P. E. Svinhufvud valtiopäivämiehenä

Transkriptio

1 P. E. Svinhufvud valtiopäivämiehenä Professori

2 Suomalaisen kansanvallan pitkät juuret Miten kansa on eri aikoina puolustanut henkilökohtaista vapauttaan ja millä tavoin se on kehittänyt eriasteista itsehallintoaan (Arvi Korhonen, Suomalaisen kansanvallan kehitys) Suomalaisilla edustus Ruotsin valtiopäivillä, suomalaisen oikeusvaltion perusteet rakentuivat Ruotsin vallan aikana Itsehallinnon instituutiot rakentuivat Venäjän vallan aikana (hallinnollinen autonomia)

3 Kielikysymys teki Svinhufvudista poliitikon Svinhufvud af Qvalstad suvun päämies, Ritariston ja aatelin valtiopäiväedustaja 1894, antoi valtiopäiville valtakirjan fenno, raittiusmies lääket.lis. A. A. Granfeltille 1888 valtakirja suomenmieliselle dosentti Kustavi Grotenfeltille 1894 osallistui itse ja puolusti oikeutta käyttää suomenkieltä Ritaristossa ja aatelissa, perusteena laki ja sananvapaus. Lakien mukaan täysi-istunnossa on jokaisella säädyn jäsenellä oikeus pöytäkirjaan vapaasti puhua ja lausua mielipiteensä, toisin sanoen julistavat tuon kaikille eduskuntalaitoksille niin kallis sananvallan vapauden.

4 Säätyvaltiopäivät (1809) (Porvoossa) ylim (asevelvollisuusl.) ylim (valtiopäiväuud.) Ritaristo ja aateli Porvarissääty Pappissääty Talonpoikaissääty Yksinvaltainen keisari

5 Kansanvalta valtiopäivillä ja kunnissa Säädyt valtiopäivillä Talonpoikaissääty Max 64 jäsentä valittiin tuomiokunnittain kuntakokousten valitsemien valitsijamiesten toimesta Porvaristo Max 75 Kaikki kaupungit (Hki 16) Pappissääty max 48 edustajaa, piispat sekä pappien, yliopiston, oppikoulujen opettajien valitsemat edustajat Ritaristo ja aateli. Jokaisen suvun päämies. Max 203 aateliston edustajaa. Kunnat ja kaupungit 1865 kirkollinen ja maallinen hallinto erilleen, kuntakokous, äänoikeus sidottu veronmaksuun: yksi veroäyri yksi ääni (max. 1/6 kaikista), myös omaa omaisuuttaan hallitsevilla naisilla äänioikeus 1873 kaupungit, äänioikeus sidottu veronmaksuun, naimattomilla täysivaltaisilla naisilla äänioikeus 1875 muttei vaalioikeutta

6 Venäjän yhtenäistämispolitiikka: Tuleeko tuomarin noudattaa lakia? Edvard Eetu Isto, Hyökkäys, 1899, Helmikuun manifestin herättämän reaktion kuvitus 1902 tuomareiden menettelytapakiista. Jos kysymys nousee siitä, mille kannalle maan tuomarikunnan on asetuttava jälkeen 1899 perustuslakejamme vastaan ilmestyneitten asetusten suhteen, on mielipiteeni, että tuomarikunnan tulee edelleen uskollisena valallensa, seurata ainoastaan maan perustuslakeja ja niitten mukaan syntyneitä lakeja ja asetuksia sekä olla noudattamatta perustuslain-vastaisia säännöksiä. (PES kirje Allan Serlachiukselle 1902 )

7 Ensimmäinen sortokausi postimanifesti 1898 kenraalikuvernööri Bobrikovin ohjelma: armeija yhdistettävä Venäjän sotaväkeen; valtiosihteerinvirasto lakkautettava, lakien kodifiointi; venäjä virkakieleksi senaatissa, hallinnossa ja oppilaitoksissa, venäläisille pääsy virkoihin; yliopisto valvontaan ja oppikirjat tarkistettava; Suomen erilliset tulli- ja rahalaitokset poistettava; Suomeen venäjänkielinen lehdistö; valtiopäivien juhlamenot yksinkertaistettava; kenraalikuvernöörin ohjesääntö uudistettava 1899 Helmikuun manifesti: Suomen lähentäminen Venäjän keisarikuntaan, separatismin rajoittaminen ja hallinnon tehostaminen sekä venäläistäminen 1901 asevelvollisuuslaki ja kutsunnat, omien joukkoosastojen lakkautus 1903 Bobrikov karkotti 1903 yli 50 suomalaista (Leo Mechelin, Eero Erkko), virasta erottamiset (Svinhufvud)

8 Vastarinnan eri menettelytavat Myöntyvyys. Neuvotteleva, pragmaattinen, tarkoituksenmukainen (tärkeintä säilyttää suomen kieli) Perustuslaillisuus. Tinkimätön, periaatteellinen (tärkeintä lakien kunnioitus) Passiivinen vastarinta, aseeton, väkivallaton toiminta (Kagaali) Aktiivinen vastarinta, väkivallanteot, kaartien perustaminen, valmistautuminen aseelliseen toimintaan (Bobrikovin murha 1904) Suuret kansanliikkeet: herätys, kansanopetus, raittius, osuustoiminta, naisasia, yhdistykset Työväestön järjestäytyminen. Ammatillinen ja poliittinen, lakkoliikkeet, omien kaartien muodostuminen (Suomen Työväenpuolue 1899) Kagaalin johtoa 1901 ylh. vas. Th. Schwindt, P. E. Svinhufvud, A. von Bonsdorff, A. Törngren, K. Grotenfelt, Edvin Castrén, Harald Neovius, E. Polón, E. Erkko, W. Zilliacus, Ernst Estlander, Th. Homén, J. E. Reuter. Svinhufvud ja Polon palasivat samalla junalla Siperian karkotuksesta

9 Pehr Evind Svinhufvud tuomari ja poliitikko Fil. kand. 1881, mol. oik.kand. 1886, varat Turun hovioikeuden ja lainvalmistelukunnan virkamies Asianajaja Helsingissä Heinolan ja Lappeen tuomiokunnan tuomari Karkotettu Siperiaan Prokuraattori Suomen vakuus oy:n pääjohtaja Ritariston ja aatelin valtiopäiväedustaja 1894, Kansanedustaja (nuorsuomalaiset) Mikkelin läänin vaalipiiri , Viipurin läänin itäinen vaalipiiri , (kokoomus) Uudenmaan läänin vaalipiiri Senaatin puheenjohtaja (pääministeri, valtionpäämies) Valtionhoitaja Pääministeri Presidentti

10 Suurlakko loka-marraskuu Pietarin verisunnuntai Lokakuu Venäjällä yleislakko Keisari suostui duuman perustamiseen suurmielenosoitukset Suomessa Vanhasuomalainen senaatti pyysi eron Tampereen punainen julistus Helsingin rautatientorilla valittiin väliaikainen hallitus Keisari Nikolai II allekirjoitti Marraskuun manifestin, joka kumosi helmikuun manifestin ja lupasi kutsua valtiopäivät säätämään kansanedustuslaitoksen uudistuksesta ja kansalaisvapauksista Suurlakko päättyi Mechelinin senaatti Leo Mechelinin senaatti oli ensimmäinen poliittinen hallitus

11 Eduskuntauudistus Hermanssonin komitea (Santeri Alkio, T.J. Boisman, J.R. Danielson, Felix Heikel, Heikki Lindroos, J.K. Paasikivi, Thiodolf Rein, Emil Schybergson, E.N. Setälä, Yrjö Sirola, P.E. Svinhufvud, Juho Torppa ja Edvard Valpas Hänninen Yksikamarinen eduskunta (suuri valiokunta) 200 jäsentä, 3 vuoden kausi Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, myös naisille 24 vuoden ikäraja

12 Eduskunta Eduskuntavaalit: , Svinhufvud puhemies SDP Van has Nuor s RKP Maa laisl Krist

13 P. E. Svinhufvud eduskunnan ensimmäinen puhemies Svinhufvud puhemieheksi, koska hän oli SDP:n mukaan laittomuuden tunnetuin vastustaja Hän loi vakaan ja arvokkaan tyylin Eduskuntavaalit: ,

14 Toinen sortokausi Keisarin alisti Suomen asiat valtakunnan ministerineuvostolle 1910 laki edellytti Suomen senaattia lähettämään kaksi edustajaa valtakunnanneuvostoon ja neljä duumaan yhdenvertaisuuslaki: venäläisille samat oikeudet kuin suomalaisille 1914 suuri venäläistämisohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Suomesta Venäjän maakunta Suomeen sotatila , maasta tuli sotaleiri, Maaliskuun vallankumous 1917 Nikolai II, keisari Albert Edelfelt, 1896

15 Laillisuusmies P. E. Svinufvud uhmasi tietoisesti laittomana pitämäänsä järjestystä Lappeen tuomiokunnan tuomari Svinhufvud lähetti prokuraattori Kasanskille kirjeen, jossa hän ei pitänyt tätä laillisena prokuraattorina, koska tämä oli nimitetty Svinhufvudin laittomana pitämän yhdenvertaisuuslain nojalla kenraalikuvernööri Seyn erotti Svinhufvudin sotatilalain nojalla, mutta PES ei aikonut erota, koska piti sotatilalakia laittomasti syntyneenä. Tämän johdosta Viipurin kuvernööri esitti kenraalikuvernöörille Svinhufvudin karkottamista johonkin keisarikunnan etäiseen kuvernementtiin.

16 Svinhufvudin pidätys PES pidätettiin Luumäen käräjäsalista. En voi ruveta herrojen kanssa tappelemaan! Viekää mihin viette, mutta laitonta se on!. Tunti aikaa kerätä omat tavarat. Vietiin Viipurin lääninvankilaan. Luumäen nimismies Oskar Nordström erotettiin virastaan, koska ei pidättänyt Svinhufvudia Tuomarin apulainen Toivo Tapanainen neljä kuukautta vankeutta, koska ei ottanut tuomarin virkaa vastaan Hovioikeudenauskultantti Elias von Hertzen viisi kuukautta vankeutta, koska arvosteli hovioikeuden toimenpiteitä Oikeustaistelun muistomerkki Luumäen asemalla, Wäinö Aaltonen

17 Karkotus Kenraalikuvernööri Seyn kerkotti PES:n niin pitkäksi aikaa, kuin sotatila Suomessa on voimassa, Tomskin lääniin. Svinhufvud uskoi palaavansa Jumalan ja - - Hindenburgin avulla Junamatka Tomskiin, josta kuvernööri karkotti hänet Tymskojeen, jonne P. E. ja Ellen Svinhufvud saapuivat joulun alla Kolyvan. Svinhufvud sai kesällä 1915 tiedon että hän saisi siirtyä uuteen karkotuspaikkaan Simbirskin kuvernementtiin Euroopan puolelle, mutta halusi jäädä Kolyvaniin P. E. ja Ellen Svinhufvud saapuivat Helsinkiin

18 Erkki Räikkönen, Svinhufvudin kertomukset Siperiasta. Otava 1928, näköispainos 2007.

19 Suomalaisten karkotukset Siperiaan Venäjän vallan aikana 1500-luvulla alkanut, 1753 ja 1822 venäläinen karkotusjärjestelmä. Törkeät rikolliset pakkotöihin, lievemmät ammattinsa mukaisiin töihin. Tavoitteena Siperian asuttaminen, vrt. englantilaiset Australiaan Kaikkiaan Suomesta karkotettiin Siperiaan rikollisina miestä ja 462 naista, yhteensä henkeä: kuolemaantuomitut elinkautista, armahdus ja uudisasukkaiksi irtolaiset, omasta anomuksesta siirretyt Kalterijääkärit, n. 60: rikoksena jääkärivärväys, etapit eli maasta poistumisen avustaminen. Tunnetuimmat Shpalernajan vangit: Aarne Sihvo, ylioppilaspoliitikko Yrjö Ruutu, lääkäri Väinö Lindén, opettaja Artturi Leinonen, maanviljelijä Vihtori Kosola, kirjailija Kyösti Wilkuna

20 Jääkäriliikkeen syksy Marraskuun manifesti: venäläistämisohjelma, Svinhufvudin erottaminen Ylioppilaiden ns. Kassahuoneen kokous Ostrobotnialla Ostrobotnian toinen kokous: Ylioppilaskomitea, päätös lähettää tekn. yo. Bertel Paulig ja lääk. Yo. Walter Horn Tukholmaan Jouluk. alussa Berliinissä Fritz Wetterhoff, Herman Gummerus Paulig ja Horn tapasivat Gummeruksen ja Carl Mannerheimin ja laativat kirjelmän 150 miehen sotilaskoulutuspyynnön Saksalle Gummerus toimitti kirjeen Saksan sotilasasiamiehelle

21 Jääkäreiden paluu Suomeen helmikuussa 1918

22 Venäjän imperiumi: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ukraina, Valko-Venäjä, Tšekkosloavia, Transkaukasian liittovaltio (Armenia, Georgia ja Azerbaidžan), Tannu-Tuva Itävalta-Unkari: Itävalta, Unkari, Puola, Tšekkoslovakia, Jugoslavia Saksa: Puola, Danzig, Memel Iso-Britannia: Irlanti Ottomaanien valtakunta: Turkki Hajoavia imperiumeja

23 Mannerheim ja Svinhufvud Pääministeri P. E. Svinhufvud saapuu Tornioon Vapaussodan ylipäällikkö kenraali C. G. Mannerheim

24 Kaksi miestä Venäjältä Suomeen 1917 P. E. Svinhufvud G. Mannerheim Oikeustaistelija Suomessa Palasi maaliskuussa 1917 Siperian 2 v 4 kk karkotuksesta Prokuraattori 1917 Senaatin puheenjohtaja Korkeimman vallan haltija (valtionhoitaja) 1918 Pääministeri Presidentti Tsaarin upseeri Venäjällä Palasi joulukuussa 1917 Vapaussodan ylipäällikkö tammi-toukokuu 1918 Valtionhoitaja Ylipäällikkö Suomen armeijan ylipäällikkö Presidentti

25 Paluu Helsinkiin prokuraattori, pääministeri Suomessa sosialistienemmistöinen eduskunta ja hallitus Maaliskuu: Venäjän keisari luopui vallasta, Kerenskin hallitus Heinäkuu: valtalakikiista ja eduskunnan hajotus, uudet vaalit Marraskuu: Venäjän vallankaappaus ja suurlakko, eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen

26 Tammikuussa 1918 Suomessa oli noin venäläistä sotilasta tammikuussa 1918 Mannerheimista tuli Svinhufvudin johtaman hallituksen joukkojen ylipäällikkö

27 Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus

28 Vahva valtionpäämies Svinhufvudista valtionhoitaja Suomen senaatti päätti esittää, että korkein valta siirrettäisiin eduskunnalta senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvudille, josta näin ollen tulisi valtionhoitaja ja yksinvaltias. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa pohdittiin, pitäisikö korkein valta antaa Svinhufvudille senaatin puheenjohtajana vai henkilönä. Jälkimmäinen kanta voitti. Valtionhoitajan valtaoikeudet perustuivat vuoden 1772 hallitusmuotoon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaan. Käytännössä hän sai Venäjän vallan aikana kenraalikuvernöörille kuuluneen senaatin puheenjohtajuuden. Ulkopolitiikan katsottiin olevan hänen tärkein toimialueensa.

29 Paluu politiikkaan 1931 Kansanedustaja

30 Vuoden 1918 sodan sotasurmat Kuolintapa Mannerin kannattajat Svinhufvudin kannattajat Muut Yhteensä Kaatunut Teloitettu, ammuttu, murhattu Kuollut vankileireillä Kuollut vankileireiltä vapauduttu aan Kadonnut Muut kuolintavat Kaikki yhteensä

31 Mäntsälän kapina 1932 Tasavallan suojelulain nojalla asetus Hallituksen määräys Lapuan liikkeen johtomiesten pidättämisestä Presidentin julistus suojeluskuntalaisille, lukijana puolustusministeri Lahdensuo Hallitus valitsi 2.3. presidentti Svinhufvudin johtamaan kapinan kukistamista. Hän muodosti esikunnan, johon kuuluivat puolustusministeri Jalo Lahdensuo, sotaväen päällikkö kenraali Aarne Sihvo, suojeluskuntien päällikkö kenraali Lauri Malmberg ja Yleisesikunnan jalkaväentarkastaja kenraali Hugo Österman

32 Kapinan kukistaminen Presidentti Svinhufvud radiossa: Presidentti P. E. Svinhufvud Kuopion ampumaradalla Kuva Tuttu Jänis. "Suojeluskuntalaitos tulee kärsimään vastaisuudessa arvaamattomia vaurioita, jos osa suojeluskuntalaisista nyt unohtaa valansa ja ryhtyy taisteluun yhteiskuntajärjestystä vastaan, jota he ovat vannoneet henkeen ja vereen asti puolustavansa." Kun nyt olen omalla vastuullani, kenestäkään riippumatta, ottanut vastatakseni rauhan palauttamisesta maahan, kohdistuu jokainen salahanke tästä lähtien paitsi laillista järjestystä, myöskin minua vastaan henkilökohtaisesti, joka itse olen suojeluskuntalaisten riveissä marssinut yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä.

33 P. E. Svinhufvudin jättämä perintö Kansanvalta. Eduskuntauudistus Ensimmäinen puhemies Vapaus. Itsenäistyminen Pääministeri, ensimmäinen valtionpäämies Oikeusvaltio. Laillisuuden ja kansanvallan kriisi Pääministeri, presidentti