Kieli vai oikeus? P. E. Svinhufvud ja politiikan menettelytapakiistat. Martti Häikiö. Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Luumäki. Wäinö Aaltonen.

Transkriptio

1 Kieli vai oikeus? P. E. Svinhufvud ja politiikan menettelytapakiistat Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Luumäki. Wäinö Aaltonen.

2 Pehr Evind Svinhufvud ( ) Tuomari ja poliitikko Fil. kand. 1881, mol.oik.kand. 1886, varatuomari 1886 Lainvalmistelukunta , Turun hovioikeuden tuomarinviroissa , erotettu 1903 Asianajaja Heinolan tuomiokunnan tuomari 1906, Lappeen tuomiokunnan tuomari 1908, erotettu 1914 Karkotettu Siperiaan Prokuraattori 1917 Ritariston ja aatelin valtiopäiväedustaja 1894, Kansanedustaja (nuors.) , kokoomus Senaatin puheenjohtaja Valtionhoitaja Pääministeri Presidentti Puoliso Ellen os. Timgren

3 Ensimmäinen sortokausi Postimanifesti: kaksipäinen kotka Suomen merkkeihin 1899 Helmikuun manifesti: yhtenäistämispolitiikka, venäläistäminen 1900 Kielimanifesti: venäjän kieli 1901 asevelvollisuuslaki ja kutsunnat, omien joukko-osastojen lakkautus Bobrikov karkotti 1903 yli 50 suomalaista, palasivat 1905, joukossa senaattori, professori Leo Mechelin, Päivälehden päätoimittaja Eero Erkko, senaattori August Nybergh, Tukholma

4 Vastarinnan jyrkentyvät menettelytavat MYÖNTYVÄISYYS Neuvotteleva, pragmaattinen, tarkoituksenmukainen myöntyvyys (tärkeintä säilyttää suomen kieli ja suomalaiset viroissa) Alistuminen valloitukseen ja voiman oikeuteen PERUSTUSLAILLISUUS Tinkimätön, periaatteellinen lakien noudattaminen Passiivinen vastarinta, aseeton, väkivallaton toiminta AKTIIVINEN VASTARINTA 1902 kutsuntoihin jäi tulematta noin noin asevelvollisesta Aktiivinen vastarinta, terroriteot, kaartien perustaminen, valmistautuminen aseelliseen toimintaan Bobrikovin murha 1904 Prokuraattori Soisalon- Soinisen murha 1905 (PES murhaajan Hohenthalin puolustusasianajajana)

5 Puoluemuodostuksen perusteita Kielipuolueet Ulkopoliittiset puolueet Yhteiskunnalliset puolueet Osuustoimintaliike, työväenliike Suurlakko Yksikamarinen eduskunta, yleinen ja yhtäläinen ääni- ja vaalioikeus Hallitusmuotopuolueet Luokkapuolueet 1920-

6 Tuomari vai poliitikko? 1894 puolusti Ritaristossa ja aatelissa oikeutta käyttää suomen kieltä, perusteena laki sekä kaikille eduskuntalaitoksille niin kallis sananvallan vapaus 1902 tuomareiden menettelytapakiista. Jos kysymys nousee siitä, mille kannalle maan tuomarikunnan on asetuttava jälkeen 1899 perustuslakejamme vastaan ilmestyneitten asetusten suhteen, on mielipiteeni, että tuomarikunnan tulee edelleen uskollisena valallensa, seurata ainoastaan maan perustuslakeja ja niitten mukaan syntyneitä lakeja ja asetuksia sekä olla noudattamatta perustuslain-vastaisia säännöksiä.

7 Viimeisten väkivaltaisten tekojen ja uusien lainvastaisten säännösten johdosta vain huomautan, että se tuomari, joka nyt taipuu, samalla entistä paljon selvemmin tunnustaa itsevaltiuden meillä voimaanastuneeksi ja vallanpitäjien käskyjä noudatettavaksi edellä lain. Hänen täytyy silloin myös olla valmiina tottelemaan kaikkia lain nimellä ilmestyneitä säännöksiä ja korkeimpia käskyjä, olivatpa ne kansalle yleensä tai yksityisille kuinka sortavia tahansa. Tuomarien suhteen on jo muistettava, että he muutamissa tapauksissa eivät koskaan voi taipua pakkotilaan, nimittäin mitä tulee sellaisiin vallanpitäjäin väittämiin rikoksiin, että kansalaiset eivät ole taipuneet noudattamaan laittomia lakeja.

8 Murhaajan puolustusasianajaja Kun otamme huomioon, millaista vääryyttä on maata kohtaan harjoitettu, kun muistamme että kansa, jos se olisi voinut liittyä yhteiseen voimainponnistukseen, jos sen voima olisi ollut yhtä suuri kuin sen oikeus on selvä, olisi se ollut oikeutettu karkottamaan kaiken vääryyden ja saattamaan laillisuuden maassa voimaan. Silloin on myöskin ymmärrettävissä, että yksityisten teot, jotka ovat kohdistuneet turmiota tuottavaa järjestelmää vastaan, on käytetty kansan oikeuden puolustamiseksi, sen elämänehtojen suojelemiseksi. (PES puolustuspuhe) (Hohenthalia ei tuomittu kuolemaan, vaan lievempään rangaistukseen eli elinkaudeksi kuritushuoneeseen) Lennart Hohenthal ampuu prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen Bulevardi 12:ssa Kuva teoksesta Söner af ett folk som blödt

9 P. E. Svinhufvud oli eduskunnan ensimmäinen puhemies Venäjän-Japanin sota, suurlakko 1906 valtiopäiväuudistus: yksikamarinen eduskunta Svinhufvud eduskunnan puhemies Eduskuntavaalit: ,

10 Toinen sortokausi Keisarin alisti Suomen asiat valtakunnan ministerineuvostolle 1910 laki edellytti Suomen senaattia lähettämään kaksi edustajaa valtakunnanneuvostoon ja neljä duumaan yhdenvertaisuuslaki: venäläisille samat oikeudet kuin suomalaisille 1914 suuri venäläistämisohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Suomesta Venäjän maakunta Suomeen sotatila , maasta tuli sotaleiri, Maaliskuun vallankumous 1917 Nikolai II, keisari Albert Edelfelt, 1896

11 Laillisuusmies P. E. Svinufvud Lappeen tuomiokunnan tuomari PES lähetti prokuraattori Kasanskille kirjeen, jossa hän ei pitänyt tätä laillisena prokuraattorina, koska hänet oli nimitetty yhdenvertaisuuslain nojalla kenraalikuvernööri Seyn erotti PES:n sotatilalain nojalla, mutta PES ei aikonut erota, koska piti sotatilalakia laittomasti syntyneenä. Tämän johdosta Viipurin kuvernööri esitti kenraalikuvernöörille PES:n karkottamista johonkin keisarikunnan etäiseen kuvernementtiin.

12 Svinhufvudin pidätys PES pidätettiin Luumäen käräjäsalista. En voi ruveta herrojen kanssa tappelemaan! Viekää mihin viette, mutta laitonta se on!. Tunti aikaa kerätä omat tavarat. Vietiin Viipurin lääninvankilaan. Oikeustaistelun muistomerkki Luumäen asemalla Luumäen nimismies Oskar Nordström erotettiin virastaan, koska ei pidättänyt PES Tuomarin apulainen Toivo Tapanainen neljä kuukautta vankeutta, koska ei ottanut tuomarin virkaa vastaan Hovioikeudenauskultantti Elias von Hertzen viisi kuukautta vankeutta, koska arvosteli hovioikeuden toimenpiteitä

13 Karkotus Kenraalikuvernööri Seyn karkotti PES:n niin pitkäksi aikaa, kuin sotatila Suomessa on voimassa, Tomskin lääniin. PES uskoi palaavansa Jumalan ja - - Hindenburgin avulla Junamatka Tomskiin, josta kuvernööri karkotti hänet Tymskojeen, jonne PES ja Ellen saapuivat joulun alla Kolyvan. PES sai kesällä 1915 tiedon että hän saisi siirtyä uuteen karkotuspaikkaan Simbirskin kuvernementtiin Euroopan puolelle, mutta halusi jäädä Kolyvaniin PES ja ES saapuivat junalla Helsinkiin Huhtikuu 1917 Svinhufvudista prokuraattori

14 Erkki Räikkönen, Svinhufvudin kertomukset Siperiasta. Otava 1928, näköispainos 2007.

15 Karkotuksia Kalterijääkärit, n. 60: värväys, etapit. Tunnetuimmat Shpalernajan vangit: Aarne Sihvo, ylioppilaspoliitikko Yrjö Ruutu, lääkäri Väinö Lindén, opettaja Artturi Leinonen, maanviljelijä Vihtori Kosola, kirjailija Kyösti Wilkuna Karkotettuja: Leinonen Ohanski, Vilho Kirjalainen ja Rudolf Wickström Aarne Korhonen Siperiaan Pietarin vankilan ovet auki Kaikkiaan Suomesta karkotettiin Siperiaan rikollisina miestä ja 462 naista, yhteensä Heistä 899 kuolemaantuomitut, elinkautista, armahdus ja uudisasukkaiksi, irtolaiset, omasta anomuksesta siirretyt

16 Jääkäriliike, aseellinen salaliitto 500 suomalaista ilmoittautui Venäjän armeijaan uusi venäläistämisohjelma Saksa päätti ottaa 200 suomalaisia sotilaskoulutukseen, Pfadfinder partiolaiset saksalaiset univormut muutos jääkäripataljoonaksi, yhteensä 1890 miestä itärintamalle

17 Venäjän imperiumi: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ukraina, Valko-Venäjä, Tšekkosloavia, Transkaukasian liittovaltio (Armenia, Georgia ja Azerbaidžan), Tannu-Tuva Itävalta-Unkari: Itävalta, Unkari, Puola, Tšekkoslovakia, Jugoslavia Saksa: Puola, Danzig, Memel Iso-Britannia: Irlanti Ottomaanien valtakunta: Turkki Hajoavia imperiumeja

18 Suomen kanssa itsenäistyneet maat Suomi Viro Latvia Liettua Puola Ukraina Irlanti 1921, 1937 Tšekkoslovakia Jugoslavia

19 Vuoden 1917 tapahtumia Suomessa sosialistienemmistöinen eduskunta ja hallitus Maaliskuu: Venäjän keisari luopui vallasta, Kerenskin hallitus Heinäkuu: valtalakikiista ja eduskunnan hajotus, uudet vaalit Marraskuu: Venäjän vallankaappaus ja suurlakko, eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen

20 Valtalakikiista Venäjän hallitus hajotti eduskunnan Kysymys hajotuskäskyn julkaisemisesta senaatissa Prokuraattori Svinhufvud puhui sekä vastaan että puolesta, mutta ei pannut pöytäkirjaan eriävää mielipidettä hajotuskäskyn julkaisemista kannattavaan päätökseen

21 Tammikuussa 1918 Suomessa oli noin venäläistä sotilasta tammikuussa 1918

22 Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus

23 Menettelytapakiista 1918: Onko vuoden 1909 sotatilalaki voimassa vai ei? Pääministeri P. E. Svinhufvud saapuu Tornioon Vapaussodan ylipäällikkö kenraali C. G. Mannerheim

24 Vuoden 1918 tapahtumia Tammikuu: Vapaussota ja vallankumous Huhtikuu: Saksan maihinnousu Toukokuu: Voitonparaati ja valtionhoitajan valinta Kesä: Vankileirikatastrofi Syksy: Kuninkaanvaali ja Saksan romahdus Joulukuu: Valtionhoitajan vaihdos

25 Sodan kulku venäläisten aseistariisunta alkaa; kapina Helsingissä yleinen asevelvollisuus kapinallisten hyökkäys Hämeessä jääkärit Vaasaan hallituksen joukkojen hyökkäys Hämeessä 3.4. saksalaisten maihinnousu Hankoon 6.4. Tampereen valtaus Helsingin valtaus Viipurin valtaus voitonparaati Helsingissä

26 Tampereelle sijoitettuja venäläissotilaita ja kaupungin sosialisteja yhteiskuvassa. Toisessa rivissä numero 10 kaupungin punainen miliisipäällikkö Pekka Lönngren ja hänen takanaan numero 9 venäläiseversti Nikolai Svetshnikov, joka toimi punakaartin tärkeimpänä sotilasneuvonantajana

27 Vuoden 1918 sodan sotasurmat Kuolintapa Mannerin kannattajat Svinhufvudin kannattajat Muut Yhteensä Kaatunut Teloitettu, ammuttu, murhattu Kuollut vankileireillä Kuollut vankileireiltä vapauduttu aan Kadonnut Muut kuolintavat Kaikki yhteensä

28 Suomen kuningas Hessenin prinssi Friedrich Karl Svinhufvud luotti Saksan tukeen Suomen itsenäisyyden varmistamiseksi Suomesta kuningaskunta Kuninkaanvaali Saksa hävisi maailmansodan Friedrich Karl ei ottanut kruunua vastaan

29 Suomen sisäpolitiikka Kielitaistelu Suojeluskunnat ja Lotta Svärd Talouspula Kommunistinen solutus -> Lapuan liike, antikommunismi, Mäntsälän kapina 1932 Kieltolain kumoaminen 1932

30 Mäntsälän kapina 1932 Presidentti Svinhufvud radiossa: Presidentti P. E. Svinhufvud Kuopion ampumaradalla Kuva Tuttu Jänis. "Suojeluskuntalaitos tulee kärsimään vastaisuudessa arvaamattomia vaurioita, jos osa suojeluskuntalaisista nyt unohtaa valansa ja ryhtyy taisteluun yhteiskuntajärjestystä vastaan, jota he ovat vannoneet henkeen ja vereen asti puolustavansa." Kun nyt olen omalla vastuullani, kenestäkään riippumatta, ottanut vastatakseni rauhan palauttamisesta maahan, kohdistuu jokainen salahanke tästä lähtien paitsi laillista järjestystä, myöskin minua vastaan henkilökohtaisesti, joka itse olen suojeluskuntalaisten riveissä marssinut yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä.

31 Itsenäistymisvaiheen 100-vuotisjuhla Svinhufvud 150 v 2012 Vanha Suomi emämaahan, Helsinki pääkaupungiksi 200 v 2013 Kieliasetus 150 v 2014 Maailmansota 2015 Jääkäriliike 2016 Työväenliike, SDP:n enemmistö eduskunnassa Suomen itsenäistyminen 100 vuotta Vesa Määttä Kansallismuseon hallinnoima Kotkaniemi, Luumäki

32 Kansakunnan rakentaminen nation-building Miten on mahdollista, että Suomi on säilynyt - kansanvaltana eli demokraattisena yhteiskuntana - vapaana eli itsenäisenä valtiona - oikeusvaltiona eli yksilönvapaudet turvaten Tänä aikana on koettu - kaksi maailmansotaa ja kylmä sota - kaksi kapinaa - Monta pahaa pula- ja lamakautta

33 Arvot Kansanvalta. Eduskuntauudistus Ensimmäinen puhemies Vapaus. Itsenäistyminen Pääministeri, ensimmäinen valtionpäämies Oikeusvaltio. Kriisi Pääministeri, presidentti