BIOJÄ"TTEEN ERlLLISKERÄ"YKSEN TOTEUTUMINEN ELINTARVIKEMYY MÅLÖISSÄ" JA RA VINTOLOISSA OULUSSA 1997

Transkriptio

1 BOJÄ"TTEEN ERlLLSKERÄ"YKSEN TOTEUTUMNEN ELNTARVKEMYY MÅLÖSSÄ" JA RA VNTOLOSSA OULUSSA lOJÄTE " Oulull kaup"uki Yl1/päristövirasto ~ Raportti 4/1997 [1 Olllu

2 SSÄLLYSLUETTELO 1. LUKJALLE JOHDANTO OULUN KAUPUNGN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET SELVTYKSEN TOTEUTUS SELVTYKSEN TULOKSET Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen Syntyvän biojätteen määrä Jätehuollon toteutus biojätteen osalta Pakkausmateriaalien erottelu elintarvikemyymälöissä Erilliskeräyksen toteutuminen ravintoloiden asiakaspuolella Henkilökunnan opastus Muiden hyötyjätejakden erilliskeräys Biojäteastioiden tyhjennys B OJa.-- t eas t" 101 d en ku n t 0 Ja. SJO "'t us... ' Biojätejakeen puhtaus YHTEENVETO LllTTEET LllTE 1. Kesksiä tietoja selvityksessä mukana ollden elintarvikemyymälöiden biojätehuollosta. LTE 2. Kesksiä tietoja selvityksessä mukana ollden ravintoloiden biojätehuollosta.

3 3 1. LUKJALLE Tämä selvitys on osa Oulun kaupungin ympäristöviraston tekemää jätehuollon viranomaisvalvontatyötä. Selvityksen toteutuksesta sekä raportoimusta vastaa maantieteen opiskelija Susanna Lehtola. Työn ohjaajana on toinlinut Eeva Rska Oulun kaupungin ympäristövirastosta.

4 4 2. JOHDANTO Oulun kaupungissa biojätteen erilliskeräys aloitettiin l Ruskon jättdenkäsittelyalueella biojäte kompostoidaan suurissa aumakompostssa, jonka jälkeen tuotteena saatava maanparannuskomposti käytetään kaupungin viherrakentamiseen tai myydään. Vuonna 1995 Ruskon jättdenkäsittelyalueelle tuotiin 2308 tonnia biojätettä kompostoitavaksi ja vuonna 1996 jätteen määrä oli kasvanut 3721 tonniin. Biojätteen kuljetuksesta Ruskonjättdenkäsittelyalueelle huolehtii tällä hetkellä kahdeksan eri ttä, jotka ovat tehneet kuljetuksesta erilliset sopimukset kunkin kiintstön kanssa. Elintarvikemyymälöissä sekä ravintoloissa syntyy paljon kompostoitavaksi kelpaavaa biojätettä. Oulun kaupungin jätehuoltomääräykset velvoittavat mm. ravintola- ja liikekiintstöt keräämään biojätteen erilleen, mikäli sitä syntyy yli 50 kg viikossa. Selvityksessä kartoitettiin miten velvoitteen piiriin kuuluvat elintarviket sekä ravintolat noudattavat tätä määräystä. Mukana selvityksessä oli 51 oululaista toimipaikkaa. 3. OULUN KAUPUNGN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Oulun kaupungin ylset jätehuoltomääräykset on annettu vuonna 1994 voimaan tulleen jätelain nojalla. Samoin kuin jätelailla, myös jätehuoltomääräyksillä pyritään ehkäisemään jättden syntymistä ja vähentämään niiden määrää ja haitallisuutta sekä estämään jättden käsittelystä aiheutuvia haittoja. Jätehuoltomääräyksissä määrätään tarkemmin muun muassa jättden hyödyntämisestä, käsittelystä ja keräyksestä. Jätehuoltomääräyksissä komposti- eli biojätteellä tarkoitetaan eloperäistä, kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä. Muun muassa toimisto-, liike-, teollisuus-, koulu- ja ravintolakiintstöillä on kompostijäte kerättävä erilleen, mikäli sitä syntyy yli 50 kg viikossa. Tämän lisäksi kompostijäte on kerättävä erilleen niissä asuinkiintstöissä, joissa on vähintään 10 huonstoa. Biojäteastioiden tyhjennys on tehtävä vähintään kerran viikossa tai tarvittaessa useammin. Jätehuoltomääräyksissä on mm. seuraavanlaisia keräysvälintä, -paikkoja ja -tiloja koskevia teknisiä perusvaatimuksia: Biojäteastiat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, -että ne ovat jatkuvasti tiiviitä ja kuormauskäsittelyn kestäviä ja -ettvät ne aiheuta terveydellistä haittaa tai ympäristön likaantumista. Biojäteastioiden sijoitus on niteltava mm. niin, -ettvät astiat ole auringonvalossa, -ettvät astiat ole epätasaisella pohjalla, -että kuormaus jätteenkuljetusautoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta (yli 55 kg painavat astiat) ja -että jäteautolla on esteetön pääsy vähintään 5 metrin päähän astioista (alle 55 kg painavat astiat).

5 5 4. SELVTYKSEN TOTEUTUS Selvitys biojätteen erilliskeräyksestä toteutettiin elo-syyskuussa 1997 haastattelemalla sekä tekemällä havaintoja paikanpäällä 51 sellaisessa kohteessa, jotka arvioivat olevansa velvollisia keräämään biojätteet erilleen. Selvitys pyrittiin ulottamaan mahdollisimman suureen osaan velvoitteen piiriin kuuluvista oululaisista elintarvikemyymälöistä ja ravintoloista. Selvityksessä oli mukana 31 suurta tai keskikokoista elintavikeä sekä 20 ravintolaa. Ravintoloista 12 oli henkilöstöravintoloita. Kohtna ollsta toimipaikoista selvitettiin mm. seuraavia asioita: 1. Onko biojätteen erilliskeräystä toteutettu ja miten täydellisesti se toteutuu. 2. Keskimääräinen arvio siitä, kuinka paljon biojätettä syntyy viikossa. 3. Miten jätehuolto on toteutettu biojätteen osalta. 4. Erotellaanko elintarvikemyymälöissä biojättstä pakkausmateriaalit pois. 5. Toteutuuko ravintoloissa biojätteen erilliskeräys myös asiakaspuolella. 6. Henkilökunnan opastus biojätteen erilliskeräyksessä. 7. Kerätäänkö kiintstöllä erilleen muita hyötyjätejakta. 8. Kuinka usn biojäteastiat tyhjennetään. 9. Onko biojäteastiat asianmukaisessa kunnossa ja oikn sijoitettu. 10. Onko biojätejae puhdasta. 5. SELVTYKSEN TULOKSET 5.1. Biojätteen eriiskeräyksen toteutuminen Selvityksessä mukana ollsta 51 toimipaikasta 71 %:a ilmoitti keräävänsä biojätettä erilleen ja toimittavansa niitä hyötykäyttöön. Sen sijaan muiden toimipaikkojen biojäte päätyy vielä. Taulukossa 1 on esitetty biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen tarkasteluryhmittäin. Taulukko 1. Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen kohteessa on kohteessa ole kohtta yhteensä erilliskeräys erilliskeräystä suuret t keskikokoiset t henkilöstöravintolat 9 " J 12 muut ravintolat yhteensä Kaikista elintarvikemyymälöistä vain 65 % ilmoitti keräävänsä biojätettä erilleen. Suurissa myymälöissä esiintyy suhteessa eniten laiminlyöntejä, sillä vain alle puolet näistä toteuttaa erilliskeräystä. Kaikista mukana ollsta ravintoloista 80 % ilmoitti keräävänsä biojätettä erilleen.

6 6 Vaikka 36 toimipaikalla on biojätteen erilliskeräys, näistä vain noin viidennes ilmoitti lajittelevansa kaiken syntyvän biojätteen erilleen. Näin ollen suurimmalla osalla toimipaikoista biojätettä joutuu ainakin satunnaisesti. Niistä 15 toimi paikasta, joissa biojätteen erilliskeräys toteudu, neljä ilmoitti koklleensa erilliskeräystä, mutta lopettaneensa sen myöhemmin. Kahdessa tapauksessa syyksi ilmoitettiin se, että henkilökunta oli kokenut pakkausmateriaalin erottelun biojätteestä liian työlääksi ja aikaavieväksi. Yksi toimipaikka ilmoitti biojäteastioiden täyttyneen ulkopuolisten tuomista jättstä, mikä oli johtanut erilliskeräyksen lopettamiseen. Lisäksi osa toimipaikoista ilmoitti astioiden hajuhaittojen vaikuttaneen päätökseen. Hajuhaitat viittaavat kuitenkin astioiden puutteelliseen sijoitukseen ja huoltoon Syntyvän biojätteen määrä Useat haastateltavat kokivat syntyvän biojätteen määrän arvioinnin vaikeaksi, joten arviot ovat lähinnä taa-antavia. Selvityksessä mukana ollssa suurissa elintarvikemyymälöissä syntyy biojätettä keskimäärin noin 1300 litraa viikossa. Keskikokoisissa elintarvikemyymälöissä vastaava arvio on noin 350 litraa viikossa. Suurissa ravintoloissa syntyy viikossa keskimäärin noin 400 litraa ja keskikokoisissa ravintoissa noin 250 litraa biojätettä. Syntyvän biojätteen määrän sanottiin kuitenkin vaihtelevan paljon viikottain ja vuodenajoittain Jätehuollon toteutus biojätteen osalta Jätehuolto biojätteen osalta on yleensä hoidettu sopimuksella jätekuljetusliikkeen kanssa (34 toimipaikkaa). Vain yhdessä toimipaikassa biojättden sanottiin menevän sikalaan. Kahdessa toimipaikassa suurimman osan jätteeksi jäävistä elintarvikksta ilmoitettiin menevän eläinpihan eläimille. Näissä kolmessa toimipaikassa ilmoitettiin, ett eläimille päätyvissä biojättssä ole lihatuottta, vaan ne joutuvat bio- tai sekajäteastioihin. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (N:o 467/1994) mukaista lihaa sisältävien jättden kuumennuskäsittelyä tällöin tarvita Pakkaus materiaalien erottelu elintat"vikemyymälöissä Elintarvikkden, kuten vihannesten ja lpien pakkaamisessa käytetään paljon pakkausmateriaaleja, erityisesti muovia. Biojätttä erottelevissa 20 elintarvikessä selvitettiin, otetaanko pakkaukset erilleen biojättstä vai päätyvätkö pakatut biojätteet. Taulukossa 2 on esitetty tulokset jaoteltuina kauppojen koon mukaan. Taulukko 2. Biojättden pakkausmateriaalien erottelun toteutuminen elintarvikemyymälöissä suuret t keskikokoiset t yhteensä kaikki Pl akk ausmatenaa. l' elsta erote 11 aan n osa ollenkaan kohtta yhteensä

7 7 Kaikista biojätttä erilleen keräävistä elintarvikemyymälöistä 25 prosenttia ilmoitti purkavansa kaikki pakkaukset. Lopuilla pakattuja biojätttä päätyy ainakin vähän. Monet elintarvikemyymälöistä ilmoittivat tehokkaamman pakkausten purkamisen vaativan liikaa aikaa ja henkilökuntaa Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen ravintolan asiakaspuolella Ravintoloissa, joissa asiakkaat korjaavat lautasensa pöydästä niille tarkoitettuihin keräyspistsiin, tulisi myös asiakaspuolella olla järjestettynä biojätteen erilliskeräys. Kttiössä tapahtuvan lajittelun lisäksi selvityksessä tarkasteltiin myös ravintoloiden asiakas puolella tapahtuvaa lajittelua. Neljä ravintolaa ilmoitti järjestäneensä erilliskeräyksen myös asiakaspuolelle. Viidessä ravintolassa on pöytiintarjoilu, jolloin henkilökunta huolehtii lajittelusta ruuantähtden osalta. Stsemässä ravintolassa asiakkaiden ruuantähteet menevät ja neljässä ravintolassa lajittelua ole kttiössäkään. Yhdessä ravintolassa on asiakkaille järjestetty erilliset biojäteastiat vaikka biojätteen erilliskeräystä koko ravintolassa olekaan. Lisäksi muutamat ravintolat ilmoittivat lopettaneensa erilliskeräyksen asiakaspuolella biojätteen epäpuhtauksien vuoksi. Opaststa huolimatta asiakkaat vät olleet lajitelleet tarpeeksi huolellisesti bio- ja sekajätttä niille tarkoitettuihin astioihin Henkilökunnan opastus Kaikki ne 36 toimipaikkaa, joissa biojätteen erilliskeräys on järjestetty, ilmoittivat että henkilökuntaa on opastettu ainakin jonkin verran erilliskeräykseen liittyvissä asioissa. 4 toimipaikkaa myönsi henkilökunnan tarvitsevan lisäkoulutusta tai opastuksen olevan kesken. Kahdessa suuressa ssä sekä neljässä suuressa ravintolassa ainakin osalle henkilökunnasta on järjestetty tai tullaan järjestämään lähitulevaisuudessa ympäristökoulutusta, johon sisältyy myös biojätteen erilliskeräykseen liittyvää tietoa Muiden hyötyjätejakden erilliskeräys Kaikista hyötyjätejaksta n erilliskeräys on parhaiten toteutunut. Vain neljä 51:sta toimipaikasta ilmoitti laittavansa t sekajättden joukkoon. Näin ollen suurin osa niistäkin toimipaikoista, jotka vät lajittele biojätttä, lajittelevat kuitenkin t ja toimittavat ne hyötykäyttöön. Toimipaikoista 14 % ilmoitti erilliskeräävänsä paperia ja 14 % lasia (Taulukko 3). Lisäksi muutama toimipaikka ilmoitti keräävänsä uppopaistorasvaa ja yksi toimipaikka styroxia. Kahdessa toimipaikassa kaikki hyötyjätejakeet menevät vielä. Taulukko 3. Hyötyjätejakden erilliskeräys eri toimipaikoissa. (Ei asiakkaiden tuomat jätteet.) nro Toimipaikka Kohteen liolio Biojäte Pahvi Paperi Lasi 1 suuri x 2 suuri x x 3 suuri x

8 nro Toimipaildta Kohteen kolin Bioj;;te Pahvi PalJeri Lasi 4 suuri x x x 5 suuri x x 6 suuri x 7 suuri x 8 suuri x x 9 suuri 10 x 11 x x 12 x 13 x x 14 x x 15 x x 16 x 17 x 18 x x x 19 x 20 x 21 x x 22 x x 23 x x 24 x x 25 x x 26 x x 27 x x 28 x x 29 x x 30 x x 31 x x 32 muu ravintola x x 33 muu ravintola x 34 muu ravintola x x 35 muu ravintola suuri x x x 36 muu ravintola suuri x x x x 37 muu ravintola suuri x x x x 38 muu ravintola suuri x x 39 muu ravintola suuri x x x 40 henkilöstäravintola suuri 41 henkilästäravinlola suuri x 42 henkilöstäravintola suuri x x 43 henkilöstä ravintola x x 44 henkiästäravintola x 45 henkiiästäravintola x x 46 henkilästöravintola x x x 47 henkiästäravintola x x 48 henkiiästäravintola x x x 49 henkiiästäravintola x x x 50 henkiiästäravintola x x 51 henkiiästäravintola x x x 8

9 9 Metallijätteen erilliskeräystä ole järjestänyt vielä yksikään toimi paikka. Metallijäte tulee kuitenkin jätehuoltomääräysten mukaan kerätä erilleen, mikäli sitä syntyy yli 500 kg vuodessa. Kysnen määrä jätettä voisi syntyä mm. suurissa ravintoloissa, joissa säilyketölkkhin pakattuja tuottta käytetään säännöllisesti ruuanvalmistukseen. Elintarvikemyymälöissä ja ravintoloissa syntyy suuri määrä muovijätettä. Muovia kuitenkaan lajitella erilleen yhdessäkään selvityksessä mukana olleessa toimipaikassa. Muovin hyötykäyttö on valtakunnallisesti vielä ratkaisematta, sillä laajamittaista, kustannuksiltaan kohtuullista jatkokäsittelymuotoa ole Suomessa vielä löytynyt. Puhtaan muovijakeen erilliskeräys sen sijaan lienee järjestettävissä. Kehittämisen varaa asiassa esiintyykin niin toimipaikoilla kuin hyötyjätttä vastaanottavilla ja hyödyntävillä tahoilla. Muovijätettä tuottavissa toimipaikoissa syntyvään muovijätteen määrään voitaisiin vaikuttaa mm. vähentämällä pakkausmateriaalin käyttöä ja vaatimalla sitä myös tuottden toimittajilta Biojäteastioiden tyhjennys Kaikissa toimipaikoissa, joissa biojätteen erilliskeräys toteutuu, biojäteastiat tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisesti vähintään kerran viikossa. Keskimääräinen tyhjennysväli on 1,6 kertaa viikossa Biojäteastioiden kunto ja sijoitus Yleensä toimipaikoissa on asianmukaiset biojätteelle tarkoitetut 120 tai 240 astiat. Huomattavan epäsiisti biojäteastia tai säilytystila havaittiin vain kahdessa kohteessa. Biojäteastioiden suojaksi tarkoitettuja paperisäkkejä käyttävät melko useat toimipaikat, mutta niiden käytön lisääntyminen olisi toivottavaa. Astioiden sijoituksessa on ylsesti puuttta (Taulukko 4). Kolmasosalla toimipaikoista biojäteastiat ovat vailla kunnon näkösuojaa ja alttiina auringonpaisteelle, sateelle ja ilkivallalle. Jätekatokset ja varastokatokset suojaavat astioita auringolta ja sateelta, mutta lukitsemattomina vät suojaa ilkivallalta. Muutamat toimipaikat ilmoittivatkin biojäteastioidensa joutuneen ilkivallan kohteeksi. Hyvä sijoituspaikka biojätteelle on erillinen kylmähuone, johon ulkopuoliset vät pääse. Tällaisen kylmähuoneen on biojätteelle järjestänyt neljä ravintolaa. Taulukko 4. Biojäteastioiden sijoitus toimipaikoissa. t ravintolat kohteet yhteensä kylmähuone 4 4 jätekatos tai varasto astiat ilman asianmukaista suojaa yhteensä Biojätejakeen puhtaus Biojätejakeen puhtaus tarkistettiin kaikissa 34 toimipaikassa, joissa on biojäteastioita. Epäpuhtauksina havaittiin lähinnä pakkausmuoveja ja niitä havaittiin 18 prosentissa tapauksista. Kolmessa (3) toimipaikassa biojäteastiat oli juuri tyhjennetty. Taulukossa 5 on esitetty tulokset.

10 10 Taulukko 5. Havainnot biojätejakeen puhtaudesta. ole epäpuhtauksia on epäpuhtauksia yhteensä t ravintolat kaikki yhteensä LTTESSÄ 1 ja 2 on koottuna kesksiä tietoja tässä selvityksessä mukana ollden elintarvikemyymälöiden ja ravintoloiden biojätehuouosta. 6. YHTEENVETO Elo-syyskuussa 1997 Oulun kaupungin ympäristövirastossa tehtiin selvitys biojätteen erilliskeräyksen toteutumisesta elintarvikemyymälöissä ja ravintoloissa. Selvityksellä pyrittiin kattamaan mahdollisimman suuri osa erilliskeräysvelvoitteen piiriin kuuluvista näistä oululaisista toimipaikoista. Oulun kaupungin jätehuoltomääräykset velvoittavat mm. toimisto-, liike-, teollisuus-, koulu- ja ravintolakiintstöt keräämään biojätteen erilleen, mikäli sitä syntyy yli 50 kg viikossa. Selvityksen mukaan biojätteen erilliskeräys on lähtenyt liikkeelle kohtalaisen hyvin, sillä selvityksessä mukana ollsta 51 toimipaikasta 71 prosenttia ilmoitti keräävänsä biojätttä erilleen ja toimittavansa niitä hyötykäyttöön. Tosin usssa erilliskeräystä toteuttavissa toimipaikoissa biojätteen lajittelu on vailinaista. Erilliskeräys on toteutunut parhaiten ravintoloissa, sillä 80 % kaikista mukana ollsta ravintoloista ilmoitti erilliskeräävänsä biojätttä. Sen sijaan kaikista elintarvikemyymälöistä vain 65 % ilmoitti keräävänsä biojätttä erilleen. Laiminlyöntejä esiintyy suhteessa eniten suurissa elintarvikemyymälöissä, sillä niistä yli puolet ilmoitti laittavansa biojätteet. Myös muutaman suuren henkijöstöravintolan biojätteet päätyvät vielä sekajäteastiaan. Elintarvikemyymälöissä epäkohtana tuli esille runsaasti pakatut tuotteet, joiden purkamiseen henkilökunnalla ole tarpeeksi aikaa kä motivaatiota. Vain neljännes biojätttä erilleenkeräävistä myymälöistä ilmoitti purkavansa kaikki pakkausmateriaalit pois biojättstä. Sellaisissa ravintoloissa, joissa asiakkaille on järjestetty astioiden keräyspiste, epäkohdaksi havaittiin puutteelliseksi jäävä asiakaspuolen biojätteen lajittelu. Vielä yli puolessa tapauksista asiakaspuolelle ole järjestetty erillisiä biojäteastioita, vaikka kttiön puolella lajittelu onkin. Selvityksessä kävi ilmi, että niissä toimipaikoissa, joissa biojätteen erilliskeräys on järjestetty, kerätään ylsemmin muitakin hyötyjätttä erilleen. Kaikista jätejaksta n erilliskeräys toimii parhaiten, sillä vain neljässä toimi paikassa t menevät. Kaikkien hyötyjätejakden erilliskeräyksen on laiminlyönyt kaksi toimipaikkaa. Hyötyjätejaksta metallia tai muovia kerää tällä hetkellä yksikään toimipaikka. Erityisesti muovi on ongelma, koska sitä syntyy erittäin paljon kyssissä toimipaikoissa, mutta sen erilliskeräys ja hyötykäyttö ovat vielä lähinnä nitteluasteella.

11 Toimipaikkojen biojäteastiat ovat yleensä asianmukaisia. Astioiden sijoituksessa on sen sijaan parantamisen varaa, sillä kolmasosalla biojäteastiat ovat jätehuoltomääräysten vastaisesti mm. auringossa osan päivää. Epäpuhtauksia jätejakeessa esiintyi 18 prosentilla toimipaikoista. Ympäristöasioihin liittyvän koulutuksen tajoaminen on lisääntymässä koko ajan. Lähinnä suuret ravintolat tai elintarviket antavat henkilökunnalleen ympäristökoulutusta. Tässä selvityksessä mukana ollsta ravintoloista neljä ja elintarvikemyymälöistä kaksi oli järjestänyt työntekijöilleen ympäristöasioihin liittyvää koulutusta. Vaikka biojätteen erilliskeräys on lähtenyt käyntiin kohtalaisen hyvin, parantamisen varaa on biojätteen keräykseen liittyen vielä mm. toimi paikkojen toimintatavoissa, henkilökuntaresurssssa sekä asentssa. Pelkkä erilliskeräyksen järjestäminen tulevaisuudessa riitä, vaan tärkeää olisi myös syntyvän jätteen määrän vähentäminen kestävän kehityksen periaattden mukaisesti.

12 LllTE 1. Kesksiä tietoja selvityl<sessä mukana ollden elintarvikemyymälöiden biojätehuollosta... 't:l e.c = ~ '" :1 :1 ~.s = = Q ::!o "" -... :1 :~..c '0' ::! :E:=, sekäjättsiin eläimille sekaj ättsiin eläimille sekaj ättsiin / eläimille

13 LllTE 1. Kesksiä tietoja selvityksessä mukana ollden elintarvikemyymälöiden biojätehuollosta..~ = :s C;.~.-... '" ~ :1::... '" Q 5:0 ~.:,.:.:: '"...,.:.::... ~ e c.... kaikki kaikki suurin osa SUUrn osa SUUrn osa kaikki '" = '" '" =..s = ö.i._..c == ~ -, :i~~ '"... ~..~..c 0..c henkilökuntakoulutus henkiläkuntakoulutus, lasi, paperi, lasi '" ].- '"... '" ~..c... == :=, c. :~ = o ;~.- c...q.... "0..c ~ Q... = SUUrn osa kaikki kaikki SUUrn osa astia tyhjä

14 LllTE 2. Kesksiä tietoja selvityksessä mukana ollden ravintoloiden biojätehuollosta... "C e.c = ~ 32 muu ravintola 33 muu ravintola 34 muu ravintola 35 muu ravintola 36 muu ravintola 37 muu ravintola 38 muu ravintola 39 muu ravintola 40 henkiiästäravintola 41 henki ästä ravintola 42 henkiiästäravintola 43 henkiiästäravintola 44 henkiiästäravintola 45 henkiiästäravintola 46 henkiiästäravintola 47 henkiiästäravintola 48 henkiiästäravintola 49 henkiiästäravintola 50 henkiiästäravintola 51 henkiiästäravintola '" = = E

15 LllTE 2. Kesksiä tietoja selvityksessä mukana ollden ravintoloiden biojätehuollosta " :c:... = E ".. ;> 'ii " '"... "..s :C:O:..!: ö.s Ö......::: " " :=.~... :~ = = '" = =.. " '" '" '" " Q...!:..:: :0 " '" '" :".:;:; " ~....c: =..!:.~... " :t: : = =.. '" 0 :C": U'1 :"..!: :e: :.: :=, 0. 'C..., co: = ".~ :0...,.- o._ 0..:: = =-=... =.:;.~ o :c=.. 0 e Q.. - :Ei '" E. - Q...:: Q,Q....:: o...c "(;1..!:,Q " " = :Q '" 'C ] el el muu ravintola 32 el muu ravintola 33 astia ympäristäohjelma el tyhjä muu ravintola 34, paperi el el muu ravintola 35 ympäristäkasvatuspäivät, paperi, lasi el muu ravintola 36 ympäristäkoulutus, paperi, lasi el el muu ravintola 37 ympäristäkoulutus lasi el muu ravintola 38, lasi el el muu ravintola 39 henkiiästäravintola 40 el henkiiästäravintola 41 el el henkiiästäravintola 42 el henkiiästäravintola 43 el henkiiästäravintola 44 el el henkiästäravintola 45, paperi el henkiästäravintola 46 astia el tyhjä henkiästäravintola 47 el, lasi el el henkiiästäravintola 48 el, paperi el henkiiästäravintola 49 el henkiiästäravintola 50 el, paperi el el henkiästäravintola 51