Kieli vai oikeus? P. E. Svinhufvud ja politiikan menettelytapakiistat. Martti Häikiö. Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Luumäki. Wäinö Aaltonen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kieli vai oikeus? P. E. Svinhufvud ja politiikan menettelytapakiistat. Martti Häikiö. Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Luumäki. Wäinö Aaltonen."

Transkriptio

1 Kieli vai oikeus? P. E. Svinhufvud ja politiikan menettelytapakiistat Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Luumäki. Wäinö Aaltonen.

2 Pehr Evind Svinhufvud ( ) Tuomari ja poliitikko Fil. kand. 1881, mol.oik.kand. 1886, varatuomari 1886 Lainvalmistelukunta , Turun hovioikeuden tuomarinviroissa , erotettu 1903 Asianajaja Heinolan tuomiokunnan tuomari 1906, Lappeen tuomiokunnan tuomari 1908, erotettu 1914 Karkotettu Siperiaan Prokuraattori 1917 Ritariston ja aatelin valtiopäiväedustaja 1894, Kansanedustaja (nuors.) , kokoomus Senaatin puheenjohtaja Valtionhoitaja Pääministeri Presidentti Puoliso Ellen os. Timgren

3 Ensimmäinen sortokausi Postimanifesti: kaksipäinen kotka Suomen merkkeihin 1899 Helmikuun manifesti: yhtenäistämispolitiikka, venäläistäminen 1900 Kielimanifesti: venäjän kieli 1901 asevelvollisuuslaki ja kutsunnat, omien joukko-osastojen lakkautus Bobrikov karkotti 1903 yli 50 suomalaista, palasivat 1905, joukossa senaattori, professori Leo Mechelin, Päivälehden päätoimittaja Eero Erkko, senaattori August Nybergh, Tukholma

4 Vastarinnan jyrkentyvät menettelytavat MYÖNTYVÄISYYS Neuvotteleva, pragmaattinen, tarkoituksenmukainen myöntyvyys (tärkeintä säilyttää suomen kieli ja suomalaiset viroissa) Alistuminen valloitukseen ja voiman oikeuteen PERUSTUSLAILLISUUS Tinkimätön, periaatteellinen lakien noudattaminen Passiivinen vastarinta, aseeton, väkivallaton toiminta AKTIIVINEN VASTARINTA 1902 kutsuntoihin jäi tulematta noin noin asevelvollisesta Aktiivinen vastarinta, terroriteot, kaartien perustaminen, valmistautuminen aseelliseen toimintaan Bobrikovin murha 1904 Prokuraattori Soisalon- Soinisen murha 1905 (PES murhaajan Hohenthalin puolustusasianajajana)

5 Puoluemuodostuksen perusteita Kielipuolueet Ulkopoliittiset puolueet Yhteiskunnalliset puolueet Osuustoimintaliike, työväenliike Suurlakko Yksikamarinen eduskunta, yleinen ja yhtäläinen ääni- ja vaalioikeus Hallitusmuotopuolueet Luokkapuolueet 1920-

6 Tuomari vai poliitikko? 1894 puolusti Ritaristossa ja aatelissa oikeutta käyttää suomen kieltä, perusteena laki sekä kaikille eduskuntalaitoksille niin kallis sananvallan vapaus 1902 tuomareiden menettelytapakiista. Jos kysymys nousee siitä, mille kannalle maan tuomarikunnan on asetuttava jälkeen 1899 perustuslakejamme vastaan ilmestyneitten asetusten suhteen, on mielipiteeni, että tuomarikunnan tulee edelleen uskollisena valallensa, seurata ainoastaan maan perustuslakeja ja niitten mukaan syntyneitä lakeja ja asetuksia sekä olla noudattamatta perustuslain-vastaisia säännöksiä.

7 Viimeisten väkivaltaisten tekojen ja uusien lainvastaisten säännösten johdosta vain huomautan, että se tuomari, joka nyt taipuu, samalla entistä paljon selvemmin tunnustaa itsevaltiuden meillä voimaanastuneeksi ja vallanpitäjien käskyjä noudatettavaksi edellä lain. Hänen täytyy silloin myös olla valmiina tottelemaan kaikkia lain nimellä ilmestyneitä säännöksiä ja korkeimpia käskyjä, olivatpa ne kansalle yleensä tai yksityisille kuinka sortavia tahansa. Tuomarien suhteen on jo muistettava, että he muutamissa tapauksissa eivät koskaan voi taipua pakkotilaan, nimittäin mitä tulee sellaisiin vallanpitäjäin väittämiin rikoksiin, että kansalaiset eivät ole taipuneet noudattamaan laittomia lakeja.

8 Murhaajan puolustusasianajaja Kun otamme huomioon, millaista vääryyttä on maata kohtaan harjoitettu, kun muistamme että kansa, jos se olisi voinut liittyä yhteiseen voimainponnistukseen, jos sen voima olisi ollut yhtä suuri kuin sen oikeus on selvä, olisi se ollut oikeutettu karkottamaan kaiken vääryyden ja saattamaan laillisuuden maassa voimaan. Silloin on myöskin ymmärrettävissä, että yksityisten teot, jotka ovat kohdistuneet turmiota tuottavaa järjestelmää vastaan, on käytetty kansan oikeuden puolustamiseksi, sen elämänehtojen suojelemiseksi. (PES puolustuspuhe) (Hohenthalia ei tuomittu kuolemaan, vaan lievempään rangaistukseen eli elinkaudeksi kuritushuoneeseen) Lennart Hohenthal ampuu prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen Bulevardi 12:ssa Kuva teoksesta Söner af ett folk som blödt

9 P. E. Svinhufvud oli eduskunnan ensimmäinen puhemies Venäjän-Japanin sota, suurlakko 1906 valtiopäiväuudistus: yksikamarinen eduskunta Svinhufvud eduskunnan puhemies Eduskuntavaalit: ,

10 Toinen sortokausi Keisarin alisti Suomen asiat valtakunnan ministerineuvostolle 1910 laki edellytti Suomen senaattia lähettämään kaksi edustajaa valtakunnanneuvostoon ja neljä duumaan yhdenvertaisuuslaki: venäläisille samat oikeudet kuin suomalaisille 1914 suuri venäläistämisohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Suomesta Venäjän maakunta Suomeen sotatila , maasta tuli sotaleiri, Maaliskuun vallankumous 1917 Nikolai II, keisari Albert Edelfelt, 1896

11 Laillisuusmies P. E. Svinufvud Lappeen tuomiokunnan tuomari PES lähetti prokuraattori Kasanskille kirjeen, jossa hän ei pitänyt tätä laillisena prokuraattorina, koska hänet oli nimitetty yhdenvertaisuuslain nojalla kenraalikuvernööri Seyn erotti PES:n sotatilalain nojalla, mutta PES ei aikonut erota, koska piti sotatilalakia laittomasti syntyneenä. Tämän johdosta Viipurin kuvernööri esitti kenraalikuvernöörille PES:n karkottamista johonkin keisarikunnan etäiseen kuvernementtiin.

12 Svinhufvudin pidätys PES pidätettiin Luumäen käräjäsalista. En voi ruveta herrojen kanssa tappelemaan! Viekää mihin viette, mutta laitonta se on!. Tunti aikaa kerätä omat tavarat. Vietiin Viipurin lääninvankilaan. Oikeustaistelun muistomerkki Luumäen asemalla Luumäen nimismies Oskar Nordström erotettiin virastaan, koska ei pidättänyt PES Tuomarin apulainen Toivo Tapanainen neljä kuukautta vankeutta, koska ei ottanut tuomarin virkaa vastaan Hovioikeudenauskultantti Elias von Hertzen viisi kuukautta vankeutta, koska arvosteli hovioikeuden toimenpiteitä

13 Karkotus Kenraalikuvernööri Seyn karkotti PES:n niin pitkäksi aikaa, kuin sotatila Suomessa on voimassa, Tomskin lääniin. PES uskoi palaavansa Jumalan ja - - Hindenburgin avulla Junamatka Tomskiin, josta kuvernööri karkotti hänet Tymskojeen, jonne PES ja Ellen saapuivat joulun alla Kolyvan. PES sai kesällä 1915 tiedon että hän saisi siirtyä uuteen karkotuspaikkaan Simbirskin kuvernementtiin Euroopan puolelle, mutta halusi jäädä Kolyvaniin PES ja ES saapuivat junalla Helsinkiin Huhtikuu 1917 Svinhufvudista prokuraattori

14 Erkki Räikkönen, Svinhufvudin kertomukset Siperiasta. Otava 1928, näköispainos 2007.

15 Karkotuksia Kalterijääkärit, n. 60: värväys, etapit. Tunnetuimmat Shpalernajan vangit: Aarne Sihvo, ylioppilaspoliitikko Yrjö Ruutu, lääkäri Väinö Lindén, opettaja Artturi Leinonen, maanviljelijä Vihtori Kosola, kirjailija Kyösti Wilkuna Karkotettuja: Leinonen Ohanski, Vilho Kirjalainen ja Rudolf Wickström Aarne Korhonen Siperiaan Pietarin vankilan ovet auki Kaikkiaan Suomesta karkotettiin Siperiaan rikollisina miestä ja 462 naista, yhteensä Heistä 899 kuolemaantuomitut, elinkautista, armahdus ja uudisasukkaiksi, irtolaiset, omasta anomuksesta siirretyt

16 Jääkäriliike, aseellinen salaliitto 500 suomalaista ilmoittautui Venäjän armeijaan uusi venäläistämisohjelma Saksa päätti ottaa 200 suomalaisia sotilaskoulutukseen, Pfadfinder partiolaiset saksalaiset univormut muutos jääkäripataljoonaksi, yhteensä 1890 miestä itärintamalle

17 Venäjän imperiumi: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ukraina, Valko-Venäjä, Tšekkosloavia, Transkaukasian liittovaltio (Armenia, Georgia ja Azerbaidžan), Tannu-Tuva Itävalta-Unkari: Itävalta, Unkari, Puola, Tšekkoslovakia, Jugoslavia Saksa: Puola, Danzig, Memel Iso-Britannia: Irlanti Ottomaanien valtakunta: Turkki Hajoavia imperiumeja

18 Suomen kanssa itsenäistyneet maat Suomi Viro Latvia Liettua Puola Ukraina Irlanti 1921, 1937 Tšekkoslovakia Jugoslavia

19 Vuoden 1917 tapahtumia Suomessa sosialistienemmistöinen eduskunta ja hallitus Maaliskuu: Venäjän keisari luopui vallasta, Kerenskin hallitus Heinäkuu: valtalakikiista ja eduskunnan hajotus, uudet vaalit Marraskuu: Venäjän vallankaappaus ja suurlakko, eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen

20 Valtalakikiista Venäjän hallitus hajotti eduskunnan Kysymys hajotuskäskyn julkaisemisesta senaatissa Prokuraattori Svinhufvud puhui sekä vastaan että puolesta, mutta ei pannut pöytäkirjaan eriävää mielipidettä hajotuskäskyn julkaisemista kannattavaan päätökseen

21 Tammikuussa 1918 Suomessa oli noin venäläistä sotilasta tammikuussa 1918

22 Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus

23 Menettelytapakiista 1918: Onko vuoden 1909 sotatilalaki voimassa vai ei? Pääministeri P. E. Svinhufvud saapuu Tornioon Vapaussodan ylipäällikkö kenraali C. G. Mannerheim

24 Vuoden 1918 tapahtumia Tammikuu: Vapaussota ja vallankumous Huhtikuu: Saksan maihinnousu Toukokuu: Voitonparaati ja valtionhoitajan valinta Kesä: Vankileirikatastrofi Syksy: Kuninkaanvaali ja Saksan romahdus Joulukuu: Valtionhoitajan vaihdos

25 Sodan kulku venäläisten aseistariisunta alkaa; kapina Helsingissä yleinen asevelvollisuus kapinallisten hyökkäys Hämeessä jääkärit Vaasaan hallituksen joukkojen hyökkäys Hämeessä 3.4. saksalaisten maihinnousu Hankoon 6.4. Tampereen valtaus Helsingin valtaus Viipurin valtaus voitonparaati Helsingissä

26 Tampereelle sijoitettuja venäläissotilaita ja kaupungin sosialisteja yhteiskuvassa. Toisessa rivissä numero 10 kaupungin punainen miliisipäällikkö Pekka Lönngren ja hänen takanaan numero 9 venäläiseversti Nikolai Svetshnikov, joka toimi punakaartin tärkeimpänä sotilasneuvonantajana

27 Vuoden 1918 sodan sotasurmat Kuolintapa Mannerin kannattajat Svinhufvudin kannattajat Muut Yhteensä Kaatunut Teloitettu, ammuttu, murhattu Kuollut vankileireillä Kuollut vankileireiltä vapauduttu aan Kadonnut Muut kuolintavat Kaikki yhteensä

28 Suomen kuningas Hessenin prinssi Friedrich Karl Svinhufvud luotti Saksan tukeen Suomen itsenäisyyden varmistamiseksi Suomesta kuningaskunta Kuninkaanvaali Saksa hävisi maailmansodan Friedrich Karl ei ottanut kruunua vastaan

29 Suomen sisäpolitiikka Kielitaistelu Suojeluskunnat ja Lotta Svärd Talouspula Kommunistinen solutus -> Lapuan liike, antikommunismi, Mäntsälän kapina 1932 Kieltolain kumoaminen 1932

30 Mäntsälän kapina 1932 Presidentti Svinhufvud radiossa: Presidentti P. E. Svinhufvud Kuopion ampumaradalla Kuva Tuttu Jänis. "Suojeluskuntalaitos tulee kärsimään vastaisuudessa arvaamattomia vaurioita, jos osa suojeluskuntalaisista nyt unohtaa valansa ja ryhtyy taisteluun yhteiskuntajärjestystä vastaan, jota he ovat vannoneet henkeen ja vereen asti puolustavansa." Kun nyt olen omalla vastuullani, kenestäkään riippumatta, ottanut vastatakseni rauhan palauttamisesta maahan, kohdistuu jokainen salahanke tästä lähtien paitsi laillista järjestystä, myöskin minua vastaan henkilökohtaisesti, joka itse olen suojeluskuntalaisten riveissä marssinut yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä.

31 Itsenäistymisvaiheen 100-vuotisjuhla Svinhufvud 150 v 2012 Vanha Suomi emämaahan, Helsinki pääkaupungiksi 200 v 2013 Kieliasetus 150 v 2014 Maailmansota 2015 Jääkäriliike 2016 Työväenliike, SDP:n enemmistö eduskunnassa Suomen itsenäistyminen 100 vuotta Vesa Määttä Kansallismuseon hallinnoima Kotkaniemi, Luumäki

32 Kansakunnan rakentaminen nation-building Miten on mahdollista, että Suomi on säilynyt - kansanvaltana eli demokraattisena yhteiskuntana - vapaana eli itsenäisenä valtiona - oikeusvaltiona eli yksilönvapaudet turvaten Tänä aikana on koettu - kaksi maailmansotaa ja kylmä sota - kaksi kapinaa - Monta pahaa pula- ja lamakautta

33 Arvot Kansanvalta. Eduskuntauudistus Ensimmäinen puhemies Vapaus. Itsenäistyminen Pääministeri, ensimmäinen valtionpäämies Oikeusvaltio. Kriisi Pääministeri, presidentti

P. E. Svinhufvud valtiopäivämiehenä

P. E. Svinhufvud valtiopäivämiehenä P. E. Svinhufvud valtiopäivämiehenä Professori 28.4.2014 Suomalaisen kansanvallan pitkät juuret Miten kansa on eri aikoina puolustanut henkilökohtaista vapauttaan ja millä tavoin se on kehittänyt eriasteista

Lisätiedot

Arvoisa valtioneuvos Kunnioitettu varapuhemies Hyvät presidentti P. E. Svinhufvudin sukulaiset Hyvät kutsuvieraat Mina damer och herrar

Arvoisa valtioneuvos Kunnioitettu varapuhemies Hyvät presidentti P. E. Svinhufvudin sukulaiset Hyvät kutsuvieraat Mina damer och herrar Arvoisa valtioneuvos Kunnioitettu varapuhemies Hyvät presidentti P. E. Svinhufvudin sukulaiset Hyvät kutsuvieraat Mina damer och herrar Tänään 15. joulukuuta Suomi katsoo sekä taaksepäin että eteenpäin

Lisätiedot

Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä. Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.

Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä. Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100. Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.fi Leppävirta 1917 Yksi Suomen suurimpia maalaiskuntia Muuttoliike

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI (309) HELSINGISSÄ MAALISKUUSSA 2012 81. vsk 1 P Ä Ä K I R J O I T U S M A A L I S K U U S S A 2 0 1 2 Historiatietoinen valtionjohto Kun

Lisätiedot

Presidentin ja puolueiden valta

Presidentin ja puolueiden valta Presidentin ja puolueiden valta Prof. www.kolumbus.fi/martti.haikio 2.12.2010 Itsenäisen Suomen valtionpäämiehet Suomen Kansallisbiografia www.kansallisbiografia.fi Valtionhoitajat 1918 P.E. Svinhufvud

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja

Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla 2015-2020 Jorma Jokisalo 19.10.2015 tarkistettu 20.12.2015 ja 11.1.2016 VUOSI 2015 VALMISTAUTUMINEN ALKAA (toteutunut) 1. TAMMISUNNUNTAIN MUISTOJUHLA 25.1.

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Leppävaara sisällissodassa 1918

Leppävaara sisällissodassa 1918 Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:

Lisätiedot

Suomen tie itsenäisyyteen Vuoden 1917 vaiheita Martti Häikiö

Suomen tie itsenäisyyteen Vuoden 1917 vaiheita Martti Häikiö Suomen tie itsenäisyyteen Vuoden 1917 vaiheita 7.11.2017 1916 1934 4.12.1917 Mitä on itsenäistyminen? 1. Suomen ja Venäjän valtioyhteyden katkeaminen 2. Korkeimman vallan (keisarisuuriruhtinaan, väliaikaisen

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Punainen keskuspankki

Punainen keskuspankki Punainen keskuspankki Antti Kuusterä Suomen Pankin 200 vuotishistoriaprojekti Studia Monetaria 7.4.2009 Kansakunnan kollektiivinen muisti Nälkätalvi 1868 Vuosi 1918 1930-luvun suuri lama Sotakorvaukset

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

tor luodon vastuulla ilmestyneen "Savon Kansa" nimisen sanomalehden

tor luodon vastuulla ilmestyneen Savon Kansa nimisen sanomalehden Savon Kansan lakkauttaminen. Asian aikasemmat vaiheet. Sittenkun Kuopion kaupungin raastuvanoikeus helmikuun 28 päivänä 1919 oli m.m. tuominnut "Savon kansan kirjapainoosakeyhtiön"kustantaman sanotussa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

P. E. Svinhufvud ja nykyaika. Toimittanut Martti Häikiö. P. E. Svinhufvudin muistosäätiön julkaisu

P. E. Svinhufvud ja nykyaika. Toimittanut Martti Häikiö. P. E. Svinhufvudin muistosäätiön julkaisu P. E. Svinhufvud ja nykyaika Toimittanut Martti Häikiö P. E. Svinhufvudin muistosäätiön julkaisu Tämän julkaisun ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1998 nimellä Historian Ystäväin Liiton ja P. E. Svinhufvudin

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Ensimmäinen venäläistämiskausi

Ensimmäinen venäläistämiskausi Ensimmäinen venäläistämiskausi 1899-1905 Untolan suhtautuminen venäläistämistoimien aiheuttamaan vastarintaan Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi Sisältö Untolan vuodet 1900-1905 Suomen suuriruhtinaskunnan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 852. Laki

SISÄLLYS. N:o 852. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2002 N:o 852 858 SISÄLLYS N:o Sivu 852 Laki Kroatian kanssa tehdyn sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Vuoden 1918 kronologia

Vuoden 1918 kronologia Vuoden 1918 kronologia 20.3.1917 Helsingissä korvattiin poliisi kansanmiliisillä. 18.4.1917 Metallialan työläisten lakko 8 tunnin työpäivän puolesta. Työnantajat suostuivat samana päivänä. 23.4.1917 Leipäkortit

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Venäläisten matkailu Suomeen kesä-heinäkuu 6.8. Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui kesäkuussa noin 233 000 ja heinäkuussa

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 81/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien täydentämisestä tuomioistuinten henkilöstön kielitaitoa koskevilla

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2008 Luotu 01-Jun-2008 02:14 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Radikaali eduskuntauudistus 1906

Radikaali eduskuntauudistus 1906 Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

TALVIRENGASVAATIMUKSET RASKAILLE HYÖTYAJONEUVOILLE EUROOPASSA

TALVIRENGASVAATIMUKSET RASKAILLE HYÖTYAJONEUVOILLE EUROOPASSA TALVIRENGASVAATIMUKSET RASKAILLE HYÖTYAJONEUVOILLE EUROOPASSA Maat, joissa ei ole talvirekaita koskevia vaatimuksia Maat, joissa o talvirekaide/ketjuje käyttöä koskevia paikallisia vaatimuksia Maat, joissa

Lisätiedot

Vapaussodan Helsingin seudun perinneyhdistys ry. 2242-7597 Jyrki Uutela ja Nina Schleifer Sähköposti: vapaussota.helsinki@gmail.

Vapaussodan Helsingin seudun perinneyhdistys ry. 2242-7597 Jyrki Uutela ja Nina Schleifer Sähköposti: vapaussota.helsinki@gmail. VAPAUSSODAN PERINTÖ 2/2014 65. numero 1 Julkaisija ISSN Toimitus ja taitto Paino Kansikuva Aineisto Vapaussodan Helsingin seudun perinneyhdistys ry. 2242-7597 Jyrki Uutela ja Nina Schleifer Sähköposti:

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2007 Luotu 01-Jun-2007 03:54 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun

Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy % 2 VENÄJÄN OSUUS SUOMEN ULKOMAANKAUPASTA 30,0 25,0 20,0 Tuonti v. 2016: 6,1 Mrd 15,0 11,2%

Lisätiedot

Suomen puoluehajaannusten historiaa. luento Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen

Suomen puoluehajaannusten historiaa. luento Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen Suomen puoluehajaannusten historiaa luento 4.11.2010 Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen Työväenliike 1899 1917 -työväenpuolue 1899, SDP 1903 -valtakunnallinen organisaatio eduskuntavaalien

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä

Lisätiedot

EDUSKUNTA RIKSDAGEN. Puhemiehet Aloitti edustajana:

EDUSKUNTA RIKSDAGEN. Puhemiehet Aloitti edustajana: EDUSKUNTA RIKSDAGEN Puhemiehet 1907 2014 Ahde, Matti Allan 1970 Aho, Esko Tapani 1983 Fagerholm, Karl-August (K-A.) 1930 II Heinäluoma, Eero Olavi 2003 Helle, Veikko Kullervo 1951 Jäätteenmäki, Anneli

Lisätiedot

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

TÄSMÄTIETOA VAPAUSSODASTA

TÄSMÄTIETOA VAPAUSSODASTA Vapaussodan Helsingin seudun perinneyhdistys ry. TÄSMÄTIETOA VAPAUSSODASTA 1(7) TÄSMÄTIETOA VAPAUSSODASTA Suomen itsenäistymiseen johtaneiden tapahtumien 100-vuotisjuhlavuodet ovat alkaneet 2014 ja jatkuvat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

SUOMEN ITSENÄISTYMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

SUOMEN ITSENÄISTYMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA 1 Jari Hanski 31.3.2007 SUOMEN ITSENÄISTYMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA 2 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN TAUSTA 3 ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA 4 TAULUKKO 1: ITSENÄISTYMISAJANKOHTA, VALTIOLLINEN ASEMA JA

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo Median sääntely ja sananvapaus Anna Alatalo Median toiminnan rajat Median toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten ehtojen yhteensovittaminen toteutuu median yhteiskunnallisena sääntelynä eli regulaationa.

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Venäjän paluu suurvallaksi

Venäjän paluu suurvallaksi Dosentti Alpo Juntunen Raja- ja merivartiokoulu 25.8. Venäjän paluu suurvallaksi 0 1 Alue ja luonnonolot Venäjän federaatio on laajuudeltaan maailman suurin valtio. Laajuus on 17 075 000 neliökilometriä.

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu.

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun (Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa (Trinitatiskirkko)13.

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Pekka Visuri Juhlapuhe 4.6.2016 (YTE) Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä on aihetta käsitellä hänen toimintaansa ylipäällikkönä ja valtiollisena johtajana.

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1

Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1 Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit. Hyvä juhlayleisö. Joulukuun 6.päivä 1917 ilmoitusasia Joulukuun 6. pv. 1917 Suomen eduskunta hyväksyi senaatin (Hallituksen) ilmoituksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

UUTTA ITÄRINTAMALLA!

UUTTA ITÄRINTAMALLA! SILVENNOISEN MERIALUE 1 Kuva 1: Kari Silvennoinen tutkii merikarttaa. Kuva 2: On syytä tarkistaa tarkka sijainti! 2 UUTTA ITÄRINTAMALLA! Teksti: VEIKKO SAKSI 14 VARATUOMARI, OIKEUSTIETEEN LISENSIAATTI

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot