöstövoimavarat vahvistetaan tietoyhteiskunnan ja uusien tehtävien vaatimalle tasolle. Huolehditaan, että valtion hallinnossa on riittävästi kirjasto- ja tietopalvelualan kokonaistilanteen tuntevia asiantuntijoita ja tietoa alan kehityssuunnista. Laaditaan kehittämisohjelma ja sen pohjalta kehittämisbudjetti yhteisten, hallintorajat ylittävien toimintojen ja hankkeiden kehittämiseksi ja tukemiseksi. Siihen yhdistetään koko kirjastoverkon tehtävänjaon uudelleen tarkastelu, kaukopalvelun uudenlainen toteuttaminen sekä oppijoiden tietohuollon valtakunnallinen visio, oppijan tietohuoltostrategia ja linjaus. 2. Alueellinen ja paikallinen taso: suositukset Kirjastojen rahoituksen ajatteleminen uudelleen tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Kuntien kirjastorahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen ja lisärahoituksen saaminen teknologian ja mediamullistuksen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Työryhmän mukaan menestyksekkääseen tietoyhteiskunnan palvelutasoon päästään, mikäli kunta käyttää kokonsa huomioon ottaen noin 1,5 % - 2 % kaikista käyttökuluistaan kirjasto- ja tietopalveluihin nykyisen 0,8 % sijasta. Ammattihenkilöstövajeen korjaaminen, lakkautettujen ja jäädytettyjen vakanssien täyttäminen ja lisähenkilöstön hankkiminen tietoyhteiskuntaa vastaavalle tasolle ja henkilöstön palkkauksen saattaminen muiden tietoammattien ja kilpailevien työnantajien tasolle. Atk-kirjastojärjestelmille suositukset ja tarvittaessa laatusertifikaatti standardien käytöstä. Asiakaspäätteiden riittävän määrän hankinta yleisiin kirjastoihin. Lähialueen tarpeista lähtevän kansalaisen kirjasto- ja tietopalvelu- tai kansalaisen tietohuoltostrategian luominen paikallisella ja alueellisella tasolla. Sen arvioinnissa käytetään apuna tämän ohjelman liiteosan laatusuosituksia. Suositukset antavat suuntaviittoja siitä, mitkä ovat kansalaisen tietoyhteiskunnan laadukkaiden kirjasto-

11 5 ja tietopalvelujen edellytykset. Välitöntä jatkotyöskentelyä ja selvitystyötä vaativat: Työryhmä ehdottaa, että - opetusministeriö, yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa ja kirjastopoliittisen työryhmän ja digitaalisen tietohuoltoryhmän ehdotusten pohjalta - tarkistaa säädöksiä; - laatii toimenpide-ohjelman; - laatii tarkennettuja hanke-ehdotuksia; - laatii mennessä periaatepäätöksen kirjastopolitiikasta, strategian Kirjastopolitiikka velvoittaa kirjastopoliittisen työryhmän jatkamaan työtään saakka tehtävänään avustaa opetusministeriötä asiantuntijaryhmänä ja työtapana pääosin verkkotyöskentely. Alan nopeat muutokset vaativat ohjelman tarkistamista ja ajantasaistamista. Kiireellisimpinä toimenpiteinä työryhmä pitää: - valtionosuusselvitystä - standardisuositusten laatimista ja käyttöönottoa yleisten kirjastojen sekä koulujen ja oppilaitosten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmissä. Työryhmä on keskittynyt tässä ohjelmassa tarkastelemaan kirjastojen tietoyhteiskuntaroolin perusedellytyksiä. Ne ovat välttämätön pohja jatkoehdotuksille ja -päätöksille. Näitä perusedellytyksiä ovat rahoituksen tarkastelu tietoyhteiskunnan perspektiivistä sekä kirjastoverkon ja teknisen infrastruktuurin toimivuus, jota hallinnollinen organisointi tukee. Jos mitään ei tehdä Demokratiahaitta Nykyisellä huomattavan alhaisella panostuksella ei pystytä paikoittain toteuttamaan edes perinteisiä kirjasto- ja tietopalveluja. Jos mitään ei tehdä, yleinen kirjastolaitos nykyisessä muodossaan kuihtuu. Tietoyhteiskunnan vaatimien kirjasto- ja tietopalvelujen tarjoaminen keskittyisi maassamme noin puoleen kunnista. Siinä tapauksessa yleinen kirjastolaitos tulisi määritellä uudestaan paljon suppeampana: tiedollisen ja kulttuurisen tasa-arvon turvaaminen kaikkialla maassa olisi jätettävä määritelmän ulkopuolelle. Vuosikymmenten perinne väestön tasa-arvoisesta kirjastopalveluista katkeaisi. Suomi menettäisi myös yleisten kirjastojen kehittämisessä saavuttamansa etumatkan, josta se tunnetaan kansainvälisestikin. Taloudellinen haitta Pitkän ajan kuluessa kirjastoihin koottu merkittävä älyllinen ja kulttuurinen tietopääoma, kokoelmat ja kaikki niihin tiivistynyt ammattitaito, jää hyödyntämättä tai alikäyttöön. Suomalaisen tietoyhteiskunnan kansainvälinen menestys pohjautuu vuosikymmenten työllä luotuun tietoresurssien ja kulttuurin laajaan saatavuuteen, jota yleinen kirjasto ja koululaitos on ylläpitänyt. Kaikille suomalaisille avoimina laitoksina ne ovat olleet mukana synnyttämässä ja tukemassa kriittistä massaa kansalaisia, joilla on hyvä yleissivistys ja taito hakea oleellista tietoa infotulvasta. Tällainen kansa on paitsi

12 luonut esim. uusia tietotekniikka- ja tietotuotteita myös ottanut niitä käyttöön tavalla, joka on tehnyt Suomesta tietoyhteiskuntalaboratorion. Jos tämä edellytys päästetään häviämään, kansakunnan älyllinen innovaatiopohja heikentyy olennaisesti. 6 Miksi pitää tehdä Nykytilan suurin ongelma on kirjastojen resurssoinnin niukkuus kuntataloudessa. Vuodesta 1991 vuoteen 1999 kirjastojen toimintakulut ovat vähentyneet 10 %, henkilöstöä on vähennetty noin 10 % ja uuden aineiston hankintaa noin 27 %, vaikka samaan aikaan kirjastojen käyttö on lisääntynyt 19 % ja lainaus on lisääntynyt 11 % ja vaikka kirjastopalveluja käyttää yli 80 % kuntalaisista. Vuonna 1991 kunnat käyttivät 1,3% kokonaismenoistaan kirjastoihin. Vuonna 1998 vastaava luku oli 1,1%, mutta 1999 se oli pudonnut 0,8%:in, vaikka tietoyhteiskunnan rakentamisen pitäisi olla parhaassa vauhdissa ja vaikka kunnat lisäsivät esim. opetustoimen määrärahoja. Kuntien käyttämät määrärahat vaikuttavat valtionosuusjärjestelmän kautta myös kirjastotoimelle laskennallisesti määrättävään valtion rahoituksen määrään. Kirjastojen talousarviot ovat jääneet suurimmassa osassa kuntia lamavuosien tasolle. Etenkin pienten kirjastolaitosten asema heikentyy. Niille ei ole aina turvattu riittävästi resursseja toteuttaa nykyaikaisia kirjastopalveluja. Toisinaan resurssipulan syynä on myös kunnan valinta olla panostamatta näihin palveluihin. Standardien käytön puute yleisten ja koulujen atk-kirjastojärjestelmissä on keskeinen ongelma. Tämä estää kansalaisten tasavertaisen tiedon saannin erikokoisissa kunnissa, tiedon esteettömän vaihdon eri toimijoiden välillä, keskitetysti tuotettujen palvelujen hyödyntämisen sekä toimivan kansallisen kirjastoverkoston rakentamisen.

13 2 KIRJASTOPOLIITTISEN TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 7 Opetusministeriön asettaman Kirjastopoliittisen työryhmän tehtävänä oli valmistella esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus kirjaston roolista ja tiedon saatavuudesta tieto- ja kansalaisyhteiskunnassa, jossa ympäristö muuttuu jatkuvasti ja jossa suuri osa tiedosta ja aineistosta on saatavilla vain digitaalisessa muodossa. Kaikkien tässä esitettyjen asioiden lähtökohtana ovat kansalaisten tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut. Myös maakuntakirjastojen, yleisten kirjastojen keskuskirjaston, Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston ja valtion hallinnon tehtäviä katsotaan kansalaisten tarpeen näkökulmasta. Kirjastopoliittinen työryhmä etsi keinoja ja toimenpide-ehdotuksia kansalaisen tietohuollon ja kansalaisen tietoyhteiskunnan toteuttamiseksi yleisten kirjastojen kautta eduskunnan tahdon mukaan ottaen huomioon kuntien ja kansalaisten hyvinkin paljon poikkeavat lähtökohtatilanteet. Ohjelmassa esitellään myös tietoyhteiskunnan kirjasto- ja tietopalvelut mahdollistavaa uudenlaista rakenteellista, hallinnollista ja kustannusajattelua. Maamme kuntien suuri lukumäärä, kuntien itsehallinto ja valtion puutteelliset keinot edistää tai ohjata kuntarajat ylittävää toimintaa teki tehtävästä erittäin vaikean. Työryhmä otti yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteekseen selvittää ja etsiä keinoja, joilla turvattaisiin etenkin pienten kuntien ja haja-asutusalueiden asukkaiden kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastopoliittisen ohjelmaehdotuksen väliraportti liiteosineen asetettiin jo luonnosvaiheessa luettavaksi opetusministeriön www-sivuille. Lisäksi väliraportti ajantasaistettuine liiteosineen lähetettiin kesäkuussa 2000 maan kaikkiin pääkirjastoihin ja tärkeimmille sidosryhmille. Tällainen käytäntö osoittautui toimivaksi, sillä väliraportissa ja sen liiteosassa esitettyjen asioiden prosessointi vaatii pitkän ajan. Ohjelmaan saatiin näin varsin laajapohjainen kommenttien määrä jo valmisteluvaiheessa. Yhteydenottoja oli noin 200. Väliraportissa yhdeksi pääongelmaksi todettiin teknisen infrastruktuurin toimimattomuus ja tiedon vaihtamisen ongelmat eri toimijoiden välillä etenkin pienissä kunnissa. Tästä syystä opetusministeriö antoi FT Jarmo Saartille tehtäväksi selvittää ja tehdä ehdotus yleisten kirjastojen verkkotietovarantojen joustavan käytön turvaamiseksi eri toimijoiden välillä. Saartin selvitys Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet on pohjana monille tässä ohjelmassa esitetyille toimenpide-ehdotuksille. 2.1 Tavoite Työryhmän tavoitteena oli hahmottaa, mitkä ovat merkittävimmät edessä olevat yhteiskunnan muutokset ja haasteet. Näistä suurimmat ovat nopeat teknologian ja tiedonvälitysjärjestelmien muutokset, elinikäinen oppiminen, opetusmenetelmien muutokset,

14 väestön koulutustason nousu sekä palvelukysynnän kasvu ja muuttuminen. Työryhmä tarkasteli, miten ne vaikuttavat 8 kansalaisten kirjasto- ja tietopalvelujen tarpeeseen, saatavuuteen ja laatuun, kirjastoverkoston uudelleenmuotoutumiseen, kirjastoverkon organisaatioiden muuttuviin toimenkuviin, tietovarantojen joustavaan käyttöön, perinteiseen luettelointiin, verkkoaineiston metadataan, kokoelmien muodostamiseen, kaukopalvelukäytäntöjen muuttumiseen, oppilaiden ja opiskelijoiden tiedonhankintaan ja kirjaston rooliin tiedonhankinnan prosessissa, kirjaston roolin muuttumiseen kaupalliseen tiedonvälitykseen nähden, ammattikuvan ja työnjaon muuttumiseen, kirjastojen välisiin toimintatapoihin sekä kirjastojen rahoituksen rakenteeseen. Kirjastoverkon lähivuosien peruskysymyksiä, joihin työryhmä etsi vastauksia olivat mm.: Miten voidaan toteuttaa kansalaisten tasavertainen tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa asuinpaikasta riippumatta kirjastolain ja Suomen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti? Miten löytää kunnallisten kirjastojen toimintaedellytysten kehittämisessä ja ylläpidossa oikea paikallispalvelujen profiili tai vähimmäistaso paikallisesti tehtävälle työlle, jotta voimavarat voidaan suunnata asiakaspalveluun ja sisältöjen tiedolliseen hallintaan? Miten välttää verkkoympäristössä tehtävää päällekkäistä työtä (atk-kirjastojärjestelmät, internet-palvelut, luokitus, luettelointi, portaalit, linkitys)? Miten kyetään luomaan toimiva alueen/ valtakunnan laajuinen verkko, jossa ovat mukana myös tieteelliset kirjastot ja ammattikorkeakoulukirjastot (esimerkiksi sisällölliset verkkopalvelut, jossa erikoisasiantuntemus on hyödynnettävissä keskitetysti, kun taas paikallinen asiantuntemus suuntautuisi verkkopalvelujen hyväksikäytön tehokkaaseen hallintaan)? Jo työskentelyn alkuvaiheessa työryhmässä vallitsi selkeä ja yhtenäinen käsitys mm. seuraavista asioista: Kansalaisen tietohuoltotehtävä: Kirjastoille annettu keskeinen rooli huolehtia kansalaisten tietohuollosta verkottuvassa tietoyhteiskunnassa ei toteudu ilman nykyisen perusrahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamista ja ilman lisärahoitusta. Jo kauan on esitetty, että valtion hallinnollinen infrastruktuuri tulisi saattaa ajan tasalle. Näin voitaisiin joustavasti kehittää organisaatiorajat ylittävää kansallista tietohuoltoverkkoa ja verkossa oleva laadukas kulttuuri- ja tietosisältö saataisiin kansalaisten käyttöön. Lisäksi eri hallintokuntien ja organisaatioiden väliset yhteishankkeet saataisiin joustavasti toteutetuiksi. Käsitys yleisen kirjaston roolista kaiken ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisprosessissa oli työryhmässä alusta alkaen selkeä. Kirjastoilla on pitkä kokemus tästä tehtävästä. Työn aikana osoittautui, että konkreettisten tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten te-

15 9 kemistä varten olisi tarvittu selvityksiä ja tutkimuksia. Työryhmän tehtäväalueeseen kuului hyvinkin suuria ja laaja-alaisia asioita. Joihinkin kysymyksiin on yritetty jo vuosia etsiä ratkaisua siinä onnistumatta: ne vaatisivat laajoja selvityksiä, jotta ei tehtäisi vääriä ratkaisuja. Toisaalta Saartin tietotekniikkaselvitys mahdollisti konkreettisten esitysten tekemisen jo tässä ohjelmassa. Osa asioista vaatii poikkihallinnollista käsittelyä. Uudessa tilanteessa kirjasto- ja tietopalvelujen saaminen kaikkien kansalaisten ulottuville vaatii valtakunnallisella tasolla usean ministeriön ja kunnassa usean hallintokunnan yhteistyötä ja poliittista tahtotilaa. Kirjastopoliittisessa työryhmässä eniten vaikeuksia tuottivat: Mitä halutaan: keskeisten tavoitteiden ja ongelmien hahmottaminen ja toimenpideehdotusten tekeminen on vaikeaa teknologiassa tapahtuvien muutosten nopeuden vuoksi. Kirjastoissa on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Seuraavat vuodet saattavat aiheuttaa vielä suurempia muutoksia. Mitkä ovat keskeisimmät ongelmat, jotka haittaavat kansalaisten tasavertaisen tiedon saantia? Mitä tarkoitetaan tiedon saatavuuden ja laadun turvaamisella paikallisesti? Miten pienen kunnan kirjasto pystyy toteuttamaan kansalaisen tietoyhteiskunnan mukanaan tuomia uusia haasteita, jota tiedon moninaistuminen aiheuttaa? Hyvin vaikeaksi on osoittautunut sen hahmottaminen, miten verkossa olevat organisaatiot voisivat aktiivisesti vaikuttaa verkoston muutoksiin. Mitä tarkoitetaan yhteisellä kirjastoverkolla? Minkä asioiden pitää olla yhteisiä? Mikä on vapaaehtoisesti syntyneiden ja syntyvien yhteisverkostojen asema osana virallista kirjastoverkostoa? Mitä palveluja eri kokoiset kunnalliset kirjastot odottavat kirjastoverkoston muuttumisen myötä Kansalliskirjastolta, Varastokirjastolta, yleisten kirjastojen keskuskirjastolta ja maakuntakirjastoilta; mikä on näiden organisaatioiden muuttunut toimenkuva; mitä Kansalliskirjaston tuottamia palveluja kaikki kunnankirjastot tarvitsevat? Miten toteuttaa asiakaslähtöinen kaukopalvelu? Palvelurajojen määrittely: kunnallisen kirjaston perus- ja ydintehtävät paikallisesti. Mitä peruspalveluja ja mitä perusaineistoa tulee kunnankirjaston tarjota maksutta kaikille asiakkaille paikallisesti? Minkälaisia suositus-, tavoite- laatu- tai vähimmäistasojen määrittelyä tai palvelujen normitusta tarvitaan paikallisesti? Asiakaskunnan segmentointi - erilaisten asiakasryhmien erilainen palvelu. Onko kunnan omilla asukkailla esimerkiksi laajemmat oikeudet käyttää kotoa kirjaston palveluja kuin ulkopaikkakuntalaisella? Segmentoinnilla tarkoitetaan tässä, että asiakaskunta jaotellaan palvelun parantamiseksi asiakasryhmiin. Jaottelu tehdään asiakkaiden palvelutarpeiden perusteella. Miten päästä eroon päällekkäistyöstä? Mitkä ovat yksilöidysti ne keskitetysti ja/tai hajautetusti tuotetut tietokannat ja palvelut, jotka tulee olla kunnallisten kirjastojen kautta Maksutta kansalaisten saatavilla? Mitä ovat kirjastojen kautta tarjottavat verkkopalvelut alueellisesti ja paikallisesti? Miten toimia, kun kunnan asukkaat siirtyvät käyttämään toisen kunnan kirjastopalveluja joko siksi, että oma kunta ei kehitä omia kirjasto- ja tietopalveluja, tai siksi, että asiakkaat siirtyvät muista syistä (esim. opiskelu, työssäkäynti, harrastukset jne.) käyttämään toisen kunnan hyvin varustetun kirjaston palveluja? Mitä tarkoitetaan paikallisen ja alueellisen tason kirjasto- ja tietopalvelujen ja aineistojen sekä sisältötuotannon kehittämisellä? Ammattikuvan ja perinteisen työnjaon muuttuminen on toistaiseksi hyvin jäsentymätön.

16 Tehtävän rajaus Kirjastopoliittisen ohjelman laatimisessa, sen tavoitteiden asettamiseksi ja toimenpideehdotusten esittämiseksi oli välttämätöntä tuntea ja tiedostaa nykytila, tunnistaa tulossa olevat muutokset, haasteet ja uhkat, löytää ja asettaa lähivuosien keskeisimmät tavoitteet, tiedostaa nykyiset ja tulossa olevat pääongelmat ja tiedostaa kiireellisimmät toimenpiteet Painopiste Kirjastopoliittisen ohjelman näkökulma on ensisijaisesti pienten ja keskisuurten kuntien asukkaiden näkökulma, koska päätehtävänä on selvittää tiedon saatavuus maan eri osissa. Ohjelma painottuu teknologian kirjasto- ja tietopalveluihin aiheuttamiin muutoksiin, koska verrattain uusi asia tunnetaan heikoimmin ja sen rajaaminen ja konkretisointi vaatii linjanvetoa. Tämä ei tarkoita, että kirjaston erittäin tärkeä perinteinen kulttuurinen tehtävä olisi kadonnut. Päinvastoin, se korostuu tietoyhteiskunnassa - puhutaanhan paljon myös tarinayhteiskunnan tulosta. Kirjasto- ja tietopalvelut ja kansalaisten sekä oppilaiden ja eri-ikäisten opiskelijoiden tiedonhankintatavat ovat kuitenkin viimeisenä viitenä vuotena muuttuneet enemmän kuin monena vuosikymmenenä yhteensä ja tulevat muuttumaan seuraavina vuosina vähintään yhtä paljon Vain vähän käsiteltyjä asioita Digitaalisen aineiston ja digitaalisten palvelujen sisältötuotanto, metadata ja elektroniset kirjastot, joiden käsittely siirrettiin opetusministeriön asettaman Digitaalisen tietohuollon ryhmään. Kirjastoverkoston uudelleen muotoutuminen ja aktiivinen vaikuttaminen sen muotoutumiseen. Yhteistyö yleisten ja tieteellisten kirjastojen, arkistojen, museoiden, kustantajien, kirjakaupan ja muiden tiedonvälitysjärjestelmien kanssa. Teknologian ja tiedonvälitysjärjestelmien aiheuttamat muutokset mm. eri organisaatioiden väliseen työnjakoon, uudelleen muotoutumiseen sekä aineistojen ja palveluiden muuttumiseen. Perinteisen informaatioketjun muuttuminen: kirjoittajakustantaja-kirjapaino-kirjakauppa/kirjasto-lukija. Mitä verkkoaineistoa tulee olla saatavilla juuri yleisten kirjastojen kautta. Mitä verkossa olevaa opetusmateriaalia tulisi olla saatavilla juuri yleisen kirjastojen kautta. Minkälaista E-book muodossa olevaa aineistoa tulee yleisessä kirjastossa olla kaikkien saatavilla ja miten sen käyttöoikeus tulisi ratkaista. Kirjasto- ja tietopalvelujen maksuttomuus/maksullisuus -asia. Uusien näkökulmien tuominen ei edennyt tämän työryhmän työskentelyn aikana. Syynä on mm se, että nykyinen kirjastolaki antaa jo nyt mahdollisuuden maksullisiin palveluihin. Niitä ei juurikaan ole voitu ottaa käyttöön, koska kirjastot eivät pysty paikoittain tuottamaan edes peruspalveluja. Maksua voi periä osaamista vaativista palveluista ja tuotteista, joiden aikaansaaminen vaatii sisällön hallintaa osaavan henkilöstön melko suurta työpanosta. Koska kirjastoissa on pula ammattihenkilöstöstä, voisivat

17 tällaista palvelua tarjota lähinnä vain suuret hyvin varustetut kirjastot. 11 Työryhmä katsoo, että käyttömaksujen periminen, joka ei nykyisen kirjastolain mukaan ole mahdollista, heikentäisi aineiston käyttöä ja siitä saatavaa lisäarvoa. Kirjastot ovat edullinen investointi kansakunnalle. Kirjastojen kautta saadaan käyttöön väestön innovatiivinen sivistyspääoma. Kirjastoissa aineisto, merkittävä sivistyspääoma, on joka tapauksessa olemassa. Sen käyttöä tulisi pikemminkin parantaa kuin rajata. Jos sama tietomäärä, jonka väestö nyt saa kirjastojen kautta, pitäisi hankkia aktiivisen koulutuksen kautta, tulisi tämä yhteiskunnalle huomattavan kalliiksi Digitaalisen tietohuollon työryhmä Osaa yllämainituista asioista käsitellään opetusministeriön sisältötuotantotyöryhmän Digitaalisen tietohuollon työryhmässä. Sen tehtävänä on etsiä keinoja, miten kansalaisen tiedonsaanti turvataan digitaalisessa ympäristössä. Digitaalisella tietohuollolla tarkoitetaan tässä organisoitua toimintaa, jolla huolehditaan digitaalisessa muodossa olevan laadukkaan informaation tuotannosta, valinnasta, hankinnasta, tallennuksesta, arvioimisesta ja käyttöön saattamisesta. Olennaisinta on informaation käyttöön saaminen suuresta informaatiomassasta. Sisältötuotannolla tarkoitetaan digitaalisessa tietohuoltoryhmässä verkossa olevan tiedon, kulttuurin, aineiston ja palvelujen löytyvyyttä helpottavien tuotteiden ja palveluiden tuottamista ja verkossa olevien sisältöjen tiedonhallintataitojen tuotteistamista. Kirjastonomaisista tuotteista tyypillisin on laatumetadatan = valikoivan, arvioivan metadatan tuottaminen. Digitaalisen tietohuollon hankkeet ovat kansalaisten tietohuoltoa edistäviä ja kansallisen kulttuurin saatavuutta tukevia hankkeita, jotka tuotetaan yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa ja jotka voidaan antaa esim. yleisten kirjastojen kautta kaikkien kansalaisten käyttöön. Vientiin tällaiset tuotteet soveltuvat hyvin. Niissä yhdistetään sisällöllinen osaaminen ja tekniikka, jonka tuloksena on uusi idea, uusi konsepti. Suomalaisella kirjasto-osaamisella on hyvä kansainvälinen maine. Tuotteista saatava hyöty: Digitaalisen tietohuollon tuotteilla ja palveluilla vähennetään kansalaisten verkkotiedon ja -palveluiden hankinnan monimutkaisuutta, autetaan kansalaisia löytämään informaatiomassasta itselle tärkeä, olennainen luotettava tieto ja kehitetään käyttäjäystävällisiä palveluita. Olennaista on, että kansalaiset osaavat käyttää tietoa ja kulttuuria hyväkseen. Ks. Liiteosa. Käsitteiden ja termien määrittelyä. Yhteistyö- ja sidosryhmien verkosto Digitaalisen tietohuollon työryhmällä on ollut merkittävä osuus tämän ohjelman sisältöön. Yhteistyötä on tehty myös opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpanoryhmien kanssa. Ohjelman tekeminen on pohjautunut eri toimijoiden ja sidosryhmien verkostoon. Työryhmän lisäksi tässä ohjelmassa esitettyihin asioihin ja ehdotuksiin ovat vaikuttaneet eri tahojen asiantuntijat, eri tyyppisten ja kokoisten kirjastojen henkilöstö eri puolilla Suomea, alan koulutuksen edustajat sekä kuntien edustajat. Palautetta on saatu eri puolilla Suomea pidetyissä tilaisuuksissa sekä yksittäisiltä henkilöiltä, jotka ovat ottaneet yhteyttä tutustuttuaan www-sivujen luonnokseen. Verkostomainen toiminta osoittautui

18 12 parhaaksi tavaksi tehdä esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi. Näin saatiin poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen näkökulma esim. toimenpide-ehdotuksiin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Käsitteiden määrittely Työryhmä on pitänyt tärkeänä selittää, mitä juuri tässä ohjelmassa tarkoitetaan käsitteillä ja termeillä, joihin ei ole joko yleistä tai kirjasto- ja tietopalvelualalla hyväksyttyä käytäntöä tai määritelmää. Eri toimijoiden välisessä keskustelussa juuri käsitteiden yksiselitteinen ymmärtäminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Ohjelman lopusta löytyvät määrittelyt eivät ole ohjeistuksia, vaan palvelevat juuri tätä ohjelmaa.

19 13 3 LÄHTÖKOHDAT Kirjastopoliittisen työryhmän työskentelyn lähtökohtana ovat kansalaisten tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut ja osavastuun ottaminen kansalaisen tietohuollosta. Lähtökohtana ei ole kirjastolaitos eikä mikään organisaatio, vaikkakin asioiden selkeyttämiseksi ohjelmassa puhutaan paikoittain kirjastosta, jolla tässä julkaisussa tarkoitetaan kunnallista yleistä kirjastoa. Kirjastopoliittisessa ohjelmassa tarkastellaan asioita yleisten kirjastojen näkökulmasta ottaen kuitenkin huomioon samalla koko kirjastoverkosto. Ohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon, että yleisen kirjaston tehtävää ja kirjastojen osaamisaluetta ei juurikaan tunneta ja että Suomen yleisten kirjastojen kansainvälisesti saamaa tunnustusta ei ole käytetty riittävästi hyödyksi kunnissa eikä valtakunnallisesti. Tämän vuoksi ohjelmassa selitetään seikkaperäisesti esimerkiksi kirjastotyö sekä kirjasto- ja tietopalvelujen merkitys tietoyhteiskunnassa. Lähtökohdat: Kansalaisen palvelu kansalaisen tietoyhteiskunnassa. Uuden teknologian ominaisuuksien hyödyntäminen. Kirjastossa olevan kulttuurisen ja älyllisen pääoman saaminen nykyistä paremmin kansalaisten hyödyksi. Sisällöllinen kate: Tiedon saatavuus. Kirjastoissa on olemassa tieto siitä, mitä on olemassa. Metadata: tiedon kuvailu, jonka avulla saadaan tietoa tiedosta. Tuotteistaminen. Moninaistuvassa yhteiskunnassa, jossa tieto on erilaisissa muodoissa, ja sen välineet ja tiedon tuottaminen muuttuvat, kirjastonomaisilla tuotteilla on kysyntää: metadata, aihepaketit, paikallisen tiedon tuotteistaminen, syventävät laatuportaalit jne. Alueellisesti kattava verkko. Organisatorinen joustavuus - yhteistyö. Päällekkäisyyden välttäminen. Yhteensopivuus. 3.1 Ohjelman pohjana olleet arvot Työryhmä on olettanut suomalaisen yhteiskunnan yhdeksi perusarvoksi edelleen sen, että kaikki kansalaiset saavat kulttuuria ja tietoa asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta ja että Suomessa on vapaa yhtäläinen tiedonsaantioikeus myös digitaalisessa ympäristössä. Työryhmä on lähtenyt olettamuksesta, että jokaisella kansalaisella on oikeus saada tietoa yleisen kirjaston kautta julkaisumuodosta riippumatta - vaikka tieto olisi julkaistu sellaisessa muodossa, että hänellä ei ole kotonaan välineitä sen käyttämiseen tai hän ei osaa hankkia tietoa ilman apua. Arvona pidetään sitä, että kansalainen saa eri muodoissa olevasta tietomassasta hänelle tärkeää tietoa ja kulttuuria. Tiedon luotettavuus ja monipuolisuus turvataan siis kaikille. Tiedollisen syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi yleisen kirjaston päätehtävistä. Lähtökohtana on eduskunnan esittämä tahtotila, jonka mukaan yleiset kirjastot vastaavat kan-

20 14 salaisten tietohuollosta. Yleiset kirjastot toteuttavat kansalaisten tasavertaista oikeutta saada tietoa. Vapaa, maksuton kirjasto- ja tietopalvelu tukee demokratiaa. Tietoyhteiskunnan perusarvot Kirjastopoliittisessa ohjelmassa määritellään tietoyhteiskunta oppimisen, osaamisen ja sivistyksen yhteiskunnaksi. Tässä ohjelmassa tietoyhteiskunnan arvopohja määräytyy sen mukaan, miten oikeus tietoon on järjestetty ja miten ihminen voi olla mukana tietoyhteiskunnassa kansalaisena ja luovana yksilönä. Tiedollinen syrjäytyminen merkitsee taloudellista syrjäytymistä ehdottomampaa yhteisön ulkopuoliseksi jäämistä. Tietoyhteiskunnan arvopohjaa voidaan lähestyä eri näkökulmista: Oikeus tietoon ja luovuuteen kuuluu ihmisen itseisarvoon, ihmisarvoon. Oikeus tietoon kuuluu täysivaltaiseen tietoyhteiskunnan kansalaisuuteen, jota ilman demokratia ei voi toteutua. Oikeus tietoon on edellytys ihmisen luovuudelle, joka on toisaalta oman identiteetin toteuttamista ja itseilmaisua, toisaalta osallistumista yhteisölliseen toimintaan. Oikeus tietoon sisältää yhteiskunnallisen tietohuollon järjestämisen, kansalaisuuden toteutumiseen kuuluvan julkisen tiedon tarjoamisen sekä metatiedon (tieto tiedosta) ja tiedon saatavuuden. Tietoyhteiskunnan perusarvot: Oikeus ja kyky tietoon Oikeus ja kyky kansalaisuuteen Oikeus ja kyky itseilmaisuun ja luovuuteen 3.2 Tietoyhteiskunnan kansalaisuus Tietoyhteiskunnan täysivaltainen kansalainen tarvitsee mahdollisuuden ja oikeuden saada tietoa sekä kyvyn itsenäiseen tiedon hakemiseen ja tuottamiseen. Uuden teknologian sovellukset edellyttävät uusia kansalaistaitoja. Tiedon saatavuuden minimitaso on se, että jokainen kansalainen saa tietoa olemassa olevasta tiedosta eli metadataa voidakseen hakea tarvitsemaansa tietoa eri kanavien kautta. Tietoyhteiskunnan kansalaisuuden edellytykset: Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan perusoikeudet Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Tietoyhteiskunnassa tarvitaan riittävän nopea tekninen infrastruktuuri. Tarvitaan myös tietosisältöjä välittävä tietopalveluverkko eli kirjastot jokaisen kansalaisen ulottuvilla. Kansalaisten tietoyhteiskuntaan kuuluu myös sosiaalinen infrastruktuuri: teledemokratian sovelluksille perustuvat alustat vapaalle kansalaistoiminnalle, esim. Oppiva Ylä- Karjala -projekti ja kansalaisten vuorovaikutteiselle osallistumiselle päätöksentekoon. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri: Tekninen infrastruktuuri

21 15 Tietopalveluverkko Sosiaalinen infrastruktuuri Vuorovaikutteiset palvelut Tietoyhteiskunnan perusoikeudet tukevat perusarvoja eli oikeutta tietoon, tiedon saatavuutta, yksityisyyttä ja tietosuojaa esimerkiksi merkitystuotteiden kuluttamisen suhteen (kuluttajaprofiilit) sekä yksilön oikeuksia hänen luodessaan itse merkityksiä ja tuottaessaan tietoa. Tietovarannot kuten kirjastojen ja arkistojen kokoelmat, ja innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan arvokkaita pääomia. Tietoyhteiskunnan perusoikeudet: Oikeus tietoon Tiedon saatavuus Tietoyhteiskunnan kansalaisuus Tietosuoja Immateriaalioikeudet, tekijänoikeus Tietoyhteiskunnassa selviytyäkseen kansalainen tarvitsee aiempaa moninaisempia kansalaistaitoja. Sekä teknistä että sisällöllistä osaamista ja ymmärrystä tarvitaan lisää. Tietoyhteiskunnan perusarvot ja tasa-arvoinen kansalaisuus eivät toteudu, jos näitä taitoja ei pystytä opettamaan mahdollisimman laajasti. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot: Perinteinen luku- ja kirjoitustaito Tietokonelukutaito Informaatiolukutaito Medialukutaito Tiedonhakutaidot Tiedonhankintataidot Kulttuuristen merkitysten luomisen taidot Tiedon tuotantotaidot Tietohuolto kansalaisen yhteiskunnassa Kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden edellytykset. Kirjasto muodostaa kattavan teknisen ja sisällöllisen tietopalveluinfrastruktuurin, se toteuttaa tarjonnallaan tietoyhteiskunnan perusoikeuksia, edustaa tiedon saatavuutta ja opettaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Kirjasto vastaa tietohuollosta sekä julkisen tiedon ja metatiedon saatavuudesta tietoyhteiskunnassa. Ks. Liiteosa. Käsitteitä ja määritelmiä. Kansalaisen tietoyhteiskunta. Tietohuolto.

22 Valtakunnalliset yleiset linjaukset Kirjastopoliittisen ohjelmaluonnoksen keskeisimpinä lähtökohtina ovat olleet kirjastolaki ja kirjastoasetus sekä Suomen hallituksen ohjelma Ohjelman tavoitteena on selvittää ja konkretisoida, miten niissä ja eräissä muissa asiakirjoissa esitetyt tavoitteet toteutetaan käytännössä Kirjastolaki Kirjastolain nro 904/1998 mukaan Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Eduskunta lisäsi vuonna 1998 hyväksytyn kirjastolain 2. pykälään toisen kappaleen, joka korostaa yleisen kirjaston roolia verkkopalvelujen edistämisessä. Eduskunta on antanut yleiselle kirjastolle merkittävän roolin tietoyhteiskunnan toteuttamisessa. Lähtökohtana on myös vuonna 1998 hyväksytty kirjastoasetus, jossa ovat tarkemmat säädökset yleisten kirjastojen kirjastoverkostosta, lääninhallitusten tehtävistä sekä henkilöstöstä. Edelleen tausta-aineistona ovat kirjastolain käsittelyyn vaikuttaneet asiakirjat sekä eduskunnan kirjastolain käsittelyvaiheessa esitettyjen asioiden konkretisointi, etenkin Eduskunnan hallintovaliokunnan sivistysvaliokunnalle antama lausunto HaVL 4/1998vp-HE 210/1997 vp Suomen hallituksen ohjelma Toisena keskeisenä lähtökohta on Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma Siinä ilmaistun tahdon mukaan yleinen kirjasto on kansallinen sivistys- ja kulttuuritarjonnan peruspilari, joka tukee koko väestön sivistyspyrkimyksiä. Kirjastopalveluja kehitetään osana kansalaisten tietoyhteiskunnan edistämistä. Hallitusohjelman Tietoyhteiskunta-osassa todetaan, että kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien saataville EU:n mietintö Lähtökohtana ovat edelleen Euroopan parlamentissa vuonna 1998 hyväksytyssä mietinnössä Kirjaston rooli modernissa yhteiskunnassa esitetyt näkökohdat ja suositukset Euroopan Unionin jäsenmaille. Raportti on suomalaisen europarlamentaarikon Mirja Ryynäsen laatima. Suomalainen kirjastoajattelu on näin levinnyt laajalle Eurooppaan, jossa se on herättänyt positiivista huomiota. Raportti on saatavilla kaikilla EU-kielillä. Sen keskeinen viesti on, että kaikkien kirjastojen rahoitus olisi ajateltava kokonaan uudelleen tietoyhteiskuntaperspektiivistä.

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 17.8.2015/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kirjasto on osa arkea ja elämää

Kirjasto on osa arkea ja elämää Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjaston yleiset tavoitteet 1. Vastata lakisääteisistä tehtävistä 2. Toimia kirjastoverkon

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kuntaliitto ja kirjastoasiat

Kuntaliitto ja kirjastoasiat Kuntaliitto ja kirjastoasiat Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2016 Johanna Selkee Johanna.selkee@kuntaliitto.fi Asioita Kansallinen tilastointi vertailtavuus kirjastotilastoinnin kanssa? Tekijänoikeudelliset

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Kirjastolain uudistaminen

Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistuksen päätavoite Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on edistää verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa asukkaiden sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä

Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä Opetusministeriön kirjastopäivät 2009 25.11.2009 Helsinki Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö, Kulttuuriyksikkö Tuleva

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Asia: Lausunto raporttiin Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020 korkeakoulukirjastojen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi.

Asia: Lausunto raporttiin Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020 korkeakoulukirjastojen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi. 5.2.2010 Opetusministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO anne.luoto-halvari@minedu.fi Asia: Lausunto raporttiin Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020 korkeakoulukirjastojen kehittäminen digitaaliseksi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot