Suomen pääministerin ensimmäisestä lentomatkasta 100 vuotta

Transkriptio

1 Suomen pääministerin ensimmäisestä lentomatkasta 100 vuotta Tervetuloa, Rehtori Henrik Wolff Yrkeshögskolan Arcada Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud punaisessa Helsingissä Professori Väinö Mikkola, ensimmäinen suomalainen sotilaslentäjä Museolehtori Susanna Vallius, Suomen Ilmavoimamuseo Venäjän lentovoimat ensimmäisessä maailmansodassa Ilmasotahistorioitsija Carl-Fredrik Geust Suomen ilmavoimien perustaminen Kenraali Heikki Nikunen Ennakkonäyte lyhytelokuvasta TARMO Pääministeri Svinhufvudin pako punaisesta Helsingistä

2 Svinhufvudin hallitus ilman järjestysvaltaa Venäjä, Ruotsi ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden , Saksa 6.1. Eduskunta antoi senaatille valtuudet lujan järjestysvallan luomiseen Tammikuussa 1918 Suomessa oli noin venäläistä sotilasta Suojeluskuntia noin 400, joissa oli jäsentä Sodan alussa punakaarteja 375, joissa jäsentä (ase kädessä , enimmillään yht aikaa taistelussa )

3 Milloin Suomen puolustusvoimat perustettiin? Suomen sotaväen ja suojeluskuntien perustamisasiakirja eversti Nikolai Mexmontan asettui perustettavan Suomen sotaväen johtoon senaatti perusti Saksanniemen ratsupoliisikoulun Komitea suojeluskuntien perustamiseksi Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud nimitti Sotilaskomitean valtion elimeksi eduskunta antoi senaatille valtuudet järjestyksen palauttamiseksi maahan Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud antoi kenraali Mannerheimille valtuudet järjestyksen palauttamiseksi Sotilaskomitea järjestäytyi esikunnaksi Senaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi

4 Pääministeri Svinhufvud Kretšet-laivalla (ent. Polaris)

5 Vallankumouspäätös poliittinen suurlakko, vallankumoushallitus, keskustan miehitys Punakaartien edustajakokous Tampereella, Helsingin punakaarti sanoutui itsenäiseksi SDP puolueneuvosto, vallankumous hylättiin Viipurin kahakat puolueneuvostossa ei päätöstä vallankumouksesta; laajennettu puoluetoimikunta ratkaiseva askel: liikekannallepano yöllä klo 24, lykkäys klo 22; aseita venäläisiltä

6 Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus

7 Matka maan alle alkoi 27. tammikuuta 1918 Senaattorit hengenvaarassa Säätytalolla sunnuntaina Salaman toimisto Uudenmaankatu Vaivaishoidon tarkastajan toimisto Uudenmaankatu Edith Runebergin asunto (Richard Sievers)

8 Kansaned. Antti Mikkolan murha Antti Mikkola oli asianajaja, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja sekä nuorsuomalainen kansanedustaja , ja Teki aloitteen ja välikysymyksen eduskunnassa järjestysvallan perustamisesta. Sosialistit leimasivat Mikkolan Sota-Antiksi. Licence to kill

9 Pääministerin pakoyritys lentäen

10 Insinööri Petterssonin lentomatka Lähtö Uudenmaankatu 3-5 edestä, Svinhufvud naamioitu, viikset lyhennetty, silmälasit, sanomalehtiä takin alla, pakkasrasvaa ja konjakkipullo insinööri Petterssoniksi Nobelin Bakun laitoksilta, halusi lentää ja lupasi lahjoittaa autonrenkaan lentoasemalle 14 lähtö Bulevardi 14, avoauto jossa Yrjö Roos, kaksi bolševikkimatruusia Etelä-Espaa Smolnan ohi, Unioninkatua Senaatintorille, Pitkällesillalle, Viertotietä Odottelua, koska Mikkola kuulusteluihin epäiltynä aseiden toimittamisesta, valmistelut ½ tuntia Ahtauden takia PES riisui turkin, istuin murtui

11 Kone nousi ilmaan, tavoitteena Jyväskylä. Kulosaaren yläpuolella puolessa kilometrissä Mikkola käänsi kohti pohjoista, Svinhufvud otti ryypyn ja huusi Roosin korvaan: Eläköön Suomi! Moottori jäätyi, kone teki pakkolaskun vajaan kilometrin päähän lähtöpaikasta Mikkola pidätettiin ½ tunniksi, Svinhufvud söi Mannerheimille menossa olleen sifferipaperin Paluumatkalla autoon mukaan neljä matruusia ja yksi suomal. Punaisella liinalla varustettu työmies, nämä etupenkillä, jäivät pois Rautatientorin jälkeen Siirtyi Bulevardi 14:ään, esiintyi herra Carlssonina PES matkan järjestäneelle Eino Suolahdelle: Muista nyt, etten minä enää ikinä nouse noihin ryssien koneisiin

12 Bulevardi Silmälääkäri Albert Nordman A III krs asunto 6 Professori Carl Hahl Toimitusjohtaja Selim Rödlin Ab Java Theaffär Hammaslääkäri Ernst Vasenius

13 Pako jäänmurtaja Tarmolla Kenraali Pentti Airio Tarmolla, joka on Merikeskus Wellamossa Kotkassa

14 Kallio, Talas, Louhivuori, A. Castrén, Setälä Kyösti Kallio, maatalous ? Kammion sairaala Kotiteollisuusmuseo Et. Esplanadi opettajatar WalléenBulevardi 10 Onni Talas, oikeus esittelijäsihteeri A. E. Rautavaara ? Auroran sairaala Mehiläinen Huvilakatu O. W. Louhivuori, sosiaali - Svinhufvudin ja J. Castrénin kanssa - Mehiläinen, Huvilakatu Arthur Castrén, sisäasiat ? Hannes Snellman Pohj. Esplanadi ? Diakonissalaitos ? Kammion sairaalan vastaanottohuone insinööri Frosterus Töölönkatu 7 E. N. Setälä, kirkko ja opetus ? Askolan maatilallaan tuvan lattialla Skavarböle Vessölandet kalastajamökki Emsalö Haikon kartano Kulloon kartano, Calr Frankenheuser Dragsbyn kartano, Aina Standertskjöld; Helsinkiin 20.4.

15 Saksan neljä interventiota: Ahvenanmaa 5.3., Hanko 3.4., Loviisa Saksalaisten maihinnousu Eckerö. Eversti Brandesteinin miehen osasto Loviisaan, Pietarin radan katkaisu, Lahden motti Laivaston Hangon sopimus neutraloi Helsingin sotalaivat Rüdiger von der Goltz ja Mannerheim. Itämeren divisioonan miestä nousi maihin Hangossa Kuva Mikkelistä.

16 Suomen kolme hallitusta huhtikuussa 1918 P. E. Svinhufvudin johtama senaatti Vaasassa Kyösti Kallion ja E. N. Setälän johtama senaatti Helsingissä Kullervo Mannerin johtama kansanvaltuuskunta Viipurissa Von der Goltzin johtama saksalaisvalta Etelä- Suomessa Vaasan senaatti. Vasemmalta Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, P. E. Svinhufvud, Heikki Renvall ja Alexander Frey. Kuva: Museovirasto.

17 Suomen itsenäisyys toteutui Vaasan senaatti saapui Helsinkiin 4.5. Yhtynyt senaatti piti ensimmäisen kokouksen 6.5. Kapina oli kukistettu Venäläinen sotaväki oli karkotettu, Inon linnoitus Maan hallituksen valta ulottui koko maahan Hallituksen joukkojen voitonparaati 16.5.

18 Svinhufvud korkeimman vallan haltijana Svinhufvudista valtionhoitaja, J. K. Paasikivestä pääministeri, Otto Stenrothista ulkoministeri Suomen senaatti päätti esittää, että korkein valta siirrettäisiin eduskunnalta senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvudille, josta näin ollen tulisi valtionhoitaja ja yksinvaltias. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa pohdittiin, pitäisikö korkein valta antaa Svinhufvudille senaatin puheenjohtajana vai henkilönä. Jälkimmäinen kanta voitti. Valtionhoitajan valtaoikeudet perustuivat vuoden 1772 hallitusmuotoon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaan. Käytännössä hän sai Venäjän vallan aikana kenraalikuvernöörille kuuluneen senaatin puheenjohtajuuden. Ulkopolitiikan katsottiin olevan hänen tärkein toimialueensa.

19 Siniristi Suomen lipuksi Eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28. toukokuuta Kruunu siitä poistettiin myöhemmin Valtioneuvoston 1920 vahvistama leijonavaakuna

20 Muistamisen politiikkaa kansallisen murhenäytelmän jälkeen Muistetaanko hävinneitä vai voittaneita arvoja? Miksi Suomeen valittiin saksalainen kuningas? Miten sodanjälkeinen eheytyminen tapahtui? Mikä on vuoden 1918 oikea nimitys?

21 Nettisivu

22 Kotkaniemi - Svinhufvudin ja Suomen itsenäistymisen museo, Luumäki Svinhufvudien koti Kotkaniemi Luumäellä Kivijärven rannalla. Svinhufvudit asuivat siellä Senaatti kunnosti Kotkaniemen talon ja puutarhan, Kotkaniemi-säätiö ylläpitää. Kotimuseon avajaiset Kahvila, kokoustilat Siperia ja Käräjätupa Oikealta Kari-Paavo Kokki, Leena Svinhufvud ja Maritta Pohls.