Svinhufvud ja kevät Martti Häikiö. Martti Häikiö

Transkriptio

1 Svinhufvud ja kevät 1918

2 Vallankumous: Venäläisen sotaväen vallankumous maaliskuu 1917 Järjestysvalta työväenliikkeen miliisin haltuun monilla paikkakunnilla SDP ja SAJ päätös työväen järjestyskaartien aseistamisesta Poliittinen suurlakko alkaa aamuyöllä Suomen 1. vallankumous aloitetaan ja peruutetaan, mutta Helsingin punakaarti valtasi rautatieaseman, Uudenmaan lääninhallituksen ja keskusvirastot, Senaatintalo mukaan luettuna; punakaartilaiset estivät Svinhufvudilta pääsyn prokuraattorinvirastoon Saksanniemen ratsupoliisikoulun miehitys; punakaarti kieltäytyy lähtemästä Säätytalosta; vallankumousneuvosto päättää lakon lopettamisesta lakko päättyy, vallankumous jatkuu

3 Itsenäisyyssenaatti

4 Itsenäisyyden tunnustus Kansankomissaarien neuvosto (Venäjän hallitus) yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea Venäjä, Ruotsi, Ranska, (Saksa 6.1.) 5.1. Kreikka Norja, Tanska Itävalta-Unkari Alankomaat Espanja Osmannien valtakunta Bulgaria Argentiina Persia Siam Lenin Smolnassa Luottamus -elokuva (1976) Puola Britannia Yhdysvallat Japani Belgia

5 Svinhufvudin hallitus ilman armeijaa, poliisia, rajavartiota Venäjä, Ruotsi ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden , Saksa 6.1., Eduskunta antoi senaatille valtuudet lujan järjestysvallan luomiseen; Tammikuussa 1918 Suomessa oli noin venäläistä sotilasta Suojeluskuntia noin 400, joissa oli jäsentä Sodan alussa punakaarteja 375, joissa jäsentä (ase kädessä , enimmillään yht aikaa taistelussa )

6 Kretšet-laiva (ent. Polaris)

7 Vallankumouspäätös poliittinen suurlakko, vallankumoushallitus, keskustan miehitys Punakaartien edustajakokous Tampereella, Helsingin punakaarti sanoutui itsenäiseksi SDP puolueneuvosto, vallankumous hylättiin Viipurin kahakat puolueneuvostossa ei päätöstä vallankumouksesta; laajennettu puoluetoimikunta ratkaiseva askel: liikekannallepano yöllä klo 24, lykkäys klo 22; aseita venäläisiltä

8 Vapaussota ja vallankumous Kansanvalta Oikeusvaltio Itsenäisyys P. E. Svinhufvud Prokuraattori (oikeuskansleri), eduskunnan valitseman senaatin puheenjohtaja (pääministeri), korkeimman vallan haltia (valtionpäämies) Työväen valta Vastavallankumous Saksan vasalli Venäläiset varuskunnat tammikuussa 1918, vallankumouksen haltuunsa saama alue ja rintamalinja

9 Senaattorit hengenvaarassa Säätytalolla 27. tammikuuta 1918

10 Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus

11 Kansaned. Antti Mikkolan murha Antti Mikkola oli asianajaja, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja sekä nuorsuomalainen kansanedustaja , ja Teki aloitteen ja välikysymyksen eduskunnassa järjestysvallan perustamisesta. Sosialistit leimasivat Mikkolan Sota-Antiksi. Lainsuojaton, Licence to kill

12 Pääministeri Svinhufvudin ja senaattori J. Castrénin piileskely Uudenmaankatu Salaman toimisto Vaivaishoidon tarkastajan toimisto Edith Runebergin asunto Richard Sievers Bulevardi 14 Silmälääkäri Albert Nordman A III krs asunto 6 Professori Carl Hahl Toimitusjohtaja Selim Rödlin Ab Java Theaffär Hammaslääkäri Ernst Vasenius

13 Heikki Renvallin johtama Vaasan senaatti Heikki Renvall, pj, ulkoasiat, kauppa- ja teollisuus, kirkollisopetus Juhani Arajärvi, valtiovarat, kulkulaitokset Alexander Frey, sisä-, oikeusja sotilasasiat E. Y. Pehkonen, maatalous, elintarvikkeet Vaasan lääninkonttori hoiti Suomen valtiokonttorin tehtäviä; postihallitus, tullihallitus; elintarvike-, merenkulku ja metsähallitus Eduskuntaa korvasi neuvottelukunta Suojeluskunnista hallituksen joukkoja Rajankäynti päämajaan epäselvä

14 Kallio, Talas, Louhivuori, A. Castrén, Setälä Kyösti Kallio, maatalous ? Kammion sairaala Kotiteollisuusmuseo Et. Esplanadi opettajatar WalléenBulevardi 10 Onni Talas, oikeus esittelijäsihteeri A. E. Rautavaara ? Auroran sairaala Mehiläinen Huvilakatu O. W. Louhivuori, sosiaali - Svinhufvudin ja J. Castrénin kanssa - Mehiläinen, Huvilakatu Arthur Castrén, sisäasiat ? Hannes Snellman Pohj. Esplanadi ? Diakonissalaitos ? Kammion sairaalan vastaanottohuone insinööri Frosterus Töölönkatu 7 E. N. Setälä, kirkko ja opetus ? Askolan maatilallaan tuvan lattialla Skavarböle Vessölandet kalastajamökki Emsalö Haikon kartano Kulloon kartano, Calr Frankenheuser Dragsbyn kartano, Aina Standertskjöld; Helsinkiin 20.4.

15 Pakoyritys lentäen Lähtö Uudenmaankatu 3-5 edestä, PES naamioitu Insinööri Petterssoniksi, avoauto jossa Yrjö Roos, kaksi bolševikkimatruusia Kone nousi ilmaan Hermannin lentoasemalta, tavoitteena Jyväskylä. Kulosaaren yläpuolella puolessa kilometrissä Svinhufvud otti ryypyn ja huusi Roosin korvaan: Eläköön Suomi! - Moottori sammui, kone teki pakkolaskun vajaan kilometrin päähän lähtöpaikasta Paluumatkalla autoon mukaan neljä matruusia ja yksi suomalainen työmies, nämä etupenkillä, jäivät pois Rautatientorin jälkeen PES siirtyi Bulevardi 14:ään, esiintyi herra Carlssonina Stettininin M-16

16 Pako jäänmurtaja Tarmolla

17 Saksan ja Venäjän rauhansopimus Brest-Litovsk Venäjä menetti sopimuksen mukaan 26 % väestöstä, yli 1/3 kaupunkiväestöstä 37 % maataloustuotannosta 28 % teollisuusyrityksistä 26 % rautateistä ¾ hiili- ja rautakaivoksista Armeijan ja laivaston demobilisaatio Velkojen maksuvelvoite Saksalle erityisasema taloudessa; Venäjästä Saksan siirtomaa

18 3.3. Tallinna Tallinna-Berliini-Tukholma- Haaparanta-Vaasa Ermes, Valga, Post- Stackleln 8.3. Ramotzk, Riika Berliinistä Sassnitz, Trelleborg, Malmö

19 3.3. Tallinna Tallinna-Berliini-Tukholma- Haaparanta-Vaasa Ermes, Valga, Post- Stackleln 8.3. Ramotzk, Riika Berliini Paul von Hindenburg, Rüdiger von der Goltz Saksan valtiopäivillä Berliinistä Sassnitz, Trelleborg, Malmö Tukholma

20 Ruotsissa Tukholma pääministeri Edén Svinhufvud kuningas Kustaa V:lle Ahvenanmaasta: Det är en sak, som vi kan göra upp vid ett glas punsch! Haaparanta Tornio Vaasa

21 Kansanvaltuuskunta Punaisen Suomen ylin päättävä elin oli työväen pääneuvosto. Siihen kuului 15 SDP:n, 10 Suomen Ammattijärjestön, 10 punakaartien ja 5 Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnan valitsemaa jäsen. Käytännössä Punaisessa Suomessa ylintä päätösvaltaa käytti kansanvaltuuskunta, jossa oli aluksi 13 jäsentä sekä prokuraattori Kansanvaltuuskunta pakeni Viipuriin Kullervo Manner valittiin diktaattoriksi saksalaiset vapauttivat Helsingin Manner ja loput Kansanvaltuuskunnan jäsenistä pakenivat Pietariin

22 Saksan neljä interventiota: Ahvenanmaa 4.3., Hanko 4.4., Loviisa 7.4. Mannerheim kutsui kenraali von der Saksalaisten maihinnousu Eckerön Goltzin Mikkelin päämajaan. postitalon rannassa. Saksa karkotti Kuvassa edessä Mannerheim ja von ruotsalaiset, jotka olivat valtaamassa der Golz, heidän takanaan vasemmalta Ahvenanmaata ja liittämässä sitä itseensä. oikealle Hannes Ignatius, Nikolai Mexmontan ja Ernst Linder.

23 Helsingin valtaus

24 Venäjän laivaston lähtö Helsingistä maalis-huhtikuussa noin 50 venäläistä sotalaivaa ja apualusta Tallinnasta Helsinkiin Saksan ja Venäjän rauhansopimus Brest-Litovskissa: velvoite vetää joukot pois Suomesta lähti 4 risteilijää ja 3 linjalaivaa 3.4. saksalaisten maihinnousu Hankoon 5.4. lähti 2 risteilijää, 3 linjalaivaa ja 3 sukellusvenettä lähti 167 alusta Helsinkiin jäi noin venäläistä 50 alusta saksalaiset ja suomalaiset joukot nousivat maihin Viaporiin valkoiset suomalaiset vangitsivat saksalaisten vaatimuksesta venäläisen laivaston komissaarin Zhemtshuzhinin Viaporissa ja ampuivat hänet seuraavana päivänä Venäjän laivastoa Eteläsatamassa. Saksalainen ilmakuva Sotamuseo

25 Suomen kolme hallitusta huhtikuussa 1918 P. E. Svinhufvudin johtama senaatti Vaasassa Kyösti Kallion ( ) ja E. N. Setälän ( ) johtama senaatti Helsingissä Kullervo Mannerin johtama kansanvaltuuskunta Viipurissa Von der Goltzin johtama saksalaisvalta Etelä-Suomessa Vaasan senaatti. Vasemmalta Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, P. E. Svinhufvud, Heikki Renvall ja Alexander Frey. Kuva: Museovirasto.

26 Viapori osaksi Suomea Suomen asetuskokoelma 15/1918 sivu 1 Suomen senaatin päätös Viaporin linnoituksen Suomen valtion haltuun ottamisesta sekä Venäjän valtion kiinteän ja irtaimen omaisuuden takavarikoimisesta. Annettu Helsingissä, huhtikuun 17 päivänä Suomen Senaatille kuuluvan vallan nojalla on Senaatti tänä päivänä päättänyt: 1) ottaa Suomen valtion haltuun Viaporin kaikkine linnoituksineen sekä maa- ja vesialueineen, jotka yhdistetään Uudenmaan lääniin, hallinnollisessa suhteessa kuitenkin koko sodan aikana sinne määrättävän komendantin hoidettavaksi; 2) ottaa huostaansa Venäjän valtion omistamat sekä sotilas- että siviilitarkoituksiin käytetyt kiinteimistöt niissä löytyvine irtaimistoineen; sekä; 3) ottaa hoitoonsa ja käytettäväksi venäläisten Viaporiin jättämät räjähdysaineet ja ampumatavarat. Helsingissä, huhtikuun 17 päivänä Sisäasiaintoimituskunnan Päällikkö, Senaattori Arthur Castrén. M. Sadeniemi.

27 Itsenäisyys toteutettu Svinhufvudin johtama Vaasan senaatti ja Setälän johtama Helsingin senaatti yhdistyivät Helsingissä Hallitus oli vasta nyt Herra omassa talossaan : Venäläinen sotaväki karkotettu Kapina kukistettu Senaatti yhdistynyt

28 Tynkäeduskunta Ei uusia vaaleja, vain yksi sosialidemokraatti laskettiin eduskuntaan (Matti Paasivuori) Svinhufvudista korkeimman vallan haltia J. K. Paasikivi pääministeriksi, Otto Stenroth ulkoministeriksi, Wilhelm Thesleff sotaministeriksi Siniristi Suomen lipuksi Valtiorikosoikeudet ja valtiorikosylioikeus; tuomiota; Vankileireillä kuoli lähes henkeä, yhteensä väkivaltaisesti

29 Vuorimiehenkatu 1

30 Paasikiven senaatti Ulkoministeri Otto Stenroth Sotaministeri Wilhelm Thesleff Elintarvike H.G. Paloheimo Salkuton Samuli Sario

31 Siniristi Suomen lipuksi Eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28. toukokuuta Kruunu siitä poistettiin myöhemmin Valtioneuvoston 1920 vahvistama leijonavaakuna

32 Valtiorikosoikeudet vankia 140 oikeusistuinta, asetettiin ,Valtiorikosylioikeus 5 jäsentä: lainoppinut puheenjohtaja, yksi lainoppinut jäsen, yksi upseerijäsen ja kaksi maallikkojäsentä tapausta, tuomioita Adolf Koivunen, Tampere Avunannosta valtiopetokseen tuomittiin henkilöä, valtiopetoksesta henkilöä Rikoksesta eli ryöstöstä tuomion sai henkilöä. Ryöstöiksi katsottiin punakaartilaisten suorittamat takavarikoinnit. Yleisin tuomio oli 2 3 vuotta kuritushuonetta, jonka sai 46,5 prosenttia tuomituista. Yhteensä tuomion sai ehdollisena 88 prosenttia tuomituista. Kuolemanrangaistuksia annettiin 555 eli 0,8 prosenttia tuomioista, täytäntöön noin 113.

33 Vuoden 1918 sodan sotasurmat Kuolintapa Mannerin Kannattajat Svinhufvudin kannattajat Muut Yhteensä Kaatunut Teloitettu, ammuttu, murhattu Kuollut vankileireillä Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan Kadonnut Muut kuolintavat Kaikki yhteensä

34 Vankileirikuolemat: kulkutaudit Keuhkokuume tappoi enemmän ihmisiä kuin mikään muu tauti tai varsinaiset sotatoimet. Vuosina kuoli noin suomalaista 1 60-vuotiasta akuuttiin keuhkokuumeeseen ja vuosina noin lasten tulirokko, reumakuume ja verenmyrkytykset kurkkumätä, kuristustauti ja erikoiset haavainfektiot punatauti (dysenteria) isorokko ja vähärokko toisintokuume ja sotaödeematauti krooninen tuberkuloosi ja akuutit keuhkosairaudet pandeminen a-influenssa jälkitauteineen ryssännuha ja sen komplikaatiot sotatalvien influenssasta espanjantautiin keuhkotuberkuloosi pilkkukuume brill zinsserin tauti lavantauti- ja pikkulavantauti hätäravinto ja lapamatotauti 2007

35 Imperiumien hajoaminen ja pienten valtioiden Euroopan synty Ruotsi: Norja 1905 Venäjän imperiumi: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ukraina, Valko- Venäjä, Tšekkosloavia, Transkaukasian liittovaltio (Armenia, Georgia ja Azerbaidžan), Tannu- Tuva Itävalta-Unkari: Itävalta, Unkari, Puola, Tšekkoslovakia, Jugoslavia Saksa: Puola, Danzig, Memel Iso-Britannia: Irlanti Ottomaanien valtakunta: Turkki

36 Pehr Evind Svinhufvud ( ) tuomari ja poliitikko Fil. kand. 1881, mol. oik.kand. 1886, varat Turun hovioikeuden ja lainvalmistelukunnan virkamies Asianajaja Helsingissä Heinolan ja Lappeen tuomiokunnan tuomari Karkotettu Siperiaan Prokuraattori Suomen vakuus oy:n pääjohtaja Ritariston ja aatelin valtiopäiväedustaja 1894, Kansanedustaja (nuorsuomalaiset) Mikkelin läänin vaalipiiri , Viipurin läänin itäinen vaalipiiri , (kokoomus) Uudenmaan läänin vaalipiiri Senaatin puheenjohtaja (pääministeri, valtionpäämies) Valtionhoitaja Pääministeri Presidentti

37 Svinhufvudin perintö Oikeusvaltio Tuomari, asianajaja, oikeuskansleri. Kansalaisvapaudet: sananvapaus, yhdistymisvapaus, oikeusturva. Itsenäisyys Pääministeri, ensimmäinen valtionpäämies. Vapaudenrakkaus, itsenäisyystahto, maanpuolustushenki. Ensin on rajat turvattava, sitten leipä levitettävä. Kansanvalta Kansanedustaja, puhemies, pääministeri, presidentti. Lujan hallitusvallan ja kansanvallan tasapaino

38 Nettisivu ja elämäkerta

39 Kotkaniemi - Svinhufvudin ja Suomen itsenäistymisen museo, Luumäki Svinhufvudien koti Kotkaniemi Luumäellä Kivijärven rannalla. Svinhufvudit asuivat siellä Senaatti kunnosti Kotkaniemen talon ja puutarhan, Kotkaniemi-säätiö ylläpitää. Kotimuseon avajaiset Kahvila, kokoustilat Siperia ja Käräjätupa Oikealta Kari-Paavo Kokki, Leena Svinhufvud ja Maritta Pohls.