Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu."

Transkriptio

1

2 Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun (Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa (Trinitatiskirkko)13. helmikuuta Lipun vihki jääkäri, teologian ylioppilas Hannes Anttila. Jääkärit vannoivat lipun ääressä sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle. Pataljoona siirtyi välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen Suomeen lähteviin laivoihin. Lippu oli kootun pataljoonan edessä viimeisen kerran Vaasan paraatissa 26.helmikuuta Tämän jälkeen jääkärit siirrettiin hallituksen joukkojen johtajiksi ja kouluttajiksi. Jääkärilippua kannetaan tänä päivänä valtiollisissa paraateissa kunniapaikalla heti kolmikielekkeisen Valtiolipun jälkeen.

3 Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia erityisesti Nylands Nation ja Pohjalainen Osakunta. Nämä liikkeet kokoontuivat marraskuun 20.päivänä 1914 Ostrobotnian kassahuoneessa. Tavoite irrottaa Suomi Venäjästä!

4 Turvaudutaan voimakeinoihin Päätettiin hankkia sotilaskoulutusta Ruotsista tai Tanskasta. Maat kieltäytyivät puolueettomuuteensa vedoten. Päätettiin kääntyä Venäjän vihollisen Saksan puoleen. Ylioppilaat Walter Horn ja Bertel Paulig matkustivat Tukholmaan, jossa he yhdessä tohtori Gummeruksen kanssa laativat kirjeen Saksan sotilasviranomaisille. Tammikuussa Saksa päätti antaa muutaman viikon kurssilla sotilaskoulutusta 200 suomalaiselle saksankielentaitoiselle ylioppilaalle Lockstedter Lagerissa noin 50 km Hampurista pohjoiseen

5 Pfadfinder -kurssi Ensimmäiset 55 jääkäriä saapuivat Lockstedter Lageriin 25.helmikuuta 1915 Maaliskuun lopulla miehiä oli 162. joista 39 oli Saksasta mukaan tulleita opiskelijoita, kurssi jatkui ja pitkittyi useilla viikoilla Kurssin johtajana oli Saksan partioliikkeen johtaja, majuri Maximilian Bayer

6 Majuri Maximilian Bayer Syntyi Karlsruhessa Kaatui rykmentinkomentajana Verdun Haudattu Mannheimiin Suomalaiset jääkärit pystyttivät haudalle muistokiven luvulla Kuva otettu talvella 1917 Riianlahdella

7 Ausbildungsruppe Lockstedt (LoLa) Berliinissä varatuomari Fritz Wetterhoff vaikutti ratkaisevasti, että Wilhelm II allekirjoitti käskyn, jolla Pfadfinder -kurssi laajennettiin miehen vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi. Värväystoiminta kohdistui aluksi Saksassa oleviin suomalaisiin ja sekä organisoinnin jälkeen salaiseen värväykseen Suomessa. Suomessa värväystä johti Aktiivinen komitea ja sen tukena oli Keskuskomitea. Näissä oli jäseniä kaikista porvaripuolueista, sekä siviilihenkilöitä että entisiä tsaarinvallan sotilaita. Sosiaalidemokraatit jäivät ulkopuolelle, mutta Yrjö Mäkelin, Oskari Tokoi ja K.H.Wiik suhtautuivat liikkeeseen myönteisesti. Saksasta lähetettiin jääkäreitä värväystehtäviin ja organisoimaan etappeja erityisesti länsirannikolle ja Itä- sekä Pohjois-Suomeen.

8 Lockstedter Lager

9 Lockstedter Lager tämän päivän Hohenlockstedt Alue oli Preussin Armeijan ampuma- ja harjoitusalue, jolla saattoi olla samanaikaisesti yli sotilasta. Alueella koulutettiin pääasiallisesti jalkaväkeä ja tykistöä. Kasarmialue oli rakennettu kuten pysyvä varuskuntaalue. Nykyisin alue on Hohenlockstedtin kunnan keskustaajama ja kasarmit ovat asuntoina teollisuus- ja liiketiloina tai gallerioina..

10 Pfadfindereitä ja konekiväärikoulutusta

11 Jääkärien koulutustausta Akateeminen loppututkinto 52 hyvä kielitaito Ylioppilas 270 tyyd. kielitaito Lukio 19 Osa lukiota 81 Keskikoulu 163 vältt. kielitaito Kansakoulu 946 ei kielitaitoa Ei koulua 366 Yhteensä 1897

12 Jääkäreiden ammatit Koululaisia n. 200 keskik. tai lukio Työläisiä 513 Maanviljelijöitä 268 Kalastajia 17 Yrittäjiä ym. 148 Merimiehiä 132 pääll. ja miehistöä Virkamiehiä n. 50 pol,tulli,luotsi,op Muita n. 100 Karkea jako 1/3 työläisiä, 1/3 maanvilj, 1/3 opisk. Läpileikkaus Suomen kansasta

13 Itärintamalla Kesäkuu 1916 Helmikuu 1917 Misse -joen suot ja pusikot Riianlahden rantaharjulla

14 Itärintamalla Kaatuneita ja kad. 13 (15) Haavoittuneita 49 Siviilityöhön 15 Karanneita (venäläisten puolelle) 4 Työleirille (Bahrenfelt) 69 Poistettu (sairaat ) 20 Kuolleita (taudit) 74 Työleirille kaikkiaan, 254 joista takaisin pataljoonaan 32 Pataljoonassa 203 saksal. ja 1254 suomal.

15 Kotiinpaluu Aiemmin kouluttajina Suomessa Vaasaan Vaasaan noin Vapaussodassa yhteensä 1261 Saksaan jäi noin 600 jääkäriä Myöhemmin 1918 n. 250 Vuonna 1919 n. 300 Muihin maihin yli 10 USA? Saksaan lopullisesti 15 naimisissa? Edelleen kadoksissa n.40, NL 22? Puolustusvoimissa, RVL:ssä ja suojeluskunnissa palveli myöhemmin palanneita noin 250. Heimosotiin osallistui noin 160 jääkäriä. Altona Bahrenfeldissä olleista tuli yht 30 ups ja aliups. Noin 250 jääkäriä ei kotiinpaluun jälkeen pukeutunut missään vaiheessa sotilaspukuun. Kokonaispoistumaksi voidaan laskea nämä 250 miestä. Eli alle 20 %.

16 Vaasan paraati

17 Jääkäritappiot 1918 Kaatuneet 131 Haavoittuneet 238 Yhteensä 365 = n. 30 % Tampereella 61 Raudussa 18 Viipurissa 11 Muualla 41 Heimosodat erikseen

18 Jääkärit talvisodassa Talvisotaan 774 Rintamatehtävissä 494 Kotijoukoissa 236 Sk, varikot, KoulK Siviilitehtävissä 44 VS, poliisi,luotsit Ylin johto kenraalit 14 PM, AK, Div Rykmenttiporras 62 (36 komentajaa) Pataljoonaporras, pstot 100 (83 komentajaa) Perusyksiköt, ptrit 98 (65 päällikköä) Muut tehtävät 42 joukkueet, tjat ym Kaatuneet 18

19 Jääkärit jatkosodassa Jatkosotaan osallistui 710 (57 %) Rykmenttiporras 36 (25 komentajaa) Pataljoonaporras 64 (50 komentajaa) Perusyksikköporras 64 (66 päällikköä) Muut rintamatehtävät 34 Kaatuneet 21

20 Jääkärikenraalit puolustusvoimien komentajina Aarne Sihvo ja Hugo Österman Erik Heinrichs 1945 Jarl Lundqvist Kaarlo Heiskanen

21 Jääkärikenraalit ja Mannerheim-ristin ritarit Yhteensä 49 jääkäriä saavutti kenraalin arvon. Heistä mainittakoon: - jalkaväenkenraali Erik Heinrich - jalkaväenkenraali Taavetti Laatikainen - kenraaliluutnantti Lennart Oesch - kenraali V.Valve (viimeinen jääkäri, meriv ) - kenraaliluutnantti Jalmar Lundqvist (ilmav) - kenraalimajuri Erkki Raappana (RVL) - kenraalimajuri Uno Fagernäs - kenraalimajuri EinarVihma - kenraalimajuri Albert Puroma (RVL) - jalkaväenkenraali PaavoTalvela - jalkaväenkanraali Eino Armas Martola (YK) - kenraaliluutnantti Woldemar Hägglund Yteensä 20 jääkäriä nimitettiin Mannerheimristin Ritariksi. Heistä mainittakoon: - jvkenr Erik Heinrich, 1.lk Mannerheimristi - ev Ruben Lagus, no 1, kenrm Paavo Talvela, no 2, ev Erkki Raappana, no 3, evl Auno Kuiri, no 128, ltn Albert Räsänen, no 40, ev Albert Puromaa, no 96, Ev Berndt Polon, no 80, Evl Viljo Laakso, no 191, Evl Laakso osallistui Lapin sotaan toisen jalkansa menettäneenä. Hän oli viimeinen ritariksi sodanajan ansioista nimitetty.

22 Jääkärien perinteet Jääkäriliitto Jääkärisäätiö 1988 Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry 1972

23 Muistomerkit ja -laatat Suomessa n. 250 kpl ja Jääkärimuseo Ruotsissa n. 10 kpl Saksassa 1 ja museo Latviassa 3 ja näyttely Virossa 3 kpl Jääkärihaudat kansallisia muistomerkkejä Haudalla jääkärihautamerkki

24

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Arvoisat kuulijat, nimeni on Vesa Määttä ja valmistelen elämäkertaa Karl Lennart Oeschistä. Se julkistetaan syksyllä 2015. Kerron esityksessäni Oeschin

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

RUK 120 Jääkärien jäljillä

RUK 120 Jääkärien jäljillä RUK 120 Jääkärien jäljillä 15-19.9.2016 Jääkäreillä on ollut tärkeä rooli Vapaussodassamme, itsenäisyytemme syntymisessä ja sen puolustamisessa. Ostrobotnian kokouksessa 20.11.1914 käynnistyi itsenäisyysliike,

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI 1/2013 (313) HELSINGISSÄ MAALISKUUSSA 2013 82. vsk 1 1/2013 PÄÄKIRJOITUS MAALISKUUSSA 2013 Historia pidettävä mielessä Television uutiskanavat

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI (312) HELSINGISSÄ JOULUKUUSSA 2012 81. vsk 1 P Ä Ä K I R J O I T U S J O U L U K U U S S A 2 0 1 2 1812 Vuotta 1812 ei ole luettu Suomen

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Jääkäriupseerit viestiaselajin johtajina ja kehittäjinä

Jääkäriupseerit viestiaselajin johtajina ja kehittäjinä Viestimies 1/2015 11 TEKSTI: SEPPO URO KUVAT: SA-KUVA, ILLICO PERFECTUM, RIIHIMÄEN VARUSKUNNAN HISTORIA I, SUOMEN SODAT VIESTIMIEHEN SILMIN Kirjoittaja on eversti (evp), joka on harrastanut viestiaselajin

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA JOUKKOKIRJE POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA N:o 2 Kesäkuu 2013 Jääkärilippu saapuu Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon, Trinitatis kirkkoon, jossa ensimmäinen Jääkärilippu vihittiin ja siunattiin ja jossa jääkärit

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

MANNERHEIM JA SUOMEN KENRAALIKUNNAN PALKITSEMINEN KUNNIAMERKEIN 1940 1945

MANNERHEIM JA SUOMEN KENRAALIKUNNAN PALKITSEMINEN KUNNIAMERKEIN 1940 1945 MANNERHEIM JA SUOMEN KENRAALIKUNNAN PALKITSEMINEN KUNNIAMERKEIN 1940 1945 ANTTI MATIKKALA Kirjoittaja on Doctor of Philosophy ja kirjoittaa Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien historiaa

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI (315) HELSINGISSÄ SYYSKUUSSA 2013 82. vsk 1 P Ä Ä K I R J O I T U S S Y Y S K U U S S A 2 0 1 3 Satavuotisjuhliin valmistautuva jääkäriliike

Lisätiedot

Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja

Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla 2015-2020 Jorma Jokisalo 19.10.2015 tarkistettu 20.12.2015 ja 11.1.2016 VUOSI 2015 VALMISTAUTUMINEN ALKAA (toteutunut) 1. TAMMISUNNUNTAIN MUISTOJUHLA 25.1.

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Jääkäripataljoona 27.n perinneyhdistyksen jäsenlehti. Joulukuu 2015 nro 4 (324) 84. vsk JÄÄKÄRISÄÄTIÖ

Jääkäripataljoona 27.n perinneyhdistyksen jäsenlehti. Joulukuu 2015 nro 4 (324) 84. vsk JÄÄKÄRISÄÄTIÖ Jääkäripataljoona 27.n perinneyhdistyksen jäsenlehti Joulukuu 2015 nro 4 (324) 84. vsk JÄÄKÄRISÄÄTIÖ Pääkirjoitus marraskuussa 2015 Kaksi kynttilää 100 vuotta sitten näihin aikoihin jääkäriliike oli koko

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI 2/2014 (318) HELSINGISSÄ KESÄKUUSSA 2014 83. vsk 1 2/2014 PÄÄKIRJOITUS KESÄKUUSSA 2014 1944 Kun tämä Parolen numero on lukijoiden käsissä,

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Turun komppanian jalanjäljiltä Jääkäriseminaariin

Turun komppanian jalanjäljiltä Jääkäriseminaariin Turun komppanian jalanjäljiltä Jääkäriseminaariin Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys järjesti 20.-21.4. matkan vapaussodan 1918 eräille Satakunnan rintaman taistelupaikoille, joista matka jatkui

Lisätiedot

Jääkäriliike 100-vuotta

Jääkäriliike 100-vuotta 1 PARTIOPOJISTA KENRAALEIKSI Jääkäriliike 100-vuotta Jaakko Rinne LYHYESTI JÄÄKÄREISTÄ Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen itsenäisyyttä ajavia nuoria miehiä lähti Saksaan saamaan sotilaskoulutusta.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017)

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Rotary tänään jäseniä 1.22 milj./ 34 000 klubissa mukana 200 maassa ja maantieteellisellä alueella palvelee, auttaa ja kehittää jäsenistöään noudattaa

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Suomen sodissa menehtyneiden tiedosto

Suomen sodissa menehtyneiden tiedosto Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto 1: KÄIHKÖ, TOIVO JOHANNES sotilasarvo korpraali joukko-osasto 6.K/os.Kuussaari 9880 syntymäaika 12.09.1917 synnyinkunta Värtsilä kotikunta Värtsilä asuinkunta

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Vuonna 1940 perustettu Mannerheim-risti on arvostetuin suomalainen sotilasansioista myönnetty kunniamerkki. Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin jatkosodan aikana

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ 1(6) Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubilla on alueellisesti merkittävä ja kunnialla hoidettuja

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Poikkeuksellisen harvinainen kokoelma esillä Tietomaassa -

Poikkeuksellisen harvinainen kokoelma esillä Tietomaassa - Poikkeuksellisen harvinainen kokoelma esillä Tietomaassa - Vilho Mäki- Hirvelän kunniamerkkikokoelma Tietomaassa on esillä Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laaja ja harvinainen sotilas- ja siviiliansioista

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

LAPINLAHDEN TAIDEKATU

LAPINLAHDEN TAIDEKATU LAPINLAHDEN TAIDEKATU Lapinlahden taidekatua ryhdyttiin rakentamaan 1990- luvun alussa, esiin haluttiin tuoda Lapinlahden vahvuus taide- ja kulttuuripitäjänä. Taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta

Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta Eversti August Kuistio on esityksessään 18.3.1942 Mannerheim-ristin myöntämiseksi Yrjö Keinoselle arvioinut hänen toimintaansa. Kuistion esitys kokonaisuudessaan

Lisätiedot

"Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942", Raine Narvan multimedialuento

Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942, Raine Narvan multimedialuento Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Hankkeen nimi: Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat * Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat -nimellä järjestetään Suomi 100 vuotta

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY Alla on lyhyt selostus vitriinien keskeisimmistä esineistä ja kuvista. Perinnehuone avattiin vuonna 2002 ja sitä uudistettiin vuonna 2014, jolloin huoneen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI T A 80V U O JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI 3/2011 (307) HELSINGISSÄ SYYSKUUSSA 2011 80. vsk T 1 3/2011 P Ä Ä K I R J O I T U S S Y Y S K U U S S A 2 0 11 Sotaväellä

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa

Lisätiedot

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy 9 Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu Kansi Kustantaja Painopaikka Matti Jalava sari Jalava vakkamedia Oy saarijärven Offset Oy Paperi G-Print 130 g/m 2 Takakannen kuva Paateneen kauppala 1943. Matti Jalava

Lisätiedot

Vehmaalaiset sodissa 1939-1945

Vehmaalaiset sodissa 1939-1945 Vehmaalaiset sodissa 1939-1945 1 Kansikuva Vehmaan sankaripatsas. Takakansi Veteraanikivi ja Karjalaan jääneiden muistomerkki, kunnan vaakuna. Kustantaja Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI 4/2010 (304) HELSINGISSÄ JOULUKUUSSA 2010 80. vsk 1 4/2010 P Ä Ä K I R J O I T U S J O U L U K U U S S A 2 0 1 0 Kuvat kaatuvat jääkäriliikkeessä

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

SUOMEN SODISSA 1939-1945 ANSIOITU NEIDEN RINTAMAKOMENTAJIEN HENKI LÖKOHTAISESTA JOHTAMISTAVASTA SAATAVAT OPETUKSET

SUOMEN SODISSA 1939-1945 ANSIOITU NEIDEN RINTAMAKOMENTAJIEN HENKI LÖKOHTAISESTA JOHTAMISTAVASTA SAATAVAT OPETUKSET 89 SUOMEN SODISSA 1939-1945 ANSIOITU NEIDEN RINTAMAKOMENTAJIEN HENKI LÖKOHTAISESTA JOHTAMISTAVASTA SAATAVAT OPETUKSET Yleisesikuntakapteeni Kaarle R u utu JOHDANTO Suomalainen joukko taistelee niin hyvin

Lisätiedot

Vapaussodan Perintö 1/2016, 15.2. (72. numero)

Vapaussodan Perintö 1/2016, 15.2. (72. numero) Vapaussodan Perintö 1/2016, 15.2. (72. numero) Työn kohteeksi oli nyt siis valittu kuivausviemärin kaivuu. Leiriläisten tehtävänä oli kangin, lapioin ja kuokin nostaa savisesta ja soisesta maasta kannot

Lisätiedot

100 vuotta puhallinmusiikkia Ylivieskassa. la 6.11.2010

100 vuotta puhallinmusiikkia Ylivieskassa. la 6.11.2010 100 vuotta puhallinmusiikkia Ylivieskassa la 6.11.2010 Puhallinorkesteritoiminta alkaa Alkoi jokilaaksoissamme 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa Torvisoittokuntia perustettiin erilaisten näytelmä- ja ilmaisutaitoryhmien

Lisätiedot

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Aluetoimiston päällikkö Jyväskylä 4.12.2013 1 (10) Laukaan Itsenäisyysjuhla 06.12.2013 Peurunka, PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisat Laukaan

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45 erillinen info

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45 erillinen info Elokuu Viikko 32 Jakso 1 7 Maanantai 8 Tiistai 9 Keskiviikko 10 Torstai 11 Perjantai 12 Lauantai 9.30-10.45 11.25-12.40 ruokailut 4 VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45 erillinen info erillinen info 12.50-14.05

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))

Lisätiedot

9. Lehti: Karhunkierros Satakuntalainen Osakunta 1970 N:o 5

9. Lehti: Karhunkierros Satakuntalainen Osakunta 1970 N:o 5 Kotiseutukokoelma Kansio: NAAPURIKUNNAT Sekalaista Pohjois-Satakuntaan ja Satakuntaan liittyvää sekalaista aineistoa Taulukko 1: Satakuntalainen osakunta, punaisessa pahvikansiossa 1. Lehti: Karhunkierros

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

VIESTIKAPULA ON LAPSILLAMME Pelkitetysti: Runoilijat sen sanoivat

VIESTIKAPULA ON LAPSILLAMME Pelkitetysti: Runoilijat sen sanoivat Alasaarentie 3 +35850 5430747 13900 PEKOLA Matti.Savonjousi@armas.fi Hämeenlinnan Rotaryklubissa 29.11.2010: Suomen itsenäisyys Seuraa ilmoitus: Vaikka täällä on joitakin minua vanhempia, tunnen olevani

Lisätiedot

Omaistukitoiminta keväällä 2016

Omaistukitoiminta keväällä 2016 Omaistukitoiminta keväällä 2016 Kevään aikana on mahdollisuus osallistua keskusteluryhmiin, teematapaamisiin jne. Toivotamme yhdessä eri toimijoiden kanssa teidät sydämellisesti tervetulleiksi ja toivomme,

Lisätiedot

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45 Elokuu Viikko 33 Jakso 1 10 Maanantai 11 Tiistai 12 Keskiviikko 13 Torstai 14 Perjantai 15 Lauantai 9.30-10.45 4 7 7 1 2 6 11.25-12.40 ruokailut 5 1 4 12.50-14.05 16 Sunnuntai VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

Aimo Valkeeniemen lapsuus

Aimo Valkeeniemen lapsuus Esitelmä Ruutiukoissa 10.03.2014 Sirkka-Liisa Koivuniemi: Isäni Aimo Valkeeniemi, Junkers-lentäjä Lentäjän tytär Sirkka-Liisa Koivuniemi on syntynyt 2.12.1943 Ylöjärvellä. Hän asuu Tampereella. Sirkka-Liisa

Lisätiedot

everstiluutnantti Matti Soini

everstiluutnantti Matti Soini 5 (297) 2015 ISSN 0357-3982 Ilmestynyt vuodesta 1959 Kustantaja Vapaussodan Perinneliitto ry Julkaisijat Vapaussodan Perinneliitto ry Vapaussoturien Huoltosäätiö Suomen Lottaperinneliitto ry Suojeluskuntien

Lisätiedot

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA MIKKO KARJALAINEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kehittämispäällikkö Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO

TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO KERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sotiemme veteraanien valtakunnalliset liitot perustivat Tammenlehvän Perinneliiton huhtikuussa 2003 varmistaakseen keskeisten muistojen

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

1 60.17824 29.48068 4

1 60.17824 29.48068 4 Ino Koordinaattijärjestelmä WGS84 Lähteet: Maanmittauslaitos Karjalan kartat Talojen numerointi perustuu "Kylät kujasineen" -kirjan sivujen 172-173 piirrokseen ja talojen asukkaat s. 169-171 Oiva Uutun,

Lisätiedot