Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM KVY Hellgren Jenna(STM) Viite Asia EU; Epävirallinen työ- ja sosiaaliministereiden kokous Epävirallinen työ- ja sosiaaliministerikokous ( ) käsittelee kokouksessaan lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosehdotusta, jonka komissio antoi maaliskuun 8. päivä. Komission ehdotus on osa laajempaa liikkuvuuspakettia, jonka muut osat annetaan myöhemmin. Ministerit keskustelevat myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Komission tiedonanto sosiaalisten oikeuksien pilaria koskien ilmestyi 8. maaliskuuta Kokouksessa sosiaalisten oikeuksien pilarista keskustellaan kolmessa eri työryhmässä. Kolmas keskustelun aihe epävirallisessa ministerikokouksessa koskee pimeän työn vastaisen foorumin työn käynnistämistä. Euroopan parlamentti sekä neuvosto ovat hyväksyneet päätöksen foorumin perustamisesta helmikuussa 2016 ja toiminnan on tarkoitus alkaa kevään aikana. Suomea kokouksissa edustavat ministerit Lindström ja Mäntylä.

2 Asialista: [Asialista] 2(11)

3 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM (11) KVY Korhonen Ville(STM), Heinonen Liisa(TEM) Asia TSTK; Epävirallinen työ- ja sosiaaliministereiden kokous Kokous U/E/UTP-tunnus - Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallinen työ- ja sosiaaliministerikokous käsittelee kokouksessaan lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosehdotusta, komission tiedonantoa koskien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria sekä pimeän työn foorumin työn käynnistämistä. Suomen kanta Puheenjohtajan tausta-asiakirjoja koskien epävirallisen kokouksen aiheita ei ole vielä toimitettu jäsenmaille. Keskusteluiden tarkoista teemoista ei näin ollen vielä ole tietoa. Yleisesti ottaen Suomi toteaa seuraavaa: 1) Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosehdotus Valtioneuvoston kanta asiaan on määritelty 7.4. annetussa U-kirjelmässä. Suomella on tarkasteluvarauma ehdotukseen. Suomi katsoo, että lähetettyjä työntekijöitä koskevien säädösten tulee jatkossakin helpottaa palvelujen tarjoamisen vapauden hyödyntämistä, taata työntekijöiden oikeuksien turvaaminen, sekä edistää reilua kilpailua palveluntarjoajien kesken siten, ettei esimerkiksi lähetettyjä työntekijöitä käyttämällä pyritä kiertämään toisen jäsenvaltion työlainsäädäntöä. Suomi voi lähtökohtaisesti tukea tavoitetta parantaa lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työntekomaassa tavanomaisesti työskentelevien henkilöiden kanssa sekä täsmentää eräitä direktiivin säännöksiä muun muassa vastaamaan EUtuomioistuimen ratkaisukäytäntöä. Suomen osalta merkittävin muutos nykytilaan vaikuttaisi olevan ehdotus uudeksi 2a artiklaksi, jonka mukaan yli 24 kuukauden pituiseksi oletetun tai tosiasiallisesti yli

4 Pääasiallinen sisältö 4(11) kahden vuoden pituisen työntekijän lähettämisen tilanteessa sitä jäsenvaltiota, jonka alueelle työntekijä lähetetään työhön, pidetään maana, jossa hän tekee työtä tavallisesti. Tällä hetkellä aikarajaa, jonka jälkeen työntekijää olisi kohdeltava täysin yhdenvertaisesti työntekomaassa tavanomaisesti työtä tekevien henkilöiden kanssa, ei ole määritelty. Suomi arvioi direktiivin valmistelun yhteydessä muutosehdotusten vaikutuksia työntekijöiden suojelun, yritysten reilujen kilpailuedellytysten ja palvelujen tarjoamisen vapauden näkökulmasta ottaen huomioon sekä Suomeen että Suomesta muihin maihin tapahtuva palvelujen tarjoaminen. Myös työmarkkinajärjestöjen pyrkimykset kehittää kansallista palkanmuodostusprosessia sekä mahdolliset pidemmän aikavälin muutostarpeet pyritään ottamaan huomioon. Ehdotuksen 2 a artiklan 24 kuukauden säännön osalta tulee selvittää muun muassa sen suhde Rooma I-asetuksen kansainvälisiin lainvalintasäännöksiin ja työvoiman vapaan liikkuvuuden säännöksiin. Direktiivillä ei tule lisätä pk-yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Tämä tulee huomioida erityisesti alihankinnan osalta. Hallitus arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta. 2) Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista koskee laajaa ja tärkeää aihealuetta. Asiasta on syytä käydä laajaa ja perusteellista keskustelua. Aloitteeseen liittyy useita avoimia kysymyksiä, kuten esim. pilarin oikeudellinen luonne, joita on tarpeen selvittää. Suomi on mm. EMU:n sosiaalista ulottuvuutta koskevassa keskustelussa aiemmin todennut, että hyvien käytäntöjen tunnistaminen vertailuun perustuvaan arvioinnin avulla (benchmarking) voi olla hyödyllinen menetelmä poliittisen koordinaation kehittämiseksi työ- ja sosiaalipolitiikoissa. Jäsenvaltioiden erilaisuus tulee kuitenkin ottaa joustavasti huomioon. Kaikkien jäsenmaiden edistyminen yhteisissä työ- ja sosiaalipolitiikkatavoitteissa on tärkeää, mutta yhteisten tavoitteiden saavuttaminen ei edellytä jäsenmaiden rakenteiden tai toimintatapojen harmonisointia. Jäsenvaltioiden omat toimet ja niiden sitoutuminen tarvittaviin muutoksiin ovat keskeisiä asioita. Sosiaaliset haasteet koskettavat kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Suomi pitää tärkeänä, että sosiaalisen pilarin kattamia asioita käsitellään jatkossakin kaikkien jäsenmaiden kesken asianomaisissa neuvostokokoonpanoissa ja komiteoissa. 3) Pimeän työn foorumin käynnistäminen Suomi pitää tärkeänä pimeän työn foorumin pikaista käynnistämistä. On tärkeää voida vaihtaa näkemyksiä ja löytää parhaita käytäntöjä sekä kansallisiin pimeän työn käyttöön liittyviin ongelmiin että myös tilanteisiin, joihin liittyy valtioiden rajat ylittävää toimintaa. Puheenjohtajan tausta-asiakirjoja koskien epävirallisen kokouksen aiheita ei ole vielä toimitettu jäsenmaille. Keskusteluiden tarkoista teemoista ei näin ollen vielä ole tietoa. Yleisesti ottaen kokouksen teemoista voidaan sanoa seuraavaa: 1. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosehdotus

5 5(11) Euroopan komissio antoi 8 päivänä maaliskuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muuttamisesta, jäljempänä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutosdirektiivi. Työntekijän tavanomainen työntekopaikka (uusi 2 a artikla) Komissio esittää lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin uutta 2 a artiklaa. Siinä säänneltäisiin yli 24 kuukautta kestäviä lähettämiskausia ja lähetettyihin työntekijöihin näissä tilanteissa sovellettavaa työlainsäädäntöä. 2 a artiklan 1 kohdan mukaan sitä jäsenvaltiota, jonka alueelle työntekijä lähetetään työhön, pidetään hänen tavanomaisena työntekomaanaan, jos oletettu tai tosiasiallinen lähettämiskausi kestää yli 24 kuukautta. Jotta 1 kohdan säännöstä ei kierrettäisi, artiklan 2 kohdassa selkeytetään kohdan soveltamista. Sen mukaan lähettämiskauden kestoa laskettaessa on otettava huomioon asianomaisten työntekijöiden lähettämisen yhteenlaskettu kesto, jos lähetetty työntekijä korvataan toisella samaa työtä tekevällä työntekijällä. Lähettämiskausien yhteenlasketussa kestossa on kuitenkin otettava huomioon vain sellaiset työntekijät, joiden tosiasiallinen lähettämiskausi kestää vähintään kuusi kuukautta. Lähetetyn työntekijän palkka- ja muut työsuhteen ehdot (3 artiklan 1 kohta) Komissio ehdottaa nykyisen 3 artiklan 1 kohdan osittaista muuttamista. Jäsenvaltioiden olisi uuden 3 artiklan 1 kohdan mukaan varmistettava, että työsuhteeseen sovellettavasta lainsäädännöstä riippumatta 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yritykset varmistavat jäsenvaltion alueelle työhön lähetetylle työntekijälle jäljempänä tarkoitettujen seikkojen osalta työehdot ja -olot, jotka siinä jäsenvaltiossa, jossa työ tehdään, vahvistetaan: laein, asetuksin tai hallinnollisin määräyksin, ja/tai työehtosopimuksin tai välitystuomioin, jotka on julistettu yleisesti sovellettaviksi 8 kohdassa tarkoitetulla tavalla: a) enimmäistyöajat ja vähimmäislepoajat; b) palkallisten vuosilomien vähimmäiskesto; c) korvaus, mukaan lukien ylityökorvaus; tätä alakohtaa ei sovelleta ammatillisiin lisäeläkejärjestelmiin; d) työntekijöiden vuokraamista koskevat ehdot, erityisesti kun kyseessä on tilapäistyövoimaa välittävien yritysten suorittama työntekijöiden vuokraaminen; e) työturvallisuus, työterveys ja työhygienia; f) raskaana olevien naisten ja äskettäin synnyttäneiden naisten sekä lasten ja nuorten työehtoihin ja -oloihin sovellettavat suojatoimenpiteet; g) miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu sekä muut syrjintäkieltoa koskevat säännökset. Direktiivin muutosehdotuksen mukaan ilmaisulla korvaus tarkoitetaan kaikkia kansallisen lain, asetuksen, hallinnollisen määräyksen, yleisesti sovellettaviksi julistettujen työehtosopimusten tai välitystuomioiden ja/tai, jos työehtosopimuksen tai välitystuomion yleisesti sovellettavaksi julistamista koskevaa järjestelmää ei ole, muiden 8 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen työehtosopimusten tai välitystuomioiden mukaisesti pakollisia korvauksen muodostavia tekijöitä siinä jäsenvaltiossa, jonka alueelle työntekijä lähetetään. Muutos nykyiseen direktiiviin verrattuna olisi se, että kohdan c) alakohdan vähimmäispalkka -termi korvattaisiin korvaus -termillä (engl. remuneration). Myös korvaus-sanan sisältöä täsmennettäisiin uudessa alakohdassa. Jäsenvaltioilla olisi

6 6(11) toimivalta antaa korvauksia koskevia sääntöjä omien lakiensa, hallinnollisten määräysten, yleisesti sovellettavien työehtosopimusten ja käytäntöjensä mukaisesti. Mainittu muutos johtaisi siihen, että lainsäädännössä tai 3 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa yleisesti sovellettaviksi julistetuissa työehtosopimuksissa määrättyjä paikallisiin työntekijöihin sovellettavia korvauksia koskevia sääntöjä sovellettaisiin myös lähetettyihin työntekijöihin. Direktiivin soveltamisala Komission ehdottaa, direktiivin soveltamisalaa laajennettavaksi kaikilla talouden eikä ainoastaan direktiivin liitteessä mainittuihin toimintoihin eli ainoastaan rakennusalalla. Tämä soveltamisalan laajennus on nykyisinkin mahdollista, mutta nyt laajennus tulisi pakolliseksi. Palkkaus alihankinnassa (3 artiklan uusi 1 a. kohta) Lisäksi komissio ehdottaa 3 artiklaan uutta 1 a. kohtaa, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta säännellä kansallisesti alihankinnan edellytyksistä alihankintaketjujen valvomiseksi ja hallinnoimiseksi. Uuden alakohdan mukaan jäsenvaltio, jonka alueelle sijoittautuneet yritykset saavat lain, asetuksen, hallinnollisen määräyksen tai työehtosopimuksen nojalla käyttää sopimusvelvoitteidensa yhteydessä alihankkijana ainoastaan yrityksiä, jotka täyttävät tietyt korvausta koskevat työehdot ja -olot, voi syrjimättömästi ja oikeasuhteisesti edellyttää, että työntekijöitä lähettävien yritysten työntekijöihin on sovellettava vastaavia ehtoja näiden työskennellessä tämän jäsenvaltion alueella. Vuokratyödirektiivin yhdenvertaista kohtelua koskevan säännöksen soveltaminen lähetettyihin työntekijöihin (3 artiklan uusi 1b. kohta) Direktiivin 3 artiklan 2 kohtaan esitetään uutta 1 b. alakohtaa, jossa asetetaan ehtoja muuhun jäsenvaltioon kuin käyttäjäyrityksen sijoittautumisjäsenvaltioon sijoittautuneen vuokrayrityksen lähettämille vuokratyöntekijöille. Uusi kohta vastaa voimassa olevan lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin 3 artiklan 9 kohtaa. Siinä täsmennetään, että rajat ylittävää toimintaa harjoittaviin vuokrayrityksiin on sovellettava samoja ehtoja kuin ne, joita sovelletaan kansallisiin vuokrayrityksiin vuokratyödirektiivin nojalla. 2. Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista Komissio julkaisi tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, joka käynnisti vuoden 2016 loppuun saakka jatkuvan kuulemisen. Tiedonannon liiteasiakirjassa esitetään luonnos sosiaalisten oikeuksien pilariksi. Pilari koskisi ensisijaisesti euromaita, mutta myös muut EU-maat voisivat liittyä siihen. Pilaria koskeva asiakirja luettelisi EU:n avainprioriteetit ja yhteiset arvot. Aloite tähtäisi muun muassa EU-lainsäädännön päivittämiseen ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseen sekä sosiaalisen polkumyynnin torjuntaan. Kuulemisessa komission haluaa vastauksia muun muassa siihen, mitkä ovat kiireellisimmät työllisyys- ja sosiaalialan painopisteet? Miten voidaan ottaa huomioon erilaiset työllisyystilanteet ja sosiaaliset tilanteet eri puolilla Eurooppaa? Onko EU:n säännöstö ajan tasalla ja voitaisiinko EU:n toimintaa laajentaa? Mitkä ovat muutoksiin

7 7(11) liittyvät suurimmat riskit ja mahdollisuudet? Onko poliittisella tasolla tai instituutioissa tai yrityksissä olemassa tai kehitteillä käytäntöjä, joita voisi suositella vertailukohdiksi? Tiedonantoon liittyy komission 20 kohdan ( periaatteen ) luonnos sosiaalisten oikeuksien pilarista, josta komissio haluaa kuulla näkemyksiä sekä sen perustamisesta, pilarin soveltamisalasta, siihen kuuluvista aloista ja tässä ehdotetuista periaatteista. Komissio kysyy, onko olemassa näkökohtia, joita ei ole vielä riittävästi katettu. Millä aloilla ja periaatteilla olisi eniten merkitystä euroalueen uuden lähentymisen kannalta? Miten ne tulisi ilmaista ja ottaa käyttöön? Tulisiko vähimmäisnormeja tai vertailuarvoja soveltaa tietyillä aloilla ja toisivatko ne lisäarvoa? Tiedonannon liiteasiakirjaan kirjatut 20 sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatetta : I LUKU: YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET JA PÄÄSY TYÖMARKKINOILLE 1. Taidot, koulutus ja elinikäinen oppiminen (kaikilla on oltava mahdollisuus saada elämänsä aikana laadukasta koulutusta, jonka avulla voi hankkia riittävät perus- ja avaintaidot) 2. Joustavat työsopimukset ja työsuhdeturva (yhdenvertainen kohtelu riippumatta työsopimuksen laadusta, epävarmojen ja määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön torjunta sekä joustavat työsuhteet, jotka edistävät siirtymiä työmarkkinoilla sekä työvoiman joustavaa käyttöä, turvaten kuitenkin pääsyn toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin) 3. Ammatinvaihdon turvaaminen (yksilölliset työnhakupalvelut, osaamisen kehittäminen, sosiaali- ja koulutusoikeuksien siirrettävyys siirtyminen helpottamiseksi) 4. Työllisyyden aktiivinen tukeminen (alle 25-vuotiaille 4 kk työttömyyden/ valmistumisen jälkeen työtä, jatkokoulutusta, tai harjoittelua sekä pitkäaikaistyöttömille 18 kuukauden sisällä yksilöllisiä toimia) 5. Sukupuolten tasa-arvo sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen (tasa-arvo työssä ja koulutuksessa, vanhempainvapaat ja vapaat muiden huollettavien hoitoa varten, hoitopalvelut, molempien vanhempien rohkaisu vapaiden pitämiseen, rohkaisu sopia joustavista työaikajärjestelyistä ottaen huomioon sekä työntekijöiden että työnantajien tarpeet) 6. Yhtäläiset mahdollisuudet (aliedustettujen ryhmien työmarkkinoille osallistumisen edistäminen, syrjinnän torjunta) II LUKU: OIKEUDENMUKAISET TYÖLOT JA TYÖEHDOT 7. Työehdot (työntekijän oikeus kirjalliseen tietoon työsuhteeseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksia ennen työsuhteen alkua, mahdollinen koeaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä ja sen ehdoista tulee kertoa ennen työsuhteen alkua, työsuhteen päättäminen tulee perustella, irtisanomisaikaa tulee noudattaa, siihen tulee liittyä riittävä korvaus sekä mahdollisuus valittaa riippumattomaan riitojen ratkaisujärjestelmään) 8. Palkat (kohtuullinen palkka, joka mahdollistaa kunnollisen elintason, vähimmäispalkat tulee määritellä läpinäkyvällä ja ennustettavalla mekanismilla,

8 8(11) tavalla joka mahdollistaa pääsyn työhön ja kannustaa työnhakuun, palkkojen tulee kehittyä tuottavuuden kehityksen mukaisesti, työmarkkinajärjestöjä kuullen ja kansallisia käytäntöjä kunnioittaen) 9. Työterveys ja työturvallisuus (riittäväntasoinen suojelu kaikilta työstä mahdollisesti syntyviltä riskeiltä) 10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen (työmarkkinajärjestöjen kuuleminen työ- ja sosiaalipolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa, työehtosopimusneuvotteluihin kannustaminen kunnioittaen kansallisia perinteitä, järjestöjen autonomiaa ja oikeutta työtaistelutoimiin, työntekijöiden tai heidän edustajiensa kuuleminen ja heille tiedottaminen hyvissä ajoin ennen työvoiman joukkovähentämistä, liikkeenluovutusta, uudelleen organisointia sekä yrityssulautumista (myös digitaalisessa sekä maan rajat ylittävässä työssä)) III LUKU: RIITTÄVÄ JA KESTÄVÄ SOSIAALINEN SUOJELU 11. Integroidut sosiaaliedut ja -palvelut (sosiaalisen suojelun etuudet ja palvelut on integroitava toisiinsa mahdollisimman pitkälti, jotta voidaan parantaa niiden johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä tukea sosiaalista integroitumista ja työmarkkinoille integroitumista) 12. Terveydenhuolto ja sairausetuudet (sairauspäivärahojen tulee turvata riittävä palkkataso sairausloman ajalta, nopeaan työhön paluuseen tulee kannustaa) 13. Eläkkeet (riittävyys, sukupuolten tasa-arvo, yrittäjien asema, järjestelmien kestävyyden turvaaminen, eläkkeen suhde eläkeikään, liian varhaisen eläköitymisen välttäminen) 14. Työttömyysetuudet (aktivointitoimiin osallistumisen ja työttömyysturvan yhteensovitus, keston tulee mahdollistaa riittävän pitkä työnhaku ja kannustaa työhön paluuseen) 15. Vähimmäistoimeentulo (riittävä toimeentulo, työikäisille työn vastaanottamiseen tms. liittyvä ehdollisuus) 16. Vammaisetuudet (riittävät palvelut ja perustulo, etuudet eivät saa toimia työn vastaanottamisen esteenä) 17. Pitkäaikaishoito (pätevien ammattihenkilöiden tarjoamia laadukkaita ja kohtuuhintaisia pitkäaikaishoitopalveluja, myös kotihoitoa on oltava saatavilla, pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoamista ja rahoitusta on lisättävä ja parannettava) 18. Lastenhoito (kaikille lapsille on taattava pääsy pätevien ammattihenkilöiden tarjoamien laadukkaiden ja kohtuuhintaisten hoitopalvelujen piiriin, lasten köyhyyden torjumiseen olisi omaksuttava ennaltaehkäiseviä malleja) 19. Asuminen (sosiaalista asuntotarjontaa tai asumistukea on järjestettävä, heikossa asemassa olevia on suojattava häädöltä, asunnottomille on järjestettävä tukimajoitusta)

9 9(11) 20. Peruspalvelujen saatavuus (kohtuuhintainen mahdollisuus käyttää peruspalveluja mukaan luettuina sähköiseen viestintään, energiaan, liikenteeseen ja rahoitusalaan liittyvät palvelut) 3. Pimeän työn vastaisen foorumin käynnistäminen Euroopan parlamentti hyväksyi 2. helmikuuta 2016 ensimmäisessä käsittelyssä päätöksen pimeän työn vastaisen foorumin perustamisesta. Neuvosto hyväksyi päätöksen virallisesti 24. helmikuuta 2016, minkä jälkeen parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja allekirjoittavat päätöksen ja päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Foorumi aloittaa toimintansa keväällä Foorumilla käsitellään erinäisiä pimeän työn näkökohtia, kuten työlainsäädäntöä, terveyttä ja turvallisuutta, sosiaaliturvaa ja verotusta. Foorumilla asiantuntijat ympäri EU:ta voivat vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä, tarkastellaan pimeän työn torjunnan kansallisia ja EU:n tason välineitä, tutkitaan uusia tapoja torjua pimeää työtä parantamalla tietojenvaihtoa kansallisten hallintojen välillä ja määrittämällä tarkastuksia koskevia yhteisiä periaatteita sekä edistetään yhteisiä koulutustilaisuuksia ja henkilöstövaihtoja. Pimeä työ määritellään lailliseksi maksetuksi toiminnaksi, josta "ei ilmoiteta viranomaisille". Sen haittavaikutuksista kärsivät työntekijät, yritykset ja hallitukset. Työntekijöille pimeä työ merkitsee huonompia eläkeoikeuksia, vähemmän terveyspalveluita, huonoja työoloja ja mahdollisesti myös työntekijän oikeuksien rikkomista. Yrityksille se merkitsee epäreilua kilpailua, sillä yritykset, jotka käyttävät pimeää työvoimaa, saavat ansaitsematonta hyötyä. Hallituksille se merkitsee menetettyjä verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja. Varjotalouden osuudeksi Euroopan BKT:sta on arvioitu 15% 20%. Suomen hallitusta foorumissa edustavat työ- ja elinkeinoministeriö (varsinainen jäsen) ja sosiaali- ja terveysministeriö (varajäsen). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa neuvostossa ei tehdä päätöksiä. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiiviehdotuksen oikeusperustaksi ehdotetaan SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa ja 62 artiklaa. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Työoikeusjaosto Sosiaalijaosto EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta

10 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 10(11) Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Epävirallisen ministerikokouksen asiakirjoja ei vielä ole saatavilla. Komission lähetettyjä työntekijöitä koskeva ehdotus KOM (2016) 128 lopullinen Komission tiedonanto koskien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria KOM (2016) 127 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Liisa Heinonen, TEM, puh , liisa.heinonen(at)tem.fi Päivi Kantanen, TEM; puh , paivi.kantanen(at)tem.fi Pauliina Porkka, TEM, , pauliina.porkka(at)tem.fi Pasi Korhonen, STM, , pasi.korhonen(a)stm.fi Markus Seppelin, STM, , markus.seppelin(a)stm.fi Ville Korhonen, STM , ville.korhonen(a)stm.fi Liitteet Viite

11 11(11) LIITTEET Asiasanat työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto, jaosto sosiaaliasiat (EU 25), jaosto työllisyys (EU 29) Hoitaa Tiedoksi SM, STM, TEM ALR, EUE, OKM, OM, UM, VM, VNK, YM