(Khall) Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma vuoteen 2020

Transkriptio

1 (Khall) Talousarvio 214 Taloussuunnitelma Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma vuoteen 22 Kaupunginhallitus

2 Kaupunginhallitus Talousarvio YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Taloussuunnittelun 214 lähtökohdat Yleinen talouskehitys Kuntatalouden tilanne Valtionosuudet Verotulot Taloudellinen tilanne Äänekoskella Väestö Työllisyys Kaupungin strategiaohjelma Konsernitavoitteet Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Yhtiökohtaiset tavoitteet Ääneseudun Asunnot Oy Äänekosken Energia Oy Äänekosken Kiinteistönhoito Oy Ääneseudun kehitys Oy Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy Äänekosken Asumispalvelusäätiö Keitele-Museo Oy Kiinteistöosakeyhtiö Konginkankaan Säästölipas Kiinteistöosakeyhtiö Suolahden Keskusraitti SS-Jäähalli Oy Talousarvion sitovuus TULOSLASKELMA Yleistä tuloslaskelmasta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate... 2 Sivu 1

3 Kaupunginhallitus Talousarvio Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos KÄYTTÖTALOUSOSA Tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus Talousarvio Kaupunginhallitus Toiminta-ajatus Talousarvio Hallintopalvelut Toiminta-ajatus Talousarvio Talouspalvelut Toiminta-ajatus Talousarvio Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Henkilöstöpalvelut Toiminta-ajatus Talousarvio Toiminnalliset tavoitteet Elinkeinotoimi Talousarvio Viestintä ja kehitystoiminta Sivu 2

4 Kaupunginhallitus Talousarvio Toiminta-ajatus Talousarvio Maankäyttö Toiminta-ajatus Talousarvio Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Muu toiminta Toiminta-ajatus Talousarvio Tukipalvelut Toiminta-ajatus Talousarvio Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Perusturvalautakunta Toiminta-ajatus Talousarvio Hallinto Terveyspalvelut Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Sosiaalityö ja työelämään kuntoutumisen palvelut Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Arjen tuki Toiminta-ajatus... 5 Sivu 3

5 Kaupunginhallitus Talousarvio Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Kasvun ja oppimisen lautakunta Toiminta-ajatus Talousarvio Lasten ja perheiden palvelut Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Opetuspalvelut Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Nuorisopalvelut Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Johto ja hallinto Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Talotiimi Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Sivu 4

6 Kaupunginhallitus Talousarvio Taloudelliset tavoitteet Kunnallistekninen tiimi Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Ympäristölautakunta Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Ympäristövalvonta Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Ympäristöterveydenhuolto Talousarvion perustelut Rakennusvalvonta Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Maaseutuasiat Talousarvion perustelut Pelastustoimi Talousarvion perustelut Vapaa-aikalautakunta Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Hallinto ja muu harrastustoiminta Talousarvion perustelut Kulttuurityö Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Sivu 5

7 Kaupunginhallitus Talousarvio Taloudelliset tavoitteet Kirjastotoiminta Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Musiikkiopisto Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Liikuntatyö Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet INVESTOINTISUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset TALOUSSUUNNITELMA ja talouden vakauttamisen toimenpideohjelma vuoteen Yleistä Taloussuunnitelman perusteet Sivu 6

8 Kaupunginhallitus Talousarvio Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma vuoteen Keskushallinto Perusturvalautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Muut tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion 214 täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion sitovuus Talousarviomuutokset Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Käyttösuunnitelmat Erityiset rajoitukset Henkilöstö Yleishallinto/ elinkeinoelämän kehittäminen Palkkatukityöllistettyjen palkkausmenot Muut rahoitusmenot Investointien rahoitusosuudet Raportointi LIITTEET Tuloslaskelma, ulkoinen/sisäinen Käyttötalousosa hallintokunnittain 214, ulkoinen / sisäinen Sivu 7

9 Kaupunginhallitus Talousarvio YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Taloussuunnittelun 214 lähtökohdat Yleinen talouskehitys Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin ennusteiden mukaan Euroalueen taantuma päättyy vuonna 213 ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 215 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja laskee alle 8 prosentin vasta ennusteen lopulla. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 6 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen (Lähteet: VM, Suomen Pankki). Sivu 8

10 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 1 TALOUDELLISEN TILANTEEN TUNNUSLUKUJA Yleinen taloudellinen tilanne (**VM:n ennuste ) ** 214** 215** Bruttokansantuote, %,3-8,5 3,4 2,7 -,8 -,5 1,2 1,9 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Ansiotasoindeksi, % 5,6 4, 2,6 2,8 3,2 2,1 2,1 2,1 Kuluttajahintaindeksi, % 4,1 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 2, Euribor 3 kk, % 4,7 1,2,8 1,4,6,2,3,9 Veroaste, % BKT:sta 42,9 42,7 42,4 43,6 44, 44, , Kuntatalouden tilanne Reaaliansioiden ei oleteta kasvavan lainkaan vuonna 214. Korkojen ennustetaan pysyvän erittäin alhaisella tasolla myös lähivuosina. Kuntien taloudelliset näkymät synkistyvät jonkin verran lähivuosina. Tilastokeskus julkaisi tarkennetut tiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella ja oli 1,8 miljardia euroa vuonna 212. Tietojen mukaan neljänneksellä kuntien lukumäärästä eli peräti 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 212 hidastui merkittävästi edellisvuodesta ja jäi vain noin yhteen prosenttiin. Vaikka valtionosuuksien kasvu oli toimintakulujen muutoksen luokkaa, niin verorahoitus ei riittänyt kattamaan menojen kasvua. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 212 nimellisesti 5,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 212 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus (Lähteet: VM, Kuntaliitto). Kuntien velkaantuminen jatkuu, ja kuntien lainakannan ennustetaan nousevan vuonna 214 noin 2,3 miljardilla eurolla, ollen vuonna 214 noin 17,71 miljardia euroa (ennuste: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta) Valtionosuudet Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuutta vähennettiin vuodesta 212 lähtien 631 milj. eurolla (118 euroa/asukas) ja vähennys toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla vuoden 212 valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Sivu 9

11 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Peruspalvelujen valtionosuutta pienentää lisäksi hallituksen päättämä säästö, joka on määrältään 125 milj. euroa vuonna 213 (23 euroa/asukas), 362 milj. euroa vuonna 214 (67 euroa/asukas) ja 188 milj. euroa (35 euroa/asukas) vuonna 215. Valtionosuuden vähentäminen toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia, jolloin vähennys kohdistuu kuntiin asukaskohtaisesti tasasuuruisella määrällä. Hallitus on kaavaillut 2 miljardin euron leikkauksia kuntien valtionosuuksiin lähivuosille, joista 1 miljardi pitäisi toteuttaa karsimalla kuntien tehtäviä. Talousarvioissa ei ole huomioitu näitä lisäsäästövelvoitteita, koska niistä ei ole olemassa mitään virallisia päätöksiä. Myöskään valtionosuusuudistuksen vaikutuksia ei ole huomioitu, koska talousarviota laadittaessa valtionosuusjärjestelmäuudistuksen vaikutuksia ei ole ollut käytettävissä (Lähde: VM) Verotulot Kuntien tuloista lähes puolet (45 %) muodostuu verotuotoista. Kuntien verotulolähteet ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Vuonna 212 kunnallisveron osuus verotuloista oli 87 %, yhteisöveron 6 % ja kiinteistöveron 7 %. Ennuste kuntien verotulojen kehityksestä perustuu valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Vuonna 214 kuntien verotuloiksi arvioidaan 2,8 mrd. euroa, ja niiden arvioidaan kasvavan n. 2 %. TAULUKKO 2 VALTION VEROTULOENNUSTE Kuntien verotulot vuosina , milj. euroa (* VM:n ennuste) * 214* 215* 216* 217* Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yht Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 17,99 mrd. euroa vuodelle 214, mikä on noin 1,4 % enemmän kuin vuonna 213. Kunnallisveron kehitys riippuu veropohjan eli veronalaisten ansiotulojen kehityksestä sekä veroperusteiden muutoksista. Veroperustemuutokset vuodelle 214 lisäävät kunnallisveron tuottoa noin 47 milj. euroa, mutta peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus jatkuu vuosina Yhteisöverokantaa alennetaan nykyisestä 24,5 prosentista 2 prosenttiin v Samalla kuitenkin yhteisöveropohjaa laajennetaan poistamalla ja rajoittamalla verotukia. Edustuskulujen vähennysoikeus poistetaan, velan korkovähennysoikeutta rajataan edelleen ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisempien investointien poistot verotuksessa muutetaan hyödykekohtaisiksi. Lisäksi päätettiin poistaa yrityksille suunnatut määräaikaiset verokannustimet jo vuotta aikaisemmin, eli t&k -vähennys ja teollisuusinvestointeja kos- Sivu 1

12 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 kevat korotetut poistot perutaan verovuodelta 215. Verokannan alentamisen arvioidaan pienentävän yhteisöeron tuottoa n. 87 milj. eurolla. Verotukien rajaamisten arvioidaan puolestaan kasvattavan yhteisöveron tuottoa yhteensä n. 6 milj. eurolla v. 214 ja v. 215 n. 19 milj. eurolla. Veroperustemuutoksista aiheutuvat yhteisöverotulojen muutokset kompensoidaan kunnille verojärjestelmän sisällä kuntien yhteisövero-osuutta muuttamalla. Yhteisöveron jako-osuusprosentti kunnille on vuonna ,49 ja vuonna 214 kompensoinnin seurauksena 35,17. Peruspalvelubudjettiin sisältyvän valtiovarainministeriön yhteisöveroennusteen perusteella kuntien yhteisöverokertymä olisi 1,37 mrd. euroa vuonna 214, mikä olisi noin 5,8 % enemmän kuin vuonna 213. Kiinteistöveron osalta kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan kuntien kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotetaan. Lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 8 prosentista 7 prosenttiin. Myös maapohjien verotusarvoja korotetaan laskentaperusteita tarkistamalla. Kaiken kaikkiaan arvostamisperusteiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja n. 1 milj. eurolla. Kiinteistöveron kehittämistyöryhmän työ jatkuu tavoitteena kiinteistöveropohjan laajentaminen ja kiinteistöverotuottojen kasvattaminen. Kiinteistöverokertymän arvioidaan nousevan vuoden 213 tasosta noin 9 % ja kertymän arvioidaan olevan yhteensä noin 1,45 mrd. euroa (Lähde: VM, Kuntaliitto) Taloudellinen tilanne Äänekoskella Taseessa kertynyt alijäämä oli vuoden 212 tilinpäätöksessä 9,6 miljoonaa euroa. Vuoden 213 talousarvio on 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja tulokseen pääseminen näyttää toteutuvan, johtuen lähinnä odotettua suuremmasta verokertymästä. Kaupungin lainakanta oli vuonna 28 noin 35,4 miljoonaa euroa (1.735 /asukas) ja tuosta lainakanta on kasvanut koko ajan, ollen vuoden 212 tilinpäätöksessä jo 59,3 miljoonaa euroa (2.925 /asukas). Lainakanta nousee lähivuosina edelleen johtuen mittavista investoinneista (mm. terveysasema ja koulujen peruskorjaukset/rakentamiset) ja asukaskohtainen lainamäärä nousee yli 4. euron jo vuonna 214. Kaupungin vuosittainen nettoinvestointitaso on aivan liian korkea taloussuunnitelmakaudella. Investointitason pitäisi olla vuosikatetta pienempi, jotta kaupungin velkaantuminen saataisiin katkaistua. Ylisuuret investoinnit vaikuttavat suoraan myös kaupungin tulokseen poistojen kasvaessa jyrkästi. Vuodelle 214 on suunniteltu noin 19 miljoonan nettoinvestoinnit. Suunnitelmavuosille nettoinvestoinnit ovat hiukan maltilli- Sivu 11

13 Väestö Kaupunginhallitus Talousarvio 214 sempia, ollen 8-11 miljoonan vuositasolla. Vuosipoistojen ennustetaan olevan vuonna 214 n. 6 miljoonaa euroa ja suunnitelmakauden lopulla jo noin 8 miljoonaa euroa. Talousarviossa vuoden 214 tavoitteeksi asetetaan 7,7 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista n. 127 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa vuonna 214 ja taloussuunnitelmavuosina Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan noin 11 miljoonalla eurolla vuonna 214, joten lainaa tulee olemaan vuoden 214 lopussa n. 83 miljoonaa eli noin 4.1 euroa asukasta kohti. Vuosi 214 on talousarvion mukaan n. 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Taloussuunnitelman (luku 6) mukaan kaupungin talous vahvistuu hiukan ja vuosikate kattaa poistot suunnitelmavuosina, ja lainakanta lähtee lievään laskuun vuonna 219. Vuosien taloussuunnitelmassa asetetut vuosikatetavoitteet on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että toimialat sitoutuvat suunnitelmassa esitettyihin indeksikorotuksiin ja talouskuriin. Myös verotulo- ja valtionosuusennusteiden pitävyys on ratkaisevassa asemassa taloussuunnitelman onnistumisen kannalta. Väkiluvun kehitys Suomen virallinen väkiluku oli Väkiluku kasvoi vuoden 212 aikana yhteensä henkilöllä. Edellisten vuosien tapaan muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönkasvua voimakkaampaa. Äänekosken väkiluku on laskenut 448 henkilöllä vuodesta 2 vuoteen 212. TAULUKKO 3 ÄÄNEKOSKEN VÄKILUVUN KEHITYS Vuosi Väkiluku Muutos henk. Muutos % , , , , , , ,2 27 * , , , , , ,34 * Kuntaliitos Äänekoski, Suolahti, Sumiainen Sivu 12

14 Väestöennuste Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Tilastokeskuksen väestöennusteiden (213) mukaan koko maan väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Valtakunnallisen väestökehityksen tyypillisimpiä piirteitä ovat väestön ikärakenteen vanheneminen. Äänekosken osalta ikärakenteen vanheneminen on merkittävää. Yli 65 vuotiaiden osuus vuonna 211 oli 2 % ja vuonna 24 se on jo 3 %. Samalla aikavälillä ennustetaan väestön vähenevän 2 %. TAULUKKO 4 ÄÄNEKOSKEN VÄESTÖENNUSTE (TK) Ikäryhmä Yhteensä: Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ( - 14 v.) ja vanhusten (yli 65 v.) yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15-64 v.) määrään. Huoltosuhde on kasvanut Suomessa hiljalleen aina 198-luvun puolesta välistä lähtien. Vuonna 21 koko maan huoltosuhde oli 51,6 eli yhtä työikäistä kohden oli noin,5 huollettavaa. Äänekoskella väestöllisen huoltosuhde oli vuonna ,2 ja vuonna 24 sen ennustetaan olevan jo 88, eli jokaista työikäistä kohden olisi 1 huollettava. Tämä kehitys on todella huolestuttavaa ja tulee rasittamaan kaupungin taloutta tulevaisuudessa merkittävästi. TAULUKKO 5 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE (TK) Äänekoski 61,2 69,5 77, ,1 89,2 88, Koko maa 52,9 58,6 64,4 68,2 7,12 72,1 71,2 Lapsia ja vanhuksia 1 työikäistä kohti Sivu 13

15 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 6 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Työllisyys Työttömyysaste on noussut Äänekoskella vuodesta 27 alkaen tilanteen mukaan työttömyysaste Äänekoskella oli 17,3 %, kun koko maan työttömyysaste oli puolestaan 9,7 %. TAULUKKO 7 TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYS Äänekoski 13,8 13,7 16,1 14,9 15,3 17,3 Keski-Suomi 11,9 12,3 14,6 13,2 13,3 14,6 Koko Suomi 8,4 8,8 11,3 1,3 9,7 9,7 Työttömyysaste joulukuun lopussa 1.2 Kaupungin strategiaohjelma 1.3 Konsernitavoitteet Kaupungin strategiaohjelman päivitys on tekeillä ja se valmistuu talousarvioprosessin kanssa samassa aikataulussa. Kaupungin strategiaohjelma tavoitteineen esitetään talousarviokirjan ulkopuolella omana asiakokonaisuutenaan. Kaupungin konserniyhteisöistä suurin vaikutus kaupungin omaan talouteen on Ääneseudun Energia Oy:llä. Yhtiön toiminta on vakaalla pohjalla ja taloussuunnitelman mukainen tuloutusarvio on perusteltu. Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:n toiminta laajeni vuoden 213 aikana oleellisesti, kun siivoustoimi ja tila- ja aluepalvelut siirtyivät kokonaisuudessaan kaupungilta yhtiölle. Toimintojen kokoamisella pyritään Sivu 14

16 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 mm. palveluiden tehokkaampaan tuottamiseen, minkä seurauksena palveluiden yksikköhintojen voidaan ennakoida tulevaisuudessa alenevan. Äänekosken Vuokra-asunnot Oy ja Suolahden Vuokra-asunnot Oy fuusioituivat 213 alusta. Vuokra-asuntojen käyttöasteen kohoamisen ja korkotason matalana pysymisen myötä yhtiöiden talous on kohtuullisella tasolla. Konsernin muilla yhteisöjen toiminnoilla ja niissä tapahtuvilla muutoksilla ei ole ennakoitavissa kaupungin talouteen suoranaisia talousvaikutuksia Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteutumista. 2. Konserniyhteisöjen on toimittava taloudellisesti ja kannattavasti ja niiden tulee tehostaa toimintaansa. 3. Konsernin ja kaupunginhallituksen välisen omistajaohjauksen kehittäminen edelleen Yhtiökohtaiset tavoitteet Ääneseudun Asunnot Oy 1. Asuntojen käyttöastetavoite 9-95 % 2. Hoito- ja pääomakulut katettava omalla tulorahoituksella pois lukien perusparannukseen verrattavat isommat korjaukset (omakustannusperiaate) 3. Lainojen lyhentyminen vuosittain netto,5-1, M (pois lukien perusparannuksien lainanotto) Äänekosken Energia Oy 1. Liikevoitto euroa 2. Kaupungille maksettava osinko 4. euroa vuoden 214 tuloksesta Äänekosken Kiinteistönhoito Oy 1. Yhtiön tulos 214 vähintään 3 5 % 2. Kaupunkiasiakkuuden 1 % haltuunotto ja toimintojen/käytäntöjen yhtenäistäminen 3. Isännöinti-/kirjanpitoliiketoiminnan nosto kannattavaksi (tulos 214 vähintään % ja 215 vähintään 5 %) 4. Huoltoliiketoiminnan kannattavuuden nosto +5 % Sivu 15

17 Kaupunginhallitus Talousarvio Ääneseudun kehitys Oy 1. Kasvu- ja Biotalous INKA-ohjelman käynnistäminen ja hankkeistaminen teemoittain biotalouden edistäminen (uuden sukupolven tuotteet) 2. Matkailun kehittäminen Road map maaseutu ja luontomatkailu 3. Kasvuyritystoiminnan edistäminen 4. Toiminta-alustojen kehittäminen 5. Imago-markkinointi - yritys, asukas ja matkailunäkökulmista 6. Strategisesti tärkeiden elinkeinoelämän toimitilahankkeiden toteutuksen varmistaminen 7. Yritystoiminnan aktivointi ja uusien yritysten houkuttelu Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy 1. Tarjota vuokratasoltaan kilpailukykyisiä toimisto- ja teollisuustiloja 2. Vuokrattavien tilojen käyttöaste 9 % 3. Kattaa vuokratuloilla kiinteistöjen hoito- ja pääomakulut Äänekosken Asumispalvelusäätiö 1. Tarjota äänekoskelaisille vanhuksille kohtuuhintaisia vuokraasuntoja 2. Vuokrattavien tilojen käyttöaste 95 % 3. Kattaa vuokratuloilla kiinteistöjen hoito- ja pääomakulut Keitele-Museo Oy 1. Toiminnan laajuuden säilyttäminen 2. Toiminnan kannattavuus Kiinteistöosakeyhtiö Konginkankaan Säästölipas 1. Vastiketuotoilla katetaan kiinteistön hoito- ja pääomakulut Kiinteistöosakeyhtiö Suolahden Keskusraitti 1. Tilojen käyttöasteen pitäminen korkeana ja tyhjien tilojen aktiivinen vuokraaminen 2. Energiatalouden kehittäminen, säästökohteiden kartoitus ja käytön tehostaminen 3. Rakennusten kunnon ylläpito SS-Jäähalli Oy 1. Saada yhtiön talous tasapainoon 1.4 Talousarvion sitovuus Vuoden 214 talousarvio on valtuuston nähden sitova vastuualuetasolla (netto) sekä investoinnit ovat sitovia kohteittain. Sivu 16

18 Kaupunginhallitus Talousarvio TULOSLASKELMA 2.1 Yleistä tuloslaskelmasta Tässä luvussa on esitetty Äänekosken kaupungin tuloslaskelma vuodelle 214. Taloussuunnitelma vuosille ja talouden vakauttamisen toimenpideohjelma vuoteen 22 on esitetty luvussa 6. KUVA 1 TUOTOT TULOSLASKELMASSA KUVA 2 KULUT TULOSLASKELMASSA Sivu 17

19 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 8 TULOSLASKELMA 214, 1. TULOSLASKELMA, 1 TP 212 TA 213 TA 214 Muutos TA214/TA213 % Muutos TA214/TA213 Toimintatuotot ,6 % 363 Valmistus omaan käyttöön 78 Toimintakulut Henkilöstökulut ,8 % 468 Palvelujen ostot ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % -116 Avustukset ,8 % 486 Muut toimintakulut ,4 % 4 Toimintakate ,2 % Verotulot ,9 % 4 15 Valtionosuudet ,4 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,1 % 46 Muut rahoitustuotot ,1 % 2 Korkokulut ,8 % 1 Muut rahoituskulut , % 3 Vuosikate ,4 % 251 Poistot ja arvonalentumiset ,8 % -28 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,8 % -29 Tilinpäätössiirrot 2 2-1, % -2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,9 % -49 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 19,18 17,68 17,6 Vuosikate / Poistot, % 59,55 128,17 126,4 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä (Ennuste) Sivu 18

20 Kaupunginhallitus Talousarvio Toimintatuotot 2.3 Toimintakulut Toimintatuotot sisältävät myynti-, maksu ja muut toimintatuotot sekä saadut tuet ja avustukset. Toimintatuottojen ennustetaan kasvavan vuoden 213 talousarviosta,4 miljoonaa euroa (1,6 %). Henkilöstökulut Henkilöstökuluihin kirjataan palkat ja palkkiot sekä henkilösivukulut (mm. eläkkeet sekä sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut). Kunnallisalan palkkaratkaisuista johtuen vuonna 214 kuntapuolen palkkojen oletetaan nousevan n.,7 %. Äänekosken kaupungin osalta henkilöstökulujen arvioidaan laskevan vuoden 213 talousarviosta,5 miljoonaa euroa (,8 %). Tämä johtuu pääasiassa siitä, että kiinteistönhoitohenkilöstö siirtyi Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:n palvelukseen. Palvelujen ostot Palveluiden ostoihin kirjataan sekä ulkoiset että sisäiset palvelujen ostot. Palvelujen ostojen arvioidaan nousevan 3,5 miljoonaa euroa (6,9 %) vuoden 213 tasosta. Suurin yksittäinen osatekijä nousuun on se, että kiinteistönhoitopalvelut ostetaan Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:ltä. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin kirjataan mm. toimistotarvikkeet, kirjallisuus, lääkkeet, hoitotarvikkeet, lämmitys, sähkö, vesi, pienkalusto ja rakennusmateriaalit. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin budjetoidaan vuodelle 214 8,3 miljoonaa euroa, mikä on,1 miljoonaa euroa (-1,4 %)vähemmän kuin vuonna 213 talousarviossa. Avustukset Avustuksiin kirjataan Äänekosken kaupungin vuosittain myöntämät avustukset kotitalouksille ja yhteisöille. Sivu 19

21 2.4 Toimintakate 2.5 Verotulot Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Vuodelle 214 budjetoidaan kotitalouksille myönnettäviin avustuksiin 6,1 miljoonaa euroa ja yhteisöille myönnettäviin avustuksiin budjetoidaan 1,7 miljoonaa euroa. Yhteensä avustuksiin budjetoidaan noin,5 miljoonaa euroa (-5,8 %) vähemmän kuin vuonna 213. Muut toimintakulut Muihin toimintakuluihin kirjataan mm. vuokrat, vahingonkorvaukset, edustuskulut ja jäsenmaksut. Muiden toimintakulujen vuonna 214 arvioidaan pysyvän vuoden 213 talousarvion tasossa (1, miljoonaa euroa). Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuoden 214 toimintakatteen arvioidaan olevan 15,98 miljoonaa euroa, mikä on 2,3 miljoonaa euroa (2,2 %) heikompi kuin 213 talousarviossa. Verotuloennusteet vuosille perustuvat Kuntaliiton lokakuussa 213 laatimaan veroennustekehikkoon. Verotulojen ennustetaan kasvavan 2,5 % vuoden 213 arvioiduista verotuloista. TAULUKKO 9 VEROTULOENNUSTE Verotulot (* ennuste) * 214* 215* 216* Kunnallisvero, milj. 53,57 53,51 53,68 55,32 58,22 6,35 6,98 62,12 64,2 Kiinteistövero, milj. 2,85 2,89 3,3 3,45 3,58 7,35 8,7 8,27 6,88 Yhteisövero, milj. 4,9 4,53 4,74 3,94 4,45 3,64 4,6 4,6 4,6 Vertotulot yhteensä: 61,32 6,93 61,72 62,71 66,24 71,34 73,11 74,44 75,14 Muutos edelliseen vuoteen (%) -,6 % 1,3 % 1,6 % 5,6 % 7,7 % 2,5 % 1,8 %,9 % Kunnallisvero Oletuksena on, että veroprosentti pysyy vuoden 214 tasossa (21, %). Äänekoskella vuoden 214 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 61, miljoonaa euroa, mikä on,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 213 arvioitu kunnallisveron tuotto. Sivu 2

22 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Yhteisövero Talousarviossa vuoden 214 yhteisöveron määräksi on arvioitu 8,1 miljoonaa euroa, joka on,7 miljoonaa euroa enemmän, kuin vuonna 213 arvioidaan kertyvän. Valtio nosti kuntien yhteisöveron jako-osuutta 1 prosenttiyksiköllä 32,3 prosenttiin vuosiksi Vuonna 212 tämä väliaikainen lisäys laski 5 prosenttiyksiköllä ja kuntien yhteisöveron 5 prosenttiyksiköllä korotettua jako-osuutta jatketaan vuosina Yhteisöveroprosentti lasketaan nykyisestä 24,5 %:sta 2 %:iin vuoden 214 alusta. Veroperustemuutoksista aiheutuvat yhteisöverotulojen muutokset kompensoidaan kunnille verojärjestelmän sisällä kuntien yhteisövero-osuutta muuttamalla. Yhteisöveron jakoosuusprosentti kunnille on vuonna ,49 ja vuonna 214 kompensoinnin seurauksena 35,17. Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 214 arvioidaan 4,1 miljoonaa euroa, mikä on,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 213 arvioidaan kertyvän. Kiinteistöveroprosenttien oletetaan pysyvän vuoden 214 tasolla taloussuunnitelmavuosina Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (174/29) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (175/29) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto esi- ja perusopetus kirjastot yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisäl- Sivu 21

23 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 tyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta. Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai maksaman tasausvähennyksen määrään. Äänekosken kaupungin peruspalvelujen valtionosuus vuodelle 214 on valtionvarainministeriön ja Kuntaliiton laskelmien mukaan euroa eli laskua vuoden 213 valtionosuuksiin on n. 1,7 miljoonaa euroa (-3,7 %). Verotulojen tasausjärjestelmä tasaa alle valtakunnan keskiarvon olevien kuntien verokertymää. Äänekosken kaupunki saa verotulojen tasausta n. 4,3 miljoonaa euroa (214 / asukas). Yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävät opetusministeriössä edelleen päätettävät valtionosuudet, joista euromääräisesti merkittävin osa koostuu koulutuksen ylläpitäjille myönnettävästä yksikköhintarahoituksesta lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetuksen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoitusta muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (mm. kansalaisopistot, musiikkioppilaitokset, teatterit, liikunta ja nuorisotyö). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Äänekoskelle vuonna 214 ovat euroa. TAULUKKO 1 VALTIONOSUUDET TP TA TA Muutos Muutos % Peruspalv. valtionosuus (pl. verotulojen tasaus) ,8 % Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ,6 % Järjestelmämuutoksen tasaus , % Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet , % Valtionosuudet yhteensä , % Valtionosuusleikkaukset ja indeksikorotukset huomioiden vuoden 214 valtionosuudet ovat yhteensä n. 4,2 miljoonaa euroa (laskua n. 1,7 miljoonaa euroa, -4, %). Sivu 22

24 2.7 Rahoitustuotot ja kulut 2.8 Vuosikate Korkotuotot Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Korkotuottojen osuus vuoden 214 talousarvioon suunnitellaan 1,2 miljoonaan euroon. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 46 tuhatta euroa. Muut rahoitustuotot Muihin rahoitustuottoihin kirjataan mm. osinkotuotot, korvaukset jäännöspääomasta, verotilitysten korot ja viivästyskorkotulot. Muihin rahoitustuottoihin budjetoidaan vuodelle tuhatta euroa, mikä on 2 tuhatta euroa (54,1 %) enemmän verrattuna vuoden 213 talousarvioon. Osinkotuottojen odotetaan kasvavan 1. euroa ja takausmaksujen 1. euroa. Korkokulut Korkokuluiksi vuodelle 214 budjetoidaan 1,3 miljoonaa euroa, mikä on vuoden 213 talousarvion tasossa. Muut rahoituskulut Muihin rahoituskuluihin kirjataan mm. maksetut viivästyskorot ja saatavien poistot. Muihin rahoituskuluihin budjetoidaan vuodelle 214 euroa. Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos, jota tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyys arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Suunnitelman mukaan Äänekosken talous kasvaa hiukan vuonna 214 ja vuosikate kattaa poistoista 122 %. Vuonna 214 vuosikatteen ennustetaan olevan 7,7 miljoonaa euroa. Lainakannan kasvu jatkuu, koska nettoinvestoinnit ovat poistoja suuremmat. Sivu 23

25 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 11 VUOSIKATTEEN KEHITYS VERRATTUNA NETTOINVESTOINTEIHIN JA POISTOIHIN TAULUKKO 12 VUOSIKATTEEN KEHTITYS, /AS, Vuosikate, /as Äänekoski Vuosikate, /as. Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Sivu 24

26 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 13 VUOSIKATE %:A POISTOISTA KEHITYS Vuosikate %:a poistoista Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi 212 Koko maa Vuosikate %:a poistoista Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Poistot Poisto tarkoittaa pitkävaikutteisen tuotannontekijän hankintamenon kirjaamista kuluiksi vaikutusaikanaan. Poistoaika ja poistoerät määritellään tuotannontekijän taloudellisen pitoajan mukaan. Poistoja tehdään tilikausittain ja poistot kirjataan kirjanpitoon. Vuonna 212 Kuntajaosto tarkisti vuoden 211 yleisohjettaan suunnitelman mukaisista poistoista mm. lisäämällä suosituksen poistoaikojen alarajojen käyttämisestä. Tämä aiheuttaa Äänekosken kaupungille poistojen euromääräistä kasvua ja siten myös tuloksen heikkenemistä. Vuodelle 214 suunnitelman mukaiset poistot ovat 6,1 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 213 olivat 5,8 miljoonaa euroa. Poistojen määrä kasvaa näin ollen,3 miljoonaa euroa (4,8 %). Poistojen määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi johtuen kaupungin huomattavista investointihankkeista. Tämä johtaa tuloksen heikkenemiseen. Investointeja pitäisi pystyä karsimaan ja jaksottamaan pidemmälle aikavälille. Sivu

27 2.1 Satunnaiset erät 2.11 Tilikauden tulos Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Kirjanpitolain mukaan satunnaiset erät perustuvat kirjanpitovelvollisen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Talousarviovuodelle ei suunnitella satunnaisia eriä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lisäyksiä voi pääsääntöisesti tehdä enintään tuloslaskelman erän Tilikauden tulos osoittaman ylijäämän verran. Talousarviossa tuloksen käsittelyerät ovat ohjeellisia, lopullisesti niistä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Vuoden 214 tilikauden tulokseksi ennakoidaan 1,6 miljoonan ylijäämää. Kun huomioidaan vuoden 212 tilinpäätöksessä kertynyt alijäämä (9,6 miljoonaa euroa) ja vuoden 213 ennustettu tulos (ylijäämää 1,6 miljoonaa euroa), on Äänekosken kaupungin kertynyt alijäämä vuoden 214 jälkeen 6,4 miljoonaa euroa. Sivu 26

28 3 KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 14 TULOSLASKELMA: LAUTAKUNTATASO TULOSLASKELMA LAUTAKUNNITTAIN, 1 TP 212 TA 213 TA 214 Muutos TA214/TA213 % Tarkastus Toimintatuotot Toimintakulut ,7 % Toimintakate (netto) ,7 % Keskushallinto Toimintatuotot ,8 % Toimintakulut ,4 % Toimintakate (netto) ,1 % Perusturva Toimintatuotot ,6 % Toimintakulut ,6 % Toimintakate (netto) ,1 % Kasvu ja oppiminen Toimintatuotot ,5 % Toimintakulut ,2 % Toimintakate (netto) ,5 % Tekninen Toimintatuotot ,6 % Toimintakulut ,6 % Toimintakate (netto) ,2 % Ympäristö Toimintatuotot ,4 % Toimintakulut ,5 % Toimintakate (netto) ,3 % Vapaa-aika Toimintatuotot , % Toimintakulut ,8 % Toimintakate (netto) ,9 % Lautakunnat yhteensä: Toimintatuotot ,6 % Toimintakulut ,1 % Toimintakate (netto) ,2 % Toimintakate ,2 % Verotulot ,9 % Valtionosuudet ,4 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,1 % Muut rahoitustuotot ,1 % Korkokulut ,8 % Muut rahoituskulut , % Vuosikate ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,7 % Tilinpäätössiirrot 2 2-1, % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,9 % Sivu 27

29 Kaupunginhallitus Talousarvio Tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston tavoitteiden toteuttamisen arvioinnissa tarkastuslautakunnalla on tärkeä tehtävä. Tarkastuslautakunnan on arvioitava, miten valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Tarkastuslautakunnan on esitettävä arvioinnin tulokset valtuustolle. Tätä vuosittain valtuustolle esitettävää selvitystä kutsutaan arviointikertomukseksi. Jos valtuusto on asettanut sitovia tavoitteita kuntakonserniin kuuluville yhteisöille, tarkastuslautakunnan on arvioitava myös näiden toteutumista. Arvioinnin sisällöstä ei säädetä laissa. Erityisesti arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, mitkä tavoitteet eivät ole toteutuneet. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna mittareita tai arvoasteikkoja. Arviointiin voidaan katsoa kuuluvan myös kannanotto kunnan toiminnan tuloksellisuudesta. Keskeinen arvioinnin kohde on kunnanhallitus, jonka tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida jälkikäteen, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet toteutuneet Talousarvio TAULUKKO 15 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TALOUSARVIO 214 Tarkastuslautakunta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot Toimintakulut Netto (toimintakate) Muutos 214/213 % -18 % -18 % Tarkastusyhtiöt kilpailutettiin vuoden 213 aikana. Tarkastusyhtiönä valtuustokaudella toimii BDO Audiator Oy ja vastuullisena tilintarkastajana Erkka Ollila. Sivu 28

30 3.2 Kaupunginhallitus Toiminta-ajatus Talousarvio 214 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupungin keskushallinnon (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen alaisuudessa toimiva keskushallinto) perustehtävä on vastata siitä, että kaupunkiyhteisöllä on selkeä visio, toimintaa ohjaavat arvot ja niiden pohjalta laaditut strategian päälinjaukset Hallintopalvelut TAULUKKO 16 KAUPUNGINHALLITUS: TA214 Kaupunginhallituksen toimintakate on,4 M (11 %) pienempi kuin vuoden 213 talousarviossa johtuen lähinnä vesiosuuskuntien avustuksien ja laajakaistahankkeen kustannusten siirrosta investointiosan puolelle Toiminta-ajatus Muutos 214/213 % Kaupunginhallitus TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Hallintopalvelut vastuualueena sisältää kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kansliatoiminnan, kunnallisverotuksen, velkaneuvonnan, aluetoiminnan, historiikin, vuokra-asumispalveluiden, monistamon, vss-toiminnan ja vaalien kustannuspaikat. Sivu 29

31 3.2.4 Talouspalvelut Talousarvio 214 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 17 HALLINTOPALVELUT TALOUSARVIO 214 Vuoden 214 talousarvio on 2 % suurempi kuin vuoden 213 talousarvio Toiminta-ajatus Talouspalvelut sisältää talous- ja tietohallinnon kustannuspaikat. Taloushallinnon kustannuspaikan toiminnan pääpaino on kaupungin taloushallintopalvelujen tuottamisessa. Keskeisimmät toiminta-alueet ovat yleisen talouskehityksen seuraaminen, kaupungin taloussuunnittelujärjestelmän kehittäminen, talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluprosessi, kirjanpito, tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen valmistelu, maksuliikenne, kaupungin rahoitus ja riskien hallinta sekä kaupunkikonsernin kokonaistalous ja talousohjaus. Kaupungin hankinta-asiantuntija on myös budjetoitu taloushallinnon kustannuspaikalle. Hankintatoimen keskeiset toiminta-alueet ovat kaupungin hankintatoimen kehittäminen ja seuranta, hankintalainsäädännön muutosten seuranta ja soveltaminen käytäntöön sekä hankintojen suorittaminen kaupungin hankintasäännön mukaisesti. Tietohallinnon kustannuspaikka hoitaa kaupungin toiminnan edellyttämät tietohallintopalvelut Talousarvio 214 TAULUKKO 18 TALOUSPALVELUT: TA214 Muutos 214/213 % 121 Hallintopalvelut TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Talouspalveluiden toimintakate vuoden 213 suuruinen. Muutos 214/213 % 122 Talouspalvelut TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Sivu 3

32 Toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 19 TALOUSPALVELUT: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Tavoite 1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Laaditaan talousarvio ja tilinpäätös voimassa Onko laadittu: Kyllä / Ei olevien suositusten mukaisesti. Tavoite 2 Tavoite 3 Tietohallintostrategian laatiminen ja toteuttamisen aloittaminen. Hankintastrategian laatiminen ja toteuttamisen aloittaminen. Onko laadittu: Kyllä / Ei Onko laadittu: Kyllä / Ei Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 2 TALOUSPALVELUT: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Tavoitteet pyritään saavuttamaan nykyisellä henkilöstöllä ja talousarviossa osoitetuilla määrärahoilla. Talousarvion toteuma Henkilöstöpalvelut Toiminta-ajatus Henkilöstöpalveluiden perustehtävä on henkilöstöresurssien suunnittelu, tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kehittäminen sekä henkilöstöstrategian mukaisten toimintakäytäntöjen edistäminen. Henkilöstöpalvelut vastuualueena sisältää palkkahallinnon, työmarkkinatoiminnan, työterveydenhuollon, työsuojelun ja muut henkilöstöpalvelut kustannuspaikat Talousarvio 214 TAULUKKO 21 HENKILÖSTÖPALVELUT: TA214 Muutos 214/213 % 123 Henkilöstöpalvelut TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Sivu 31

33 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Työyksikköjen kehittämissuunnitelmien arviointi ja johtopäätökset keskeisistä työhyvinvointia edistävistä toimista. Jatkotoimenpiteistä sopiminen. Arviointi ja johtopäätökset tehty, jatkotoimenpiteistä sovittu. Tavoite 2 Tavoite 3 Arviointi lähivuosien osaamistarpeesta (pohjana koulutustiedot ja kehityskeskustelut, muutokset palveluissa ja tuottamistavoissa). Hyvän Nykyisten palvelukulttuurin esimiesvalmennusten edistäminen. vaikuttavuuden arviointi ( JET, esimiesfoorumit). Johtopäätösten tekeminen. Esimiespassin käyttöönotto (esimiesvalmiuksien tukeminen eri osaalueilla, mm. sopimusosaaminen, talous, hankinnat, toimintamallit/ohjeistukset, työsuojelu jne.) Raportoinnin käyttäminen esimiestyössä. Arviointi tehty. Asiakaspalautteen hyödyntäminen. Arviointi ja johtopäätökset tehty, jatkotoimenpiteistä sovittu. Esimiespassi käytössä. Raportointitiedon hyödyntäminen toimintojen kehittämisessä Elinkeinotoimi Talousarvio Viestintä ja kehitystoiminta TAULUKKO 22 ELINKEINOTOIMI: TA Toiminta-ajatus Muutos 214/213 % 124 Elinkeinotoimi TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Viestintä ja kehitystoiminta vastuualue sisältää kuntamarkkinoinnin, tiedotustoiminnan, Viisari-projektin ja Kapeenkosken virkistysalueen kustannuspaikat. Sivu 32

34 Kaupunginhallitus Talousarvio Talousarvio 214 TAULUKKO 23 VIESTINTÄ JA KEHITYSTOIMINTA: TA Viestintä ja kehitystoiminta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot Toimintakulut Netto (toimintakate) Muutos 214/213 % -24 % -24 % Maankäyttö Toiminta-ajatus Maankäyttö vastuualueen tehtävät ovat vastata kaupungin ja sen eri osien kehittämisen perustana olevien maankäyttösuunnitelmien ja kaavojen laadinnasta luoda edellytykset asumisen ja yritystoiminnan rakennushankkeille ideasuunnittelulla, sopimusmenettelyllä ja kaavoituksella vastata maapolitiikasta ja osallistua kaupunkiympäristön laadun kehittämiseen yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimialan kanssa vastata tonttien luovuttamisesta, kiinteistönmuodostuksesta ja mittaustehtävistä, kartta-asioista ja osoitteista sekä kaupungin maa- ja metsäomaisuudesta Talousarvio 214 TAULUKKO 24 MAANKÄYTTÖ: TA Maankäyttö TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot Toimintakulut Netto (toimintakate) Muutos 214/213 % -18 % % -45 % Toimintakate vuodelle 214 on arvioitu 45 % pienemmäksi kuin vuoden 213 talousarviossa, johtuen tuottojen pienenemisestä. Maankäyttöpalvelujen määrärahoissa on otettu huomioon organisaatiomuutos: kaavoituksen lisäksi myös tonttipalvelut toimii nykyisin keskushallinnon alaisuudessa. Määrärahat säilyvät entisellä tasolla. Kaavoituksessa varaudutaan tonttikysynnän elpymiseen keskittymällä keskusta-alueiden sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden kaavoitukseen. Taksojen ja tonttien hintatasoa tarkistetaan. Lisäksi toimialalla parannetaan sähköisen asioinnin ja tiedonsaannin mahdollisuuksia. Sivu 33

35 Toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Toiminnalliset Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) tavoitteet: Tavoite 1 Monipuolistetaan tonttitarjontaa Kolme uutta lainvoimaista kaavaa vuoden 214 aikana (esim. Länsiportti ja Hirvaskangas) Tavoite 2 Laaditaan ympäristön kohentamiseen liittyviä suunnitelmia ja kaavoja sekä ideoidaan hankkeita Kolme suunnitelmaa/hanketta valmiina vuoden loppuun mennessä Tavoite 3 Ajantasa-asemakaavat kaupungin kotisivuille Valmis vuoden 214 lopussa Taloudelliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Taksojen sekä Äänekosken, Suolahden ja Hirvaskankaan tonttien hintatason tarkistaminen Voimassa vuoden 214 lopussa Sivu 34

36 Kaupunginhallitus Talousarvio Muu toiminta Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tällä vastuualueella on seurattu mm. vesiosuuskuntien avustamista, laajakaistaverkon rakentamista sekä osakkeiden ja osuuksien voittoja ja tappioita Talousarvio 214 TAULUKKO 25 MUU TOIMINTA: TA 214 Syysuussa 213 valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman muutoksen yhteydessä vesiosuuskuntien avustamisen ja laajakaistahankkeen määrärahat on siirretty investointiosaan kohtaan Muut pitkävaikutteiset menot Toiminta-ajatus Tukipalvelut vastuualue sisältää ruokapalvelut sekä kaupungin keittiöiden kustannuspaikat Talousarvio 214 TAULUKKO 26 TUKIPALVELUT: TA214 Muutos 214/213 % 127 Muu toiminta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Muutos 214/213 % 128 Tukipalvelut TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Sivu 35

37 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 27 RUOKAPALVELUT: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Tarkennetaan keittiörakennetta, tehdään muutoksia tuotannollisesti, suunnitellaan uuden tk:n keittiön toimintamalleja Tavoite 2 Olemassa olevien toimintamallien / käytäntöjen kriittinen arviointi. Ruokalistan ja reseptiikan jatkuva jalostaminen. Tavoite 3 Kehityskeskustelut, myönteinen suhtautuminen itsensä kehittämiseen sekä sisäisen toimintavarmuuden kehittäminen Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 28 RUOKAPALVELUT: TALOUDELLISET TAVOITTEET Toteutuneet suoritteet /taloudellisuuden mittaaminen Asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakaspalaverit ja niiden dokumentointi. Henkilöstöpalaverit, kehityskeskustelut, työnkierto Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Honkolan koulun keittiön siirto jakelukeittiöksi valmistuksen siirto Ä:ki keskuskeittiölle 214 alusta lähtien. Henkilöstösäästö. Suoritteet ja kustannusseuranta. Sivu 36

38 Kaupunginhallitus Talousarvio Perusturvalautakunta Toiminta-ajatus Talousarvio 214 Perusturvalautakunnan toimialaan kuuluu terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestäminen Hallinto TAULUKKO 29 PERUSTURVALAUTAKUNTA: TA214 Muutos 214/213 % Perusturvalautakunta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Terveyspalvelut TAULUKKO 3 HALLINTO: TA Toiminta-ajatus Muutos 214/213 % 131 Hallinto TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Terveyspalvelujen vastuualue koostuu kuudesta tulosalueesta: terveydenhuollon avo-hoitopalvelut, mielenterveys- ja päihdepoliklinikka, sairaala, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto sekä yhteiset palvelut. Vastuualueen budjetti sisältää myös kaikki erikoissairaanhoidon ostopalvelut sekä sairaanhoitopiiriltä ostettavat kliinisen laboratorion, kuvantamisen ja lääkehuollon sekä ensihoidon ja sairaankuljetuksen palvelut. Sivu 37

39 Talousarvion perustelut Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 31 TERVEYSPALVELUT: TA214 Vastaanottotoiminta: Muutos 214/213 % 132 Terveyspalvelut TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Avohoitopalvelujen tulosalueeseen kuuluvat lääkäreiden ja hoitajien vastaanotot, päivystyksen sekä fysioterapian ja kuntoutuksen tulosyksiköt. Tulosalueen budjetti sisältää myös ilmaisjakelutuotteet. Uuden terveyskeskuksen valmistumisen myötä otetaan käyttöön vastaanotoilla uusi toimintamalli, joka perustuu listaamisperiaatteeseen. Vastaanotot toteutetaan keskitetysti uudelta terveysasemalta kaikille kuntalaisille. Uudessa toimintamallissa huomioidaan tuottavuusohjelmat ja uuden terveyskeskuksen tilaratkaisut. Uusi toimintamalli on suunniteltu tiimi- ja prosessiperiaatteille, jotka ottavat huomioon asiakaslähtöisyyden ja toiminnan rajapinnat erikoissairaanhoitoon, sosiaalityöhön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitetty toimintakyvyn kehittämiseen ja kuntoutusmahdollisuuksiin sekä sähköiseen asiointiin ja teknologian hyödyntämiseen potilaiden hoidossa. Satunnaiskävijöiden vastaanotot jakaantuvat ensiapuun ja subakuutteihin (puolikiireellisiin) vastaanottoihin. Ensiapu toimii keskitetysti Äänekosken terveysasemalla kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille joka päivä klo ilman ajanvarausta. Puolikiireelliset potilaat hoidetaan satunnaiskävijöiden subakuuteilla vastaanotoilla. Sairaanhoitajan ja reseptihoitajan akuuttivastaanottoa sekä fysioterapeuttien suoravastaanottoa tarjotaan satunnaiskävijöiden tiimistä. Satunnaiskävijöiden prosessissa lääkärin käyntejä arvioidaan kertyvän n. 18, sairaanhoitajan akuuttivastaanottokäyntejä n. 7 sekä hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviokäyntejä triage -hoitajalla n. 2. Tavoitteena on, että ensiavun käyntien määrä vakiintuu jo toteutuneeseen enintään 25 % kaikista käynneistä. Virka-aikana arkisin klo 8-16 tapahtuvat kiireelliset lääkärikäynnit luetaan osaksi päiväaikaista toimintaa. Listavastaanottojen toimintamalli perustuu omalääkäri omahoitaja työpari -työskentelyyn. Listaamiskriteereiden mukaan noin 25 % väes- Sivu 38

40 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 töstä tarjotaan omalääkäri omahoitaja -palvelua. Lisäksi listavastaanotoilta tarjotaan fysioterapeuttien vastaanottoja, muisti- ja diabeteshoitajan palvelua, sekä resepti- ja depressiohoitajan vastaanottoja. Lääkäripalvelutarpeet neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä vanhuspalveluissa tarjotaan listatiimin toimintana. Vuoden 214 aikana päivitetään hoitokäytäntöjä vastaamaan toimintamallia. Lääkärinvastaanottokäyntejä arvioidaan kertyvän n. 18 ja aluehoitajien käyntejä n. 18. Erityisvastaanottojen toiminta (mm. tähystykset, sydämen ultraääni- ja rasitustutkimukset sekä diabetes- ja gynekologiset potilaat), integroidaan uuteen vastaanottojen toimintamalliin soveltuvasti. Uuden perusturvan organisaatiomallin mukaan fysioterapia on osa lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen tulosaluetta, ja yhteistyötä tullaan parantamaan ja tiivistämään vastaanottojen ja fysioterapian välillä tulevana vuonna. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa jalkautetaan vuonna 214. Kaksi sairaanhoitopiirin koulutuksen saanutta fysioterapeuttia voivat ottaa itsenäisesti vastaan tuki- ja liikuntaelinsairaita potilaita Uudella terveysasemalla pyritään yhdistelemään nykyisiä eri pisteissä toimivia lääkinnällisen kuntoutuksen pienryhmiä ja sitä kautta tehostamaan toimintaa. Uusi kuntosali olisi osittain esim. vapaaehtoisryhmien käytössä. Nykyisen Suojarinteen terapiatalolla sijaitseva kuntosali jää, mm. kuntohoitajan ja vertaisohjaajien vetämien ryhmien paikaksi. Ilmaisjakeluun varatuilla määrärahoilla kustannetaan avohoidossa olevien äänekoskelaisten sekä opiskeluterveydenhuollon piirissä olevien ulkokuntalaisten pitkäaikaista sairautta sairastavien sairaanhoitovälineitä ja tarvikkeita. Mielenterveys- ja päihdeklinikka: Mielenterveys- ja päihdeklinikan tulosalueen toimintayksikköjä ovat mielenterveyspoliklinikka, kuntoutumiskeskus, kuntoutuksen sairaanhoitajat, toimintaterapia, terveyskeskuspsykologin vastaanotot sekä päihdeklinikka. Keskeinen tavoite työskentelylle on tuottaa avohoitopalvelut monipuolisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Tulosalueen budjettiin sisältyy määräraha kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuntoutustoiminnan avustukseen (Ilona - potilasyhdistyksen toimintaa, Ystävän Tuvan ja Suomen Siniaalto ry:n toimintaa). Sivu 39

41 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Yhteistyön kehittämistä jatketaan sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin kanssa. Mielenterveyspoliklinikan akuuttitiimissä pyritään kehittämään hoitoketjuja niin, että potilaan hoito ja kuntoutus toteutetaan oikeassa paikassa huomioon ottaen potilaan tarpeet ja hoidon porrasteisuus. Edelleen kehitetään moniammatillista työotetta kotiin suuntautuvassa palvelussa huomioiden potilaiden verkostot ja eri hoitotahot. Yksi sairaanhoitajan vakanssi esitetään siirrettäväksi Arjen tuen palveluohjaajan vakanssiksi. Kuntoutuspalveluista vastaa kuntoutuksen sairaanhoitajat ja toimintaterapia. Tavoitteena on kuntoutujan oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen kuntoutus, mitä edistää työnjaon kehittäminen koko tulosalueen ja yhteistyökumppaneiden kesken. Kotiin menevää työtä kehitetään ja lisätään. Yhteistyö Ilona potilasyhdistyksen kanssa jatkuu. Toimintaterapeutin tutkimuksia voidaan hyödyntää asiakkaan työkykyä arvioitaessa. Työmuotoa kehitetään siten, että toimintaterapiapalveluja voidaan hyödyntää myös Arjen tuen vastuualueella. Terveyskeskuspsykologit toimivat ihmisen terveen kehityksen, psyykkisten ongelmien ja vuorovaikutuksen asiantuntijoina. Työn keskeinen tehtävä on pyrkiä ammatillisin keinoin tukemaan, edistämään ja mahdollistamaan kaikenikäisten kuntalaisten normaalia, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on myös riskitilanteiden ja häiriöiden mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja hoito. Tulosalueella on 1 ½ psykologia. Kokoaikaisen psykologin tehtävänä on neuvolaikäisten lasten kasvun ja kehityksen tukeminen. Toisen, puolikkaan terveyskeskuspsykologin kohderyhmänä ovat aikuiset sekä opiskelijaterveydenhuolto. Päihdepalvelut sisältävät päihdeklinikan palvelut, muun päihdekuntoutuksen sekä asumispalvelut ja laitoskuntoutuksen. Päihdeklinikka tuottaa päihdeongelmaisille henkilöille ja heidän omaisilleen tarkoitetut avohoitopalvelut aina avovieroituksesta tavoitteellisiin terapeuttisiin avokuntoutuspalveluihin. Muun päihdekuntoutuksen budjettiin sisältyy määräraha, jolla voidaan tukea kolmannen sektorin palveluntuottajien järjestämää päiväkeskus- ja kuntoutustoimintaa ja ostaa muita hoidon/ kuntoutuksen ostopalveluita. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen määrärahalla hankitaan lyhytaikaiset huumevieroitus- ja päihdekuntoutusjaksot. Sivu 4

42 Terveyskeskussairaala: Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Talousarvioesitys on tehty 5-paikkaiselle osastolle ajalla ja 4-paikkaiselle osastolle ajalla Terveyskeskussairaalan pääasiallisia asiakkaita ovat akuuttihoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat potilaat. 4-paikkaisen osaston kuormitus on arvioitu olevan noin 99 %, jolloin haasteeksi muodostuu asiakkaiden viiveetön hoitoon pääsy ja riski kitkalaskutukselle. Suun terveydenhuolto: Suun terveydenhuollon tehtävänä on tuottaa ja järjestää Äänekosken kaupungin asukkaiden suun terveydenhuollon palveluja omana toimintana. Painopistealueena on järjestää lakisääteinen hammashoito alle 18- vuotiaille ja huolehtia akuutin hammashoidon palveluista sekä panostaa suusairauksien ennaltaehkäisevään työhön ja kannustaa kuntalaisia omatoimiseen suun terveydestä huolehtimiseen. Tarpeelliset erikoishammaslääkäripalvelut (oikominen, suukirurgia, muu vaativa hammashoito) järjestetään ostopalveluna vakiintuneiden sopimusten puitteissa. Kiireetön hammashoito on lain mukaan järjestettävä alle kuudessa kuukaudessa. Hammaslääkäripulan vuoksi vuonna 214 on tarkoitus ulkoistaa hammaslääkäreiden arkipäivystystyö. Myös palvelusetelijärjestelmä otetaan käyttöön. Lääkärityövoimaa ostetaan, mikäli vakansseja ei saada täytettyä. Nykymuotoinen yhteistyö pohjoisen Keski-Suomen kuntien viikonloppupäivystysjärjestelystä arvioidaan uudestaan. Valmisteilla oleva asetus (voimaantulo ) velvoittaa kuntia järjestämään ympärivuorokautisen suun terveydenhuollon päivystyksen, jossa tulisi olla valmius mm. suu- ja leukakirurgian vaatimiin toimenpiteisiin ja leikkaushoitoon. Neuvottelut järjestämistavasta ovat kesken. Työterveyshuolto: Työterveyshuolto tuottaa terveydenhoitopalveluja kaupungin työntekijöille ja muille asiakasyrityksilleen. Palvelujen piirissä on n. 285 henkilöasiakasta. Näistä suurimmalle osalle tuotetaan myös työnantajien kustantamia sairaanhoitopalveluja. Merkittäviä muutoksia asiakaskunnassa ei ole tiedossa vuonna 214. Toiminnan painopisteenä on työterveyshuoltotoiminnan kehittäminen siten, että laadukkailla palveluilla asiakkaiden työkykyä voidaan tukea entistä paremmin työuran eri vaiheissa. Osatyökykyisiä ja pitkien sai- Sivu 41

43 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 rauslomien jälkeen työhön palaavia tuetaan yhteistyössä työpaikkojen kanssa selviytymään työssään. Terveydenhuollon yhteiset palvelut: Terveydenhuollon yhteiset palvelut sisältävät sairaanhoitopiiriltä ostettavat laboratorio-, röntgen- ja ensihoitopalvelut, joiden osuus yhteisten palveluiden 2,3 menoista on n. 7 %. Lisäksi yhteisiin palveluihin on budjetoitu omana työnä tehtävä terveyspalveluiden johto, asiakirjahallinto ja sihteerityö, materiaalihallinto välinehuolto, terveyden edistäminen (mm. joukkoseulonnat) ja hoitotyön kehittäminen. Erikoissairaanhoito: Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa pääosin Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, joka laskuttaa myös ns. kauttalaskutuksena suurimman osan muiden sairaaloiden tuottamista palveluista. Menoihin sisältyy lisäksi oma määrärahansa kaupungin suoraan ostamat erikoissairaanhoidon palvelut sekä lakkautettujen kuntayhtymien eläkevakuutusmaksut. Sivu 42

44 Toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 32 TERVEYSPALVELUT: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Kiireettömän hoidon osalta pitkäaikaissairaan väestöosan ammatillisesti toteutettu listaaminen nimetyille hoitaville ammattihenkilöille. Kiireellisen ja puolikiireellisen hoidon joustava järjestäminen väestölle hyödyntäen kokonaisvaltaisesti keskitettyä toimintatapaa. Listavastaanotoilla 9 lääkäri-ja 17 hoitajakäyntiä; tav. aika 3-4 vko. Puolikiireellisille 1 lääkäri- ja 4 hoitakäyntiä, tav. aika 3 pv. Ensiavussa 5 päiväja 5 ilta- ja viikonlopun lääkärikäyntiä/vuosi, tav. aika 2 h. Tavoite 2 Tavoite 3 Tavoite 4 Tavoite 5 Laaditaan yksilölliset työkyvyn edistämissuunnitelmat ja sovitaan työpaikkatasolla yhteistyöstä mm. varhaisen tuen toteuttamiseksi. Mednetin käyttöönotto soveltuvin osin Sopeudutaan 4 sairaansijan toimintamalliin. Päivystyksestä, vastaanotoilta ja muista sairaaloista tuleville tarkoituksenmukainen jatkohoito järjestyy viiveettä. Moniammatillisten kotiutussuunnitelmien laatiminen mahd. aikaisessa vaiheessa. Päivittäinen kiireellisen hammashoidon järjestäminen sekä lakisääteisten palveluiden järjestäminen alle 18-vuotiaille. Kehitetään uusi, suunnitelmallista hoitoa tukeva toimintamalli, jossa korostuu hoidon ja palvelujen suunnittelu yhteistyössä arjen tuen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Vähennetään erikoissairaanhoidon laitoshoitoa ja asumispalvelujen ja tukiasumisen ostopalvelua. Työterv.suunnitelmat päivitettynä kaikille asiakasyrityksille. Kattavat asiakastyytyv.kyselyt ja kansanterveystyön laatumittaukset tehty. Keskimääräinen hoitoaika <1 pv. Kitkalaskutuspäivien määrä, tavoite alkuvuodesta, loppuvuodesta <5. Kiireelliset käynnit vuorokaudessa yhteydenotosta. Jonotusaika kiireettömään hammashoitoon 6 kk vuoden loppuun mennessä. Toimintamalli valmiina keväällä 214. Akuuttias. hoitoonpääsy 1-7 pv, hoitoaika 6 kk-2v, kuntoutujat 1-3v. Aikuispsykiatrian hoitopäivät 43 Asumispalv. hoitovrk 134. Päihdekuntoutuksen hoitopv. 9. Poliklinikan lääkärikäynnit 1, muut käynnit 32, päihdeklin Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 33 TERVEYSPALVELUT: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Tavoite 2 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Totetutetaan vuodelle 214 päätetyt vastaanottopalveluiden vakanssivähennykset ja sairaalan paikkamäärän vähennys. Vuonna 214 kaksi lääkärivakanssia ja 2 hoitajavakanssia. Sairaalan paikkamäärä 5 paikasta 4 paikkaan. Oman terveydenhuollon menojen kasvu max. 2 % vuodesta 213. Työterveyshuollon kokonaismenot (talousarviomenot, poistot, sisäiset erät) katetaan tuloilla Totetutuneet vakanssimuutokset ja sairaalan paikkamäärä vuoden lopussa. Talousarviomenojen kasvu tilinpäätös alle 2 % Tilinpäätöksen tulos >+ Sivu 43

45 3.3.5 Sosiaalityö ja työelämään kuntoutumisen palvelut Toiminta-ajatus Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Sosiaalityön ja työelämään kuntoutumisen vastuualue sisältää aikuis- ja perhesosiaalityön, toimeentuloturvan, lastensuojelun sekä työelämään kuntoutumisen palvelukokonaisuudet. Vastuualueen palveluille on yhteistä syrjäytymisen ehkäisyn, sosiaalisen kuntoutumisen, oman elämänhallinnan, työllistymisen sekä itsenäisen selviytymisen tavoitteet Talousarvion perustelut TAULUKKO 34 SOSIAALITYÖ JA TYÖELÄMÄN KUNT. PALVELUT: TA214 Sosiaalityön tulosalue: Sosiaalityön tulosalueella vastataan aikuis- ja perhesosiaalityön, toimeentuloturvan, lastensuojelun ja lastenvalvojan palveluista. Aikuis- ja perhesosiaalityö: Muutos 214/213 % 133 Sosiaalityö ja työelämään kunt palvelut TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Aikuis- ja perhesosiaalityön palvelut kohdentuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, lapsiperheitten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeen ja auttamiseen. Kokonaisasiakasmäärästä (n.11) arvioidaan 8 asiakkaan tarvitsevan säännöllisesti tai tilapäisesti sosiaalityön palveluja ja 3 asiakkaan avuntarpeen rajoittuvan pelkkään toimeentulotukeen. Pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaat listataan sosiaalityöntekijöille. Palvelu- ja aktivointisuunnitelmien laatiminen sekä seuranta ovat työvälineitä tavoitteelliseen asiakastyöhön. Suuntaamalla voimavaroja asiakkaan monipuoliseen tukeen voidaan vähentää pitkäaikaisasiakkuutta ja myös toimeentulotukimenoja. Asiakkaina oleville lapsiperheille laaditaan pääsääntöisesti palvelusuunnitelmat. Ehkäisevän lastensuojelutyön (mm. lapsiperheitten kotipalvelu, tukiperheet, sosiaalityön psykososiaalinen tuki, ohjaus ja neuvonta) roolia vahvistetaan. Sosiaalityöntekijät osallistuvat edelleen lastensuojelun työparityöhön, aktivointityöhön te-toimiston kanssa sekä toimivat lastenvalvojan työpareina käräjäoikeudelle annettavissa olosuhdeselvityksissä. Yli 18 - vuotiaat lastensuojelun jälkihuoltonuoret ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen piirissä olevat asiakkaat ovat työnjaollisesti aikuissosiaalityön asiakkaita ja tarvitsevat usein hyvin laajaa ja monipuolista tukea. Sivu 44

46 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Vuoden 214 alusta aikuis- ja perhesosiaalityössä toteutetaan tehtävärakenteen muutos: aluepohjaisesta työstä siirrytään asiakkaitten listaukseen sosiaalityöntekijöille. Alle 25-vuotiaitten nuorten palvelut keskitetään omalle sosiaalityöntekijälle. Yksi sosiaalityöntekijän vakanssi siirtyy lastensuojelutiimiin, mikä mahdollistuu etuussihteerin lisäyksellä. Etuuskäsittelyssä lisätään kirjallista toimeentulotukea ja välitystiliasiakkuus kohdennetaan sitä tosiasiallisesti tarvitseville määräaikaisena tukimuotona. Toimeentulotuki: Toimeentulotuen tarpeeseen ja asiakasmäärään vaikuttavat laajat yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten talouden epävarmuus ja työttömyysaste. Perustoimeentulotuen menot on arvioitu 213 toteumaennusteen tasoon. Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin oletetaan vaikuttavan siihen, että indeksikorotus voidaan kattaa tuen nykytasosta. Pitkäaikaistyöttömien siirtyminen aktiivitoimenpiteisiin, kuten kuntouttavaan työtoimintaan, vähentää toimeentulotuen tarvetta. Täydentävää toimeentulotukea kohdennetaan mm. tilanteisiin, joissa voidaan tukea työllistymistä tai opiskelua, sekä lapsiperheitten tukeen ehkäisevänä lastensuojeluna. Täydentävässä toimeentulotuessa varaudutaan vuoden 213 tasoon. Ehkäisevä toimeentulotuen määräraha on pienempi kuin vuonna 213. Ehkäisevää tukea on viime vuosina käytetty määrärahaa vähemmän, koska osa tuen tarpeesta ohjautuu täydentävään, harkinnalla myönnettävään toimeentulotukeen Lastensuojelu: Lastensuojelun avohuollon toiminnoissa varaudutaan vähintään nykyiseen laajuuteen: arvioidaan, että lastensuojelun palveluja tarvitsee noin 4 lasta / 23 perhettä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut edelleen tammi-kesäkuussa 213 ja tilanne säilyy todennäköisesti yhtä haastavana vuonna 214. Toiminnassa varaudutaan n. 5 lastensuojeluilmoituksen käsittelyyn. Koska lastensuojelun sosiaalityön resurssit ovat olleet riittämättömät, siirretään viimeistään vuoden 214 alusta sisäisin työjärjestelyin yksi sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityöstä lastensuojeluun. Lastensuojelun sosiaalityötä on lisäksi vahvistettu palveluohjaajan työpanoksella vuoden 213 alusta ja tätä toimintaa jatketaan. Lastensuojelun avohuollon toimintatapoja, tukimuotoja ja ennaltaehkäisevää työtä peruspalveluissa tulee vahvistaa ja siten vähentää sijaishuollon tarvetta. Tähän toimintaan tähtää edelleen lastensuojelun kokonaisrakenteen kehittäminen. Sivu 45

47 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Lastensuojelun perhehoito on lain mukaan ensisijainen sijaishuollon järjestämistapa. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun laitoshuoltoa järjestetään vain, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Lastensuojelun perhehoidon laajuus arvioidaan olevan vuoden 213 tasossa. Sijaishuollon tukeen ja seurantaa kohdennetaan työpanosta Keski- Suomen sijaishuoltoyksikön palvelujen lisäksi omasta lastensuojelun perhetyön yksiköstä. Lastensuojelun laitoshoidon tarve on kasvanut muutaman viimeisen vuoden aikana ja kustannusten kasvussa on näkynyt erityisesti ajoittainen raskaampien ja kalliimpien yksiköiden käytön tarve. Lastensuojelun laitoshuollon kustannukset sisältävät sekä ammatilliset perhekodit että varsinaiset laitosyksiköt. Lakisääteinen sosiaalipäivystys hankitaan virka-ajan ulkopuolella Jyväskylän kaupungin päivystysyksiköltä. Virka-aikainen päivystys hoidetaan omana toimintana. Ensi- ja turvakotipalvelut ostetaan ensisijaisesti Jyväskylän ensi- ja turvakodista. Ensikotijaksot kohdentuvat vauva- ja pikkulapsiperheisiin tilanteissa joissa vanhemmuuden tuen lisäksi tarvitaan seurantaa ja arviointia. Varaudutaan vuoden 213 tasoon. Lastensuojelun perhetyön yksikkö toimii edelleen välivaiheena perhekeskukseen ja keskeisenä osana lastensuojelun avohuoltoa. Lastensuojelun perhetyössä kehitetään erityisesti intensiivistä perhetyötä, sijaishuollon tukea, jälkihuollon lähityötä sekä ryhmätoimintaa. Perhetyöntekijät osallistuvat lastensuojelutarpeen selvittämis- työskentelyyn sosiaalityön työpareina. Perhekeskuksen tilojen suunnittelu Lossintielle (nykyisen toimintakeskuksen tilat) jatkuu 214. Vuoden 214 aikana perhekeskuksen toiminnallinen suunnitelma päivitetään ja linjataan mitkä toimintamuodot toteutuvat perhekeskuksessa sen käynnistyessä vuonna 215. Työelämään kuntoutumisen palvelut: Ääneseudun työvoiman palvelukeskus: Typ on yhteistyörakenne, jossa toimijoina ovat Äänekosken kaupunki, Konneveden kunta, Keski-Suomen TE-toimisto ja Kela. Yksikössä työskentelevät kaksi kaupunginpalveluohjaajaa ja kaksi TE-toimiston asiantuntijaa ja osa-aikaisesti kuntoutuspsykologi. Toiminnan kustannukset jaetaan puoliksi kunnan ja TE-toimiston kesken. TYP- toiminnan tavoitteena on moniammatillisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden työllistämisen esteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen sekä asiakkaiden tukeminen siirtymisessä työmarkkinoille. Sivu 46

48 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Asiakkaita ovat nuoret työnhakijat sekä eri-ikäiset yli 5 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät työnhakijat. Työpaja: Työpaja on yksi keskeinen osa työelämään kuntoutumisen palveluja. Paja jakaantuu toiminnallisesti seinälliseen ja seinättömään pajaan. Seinällinen paja käsittää metalli- ja puuverstaan, starttipajan ja pesulan. Seinätön paja tarkoittaa mm. pajan asiakkaiden sijoittumista kaupungin muille toimipaikoille, järjestöihin tai yrityksiin. Vuoden 214 aikana työpajan tavoite on vastata osaltaan nuorisotakuuseen ja kehittää toimintaa entistä paremmin asiakkaitten tarpeita vastaavaksi. Työpajan asiakkaiden pääryhmä on alle 3-vuotiaat. Vuonna 214 tavoitteena on erityisesti kehittää seinätöntä pajatoimintaa sekä jatkaa työpajan kehittämistä oppimisympäristönä. Starttipajan asiakkaat ovat alle 25 -vuotiaita vailla työtä tai opiskelupaikkaa olevia nuoria. Asiakkaat ohjataan starttipajalle Typ:stä, Etsivä - nuorisotyöstä, aikuissosiaalityöstä tai oppilaitoksista. Vuonna 214 työpajan eri toiminnoissa on varauduttu yhtäaikaiseen asiakkaaseen. Lisäksi osana nuorten kesätyöllistämistä järjestetään kesäleiri noin 15 2 nuorelle. Työpajan asiakkuudet perustuvat eri toimenpiteisiin kuten kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun, palkkatuettuun työhön tai oppilaitoksen työssä oppimisjaksoon. Kuntouttava työtoiminta: Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämisvastuulla oleva toimenpide. Sen tarkoituksena on aktivoida pitkään työttömän olleita henkilöitä takaisin työelämään tai etsiä muita ratkaisuja asiakkaalle. Vuoden 214 tavoitteeksi asetetaan asiakasmäärän kasvattaminen 1 asiakkaaseen kuukaudessa ja uusien työtoimintapaikkojen lisääminen erityisesti kaupungin omissa yksiköissä. Kuntouttavaa työtoimintaa hankitaan kolmannen sektorin toimijoilta. Muut kuntoutumispalvelut: Sosiaalihuoltolain 27 e mukaista työtoiminnassa on kaksi henkilöä. Toiminnan lisäämiseen on tarvetta, mutta ongelmana on ollut sopivien työtoimintapaikkojen ja tehtävien löytäminen. Vuoden 214 aikana toimintaa kehitetään yhteistyössä arjen tuen - vastuualueen kanssa. Muu työllisyyden tuki: Kustannuspaikalle on budjetoitu kolmannen sektorin työllistäville toimijoille maksettava tui, järjestöille ja yrityksille maksettava kuntalisä ja Sivu 47

49 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 hankkeiden kuntarahaosuus. Kuntalisän avulla pyritään kannustamaan ja tukemaan yrityksiä työllistämään äänekoskelaisia pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella tai oppisopimuksella. Vuonna 214 tukea kohdennetaan erityisesti Typin ja työpajan asiakkaiden yrityksiin työllistymiseen. Samoin tuetaan nuorten mahdollisuutta sijoittua oppisopimuksella yrityksiin yhteistyössä työpajan ja Typ:n kanssa. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat edelleen Äänekosken Katulähetys, Suolahden Työttömät ry ja Suolahden Ystävän Tupa ry. Työmarkkinatuen kuntaosuus: Yli 5 pv työttömänä olleiden passiivitukea saavien henkilöiden työmarkkinatuesta kunta maksaa 5 %. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on tulosalueen ensisijaisia tavoitteita. Vuonna 214 tavoitteena on saada mahdollisimman moni passiivituen piiristä aktiivitoimenpiteisiin, esim. kuntouttavaan työtoimintaan. Nuorten kohdalla tavoitteena on työllistyminen tai opiskelupaikan etsiminen. Työmarkkinatuella olevia, todellisuudessa työkyvyttömiä ohjataan terveystarkastukseen ja eläkeselvittelyyn. Oma työllistäminen: Kustannuspaikalle on budjetoitu noin 2 palkkatuella olevan henkilön palkkakustannukset kuukaudessa. Palkattavat työntekijät ovat kohdennettu kaupungin eri yksiköihin. Lisäksi kustannuspaikalta hoidetaan kaupungille tulevien ns. velvoitetyöllistettyjen työllistäminen. Toimintavuonna linjataan valitaanko keskitetyllä palkkatuella työllistettävät henkilöt pitkäaikaistyöttömien listalta. Kesätyöllistäminen: Varaudutaan 15 nuoren kesätyöllistämiseen kaupungin omiin toimintoihin, 4 H työllistämistoimintaan ja kesätyösetelillä yrityksiin ja yhdistyksiin. Kesätyöllistäminen kohdistuu erityisesti peruskoulun päättäviin nuoriin Sivu 48

50 Toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 35 SOSIAALITYÖ JA TYÖELÄMÄN KUNT. PALVELUT: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Aikuis- perhesosiaalityön tehtävärakennemuutos on toteutettu. Palvelusuunnitelmat 1 %:lla pitkäaikaisasiakkaita. Lakisääteiset määräajat toteutuvat 1 % asiakkaista. Toimeentulotukipäätöksistä 3 % tehdään etuuskäsittelyssä. Tavoite 2 Sijaishuollossa perhehoito on ensisijaista ja laitoshoidon määrä ei kasva Taloudelliset tavoitteet Sijaishuollosta 6 % toteutuu perhehoitona. Lastensuojelun laitoshoidossa hoitovuorokausia max 65/ vuosi. Tavoite 3 Passiivista työmarkkinatukea saavien lukumäärä alenee. Vuositasolla TYP:n asiakkaana 2 työtöntä työnhakijaa, Työpajalla 14 ja kuntouttavassa työtoiminnassa 1. Passiivista työmarkkinatukea saavia on max 24 henkilöä/kk. TAULUKKO 36 SOSIAALITYÖ JA TYÖELÄMÄN KUNT. PALVELUT: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Toimeentulotuen euromäärä ei kasva vuoden 213 tasosta vaan indeksikorotukset katetaan asiakasmäärän vähenemisellä. Talousarvion toteutuminen. Suoritemäärät ja yksikköhinnat. Tavoite 2 Lastensuojelun kokonaismenot eivät kasva Talousarvion toteutuminen. Suoritemäärät ja yksikköhinnat. Tavoite 3 Työmarkkinatuen kuntaosuus ei kasva vaan tasokorotukset katetaan asiakasmäärän alenemisen kautta. Talousarvion toteutuminen. Suoritemäärät ja yksikköhinnat. Sivu 49

51 Kaupunginhallitus Talousarvio Arjen tuki Toiminta-ajatus Vuoden 213 alusta perusturvan toimialueella tehtiin organisaatiomuutos, jossa Arjen tuen vastuualueelle sijoitettiin vammaispalvelut, mielenterveys- ja päihdetyön asumispalvelut sekä ikäihmisten palvelut. Vuonna 214 jatketaan aloitettua muutosta. Toiminnan painopistealue on kotihoidossa ja avotoiminnan kehittämisessä. Henkilöstöresursseja kohdennetaan avopalveluihin ja samalla supistetaan palveluasumisen ja laitoshoidon palveluita. Palveluasumisessa ja laitoshoidossa puretaan ylipaikat suunnitellusti vuoden 214 aikana. Työ- ja päivätoimintaa kehitetään niin, että toiminta on laajaalaista ja yhteistyö arjen tuen sisällä on saumatonta. Ulospäin suuntautuvaa työtoimintaa pyritään laajentamaan työpajan kanssa yhteistyössä. Kaikissa toiminnoissa korostetaan moniammatillista yhteistyötä, jotta saadaan kustannustehokkaita palveluita Talousarvion perustelut TAULUKKO 37 ARJEN TUKI: TA214 Asiakkuuksien hallinta Muutos 214/213 % 134 Arjen tuki TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Asiakkuuksien hallinnan tulosalue sisältää vanhus- että vammaisasiakkaiden palveluohjauksen ja koordinoinnin sekä sosiaalityön ja mielenterveysasiakkaiden palveluohjauksen. Vastuualueelle on budjetoitu sekä vammais- että vanhusasiakkaiden kotihoidon tuki, vanhus-, vammais- ja mielenterveysasiakkaiden laitos- ja asumis- ja perhehoitopalveluiden ostopalvelut sekä kuljetus- ja ateriapalvelut sekä mm. henkilökohtainen apu sekä vammaisten muu avustaminen. Vuonna 214 ostopalveluita tullaan määrätietoisesti karsimaan ja uusien palveluiden hankkimisessa käytetään harkintaa ja hinta/laatuvertailua. Palveluasumisen tarpeen arvioinnissa otetaan myös vaihtoehtoisesti käyttöön tukiasuminen, perhehoitopalvelut ja toimeksiantosopimukset sijaisvapaiden käytössä. Sivu 5

52 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Omaishoidon tuen piirissä yli 65-vuotiaita on n. 13 asiakasta. Määrällisesti vuodelle 214 on varauduttu pitämään omaishoidon tuen saajien määrä samana. Ostopalveluina hankitaan kahdeksan vanhusasiakkaiden laitospaikkaa Konnevedeltä, seututerveyskeskuksesta. Lisäksi on varauduttu n. 16 asiakkaan asumispalvelujen ostamiseen yksityisiltä hoitokodeilta eri puolilta maakuntaa sekä muutamaan perhehoidon paikkaan. Vammaispalvelussa ostetaan asumispalveluja yhteensä 54, perhehoitoa 17 ja laitoshoitoa 1 asiakkaalle. Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelua ostetaan 45 asiakkaalle. Vuonna 214 ostopalveluita tullaan määrätietoisesti karsimaan ja uusien palveluiden hankkimisessa käytetään harkintaa ja hinta/laatuvertailua. Vuodelle 214 esitetään aloitettavaksi mielenterveyskuntoutujien ryhmäasuminen, millä pyritään vähentämään asumispalvelujen ostoa. Palvelutuotanto Ostopalveluihin sisältyy mm. vaikeavammaisten ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut yhteensä n. 36 asiakkaalle. Ostopalveluiden budjetti sisältää myös vanhusten kotihoitoon liittyvät tukipalvelut, mm. kotiin vietävät ateriapalvelut, jotka käytännössä tuottaa kaupungin omat ateriapalveluyksiköt. Vammaispalvelussa kustannuspainetta tuo henkilökohtaisen avun asiakasmäärän kasvu. Henkilökohtainen apu on ollut vuodesta 29 asiakkaan subjektiivinen oikeus, mikäli lain määrittelemät myöntämisedellytykset täyttyvät. Laitos- ja asumispalvelut Vuoden 213 alussa voimaan tulleen organisaatiomuutoksessa oma palvelutuotanto eritytettiin omalle tulosalueelleen. Palvelutuotanto sisältää omat laitos- ja palveluasumisen yksiköt, toimintakyvyn tuen yksiköt sekä kotihoidon. Omia vanhusten laitospalveluyksiköitä on Piilolan vanhainkoti sekä Tupasvilla, joissa on yhteensä 65 paikkaa. Konginkankaan vanhainkoti muutettiin tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Vanhusten ympärivuorokautisissa palveluasumisen yksiköissä on paikkoja n Ympärivuorokautisesti valvottuja asumispalvelupaikkoja on kaikissa Äänekosken taajamissa. Kaupungin omissa yksiköissä on edelleen käytössä ylipaikkoja laitoshoidossa. Niihin ei ole talousarviossa budjetoitu määrärahoja, ja ylipaikkojen purkamiselle tehdään kokonaissuunnitelma loppuvuodesta 213 ja purkaminen toteutetaan asteittain vuoden 214 aikana. Kotirannan palvelutaloa (21 paikkaa), kehitetään palvelemaan eri syistä palveluasumista tarvitsevia asiakkaita, joilla ei kuitenkaan ole ympärivuorokautisen avun tarvetta. Sivu 51

53 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Toimintakyvyn tuki Toimintakyvyn tuki sisältää toimintakyvyn ylläpitoa edistävät ja kuntoutusta antavat yksiköt. Kuntolan (12 paikkaa) ja Niittywillan (1 paikkaa) vanhuksille suunnattujen lyhytaikaispaikkojen käyttöä suunnataan entistä enemmän kotona asumisen tueksi. Molempien yksiköiden toimintaa pyritään kehittämään entistä tavoitteellisemmin kuntouttavalla työotteella. Yhteistyötä kotihoidon ja yksiköiden välillä lisätään, jotta asiakkaille voidaan suunnitella kotona asumista tukevat tavoitteet myös lyhytaikaisjaksoille. Mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Tukipilarissa on yhteensä 12 paikkaa ja niistä osa on tarkoitettu pitkäaikaisille asukkaille ja osa lyhytaikaishoitoa tarvitseville. Vuonna 214 on tarkoitus käynnistää myös mielenterveyskuntoutujille suunnattu ryhmäasuminen. Kalevankodin ryhmäasunto on suunnattu 7 kehitysvammaiselle vakituiselle asukkaalle. Yksikössä on varattu huone tilapäiseen asumiseen ja asumiskokeiluihin ja se hoitaa myös 2 asukkaan tukiasumisen palvelut (1 erillinen asunto). Seniorikeskukset toimivat suuremmissa taajamissa, Äänekoskella viitenä ja Suolahdessa kolmena päivänä viikossa. Toiminnan sisältöjä kehitetään myös yhä enemmän kotihoitoa tukevaksi ja tavoitteellisemmaksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Seniorikeskuksissa jatkuvat myös seniorineuvolan toiminta ja tämä toiminta jatkuu kaikissa taajamissa. Toimintakeskuksen päivä- ja työtoiminta suuntautuu vaikeavammaisten päivätoimintaan ja kotona selviytymistä tukevien taitojen ylläpitoon. Kokonaisuutena sisällöllistä kehittämistyötä tehdään siten, että mahdollinen muutto terapiatalolle ja ikääntyneiden kehitysvammaisten oma ryhmätoiminta voidaan toteuttaa tilakysymysten ratketessa. Vammaispalvelun kuntoutusohjauksessa työpanos kohdentuu edelleen vammaisten lasten ja perheitten ohjaukseen ja arjen tukeen sekä aikuisten kehitysvammaisten itsenäisen asumisen tukemiseen Kotihoito Kotihoidon säännöllisen palvelun piirissä on n asiakasta ympäri kaupunkia. Lisäksi kotihoidon erilaisten tukipalveluiden piirissä on n. 9 asiakasta. Tukipalveluja ovat mm. turvapuhelin-, ateria-, vaatehuolto-, kauppa- ja asiointipalvelut. Kotihoidossa suoraa asiakastyöai- Sivu 52

54 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 kaa pyritään lisäämään, jotta työaika kohdentuisi entistä paremmin asiakkaiden hyväksi. Kotihoitoa kehitetään ympärivuorokautiseksi yöpartiotoiminnalla, jonka aloittamista suunnitellaan käynnistettäväksi heinäkuussa 214. Tällä muutoksella pyritään tavoittelemaan entistä pidempää kotona asumisen mahdollisuutta, asumispalvelujen kustannusten hallintaa sekä yöaikaisen turvapuhelinpalvelun kustannussäästöjä ja laadun parantamista. Vuoden 214 aikana kotihoidossa panostetaan erityisesti työajan parempaan kohdentamiseen asiakastyöhön Toiminnalliset tavoitteet TAULUKKO 38 ARJEN TUKI: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Seniorineuvolatoiminnan vakiinnuttaminen kaikille alueille (Äki, Sti, Sum., Kng) ja toiminnan sisältöjen kehittäminen. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien tekeminen kaikille 8-v. täyttäville (ei palvelun piirissä), ja tiedotustilaisuudet 75- vuotiaille. Arjen tuen päivä- ja työtoimintojen kehittäminen. Toteutuneet seniorineuvolan ja seniorikeskuksen käynnit alueittain n. 8 ehko-käyntiä. Dynamossa noin 13 suoritetta/ 5 asiakasta, Toimintakeskuksessa 48 suoritetta/ 5 asiakasta. Tavoite 2 Yöpartiotoiminnan aloittaminen arjen tuen vastuualueella. Arjen tuen avopalveluissa (kotihoito, kuntoutusohjaus) työskentelevien työntekijöiden välittömän asiakastyöajan lisääminen Avopalvelujen työntekijöiden asiakaskoht. työaika 6-7 % kokonaistyöajasta, kotihoidon kattavuus yli 75-v % ja kotona asuvia yli 75-vuotiaita n. 9 %. Yhtenäinen palvelusuunnitelma ja lomakkeisto käytössä (vahu, mt ja vampa, päihde). Ympärivuorokautisen asumispalvelun ja tukiasumisen ostopalvelu vähenee n. 3 vrk. Oman tukiasumistoiminnan piirissä kehitysvammaisia 1 5 vrk/4 henkeä ja mt-kuntoutujia 18 vrk/1 henkeä. Tavoite 3 Tavoite 4 Omissa vanhustenhuollon laitoksissa olevien ylipaikkojen purkaminen ja kehitysvammaisten laitoshoidosta luopuminen. Kevyempien palveluiden tarjonta mm. perhehoidossa ja ryhmäasumisessa kaikissaa asiakaryhmissä Arjen tuen tilaaja- ja tuottajatiimien asiakas- ja palveluprosessien kehittäminen vanhuspalvelulain mukaisiksi, asiakaslähtöiseksi ja kustannustehokkaaksi; yhtenäinen palvelusuunnitteluprosessi ja työvälineet. Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen. Ylipaikoilla asiakasta omissa laitoksissa vuoden lopussa, hoitopäivien määrä laskee n. 3 3 vrk/v. Perhehoitopaikkojen määrä vuoden lopussa yht. 25. Kattavuus vanhustenhuollon laitoshoidossa 4 % yli 75-vuotiaista ja tehostetussa palveluasumisessa max. 8 %. Asiakas- ja palveluprosessikuvaukset laadittu ja käytössä yksiköissä osana omavalvontasuunnitelmia. Seurantajärjestelmät toiminnassa Sivu 53

55 Taloudelliset tavoitteet Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 39 ARJEN TUKI: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen ostopalveluissa ja omien yksiköiden ylipaikoista luopuminen mm. kotihoidon työajan paremmalla kohdientamisella ja yöprtiotoiminnalla. Ostopalveluna 5 vrk vähemmän laitoshoitoa, josta nettovähennys 8 euroa verrattuna vuoteen 213 sekä asumispalvelua 2 vrk (mt)+ 1 2 vrk (vahu) asumispalvelu vrk vähemmän kuin vuonna 213. Vähennys yhteensä netto 18 euroa verrattuna käyttöön v. 213, huomioiden oman palvelun lisäämisen laskennallinen hinta. Omien yksiköiden käyttöaste max 1 % vuoden lopussa. Sivu 54

56 3.4 Kasvun ja oppimisen lautakunta Toiminta-ajatus Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Kasvun ja oppimisen toimiala vastaa lasten ja perheiden palveluista, opetuspalveluista ja nuorisopalveluista Talousarvio Lasten ja perheiden palvelut TAULUKKO 4 KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA: TA Toiminta-ajatus Lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Painopisteenä perustehtävän toteuttamisessa on ennalta ehkäisevä toiminta, varhainen tuki ja kuntoutus moniammatillista asiantuntijuutta hyödyntäen Talousarvion perustelut TAULUKKO 41 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT: TA214 Muutos 214/213 % Kasvu ja oppiminen TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Muutos 214/213 % 141 Lasten ja perheiden palvelut TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Sivu 55

57 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Lasten päivähoito, esiopetus, kerhotoiminta ja lapsiperheiden kotiapu Paikkamäärät päiväkodeittain: Alkulan päiväkoti 54 paikkaa, pihassa oleva tila 14 paikkaa Lisäksi Alkulan alaisuudessa toimii 12 paikkainen väliaikainen ryhmäperhepäiväkoti Katvelan päiväkoti 75 paikkaa, terapiatalolla 21 paikkaa Tiitelän päiväkoti 21 paikkaa Konginkankaan päiväkoti 21 paikkaa Mikonpuiston päiväkoti Häränvirran päiväkoti (integroidut erityisryhmät) Piilolan päiväkoti Karhunlähteen päiväkoti; päiväkotialue 18,21,12 Teknologiakeskus Karhunlähde yhteensä Yhteensä Paikkoja Vuodelle 214 päivähoito- ja esiopetustoimintaa suunnitellaan samalle lapsimäärälle kuin edellisenä vuonna. Vuoden 214 aikana toimintaansa jatkavat määräaikaiset Suolahden ryhmäperhepäiväkoti Revontulet ja Alkulan päiväkodin yhteydessä toimiva ryhmä entisissä bänditoiminnan tiloissa. Katvelan päiväkodin alaisuudessa Suojarinteellä toimii väliaikainen ryhmä (21 paikkaa) ja Päiväkoti Käden Jäljestä voidaan ostaa 2 hoitopaikkaa. Karhunlähteellä Kelhostenkujan toimitiloista luovuttiin keväällä 213 ja ryhmälle saatiin toimitilat Teknologiakeskuksesta. Tilapäinen lapsiryhmä, joka perustettiin vuoden 212 alussa jatkaa Teken tiloissa. Talousarvion tekovaiheessa lasten määrä päivähoidossa ja esiopetuksessa on yhteensä 772 lasta, edellisenä vuonna oli 81 lasta. Päivähoidolle tyypillinen ilmiö on lapsimäärän suuri vaihtelu vuoden aikana. Aikaisempien vuosien kokemuksella hoidossa voi olla jopa sata lasta enemmän kevättalvella syksyn määriin verrattuna. Osa vanhemmista on valinnut lapsilleen 1 tai 15 päivän sopimuksen koko kuukauden hoitopäivän sijaan. Koska päivähoidon yksiköiden käyttöastetta seurataan tiiviisti, suuri sopimuslasten määrä ryhmässä aiheuttaa painetta lisätä lapsia ryhmään. Myös mm. vanhempien lomautukset, niiden muutokset samoin kuin muut muutokset työllisyystilanteessa vaikeuttavat myös päivähoitopaikkojen optimaalista käyttöä ja vaikuttavat myös päivähoitopalveluista saatavaan tuloon. Päiväkotitoiminta Päiväkotihoidossa (osa- ja kokopäivähoito) on lapsia yhteensä 579 lasta. Vuotta aiemmin vastaava luku 66 lasta. Sivu 56

58 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Karhunlähteen päiväkodissa on yhteensä 126 paikkaa, joista 24 on 1-3 vuotiaille ja 12 paikkaa 3-6 -vuotiaille. Karhunlähteen ryhmistä 4 toimii Teknologiakeskuksen tiloissa väliaikaisesti päiväkodin pikkutalon peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjaus valmistuu syksyyn 214 mennessä. Päiväkodissa työskentelee 23 pedagogia. Piilolan päiväkodissa on 42 paikkaa 3-6 -vuotiaille lapsille. Päiväkoti toimii terveysaseman vieressä ja siellä työskentelee 6 pedagogia. Konginkankaan päiväkodissa on 21 kokopäivähoitopaikkaa 26 -vuotiaille lapsille sekä esiopetusryhmä, mikä toimii koulun tiloissa. Päiväkoti toimii perhepäivähoidon varahoitopaikkana perhepäivähoitajan tasausvapaiden aikana. Henkilöstöä on kolme lastentarhanopettajaa, kaksi päivähoitajaa sekä yksi työllistämistuella palkattu päivähoitaja. Häränvirran päiväkodissa on 45 paikkaa, joista 21 paikkaa on 3-6 -vuotiaille ja 2 x 12 paikkaa 3-6 -vuotiaille lapsille (integroidut erityisryhmät). Henkilöstönä on 2 erityislastentarhanopettajaa, 4 lastentarhanopettajaa ja 5 päivähoitajaa. Erityislastentarhanopettajat konsultoivat eri päivähoitoyksiköitä erikseen sovitun jaottelun perusteella. Alkulan päiväkodissa on 68 paikkaa, joista 12 on 1-3 vuotiaille. Päiväkodissa on pidennetyt aukioloajat klo maanantaista perjantaihin tarvittaessa. Määräaikaisiin henkilöstötarpeisiin on edelleen varauduttu kahden työntekijän palkan verran (lastentarhanopettaja ja päivähoitaja). Lisäksi Alkulassa toimii yksi koulunkäynnin ohjaaja. Piharakennuksessa on väliaikaiset tilat 14 lapselle. Väliaikaisena ryhmänä Alkulan päiväkodin läheisyydessä toimii myös ryhmäperhepäiväkoti 12 lapselle. Henkilökuntaa ryhmäperhepäiväkotiin tarvitaan kolme päivähoitajaa/hoitajaa. Sivu 57 Katvelan päiväkodissa on 75 paikkaa, joista 12 on 1-3 vuotiaille ja 63 paikkaa 3-6 -vuotiaille. Katvelan päiväkodin esikoululaisten 21-paikkainen väliaikainen ryhmä toimii Suojarinteellä Terapiatalolla. Yhteensä Katvelassa on 96 paikkaa toimikaudella Tiitelän päiväkodissa on 21 paikkaa 3-6 -vuotiaille ja esiopetus. Lapsimäärä Tiitelässä vaihtelee ja välillä myös alle 3vuotiaita on otettu hoitoon päiväkotiin, koska taajamassa ei ole perhepäivähoitoa tarjolla. Alle 3 -vuotiaiden vaatima henkilöstö-

59 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 resurssi on yksi aikuinen neljää lasta kohti. Henkilöstöä päiväkodissa on kaksi lastentarhanopettajaa ja kaksi päivähoitajaa. 12 -vuotiaiden hoitaminen vaatii toiminnan eriyttämistä ja ruokahuollon toiminnat lasten hoidon ohessa on erittäin työlästä. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on useita, joten väliaikaisesti ryhmää on palkattu päiväkotiapulainen-päivähoitaja, joka toimii osa-aikaisesti myös esiopetusryhmässä. Mikonpuiston päiväkodin paikkaluku on 121, joista alle 3 vuotiaille 3 hoitopaikkaa (12 paikkaa päivähoitoa ja 18 paikkaa ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville) ja yli 3 -vuotiaiden ympärivuorokautiselle vuorohoidolle 28 paikkaa. Lisäksi siellä toimii perhepäivähoidon varahoito. Päiväkodissa työskentelee 25 pedagogia sekä kaksi päivähoitajaa varahoitoyksikössä sekä tukipalveluhenkilöstö. Ympärivuorokautinen hoito on lisääntynyt ja vuorohoitoryhmissä on lapsia kirjoilla lähes kaksinkertainen määrä kutakin hoitopaikkaa kohti. Päiväkotihoito/ostopalvelut Asiakaspalveluiden ostoihin kunnilta on budjetoitu 4. ja päivähoitopalveluiden ostoihin muilta Perusturvalautakunnan päätöksen mukaisesti voidaan myöntää palveluraha korkeintaan 2 kokopäivähoitopaikkaan päiväkoti Käden Jälkeen. Perhepäivähoito Perhepäivähoidossa on aktiivityössä 23 kotona työskentelevää hoitajaa syyskuussa 213. Suolahden ryhmäperhepäiväkodissa (Revontulet) työskentelee kolme työntekijää. Revontuliryhmän palkkakustannukset on vuoden 214 talousarvioesityksessä kirjattu Alkulan päiväkodin tilapäisiin palkkoihin. Kahden varahoitoyksikössä työskentelevän päivähoitajan palkat katetaan perhepäivähoidon menokohdalta. Mikonpuiston päiväkodissa toimivassa perhepäivähoidon varahoitoyksikössä on hoitopaikat 8-12 lapselle. Kotona olevien hoitajien hoitopaikat lasketaan 4.2 hoitopaikka / hoitaja. Kotona olevilla hoitajilla (23) on noin 96 hoitopaikkaa. Syyskuussa 213 perhepäivähoitoon on sijoitettu 12 lasta, edellisenä vuonna 99. Esiopetus Toimintakaudella esiopetuksessa on lapsia 225 lasta ja edellisenä vuonna 239 esikoululaista. Päiväkotien antama esiopetus on tarkoitettu niille lapsille, jotka tarvitsevat päivähoitoa esiopetuksen lisäksi. Erillisiä esiopetuspaikkoja on Hietaman koululla, Suolahden taajamassa Suojarinteen terapiatalolla ja Teknologiakeskuksessa kaksi eri ryhmää. Näissä ryhmissä toimii lastentarhanopettaja ja osa-aikainen päivähoita- Sivu 58

60 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 ja (23 h / vko). Erilliset esiopetusryhmät toimivat neljänä päivänä viikossa. Perusopetus Toimintakaudella päiväkodeissa on yhteensä kolme perusopetuksen kirjoilla olevaa lasta, joille on myönnetty pidennetty oppivelvollisuus. Näiden lasten opetuskustannukset laskutetaan perusopetukselta. Kerhotoiminta Kerhotoiminta toimii keskimäärin kahtena päivänä viikossa. Toiminnassa on mukana 25 3 lasta. Kerhotoiminnassa työskentelee lastentarhanopettaja ja tarvittaessa varahoidon päivähoitaja. Toiminnan eriyttämistä, yhteistyötä huoltajien kanssa ja toiminnan suunnittelua ja toteutusta on lisätty resursoimalla lastentarhanopettajan työaikaa lisää. Lapsiperheiden kotiapu Talousarvioon varataan toimintarahat lapsiperheiden kotiapuun kahdelle työntekijälle vuodelle 214. Työntekijät vakinaistettiin vuonna 213. Neuvola- ja terapiapalvelut Neuvola- ja terapiapalvelut käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten puhe- ja toimintaterapian. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä, varhaisen tuen työssä. Menetelmällisiä sisältöjä kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti huomioiden moniammatillisen tuen kolmiportaisuus. Äitiysneuvolatoimintaa kehitetään syksyllä 213 hyväksyttyjen valtakunnallisten suositusten suuntaisesti. Henkilöstön koulutuksessa painopisteenä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen. Vuoden 214 aikana toteutetaan perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä Äänekosken taajaman opiskeluterveydenhuollon yksiköiden keskittäminen Äänekosken uudelle terveysasemalle. Äitiysneuvola vastaa raskaana olevien naisten terveydenhoidosta raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana. Raskauden aikana lasta odottavan äidin ja sikiön terveyttä ja perheen hyvinvointia seurataan säännöllisten määräaikaistarkastusten avulla. Odottaville äideille tarjotaan mahdollisuus valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisiin raskaudenaikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seurantaan erikoissairaanhoidossa. Riskiraskauksien seuranta toteutetaan sairaanhoitopiirin ohjeistaman hoitokäytännön mukaisesti, yksilöllistä terveystarkastusohjelmaa noudattaen. Ensimmäistä lasta odottaville perheille järjestetään moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta. Terveydenhoitajan suorittama kotikäynti tarjotaan kaikille vas- Sivu 59

61 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 tasynnyttäneille perheille. Vuosittain Äänekoskella syntyy noin 22 lasta. Äitiysneuvolakäyntejä arvioidaan toteutuvan 35. Äitiysneuvoloiden yhteydessä toimivat perhesuunnitteluneuvolat antavat seksuaaliterveyden edistämiseen, perhesuunnitteluun ja raskauden ehkäisymenetelmien valintaan liittyvää neuvontaa ja vastaanottopalveluita. Perhesuunnitteluneuvolan ilmaisjakelu toteutetaan nykyisen toimintakäytännön mukaisesti. Perhesuunnitteluneuvolakäyntejä arvioidaan toteutuvan 15. Perhesuunnitteluneuvolat toteuttavat myös yleiseen terveyden edistämistoimintaan sisältyvät kohdunkaulan syöpää ehkäisevät irtosoluseulonnat säädetyissä ikäryhmissä, arvio 68 seulontatutkimusta. Seulontanäytteiden analysointi- ja näytteenottovälinekustannukset kirjautuvat terveyskasvatuksen kustannuksiksi, henkilöstömenot perhesuunnitteluneuvolan kustannuksiksi. Lastenneuvolapalveluiden piiriin kuuluvat kaikki alle kouluikäiset lapset (vuoden 212 lopussa 1622 lasta). Toimintaan sisältyy laajaalainen terveysneuvonta, lasten määräaikaistarkastukset ja seulontatutkimukset sekä moniammatillinen verkostotyö. Normaalin neuvolaseurannan aikana lapsella on viisi lääkärintarkastusta, näistä laajoina terveystarkastuksina järjestetään 4 kuukauden, 18 kuukauden ja 4 - vuotiaiden terveystarkastukset. Lapsen neurologista kehitystä arvioiva LENE -tutkimus tehdään kaikille 3-6 -vuotiaille lapsille. Lastenneuvolat toteuttavat valtakunnallisen yleisen rokotusohjelman mukaiset lasten rokotukset, tarvittavat lasten muut vapaaehtoiset rokotukset sekä 6-35 kuukauden ikäisille lapsille suunnatut maksuttomat influenssarokotukset. Lastenneuvolakäyntejä arvioidaan toteutuvan 43. Kouluterveydenhuoltotoimintaan sisältyy perusopetusta antavien koulujen oppilaiden terveyden edistäminen ja seuranta, sairauksien ehkäisy, oppilashuollollinen yhteistyö sekä osallistuminen kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvontaan ja edistämiseen. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Määräaikaistarkastukset toteutetaan kaikille vuosiluokille. Laajat terveystarkastukset tehdään peruskoulun ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla oleville oppilaille. Kodin ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä vahvistetaan järjestämällä viidennen luokan sekä seitsemännelle luokalle tulevien oppilaiden terveystarkastukset pääosin kesällä perhetapaamisina terveydenhoitajien vastaanotoilla. Kaikissa laajoissa terveystarkastuksissa otetaan käyttöön vuonna 213 valtakunnallisesti hyväksytyt, oppilaille ja vanhemmille suunnatut terveystarkastuksen esitieto- ja terveyskyselylomakkeet. Kahdeksannen luokan laajassa terveystarkastuksessa käytetään myös Adsume -nuorten päihdemittaria sekä nuorille suunnattua BDI-13 mielialakyselyä. Kouluterveydenhuollon palvelujen piirissä on noin 22 oppilasta. Vastaanottokäyntejä arvioidaan toteutuvan 69. Sivu 6

62 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Opiskeluterveydenhuollon palvelujen piiriin kuuluu noin 18 toisen asteen oppilaitoksen opiskelijaa. Toiminnan painopistealueena on opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen ja sairauksien ehkäisy sekä opiskelijahuollollinen yhteistyö. Opiskelijoiden sairaanhoitopalveluihin sisältyy kansanterveyslain tarkoittamat palvelut mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto. Opintonsa aloittavien terveystarkastukset toteutetaan terveydenhoitajan vastaanotolla ensimmäisen lukuvuoden aikana ja lääkärintarkastus ensimmäisen tai toisen lukuvuoden aikana. Opiskeluterveydenhuollossa on käytössä Adsume -nuorten päihdemittari ja AUDIT - kysely, mielialakysely tai masennusseula tehdään tarvittaessa. Syyslukukauden 214 alusta Äänekosken taajaman alueella toimivat opiskeluterveydenhuollon vastaanottopisteet keskitetään uuden terveysaseman yhteyteen. Opiskeluterveydenhuoltokäyntejä arvioidaan toteutuvan 26. Puheterapia kohdentuu pääasiassa alle kouluikäisiin lapsiin. Aikuisväestön osuus on noin 8 %, keskeisimpiä asiakasryhmiä ovat äänihäiriöiset sekä neurologiset potilaat. Kehitysvammaisten tutkimukset ja kuntoutuksen suunnittelu hoidetaan omana työnä. Yhteistyö lasten perheiden, neuvoloiden, päivähoidon ja koulujen erityisopettajien kanssa on tiivistä. Puheterapeutti osallistuu myös kouluvalmiuden arviointiin ja lasten kuntoutustyöryhmän toimintaan. Puheterapiassa on 1 ½ puheterapeutin tointa, puheterapiakäyntejä arvioidaan toteutuvan 85. Toimintaterapiaan sisältyy lapsen toimintaterapiatarpeen arviointi, lapsen ja hänen lähipiirinsä ohjaus ja neuvonta sekä yhteistyö lapsen vanhempien ja hänen hoitoonsa osallistuvien eri tahojen kanssa. Toimintaterapeutti tekee suosituksia lääkinnällisestä kuntoutuksesta, osallistuu kouluvalmiuden arviointiin ja lasten kuntoutustyöryhmän toimintaan. Toimintaan sisältyvät tarvittaessa myös konsultaatiokäynnit päiväkodeissa ja kouluissa. Toimintaterapian henkilöstönä on yksi osaaikainen (5 %) puheterapeutti. Vastaanottokäyntejä arvioidaan kertyvän 22. Perheneuvola Perheneuvola vastaa erityistason kasvatus- ja perheneuvolapalveluiden antamisesta Äänekosken ja Konneveden alueilla. Työntekijöinä perheneuvolassa on 2 psykologia, sosiaalityöntekijä ja,5 toimistosihteeri. Lisäksi käytössä on yksityisen lastenpsykiatrin palvelut noin joka toinen kuukausi. Perheneuvolaan vuosittain ilmoittautuu noin asiakasta ja perheenjäsenet mukaan lukien asiakkaita käy vuositasolla vajaat 5 eli noin 2 % koko alueen väestöstä. Perheneuvola palvelee -13 v. ikäisten lasten perheitä. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa kaikkien niiden toimijoiden kanssa, jotka ovat asiakasperheiden kanssa tekemisissä. Pienistä resursseista johtuen kaikkiin mahdollisiin yhteistyötarpeisiin ei voida vastata. Sivu 61

63 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Perheneuvola hankkii tarvittavat omaan vastuualueeseen liittyvät perustellut jatkotutkimus ja -kuntoutuspalvelut ostopalveluina. Lapsiperheiden tarvitsemien palveluketjujen kehittämisessä ollaan mukana Toiminnalliset tavoitteet TAULUKKO 42 PERHEPALVELUT: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Lapsiperheiden kotipalvelun, varhaiskasvatuksen kevyempien hoitomuotojen suunnittelua ja kehittämistä jatketaan. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon painopistealueena ennaltaehkäisevä työ. Käyntien määrä / vaikuttavuus -kysely, palaute rakenteeltaan kevyempien hoitoryhmien lukumäärä ja niiden lapsimäärä Tavoite 2 Riittävien resurssien varmistaminen. Koko toimialan toimintatapojen yhdenmukaistaminen. Asiakaspalaute Työntekijöiden kuuleminen Tavoite 3 Suolahden päiväkodin rakentaminen, suunniteltujen varhaiskasvatustilojen remonttien suunnittelu ja toteutuminen niin, että varhaiskasvatustoiminta mahdollisimman vähän häiriintyy muutoista. Aikatauluissa pysyminen, muuttojen rytmittäminen vuosikelloon Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 43 PERHEPALVELUT: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Yhteistyötä esimiesten kanssa tiivistetään ja tavoitellaan tasalaatuista palvelua koko kunnan alueella. Esiopetuksen ja päivähoidon välisten todellisten kustannusten tarkastaminen. Sotkanetin ja tilastokeskuksen suoritehinnat esim. verrattuna verrokkikuntiin Opetuspalvelut Toiminta-ajatus Opetuspalvelun perustehtävä on tuottaa laadukasta opetussuunnitelmien mukaista yleissivistävää perusopetusta ja lukiokoulutusta, sekä tarjota tasokasta aamu- ja iltapäivätoimintaa Talousarvion perustelut TAULUKKO 44 OPETUSPALVELUT: TA214 Muutos 214/213 % 142 Opetuspalvelut TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Sivu 62

64 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Hallinto Hallinnossa työskentelee opetus- ja kasvatusjohtajan lisäksi kaksi toimistosihteeriä. Uutena tehtävänä hallintoon sijoittuu talous- ja hallintopäällikkö, jonka työmäärästä ohjautuu 4 % perusturvatoimialalle. Hallinnon erityispalveluissa toimii kaksi koulupsykologia ja kaksi koulukuraattoria. Toinen kuraattoreista rahoitetaan hankerahalla. Kelpo hankeen päätyttyä hallintoon on lisätty erityisopetuksen koordinaattorin palkkavaraus. Koulutoimen atk-palveluissa työskentelee atksuunnittelija ja atk-tukihenkilö. Projektit Projektit käsittävät valtion erityisavustuksilla rahoitettavat hankkeet: 1. Kerhotoiminnan kehittäminen Hankkeessa tuotetaan kouluille kerhotoimintaa joko ostamalla ohjaus yhteistyökumppaneilta tai koulun oman henkilöstön voimin. 2. Ryhmäkoon pienentäminen Hankerahoitusta käytetään Hietaman Konginkankaan ja Keskuskoulun opetusryhmien pienentämiseen tai samanaikaisopettajan palkkaukseen. 3. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Hankkeen kautta tuotetaan Koulunmäen koululle, Telakkakadun koululle, Asemakadun koululle ja Keskuskoululle yhteensä 38 henkilötyökuukautta koulunkäynninohjaajien palvelua. Lisäksi rahoitusta käytetään koulukuraattorin palkkaukseen. Perusopetus ja ap- ip -toiminta Äänekoskella on yhteensä 1 perusopetusta antavaa koulua: kaksi yläkoulua ja kahdeksan alakoulua. Toisen asteen koulutusta tuottaa Äänekosken lukio. Koulu Keskuskoulu Asemakadun koulu Koiviston koulu Mämmen koulu Honkolan koulu Konginkangas Hietaman koulu Sumiaisten koulu Koulunmäen koulu Telakkakadun koulu Äänekosken lukio Hankerahoituksella Sivu 63 Opettajia (kiertävät=2) (kiertävät=2) Ohjaajia Oppilaita

65 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Kouluilla on yhteensä 5 koulusihteeriä. Nostettaessa alakoulujen ryhmäkokoa (24/25 oppilasta/ryhmä) arvioitiin silloisen ennusteen mukaan ryhmienmäärän vähenevän lukuvuonna perusopetusryhmällä. Oppilasmäärissä tapahtui muutoksia siten, että perusopetusryhmiä väheni vain yksi Keskuskoululta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa toteutettiin Keskuskoulun sekä Konginkankaan, Honkolan, Hietaman, Koiviston, Asemakadun ja Sumiaisten kouluilla. Koskelan Setlementiltä ostetaan aamu- ja iltapäivätoimintaa Äänekosken keskustan ja Suolahden alueelle eurolla. Lukio Lukio toimii nykyisin omassa kiinteistössä ja tuottaa kurssit omien opettajien voimin. Virkajärjestelyjen ja eläköitymisen kautta on pystytty vähentämään henkilöstökuluja. Opiskelijamäärän kasvu laskee opiskelijakohtaisia kustannuksia Toiminnalliset tavoitteet TAULUKKO 45 OPETUSPALVELUT: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 tavoitteet: Esimmäisten laatukorttien pohjalta asetettujen Tavoite 1 tavoitteiden toteutuminen mitataan ja laaditaan tulosten pohjalta uudet tavoitteet lukuvuodeksi Tavoite 2 Opetussuunnitelmaprosessiin valmistaudutaan osallistumalla valtakunnallisiin koulutuksiin ja infotilaisuuksiin. Varaudutaan ops-prosessiin vuoden 215 ta-valmistelussa. Tavoite 3 Konsultoiva erityisopettaja -työskentelytavan valmistelu. Käynnistetään nuorten opettajien ammatillista kasvua tukeva mentorointi. Seuranta / mittarit (214) Mittaukset tehty ja työsuunnitelmien tavoitteet laadittu tulosten perusteella. Rehtorit ja ops-ohjausryhmä osallistunut ops-koulutuksiin. Opstyö huomioitu taloussuunnittelussa. Vähintään kaksi erityisopettajaa osallistuu pitkäkestoiseen erityisopetuksen erityisalan koulutukseen ja sitoutuu työskentelemään konsultoivana erityisopettajana. Vuoden aikana toimii vähintään yksi mentoriryhmä. Sivu 64

66 Kaupunginhallitus Talousarvio Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 46 OPETUSPALVELUT: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Opetuspalvelu pysyy annetussa talousarviossa. Talousarvion toteutuminen. Tavoite 2 Otetaan käyttöön Kouluikkuna -järjestelmä. Kouluikkuna -järjestelmä käytössä. Tavoite 3 Lukion yksikköhinnan ylittävä opiskelijakohtainen kustannus on alle 1 e Nuorisopalvelut Toiminta-ajatus Nuorisotyön toimintamuotoja ovat avoin tilatyö, erityisnuorisotyö, osallisuustyö, kansainvälisyystyö, erilaiset leirit ja tapahtumat sekä koulujen kanssa tehtävä yhteistyö Talousarvion perustelut TAULUKKO 47 NUORISOPALVELUT: TA Nuorisopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto (toimintakate) TP212 TA213 TAE Muutos 214/213 % -26 % -4 % 3% Nuorisopalveluissa toteutetaan vuoden 214 aikana Etsivä nuorisotyö hanketta, johon on saatu valtion erityisavustusta 9.. Hankkeen kaupungin omarahoitusosuus on 34. euroa. Äänekosken keskustan nuorisotila Spotissa on valvottua toimintaa keskimäärin 28 tuntia viikossa, Suolahden nuorisotiloissa toimintaa on keskimäärin 28 tuntia viikossa, Konginkankaan nuorisotila Vaparissa on toimintaa keskimäärin 2 tuntia viikossa ja Sumiasten Sumpussa keskimäärin 4 tuntia viikossa. Nuorisotyöntekijöitä on kuusi, lisäksi on yksi täyttämätön vakanssi. Etsivän nuorisotyön työntekijöitä on kolme (hankerahoitus). Sivu 65

67 Toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 48 NUORISOPALVELUT: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Tavoite 2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Kehitetään yhteistyötä perusopetuksen, toisen Eri osaamisalueiden tiimit. Kouluyhteistyön asteen sekä sosiaali ja terveyspalvelujen kehittäminen yhdessä koulun oman kanssa. Kaikissa isommissa kuntakeskuksissa henkilökunnan kanssa (etsivien läsnäolo eri toimivat ja turvalliset nuorisotilat. Kulttuurisen oppilaitoksissa, nuorisotyöntekijöiden nuorisotyön kehittäminen. Monikulttuurisen ja välituntibreikit, eurooppalaisten kansainvälisen toiminnan kehittäminen. vapaaehtoisten työskentely kouluympäristössä). Koululuokkien ryhmäytykset. Ehkäisevän päihdetyön määrä. Henkilöstömäärä on suhteessa nuorisolain määrittelemiin vaatimuksiin kunnassa tehtävästä nuorisotyöstä ja verrokkikuntiin. Etsivien asiakasmäärät. Nuorisotilojen aukioloajat, määrä ja niiden kunto. Eri nuorisotilojen kulttuuriset tapahtumat ja nuorisopalveluiden tukemat tai tuottamat kulttuuriharrasteryhmät. Bänditilojen määrä ja niiden kunto, bändien määrä ja ikärakenne. Nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen. Nuorisotiedotuksen kehittäminen. Nuorisovaltuuston toiminnan eri muodot. Kaikissa nuorisotiloissa talotoimikunnat. Nuorisotiedotuksen toimintojen määrä ja kävijöiden määrä Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 49 NUORISOPALVELUT: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) tavoitteet: Tavoite 1 Valtuustoaloitteen toimeenpano syksyllä 214 Henkilöstöresurssien kehitys Tavoite 2 Etsivän nuorisotyön hankkeen jatkaminen ja toiminnan vakinaistaminen Henkilöstöresurssien kehitys. Ministeriön avustus. Asiakkaiden määrä. Toiminnan laajuus ja merkittävyys Sivu 66

68 3.5 Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Tekninen lautakunta vastaa tilaajana toimitilojen suunnitteluttamisesta, rakennuttamisesta ja huolehtii rakennuttajavalvonnasta sekä isännöitsijävelvoitteista ja omaisuuden arvon säilymisestä. Toimiala rakentaa tai rakennuttaa sekä hallitsee kunnan omassa käytössä olevia toimitiloja ja tilaajana vastaa niiden ylläpidosta ja hoidosta. Lautakunta vastaa yhdyskuntateknisen rakentamisen ja yleisten alueiden suunnittelusta ja rakentamisen valvonnasta sekä tilaajana hoidosta ja kunnossapidosta. Lautakunta toimii kunnan jätehuoltoviranomaisena ja valmistelee vesihuollon yleistä kehittämistä ja toiminta-aluepäätöksiä koskevat asiat. Lautakunta huolehtii kunnalle lainsäädännössä osoitetuista asuntotoimea, yksityisteitä, tie- ja vesiliikennettä ja romuajoneuvoja koskevista tehtävistä ja vastaa joukkoliikenneasioista. TAULUKKO 5 TEKNINEN LAUTAKUNTA: TA214 Muutos 214/213 % Tekninen lautakunta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Teknisen lautakunnan toimintaa muuttaa suuresti se, että kiinteistönhoito, liikenneväylien, puistojen ja yleisten alueiden hoito siirtyvät alkaen Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:n toiminnaksi. Siivous siirtyi jo tämän vuoden alusta. Hoitokulut kirjataan nyt palvelujen ostoina. Käyttötalouden tuloiksi tekninen toimi esittää euroa ( euroa 213), menoiksi euroa ( euroa 213), toimintakatteeksi euroa ( euroa 213). Tulot pienenevät euroa ja menot kasvavat euroa, vaikutus toimintakatteeseen on 93.3 euroa. Sivu 67

69 Kaupunginhallitus Talousarvio Johto ja hallinto Talotiimi Toiminta-ajatus Johto ja hallinto vastuualue sisältää teknisen toimen hallinnon ja joukkoliikenteen Talousarvion perustelut TAULUKKO 51 JOHTO JA HALLINTO: TA214 Toiminta ja talous säilyvät lähes ennallaan, tulot 4. euroa (57. euroa 213), menot euroa (481.7 euroa 213), toimintakate euroa (424.7 euroa 213). Kaupunki- ja seutuliikenteestä saatavien tulojen arvioidaan pienevän 17. euroa ja talousarviossa on huomioitu liikennejärjestelmätyöhön 11. euron määräraha Toiminta-ajatus Talotiimi vastaa kaupungin toimitilojen ylläpidosta, kunnossapidosta ja siivouksesta sekä hoitaa kiinteistöomaisuuteen liittyvät uudisrakennusja korjausinvestoinnit. Tavoitteemme on tarjota kaupungin palvelutoiminnan käyttöön turvalliset, terveelliset ja hyväkuntoiset tilat kustannustehokkaasti sekä taata kaupungin kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen Talousarvion perustelut TAULUKKO 52 TALOTIIMI: TA214 Muutos 214/213 % 171 Johto ja hallinto TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Muutos 214/213 % 172 Talotiimi TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Talotiimin tulot ovat euroa ( euroa 213), menot euroa ( euroa 213), toimintakate euroa ( euroa 213). Eli tulot pienenevät 46.2 euroa, menot kasvavat euroa ja vaikutus toimintakatteeseen on euroa. Talotiimin osalla menolisäykseen vaikuttavat uuden terveyskeskuksen käyttöönotto ja työpajatilojen siirtyminen talotiimin hoidettavaksi, vai- Sivu 68

70 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 kutus on Kiinteistönhoitokustannukset (kiinteistöhoito ja siivous) nousevat noin 35. euroa. Talotiimin osuus teknisen lautakunnan 153. euron säästötavoitteesta on 13. euroa ja se on kohdistettu kunnossapitoon sekä energiansäästöön. Vuokriin on esitetty 2 %:n korotus Toiminnalliset tavoitteet TAULUKKO 53 TALOTIIMI: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Terveyskeskushankkeen aikataulun mukainen valmistuminen. Valmistuminen maaliskuussa 214 Tavoite 2 Tavoite 3 Tilaajaorganisaation toiminnan kehittäminen ja ulkoisten konsulttipalvelujen käytön vähentäminen. Sopimusten teko rakentamisen, suunnittelun ja huoltosopimusten osalta. Ulkoisten konsulttipalveluiden käyttö verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Sopimusten allekirjoitukset Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 54 TALOTIIMI: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Kiinteistöstrategian laatiminen syyskuun loppuun mennessä. Kiinteistöstrategian valmistuminen Kunnallistekninen tiimi Toiminta-ajatus Kunnallistekninen tiimi vastaa katujen ja puistojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta, jätehuollon järjestämisestä sekä satamista Talousarvion perustelut TAULUKKO 55 KUNNALLISTEKNINEN TIIMI: TA214 Muutos 214/213 % 173 Kunnallistekninen tiimi TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Sivu 69

71 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Kunnallisteknisen tiimin tulot ovat euroa (86.3 euroa 213), menot euroa ( euroa 213), toimintakate euroa ( euroa). Eli vaikutus toimintakatteeseen on 34.6 euroa. Suurimmat muutokset tuloihin ja menoihin aiheuttaa se, että konekeskuksen 495. euron tulot ja menot eivät enää näy talousarviossa. Palvelu on muuttunut pääosin liikenneväylien ostopalveluiksi. Katujen ja puistojen hoitokustannukset nousevat vuositasolla noin 65. euroa. Jätehuollon perusmaksuja esitetään korotettavaksi 7/15 % aiheuttaen kiinteistöille huoneistokohtaisesti noin 1,5-2 euron korotuksen vuositasolla. Vaikutus kaupungin talouteen on 19. euroa. Sataman venepaikkamaksuja esitetään korotettavaksi 5 %. Vaikutus kaupungin talouteen on 1.78 euroa. Kunnallisteknisen tiimin säästötavoite on 5. euroa ja se kohdistuu katujen kunnossapitoon ja energian kulutukseen, vaikutus 3. euroa ja puistojen kunnossapitoon, vaikutus 2. euroa Toiminnalliset tavoitteet TAULUKKO 56 KUNNALISTEKNINEN TIIMI: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Tavoite 4 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Kunnallistekniikan toteuttaminen hyväksyttävien sopimusten mukaisesti. (Hirvaskankaan jatkokehittäminen) Äänekosken rantapuiston suunnitelmien toteuttaminen investointiohjelman mukaisesti. Tilaajaorganisaation toiminnan kehittäminen ja ostopalvelujen hallinta katujen ja puistojen hoidossa. Katujen peruskorjauskohteiden rakentamisjärjestyksen laatiminen syksyyn 214 mennessä. Toteutuneet kohteet Toteutuneet työt Asukkaiden palaute Suunnitelman valmistuminen Sivu 7

72 3.6 Ympäristölautakunta Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Lautakunnan perustehtävänä on huolehtia ympäristölautakunnan alaisista lupa- ja valvonta- ja seurantatehtävistä sekä rakentamisen ja ympäristönsuojelun ohjauksesta ja neuvonnasta, tavoitteena edistää hyvää rakentamistapaa ja kaupunkikuvaa sekä luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen huomioon ottamista kunnan toiminnassa. Perustehtävästä aiheutuvien kustannusten osuus lautakunnan talousarviossa on pieni. Leijonanosan vie pelastustoimi (Jyväskylä) ja muut ylikunnallisesti hoidetut tehtävät eli ympäristöterveydenhuolto (Laukaa) ja maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut (Saarijärvi). Tavoitteita ja mittareita voidaan asettaa ja suoritteita seurata vain perustehtävään kuuluvissa asioissa. TAULUKKO 57 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: TA214 Lupa- ja valvonta-asiat Ympäristölautakunnan alaisen toiminnan lupasuoritteita ovat rakennuslupa-, toimenpidelupa-, purkulupa-, maisematyölupa-, ympäristölupa- ja maa-aineslupapäätökset sekä meluilmoituspäätökset. Nämä ovat maksullisia. Suoritteiden määrä riippuu hakemusten määrästä, joten niihin ei voi ennalta vaikuttaa. Päätöksistä hakemuksiin vesihuoltolaitoksen verkostoista vapauttamiseksi ei voi periä maksua. Ympäristönsuojelun valvonta on maksutonta, mutta maa-ainesten otosta ja rakentamisen valvonnasta veloitetaan taksan mukainen maksu. Ympäristönhoidon jälkivalvonta tapahtuu viranhaltijoiden tarkastuksin ja kehotuksin sekä lautakunnan katselmuksin ja tarpeen vaatiessa määräyksin ja viimekädessä pakkotoimin. Valvonta on maksutonta. Teettämiskustannuksiin laiminlyöjän kustannuksella ei ole varauduttu talousarviossa. Ympäristön tilan seuranta Muutos 214/213 % Ympäristölautakunta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Ympäristötoimi hoitaa jatkuvaa ilmanlaadun seurantaa teollisuuden, energiantuotannon ja Äänekosken kaupungin lukuun. Kustannukset peritään sopimuskumppaneilta. Kaupungin kuluja ilmanlaatuun vaikutta- Sivu 71

73 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 vana toimijana ei ole laskutettu sisäisesti. Myös vesistöveden laatua seurataan. Hyvän rakennustavan ja kaupunkikuvan edistäminen Hyvää rakentamistapa ja kaupunkikuvalliset asiat ovat osa lupaharkintaa ja valvontaa. Ne ovat esillä myös teknisen ja ympäristötoimen sekä kaavoituksen viikkopalaverissa. Luonnonsuojelu ja kestävä kehitys Luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen, erityisesti luonnontaloudellisen näkökulman esillä pitäminen, kuuluvat ympäristönsuojelun edistämistehtävään, jota toteutetaan mm. kaavalausunnoissa ja sidosryhmätyössä sekä kaupunginhallituksen hyväksymän kaupungin ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon yhteydessä. Ympäristöpolitiikan tavoitteiden pohjalta laadittavan toimenpideohjelman on lautakunnan oman toiminnan osalta määrä valmistua vielä vuonna 213. Sitovalla tavoitteella "rappeutuneiden luontopolkujen kunto tarkastetaan ja suunnitellaan tarvittavat korjaustoimenpiteet osallistutaan ympäristöohjelman toteuttamiseen ja tuetaan kaupungin pitkäaikaista tavoitetta tukea toimenpiteitä kaupungin viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Voimavarat Lautakunnan alaisesta seitsemästä henkilöstä neljän henkilökohtainen eläkeikä täyttyy suunnittelukauden aikana. Talousarviovuonna henkilöstö ilman uusia rekrytointeja vähenisi 1,4 henkilötyövuodella. Rakennusluvat myöntävän johtavan rakennustarkastajan virka on tarkoitus täyttää (täyttölupamenettely). Ympäristönsuojelussa syntyy 2 % säästö yhden viranhaltijan henkilöstömenoista. Toimistohenkilökuntaa, jota tarvitaan perinteisten toimistotehtävien ohella hoitamaan aktiivista asiakaspalvelua erityisesti rakennusvalvonnassa, on vähennetty jo talousarviovuonna 213. Sivu 72

74 3.6.3 Toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 58 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Tavoite 4 Tavoite 5 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Toteutetaan myöhemmin täsmentyviltä osin ympäristöohjelmaa, jonka on määrä lautakunnan toimialan osalta valmistua vuonna 213. Aktiivista ympäristönhoidon valvontaa kohdennetaan kaupunkikuvallisesti merkittäville alueille Rakennuslupahakemusten/suunnitelmien tasoa kehitetään edelleen Rappeutuneiden luontopolkujen kunto tarkastetaan ja suunnitellaan tarvittavat korjaustoimenpiteet (edellyttää osa-aikaista ympäristösuunnittelijaa) Lakisääteiset lupa- ja valvontatehtävät hoidetaan kohtuullisessa ajassa ja sekä muodon että sisällön osalta laadukkaasti Määritellään myöhemmin. Katselmuspöytäkirjat ja kehotuskirjeet Pihasuunnitelmien määrä ja arkkitehtitasoisen rakennussuunnittelun määrä Kunnostussuunnitelma valmis Käsittelyaika (valmiista hakemuksesta päätökseen) Muuttumattomuus hallinto-oikeudessa Tavoite 6 Jatketaan vanhojen rakennuslupatietojen saattamista koneelliseen muotoon Rakennusrekisteri päivitetty ja lupatiedot löytyvät kattavasti kiinteistötunnuksella Ympäristövalvonta Toiminta-ajatus Ympäristövalvonnan vastuualueelle sisältyvät ympäristöhallinnon, ympäristönsuojelun ja ilmanlaadun tarkkailun kustannuspaikat. Vastuualueen toiminta-ajatuksena on huolehtia ympäristölautakunnan alaisesta kehittämisestä, yleishallinnosta ja kokousasioista sekä ympäristönsuojelun lupa- valvonta- ja seurantatehtävistä. Sivu 73

75 Talousarvion perustelut Ympäristöterveydenhuolto Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 59 YMPÄRISTÖN VALVONTA: TA214 Ympäristöhallinnon tulosalueella hoidetaan lautakunnan kokouksiin ja yleishallintoon liittyvät rakennusvalvonnalle ja ympäristönsuojelulle yhteiset menot. Henkilöstöä on,8 henkilötyövuoden verran. Ilmanlaadun valvonta, johon on ohjattu puolet osa-aikaisen ympäristötarkastajan palkasta, katetaan lähes kokonaan laskuttamalla sopimuskumppaneita eli teollisuutta ja energian tuotantoa. Ympäristönsuojelun tulosalueella toteutetaan kahden henkilötyövuoden panostuksella ympäristönsuojeluviranomaisen, maaainesviranomaisen ja maisematyölupaviranomaisen lakisääteisiä lupaja valvontatehtäviä. Vastuualueen tuloarvio on 41.9 euroa (+2.6 ), menoarvio (-15.2) Toimintakate 22.4 euroa ( ). Säästö syntyy höyläämällä menoja ja jättämällä tässä vaiheessa hakematta täyttölupaa osaaikaisen ympäristötarkastajan puolikasvirkaan. Tilapäisen projektihenkilön palkkaukseen on varauduttu pienellä summalla. Tarvetta on osaaikaiselle palkkatuetulle projektityöntekijälle, joka yhdessä muiden hallintokuntien kanssa tekisi kaupunkikuvan parantamiseen liittyviä töitä. Lisätuloja odotetaan saatavan maltillisella taksankorotuksella (ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, maa-ainestaksa) Talousarvion perustelut TAULUKKO 6 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO: TA214 Muutos 214/213 % 176 Ympäristövalvonta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Muutos 214/213 % 177 Ympäristöterveydenhuolto TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot 92 Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Äänekosken kaupungin maksuosuus Laukaan kunnalle on arvioitu samaksi kuin vuoden 213 talousarviossa (31. ). Sivu 74

76 Kaupunginhallitus Talousarvio Rakennusvalvonta Maaseutuasiat Toiminta-ajatus Vastuualueella on rakennustarkastuksen kustannuspaikka. Rakennusvalvontaan liittyvä yleishallinto sisältyy ympäristöhallinnon kustannuspaikkaan. Rakennustarkastuksen perustehtävänä on huolehtia rakentamisen luvista sekä sitä koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta sekä rakennetun ympäristön valvonnasta tavoitteena edistää hyvää rakentamistapaa ja kaupunkikuvaa Talousarvion perustelut TAULUKKO 61 RAKENNUSVALVONTA: TA214 Tulot ovat euroa (lisäystä 5.1 euroa), menot 21.3 (+ 6 euroa) toimintakate 84.1 euroa (+ 5.7 euroa). Tuloissa on varauduttu rakennusvalvonnan taksan korottamiseen noin 1 %. Henkilöstöön kuuluvat johtava rakennustarkastaja, rakennustarkastaja, lupasihteeri ja toimistosihteeri (5 %) Talousarvion perustelut TAULUKKO 62 MAASEUTUASIAT: TA214 Muutos 214/213 % 178 Rakennusvalvonta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Muutos 214/213 % 179 Maaseutuasiat TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Äänekosken kaupungin maksuosuus Laukaan kunnalle on arvioitu samaksi kuin vuoden 213 talousarviossa (75. ). Sivu 75

77 Kaupunginhallitus Talousarvio Pelastustoimi Talousarvion perustelut TAULUKKO 63 PELASTUSTOIMI: TA214 Muutos 214/213 % 18 Pelastustoimi TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Äänekosken kaupungin maksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitokselle on 1.68,863, missä on kasvua edelliseen vuoteen (3,4 %). Lisäksi talousarviossa on säilytetty 5. euron määräraha kunnan öljyntorjuntaviranomaisen tehtäviin. Sivu 76

78 3.7 Vapaa-aikalautakunta Toiminta-ajatus Talousarvion perustelut Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Vapaa-aikalautakunta vastaa Äänekosken vapaa-aikapalveluista ja ratkaisee kirjasto-, kulttuuri-, museo- ja liikuntalain tai muun vapaan sivistystoimen lainsäädännön mukaiset kunnille kuuluvat asiat. Tavoitteena tuottaa yhdessä eri toimijoiden (järjestöt, yksityiset) kanssa laadukkaita ja monipuolisia vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluita huomioiden palveluiden tuottamisessa kaikki kuntalaiset ja ennaltaehkäisyn merkityksen. TAULUKKO 64 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA: TA Hallinto ja muu harrastustoiminta Talousarvion perustelut TAULUKKO 65 HALLINTO: TA214 Muutos 214/213 % Vapaa-aikalautakunta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Kulttuurityö 151 Hallinto ja muu harrastustoiminta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot Toimintakulut Netto (toimintakate) Vastuualue sisältää Kansalaisopiston avustuksen, kotitaloustoiminnan järjestämisen, kyläyhdistysten avustukset, sosiaali- terveys ja eläkeläisyhdistysten avustukset, luottamushenkilöiden palkkiot ja vapaaaikatoimen hallintokulut, jossa on 1,5 henkilön vuosipalkat Toiminta-ajatus Edistää, tukea ja organisoida kulttuuritoimintaa kunnassa. Järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Luoda yhteistyössä vapaa- Sivu 77

79 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 aikalautakunnan kanssa avustustoiminnalla mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammattitaitoiselle taidetoiminnalle. Koordinoida ja organisoida paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä sekä kotiseututyötä Talousarvion perustelut TAULUKKO 66 KULTUURITYÖ: TA Kulttuurityö TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot Toimintakulut Netto (toimintakate) Muutos 214/213 % -21 % % 1% Kulttuuritoimen tavoitteiden saavuttaminen ratkaistaan seuraavilla painopisteillä: - Museotoimi, siellä kaupunginmuseo ja taidemuseo ja niiden näyttelytoiminta. Tehdasmuseo harkinnassa. kustannukset Näyttelyjen järjestäminen Hoikkassalissa ja tapahtumat pääasiassa Suolahtisalissa sekä Painotalolla ja pienessä määrin muualla kunnan alueella kustannukset Taloudellinen ja toiminnallinen tuki kulttuuriyhdistyksille ja muille kulttuuritoimijoille sekä taiteen perusopetuksen ostopalvelut kustannukset Matkailutoiminta kustannukset 4.5 Näitä tavoitteita saavuttamaan on palkattu museolle kaksi viranhaltijaa palkkauskulut 93.1 ja yleisen kulttuuritoimen osalle 3 työntekijää, palkkauskulut Palkattujen määrä pysyy entisellään. Sivu 78

80 Toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus Talousarvio 214 TAULUKKO 67 KULTUURITYÖ: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 1 Tavoite 2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Museotoimen näyttelyt rakennetaan talousarviokäsittelyn yhteydessä tehtävän tilaratkaisun mukaisena Hankitaan liikuteltava nouseva katsomo Painotalon isoon saliin. Näyttelyt toteutettu suunnitellun mukaisena Nouseva liikuteltava n. 18 hengen katsomo hankittu Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 68 KULTTUURITYÖ: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Tavoite 2 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Selvitetään ja ratkaistaan toimiiko Äänekosken museotoimi yhdessä vai kahdessa rakennuksessa Syyskaudesta enemmän yhtäaikaista käyttöä Painotalon eri tiloihin. Museorakennusten määrä Tilaisuuksien määrä Kirjastotoiminta Toiminta-ajatus Tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Samoin edistää vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sisältöjen kehittymistä Talousarvion perustelut TAULUKKO 69 KIRJASTOTOIMINTA: TA214 Muutos 214/213 % 153 Kirjastotoiminta TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Kirjastotoimintaa ylläpidetään neljässä eri kiinteässä tilassa: Äänekoskella pääkirjastossa, Suolahdessa, Konginkankaalla ja Sumiaisissa. Kirjastoautotoiminta lopetettiin vuoden 213 aikana. Sivu 79

81 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Menot Suurimmat menoerät ovat henkilöstön palkat, kirjastoaineistomenot ja toimisto-, pankki- ja atk-palvelut. Näillä täytetään kirjastolain velvoitetta kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöstä sekä uusiutuvasta kirjastoaineistosta ja välineistöstä. Henkilöstömenojen näennäinen kasvu johtuu Suolahden kirjaston työntekijöiden palkkojen näkymisestä täysimääräisinä kirjaston menoissa, kirjaston päästyä takaisin oikeisiin tiloihin. Sumiaisten kirjastovirkailijan eläkkeelle jäämisestä aiheutuu lisäkulua, koska kirjasto on pidettävä auki pitkän loman ajan. Toiminnan painopistealueena on uuden Keski-kirjastoverkon toiminnan vakiinnuttaminen. Tulot Tulot kerääntyvät pääosin sakkomaksuista Toiminnalliset tavoitteet TAULUKKO 7 KIRJASTOTOIMINTA: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) tavoitteet: Tavoite 1 Keski-kirjastojen yhteistyön vakiinnuttaminen - palvelut sujuviksi ja helposti saavutettaviksi yli kuntarajojen. Uusien mahdollisuuksien haltuunotto toteutunut, toimivat kuljetukset, asiakaspalaute, seutulainojen määrä, markkinointi Tavoite 2 Kartoitetaan tarve/mahdollisuudet korvaaviin palveluihin kirjastoauton tilalle. Pahinta palveluvajetta yritetään paikata jääneillä resursseilla. Kirjasto kouluille -hanketta jatketaan. Kartoitus tehty, siirtokokoelmia kouluilla, Kirjasto kouluille -hanke valmis Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 71 KIRJASTOTOIMINTA: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Tavoite 1 Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Pudonnut kävijä- ja lainamäärä palautuvat osittain - näkyvät suoritehinnoissa, kirjastokäynnin hinta ja lainan hinta Ovatko suoritehinnat laskeneet Sivu 8

82 Kaupunginhallitus Talousarvio Musiikkiopisto Toiminta-ajatus Ala-Keiteleen musiikkiopisto antaa oppilaan yksilölliset ominaisuudet ja tavoitteet huomioon ottavaa musiikin- ja soitonopetusta, jonka päämääränä on soitto- tai laulutaidon perusteiden oppiminen, niiden edelleen kehittäminen sekä elinikäisen myönteisen musiikkisuhteen luominen Talousarvion perustelut TAULUKKO 72 MUSIIKKIOPISTO: TA Musiikkiopisto TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot Toimintakulut Netto (toimintakate) Muutos 214/213 % 7% 4% 3% Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä on tuntia ja valtionosuus on laskettu yksikköhinnalla 74,66 /opetustunti. Valtionosuusprosentti on 57 %. Oppilaspaikan arvioitu hinta kunnille perus- ja opistotasolla on TAE214: 1.26 / oppilas TP212 oli 1.12 / oppilas TA213 on / oppilas ja varhaisiän musiikkikasvatuksessa 191 / oppilas Palkat 4: nousua 29.9 euroa: vuosisidonnaisia lisiä tulee kahdelle viranhaltijalle, osa-aikaisella ollut opettaja palaa kokoaikatyöhön, rehtori palaa vuorotteluvapaalta. Talousarviovuonna 214 viranhaltijoilla on hiukan enemmän ylitunteja kuin vuonna 213. Em. johtuu oppilaiden soitinvalinnoista. 41: nousua 6.4 euroa: vuosisidonnaisia lisiä tulee neljälle tuntiopettajalle ja päätoimisia tai yhteispäätoimisia tuntiopettajia on aiempaa enemmän (palkka maksetaan myös kesältä). Sivutoimisia tuntiopettajia on vain kolme (palkka maksetaan vain opetusviikoilta). Vuoden 214 viikkotuntimäärä on kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 213. Syksystä alkaen on lukukausimaksuissa pääsääntöisesti 5 euron korotus ( lukukausimaksuja korotettiin 1 eurolla). Sivu 81

83 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Vuokrat Vuokramenojen nousu 12.1 eurolla aiheutuu musiikkileikkikouluopetuksen siirrosta asianmukaisempiin tiloihin TEKE:lle. Lisäksi on huomioitu alkaen musiikkiopiston autotallirakennuksen poistuminen opetuskäytöstä ja siellä olevan rumpu- ja bändiopetuksen siirto väistötiloihin (mahdollisesti myös TEKE:lle). TEKE:n vuokramenot 7 /m2 (ei sisällä siivousta) Toiminnalliset tavoitteet TAULUKKO 73 MUSIIKKIOPISTO: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Tavoite 1 - Toimialueen eri opetuspisteissä kartoitetaan kaikki mahdolliset opetuskäyttöön soveltuvat tilat - Selvitetään nykyisin pääopetuspisteenä olevan VPK -talon, autotallin ja piha-alueen muutosmahdollisuudet tarpeita vastaaviksi - Laaditaan VPK:n tontin alueen kiinteistöjen ja piha-alueen muutossuunnitelma yhdessä VPK.n kanssa - Yhdessä VPK:n kanssa hankesuunnitelmaa viedään eteenpäin sekä laaditaan toimenpiteille aikataulu Toteutuneet opetuspaikat ja niiden soveltuvuus annettuun opetukseen Valmis VPK: n tontin ja kiinteistön kehittämissuunnitelma ja toimenpiteiden aikataulu Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 74 MUSIIKKIOPISTO: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Tavoite 1 Oppilaspaikan hinta kunnille perus- ja musiikkiopistotasolla pysyy arvioidussa Perus- ja musiikkiopisto-tason oppilaspaikan hinta kunnille 1 26 / oppilas Varhaisiän musiikkikasvatuksen oppilaspaikan hinta kunnille 191 / oppilas Äänekosken nettomenot pysyvät kohtuullisella tasolla Ala-Keiteleen musiikkiopiston järjestämän musiikinopetuksen hinta ylläpitäjäkunnalle 24 8 / Äänekosken netto (sis. sisäiset vuokrat ja vyörytyserät) 1,15 / Äänekosken asukas (2 132 as) Sivu 82

84 Kaupunginhallitus Talousarvio Liikuntatyö Toiminta-ajatus Liikuntapalvelut ylläpitävät laadukasta ja monipuolista liikuntapaikkaverkostoa ottaen huomioon kaikki kunnan asukkaat. Toimii yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa avustamalla niiden toimintaa ja järjestämällä eri tapahtumia niiden kanssa. Seurojen avustamisessa on painopiste nuorisoliikunnan tukemisessa. Liikuntapalvelut järjestävät erityisryhmille ja ikääntyvälle väestölle liikuntaneuvontaa ja ryhmäliikuntaa Talousarvion perustelut TAULUKKO 75 LIIKUNTATYÖ: TA214 Menot Muutos 214/213 % 155 Liikuntatyö TP212 TA213 TAE214 Toimintatuotot % Toimintakulut % Netto (toimintakate) % Liikuntatyön hallinnon kuluissa ovat 1,5 henkilön vuosipalkat, liikuntajärjestöjen, SS-Jäähallin avustukset ja hyvin menestyneiden urheilijoiden stipendit. Seura-avustuksia on pienennetty liittyen kaupungin vakauttamisohjelmaan. Ohjaus- ja kurssitoimintaan ja terveysliikuntaprojektiin on varattu erityisryhmien liikunnan sisältyvät menot ja tulot. Liikuntapaikkojen kunnossapito ja valvonta on siirretty Kiinteistöhoitoyhtiön hoidettavaksi ostopalveluna. Määrärahat on varattu palveluiden ostoina, sisältäen kuuden työntekijän palkkakustannukset. Molempien uimahallien kaikille vakinaiselle henkilöstölle (uimaopetus, valvonta, kassapalvelut, yhteensä 8 henkilöä) on talousarviossa varattu palkkausrahat täysimääräisinä. Äänekosken liikuntatalo-uimahallin vastaavan hoitajan palkkauskulut on varattu liikuntatoimen talousarvioon ja yhden kentänhoitajan palkkauskuluille on puolen vuoden määrärahavaraus. Äänemäen laskettelurinnettä hoidetaan edelleen yhteistyösopimuksen puitteissa Äänekosken Urheilijoiden kanssa, keilahallitoimintaa ylläpitää yksityinen palvelun tuottaja, kaupungin toimiessa tilan vuokraajana. Osa haja-asutusalueiden eri liikuntapaikkojen (ladut, kentät, uimarannat) kunnossapito hoidetaan seurojen, yhdistysten ja yksityisten henkilöiden toimesta. Sivu 83

85 Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Tulot Liikuntapalveluiden tulot kertyvät uimahallien käyttömaksuista, kuntoja voimailusalin maksuista, eri tilojen vuokrista ja erilaisista ryhmäliikuntamaksuista. Liikuntatalon voimailusaliin asetettiin alkaen samansuuruiset käyttömaksut, jotka ovat kuntosalissa. Lautakunta määrittelee 213 taksat aikuisten kilpailu- ja maksullisten tapahtumien vuokriksi vuoden 214 alkuun. Tuloihin on arvioitu lautakunnan päättämät uimahallimaksujen korotukset vuoden 214 alussa Toiminnalliset tavoitteet TAULUKKO 76 LIIKUNTATYÖ: TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet: Tavoite 2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) VesiVelho 65 kävijää, Suolahden uimahalli 25 kävijää, liikuntatiloilla yli 3 kilpailutapahtumaa/v. Seura-avustuksissa painotus nuorisoterveysliikunnan järjestämisessä. Liikuntakalenterin julkaiseminen, yhteistyö perusturvan toimialan kanssa. Ryhmäliikunnoissa 32 eriryhmää, senorikorttien käytön lisääminen (v.212,231), tavoite 35 vuonna 214. Kävijäämäärät, tapahtumat, nettokulut/kävijä uimahalleissa vrt 212 Nuorisoliikuntaan myönnetyn avustuksen määrä, liikuntaryhmien määrä, seniorikorttien määrä, seurojen nuorisoliikkujien määrä (lisenssit) Tavoite 3 Valtakunnallisia tapahtumia Äänekoskella 2-4 vuosittain (v. 213 ollut 3). Laaditaan erilaisia uusia yhteistyösopimuksia paikallisten järjestöjen kanssa aktivoiden näin kolmatta sektoria. Tapahtumien lukumäärä, näkyvyys julkisuudessa (imagohyöty), yhteistyösopimusten lukumäärä Taloudelliset tavoitteet TAULUKKO 77 LIIKUNTATYÖ: TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet: Sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 214 Seuranta / mittarit (214) Tavoite 1 Vuoden 214 talousarvioon varattu määräraha riittää nykyisten alueiden kunnossapitoon Talousarvion toteutuminen, kuntalais- /asiakaspalaute Sivu 84

86 4 INVESTOINTISUUNNITELMA Kaupunginhallitus Talousarvio 214 Äänekosken kaupungin investointien omahankintamenot vuodelle 214 ovat 19,1 miljoonaa euroa, joten laskua vuoden 213 talousarvion mukaisiin investointeihin on 3,5 miljoonaa euroa. Vuosien investointien omahankintamenojen keskiarvo on noin 1, miljoonaa euroa ja poistojen keskiarvo on n. 5,3 miljoonaa euroa/vuosi. Verrattuna investointien omahankintamenojen keskiarvoon, on vuoden 214 investointien määrä kaksinkertainen ja poistoihin nähden lähes nelinkertainen. Suurimpia lähivuosien investointeja ovat terveyskeskus, koulujen peruskorjaukset/rakentamiset ja uimahallin peruskorjaus. Tällä investointivauhdilla kaupunki velkaantuu edelleen. Vuosina investointitaso näyttäisi hiukan tasaantuvan, ellei mitään uusia ennalta arvaamattomia kohteita ilmaannu. Investointien taso on kuitenkin aivan liian suuri verrattuna kaupungin arvioituihin vuosikatteisiin. Tästä syytä kaupungin velkaantuminen jatkuu. Investointikohteita tulisi karsia ja jaksottaa pidemmälle aikavälille siten, että vuosittainen investointitaso olisi vuosina noin 7,5 miljoonaa euroa/vuosi ja vuosina noin 8,5 miljoonaa euroa/vuosi. TAULUKKO 78 NETTOIVESTOINNIT, POISTOT, VUOSIKATE Sivu 85