luonnos sivu 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "luonnos 23.8.2013 sivu 1"

Transkriptio

1 luonnos sivu 1 Hailuodon, Kempleen, Limingan, Lumijoen, Oulun, Muhoksen ja Tyrnävän jätehuoltomääräykset Hyvä lukija Oulun seudun jätehuoltomääräykset auttavat ja ohjaavat kiinteistöjä jätehuollon järjestämisessä niin, että tuloksena on mahdollisimman toimiva ja ympäristön huomioon ottava jätehuolto. Tärkeimmät jätehuoltomääräysten sisältöön vaikuttavista säädöksistä ovat jätelaki 646/2011 sekä jäteasetus 179/2012. Jätehuoltomääräykset koskevat kaikkia Oulun kaupungin, Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien asukkaita sekä muita toimijoita, jotka jätelain mukaan kuuluvat kunnan järjestämän jätehuollon piiriin. Jätehuoltomääräykset koskevat myös alueen elinkeinotoiminnan harjoittajia niiltä osin kuin on tarpeen jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan estämiseksi, sekä siltä osin kun elinkeinotoiminnan harjoittajien jätteet käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Jätehuoltomääräysten antaminen kuuluu kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtäviin. Oulun seudulla jätehuoltoviranomainen on Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta. Se vastaa Oulun kaupungin, sekä sopimukseen perustuen Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien jätehuollon viranomaistehtävistä. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan Hailuodossa, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Oulussa, Muhoksella ja Tyrnävällä Näillä jätehuoltomääräyksillä kumotaan Oulun seudun ympäristölautakunnan antamat voimaan tulleet jätehuoltomääräykset, sekä Haukiputaan ja Yli-Iin antamat jätehuoltomääräykset. Ajankohtaista Jätelain uudistuksen myötä jätehuollon järjestämisen vastuunjakoa selkeytettiin. Kunnat vastaavat asumisessa ja julkisessa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisestä, tuottajat vastaavat jätelain mukaisten käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuollosta ja elinkeinotoiminta huolehtii omien jätteidensä jätehuollosta. Samalla kaventui myös jätehuoltomääräysten soveltamisala. Elinkeinotoiminnan jätehuoltoa säännellään jätelain ja asetusten tasolla ja jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan järjestämisvastuulle kuuluvaa jätettä. Jätehuollon järjestämiseen, keräämiseen ja kuljettamiseen liittyvät vaatimukset koskevat kuitenkin kaikkia alueen toimijoita sillä niiden tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa tai haittaa. Polttokelpoisen jätteen keräystä koskevat velvoitteet koskevat myös kaikkia, esimerkiksi kaupan jätteitä, sillä polttokelpoinen jäte toimitetaan Laanilan ekovoimalaitokseen hyödynnettäväksi. Metallin ja lasin erilliskeräysvelvoite laajenee pienille rivi- ja kerrostalokiinteistöille. Laanilan ekovoimalaitoksen käyttöönoton myötä on entistä tärkeämpää huolehtia siitä että hyötyjätteet kierrätetään jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti ja samalla huolehditaan siitä, että polttokelpoisen jätteen laatu on mahdollisimman hyvä, eikä polttokelpoisen jätteen joukkossa ole turhaa palamatonta ainesta. Kiinteistöjen jätehuollon järjestämistä ja jätteenkuljetuksia seurataan tulevaisuudessa ns. jätteenkuljetusrekisterin avulla. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain perusteella pidettävä yllä rekisteriä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta. Jätteenkuljetusyritykset antavat jätehuoltoviranomaiselle vuosittain tiedot kiinteistöistä joilta jätettä on noudettu sekä tiedot niiden jäteastioiden tyhjennyksistä jätelajeittain. Rekisterin avulla voidaan seurata mm. jätehuoltomääräysten noudattamista. Jätteen synnyn ehkäisy ja jätelain etusijajärjestys Jätehuoltomääräykset ohjaavat jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteisiin nojaten. Tavoitteena on jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen,

2 luonnos sivu 2 jätteen kierrättäminen sekä hyödyntäminen. Tavoitteena on, että 50 % syntyvästä yhdyskuntajätteestä voidaan kierrättää viimeistään vuoden 2016 alusta lähtien. Jos uudelleenkäyttö ja kierrätys eivät ole mahdollisia, jäte on pyrittävä hyödyntämään muulla tavalla, esimerkiksi energiana. Jos hyödyntäminenkään ei ole mahdollista, jäte voidaan toimittaa loppukäsiteltäväksi esimerkiksi kaatopaikalle. Vastuu jätehuollon järjestämisestä Jätehuollon järjestämisen vastuu on jätteen haltijalla. Kiinteistön haltija huolehtii jätehuollon käytännön järjestelyistä kiinteistöllä, jätteen tuottajan vastuulla on jätteiden oikea lajittelu. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa ja toimitettava asianmukaisiin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Jätteiden lajitteluvelvoite on yleinen ja se koskee kaikkia. Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto Kunnan on jätelain perusteella järjestettävä asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen, sekä valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kunta vastaa myös liikehuoneistojen yhdyskuntajätteen jätehuollosta, jos yhdyskuntajäte kerätään yhdessä asuinkiinteistöjen tai julkisen toiminnan jätteiden kanssa. Kunnan on järjestettävä jätehuolto myös silloin kun jätteen haltija sitä muun palvelutuotannon puutteen vuoksi pyytää, ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Käytännössä kunnan on huolehdittava vastuulleen kuuluvan jätteen vastaanotosta ja käsittelystä, jätteen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä, jätteen alueellisesta keräämisestä, mahdollisuudesta noudattaa jätelain etusijajärjestystä sekä riittävästä jäteneuvonnasta ja - tiedotuksesta. Tuottajavastuu ja tuottaja jätehuollossa Tuottajat järjestävät markkinoille saattamiensa käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuollon niin, että tarjolla on vastaanottopaikkoja siten, että tuotteen voi maksutta ja vaivattomasti luovuttaa näin järjestettyyn jätehuoltoon. Tuottajat vastaavat myös järjestämänsä jätehuollon kustannuksista. Tuottajavastuu koskee käytöstä poistettuja tuotteita mm. käytettyjä autonrenkaita, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, paristoja ja akkuja, paperituotteita ja pakkauksia. Käytöstä poistettujen pakkausten tuottajavastuu jätehuollossa Pakkausjätteen tuottajavastuu toteutetaan niin, että tuottajat järjestävät käytöstä poistettujen pakkausten alueellisia keräyspaikkoja viimeistään Näihin vastaanottopaikkoihin voi maksutta luovuttaa käytöstä poistetut pakkaukset. Jätehuoltomääräyksissä oleva pakkausjätteen erilliskeräysvelvoite täydentää jätelain mukaisesti tuottajien järjestämää pakkausten jätehuoltoa ja tehostaa käytöstä poistettujen pakkausten kierrätystä. Erilliskerättyjen pakkausten kierrätys edellyttää, että tuottajien järjestämään vastaanottoon toimitettu materiaali täyttää tuottajan materiaalin laadulle asettamat vaatimukset. Huolellisuus jätteiden lajittelussa mahdollistaa materiaalin kierrätyksen. Keräyspaperin tuottajavastuu jätehuollossa Tuottajien on järjestettävä käytöstä poistetun paperin kuljetus pois kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat muualla kuin pientalo- ja haja-asutusalueilla. Kuljetuksen tulee olla maksuton.

3 luonnos sivu 3 Kiinteistön haltijalla on velvollisuus järjestää paperin keräys kiinteistöllä, Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistöllä on järjestetty tilaa ja jäteastiat paperinkeräystä varten. Kiinteistön haltija voi myös sopia yhteisestä keräyksestä naapurikiinteistöjen kanssa. Pientalo- ja haja-asutusalueilla paperia kerätään ekopisteillä ja muilla alueellisilla paperinkeräyspisteillä. Tuottaja voi halutessaan järjestää kiinteistökohtaisen paperinkeräyksen myös pientalo- ja haja-asutusalueilla, jos tuottajat ja kiinteistöt niin sopivat. Elinkeinotoiminnan jätehuollon järjestäminen Elinkeinotoiminnan jätehuollon järjestäminen ei jätelain mukaan kuulu jätehuoltomääräysten soveltamisalaan. Jätehuoltomääräykset koskevat elinkeinotoiminannan jätteitä silloin, kun on kyse jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan estämisestä tai jos elinkeinotoiminnan jätteet käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Elinkeinotoimintaa, kuten kaikkea toimintaa, koskee jätelain etusijajärjestys eli tavoitteet jätteen määrän vähentämisestä, jätteen uudelleenkäytöstä ja kierrättämisestä sekä muusta hyödyntämisestä. Esimerkiksi teollisuus-, palvelu- ja muun elinkeinotoiminnan harjoittajan on järjestettävä vastuulleen kuuluvan paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja biojätteen erilliskeräys ja kierrätys (jäteasetus 179/2012, 14). Kaikessa elinkeinotoiminnassa jätehuoltoa ja sen järjestämistä säätelevät pitkälti samat jätelain ja jäteasetuksen säännökset kuin muutakin jätehuollon järjestämistä. Keskeisimmät jätehuollon järjestämiseen liittyvät asiat on kerrottu jätelain (646/2011) pykälissä 8, 12-13, 15-17, 20, 28 ja 29. Elinkeinotoiminnan jätehuollon järjestämisen kannalta jäteasetuksen (179/2012) tärkeimmät pykälät ovat 8-12, ja 19. Rakennustoiminnan jätehuollon järjestäminen Rakennustoiminnan jätehuolto on järjestettävä jätelain periaatteiden ja jäteasetuksen pykälien 15 ja 16 mukaan. 1. Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että käyttökelpoiset esineet ja aineet otetaan talteen ja käytetään uudelleen ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä. 2. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä jätteen erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää. Jätelain 15 :ssä säädetyin edellytyksin on tällöin järjestettävä erilliskeräys ainakin seuraaville jätelajeille: 1. betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet; 2. kipsipohjaiset jätteet; 3. kyllästämättömät puujätteet; 4. metallijätteet; 5. lasijätteet; 6. muovijätteet; 7. paperi- ja kartonkijätteet; 8. maa- ja kiviainesjätteet. Tavoitteena on, että vuonna 2020 rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään vähintään 70 painoprosenttia muutoin kuin energiana tai polttoaineen valmistamisessa.

4 luonnos sivu 4 Jätehuoltomääräykset 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET JA MÄÄRITELMÄT 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty ja määrätty, noudatetaan jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä ja jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemisessä näitä jätehuoltomääräyksiä. Nämä määräykset koskevat kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden jätehuoltoa sekä tuottajavastuun alaisia jätteitä siltä osin kun kunta järjestää tuottajien keräystä täydentävää keräystä. Muussa jätehuollossa, kuin jätelain 32 :ssä tarkoitetussa kunnan järjestämässä jätehuollossa näitä jätehuoltomääräyksiä noudatetaan siltä osin, kuin on tarpeen jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemiseksi sekä jätelainsäädännön vaatimusten noudattamiseksi sekä siltä osin kun elinkeinotoiminnan harjoittajien jätteet käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä. 2 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Oulun, Muhoksen ja Tyrnävän alueella kunnan järjestämisvastuulle kuuluva yhdyskuntajäte on kuljetettava kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta kunnan ilmoittamaan vastaanottopaikkaan. Kunta huolehtii jätelain 35 :n 1 momentin mukaisesti erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä, jos tuottajat eivät sitä järjestä. Alueella on käytössä ns. kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistön haltijan tai jätteen haltijan on tehtävä sopimus näiden jätehuoltomääräysten säännösten mukaisesta jäteastioiden tyhjennyksestä asianmukaisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Jätteen haltija vastaa itse järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuulumattoman jätteen kuljettamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. 3 Määritelmät Jäte Aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Yhdyskuntajäte Vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte. Hyötyjäte Kierrätystä tai hyötykäyttöä varten lajiteltu jäte, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää, ja jolle on osoitettu vastaanottopaikka. Hyötyjätettä on mm. biojäte, paperi, pahvi, puu, lasi, metalli ja polttokelpoinen jäte. Biojäte Kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvä biologisesti hajoava elintarvike- tai keittiöjäte, elintarviketuotannossa syntyvä vastaava jäte sekä biologisesti hajoava puutarha- ja puistojäte. Keräyspaperi Käytöstä poistettu paperituote esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet, suoramainontajulkaisut, puhelinluettelot, kirjekuoret, toimistopaperi ja muut näihin rinnastettavat paperituotteet.

5 luonnos sivu 5 Kartonki Käytöstä poistetut puhtaat, kuivat ja kierrätyskelpoiset kuitupakkaukset, kuten maito- ja mehutölkit, keksi-ja muropakkaukset, paperipussit, -kassit, ja säkit, munakennot ja kartonkiset kertakäyttöastiat, muut kartonkituotteet ja pienet määrät keräyspahvia. Pahvi Puhdas ja kuiva, käytöstä poistettu kierrätyskelpoinen aaltopahvi, kuten aaltopahvilaatikot sekä voimapaperi ja ruskeat paperikassit. Pienmetalli Käytöstä poistetut pantittomat metallipakkaukset, tyhjät säilyketölkit, metallipurkit, puhdistetut alumiinivuoat, folio, metallikannet ja -korkit sekä muut pienikokoiset metalliesineet. Keräyslasi Käytöstä poistetut, uusiokäyttöön kelpaavat tyhjät lasipakkaukset. Tasolasi, laminoitu lasi tai metallivahvisteinen lasi ei kuulu keräyslasin joukkoon. Polttokelpoinen jäte Palava jäte, jota ei voi käyttää uudelleen tai jonka sisältämää materiaalia ei voi hyödyntää raakaaineena, esimerkiksi muovi, likaiset ja rikkoontuneet tekstiilit, vaipat, pölypussit, tupakantumpit, astiat ja likainen, kierrätykseen kelpaamaton paperi, kartonki ja pahvi. Sekalainen yhdyskuntajäte, sekajäte Yhdyskuntajäte, joka jää jäljelle, kun jätteestä on sen syntypaikalla kerätty erilleen jätelajeittain yksilöidyt jätteet. Vaarallinen jäte Jäte, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi liima-, maali- ja liuotinainejätteet, ohenteet, puunsuoja- ja kyllästysaineet sekä niillä käsitelty puu, kasvinsuojeluaineet, tuhoeläinmyrkyt, raskasmetalliparistot, akut, elohopealamput, öljyjätteet, lääkkeet, saastuneet maat sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Rakennus- ja purkujäte Rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvä jäte. Kiinteistön haltija Kiinteistön omistaja tai vuokraoikeuden haltija. Jätteen haltija Jätteen tuottaja, kiinteistön haltija tai muu, jonka hallussa jäte on. Jätteen lajittelu Vaarallisten jätteiden, hyödyntämiskelpoisten tavaroiden ja raaka-aineiden, kuten paperin, kartongin, pahvin, metallin, lasin ja biojätteen sekä polttokelpoisen jätteen erottaminen muusta jätteestä. Jätteen keräys Jätteen kokoaminen kiinteistön haltijan, kunnan, tuottajan, jakelijan tai muun tahon järjestämään vastaanottopaikkaan omatoimista jätteen käsittelyä varten tai jätteen kuljettamiseksi käsittelyyn, mukaan lukien jätteen alustava lajittelu ja tilapäinen varastointi. Jätteen keräysvälineet Astiat, säiliöt, lavat ja muut vastaavat välineet, joihin jätteet kootaan kuljetusta varten. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Jätteen kuljetus kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta jätteen käsittelypaikkaan. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan järjestää joko kunnan järjestämänä tai kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena.

6 luonnos sivu 6 Jätteen vastaanottopaikka Paikka, johon jätteen haltija voi tuoda jätteen. Esimerkiksi jätekeskus, jäteasema, ekopiste, vaarallisten jätteiden vastaanottopaikka, tuottajayhteisön järjestämä vastaanottopaikka, kunnallinen vedenpuhdistamo tai puutarhajätteiden vastaanottopaikka. 2. JÄTTEEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖLLÄ 4 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida elintarvikejätettä, puutarhajätettä sekä kuivakäymäläjätettä. Elintarvikejätettä saa kompostoida lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä. Kompostointi ei missään tilanteessa saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kompostoria on hoidettava kompostointia koskevien ohjeiden mukaisesti ja kompostori on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kompostia ei saa poistaa säiliöstä ennen kuin jätteet ovat selvästi maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostisäiliön ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen. Puutarhajätteitä, kodin, puutarhan ja pihan hoidossa syntyvää biologista jätettä kuten ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä, saa kompostoida kehikossa ilman varsinaista kompostoria. Kompostikehikko on suojattava niin, että se ei roskaa ympäristöä. Kuivakäymäläjätteitä tai lemmikkieläinten ulosteita saa kompostoida suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläimiltä ja jonka valumavesien pääsy maaperään on estetty. Kuivakäymäläjätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Kuivakäymäläjäte, ellei sitä kompostoida asianmukaisesti kiinteistöllä, on toimitettava tiiviisti pakattuna tai säiliössä kunnan määräämään vastaanottopaikkaan Kompostoria tai kompostikehikkoa ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäksi naapurin rajaa. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta rakennusluvassa jätehuollolle varatulle alueelle. 5 Jätteen polttaminen Jätteiden avopoltto on kielletty asemakaava-alueilla. Asemakaava-alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa vähäisiä määriä kuivia risuja, oksia tai puhdasta puuta silloin, kun siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille eikä metsä- tai ruohikkopalovaroitus ole voimassa. Kiinteistöllä saa lämmityksen yhteydessä polttaa tulisijassa muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa risuja, oksia tai käpyjä ja vähäisiä määriä kiinteistöllä syntynyttä kierrätykseen kelpaamatonta kuivaa paperia, pahvia tai kartonkia. Käsittelemätön puujäte voidaan hyödyntää polttopuuna. Maalattua, lakattua tai kyllästettyä puuta, vaneria, lastulevyä, muovia yms. ei saa polttaa kiinteistöllä, vaan ne tulee toimittaa luvan omaavaan käsittely- tai keräyspaikkaan. Muu jätteiden poltto ilman ympäristölupaa on kielletty. 6 Jätteen hautaaminen Jätteiden hautaaminen on kielletty.

7 luonnos sivu 7 7 Eläinten hautaaminen Tuotantoeläinten hautaamisen ja muun käsittelyn osalta tulee noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä. Kuolleen hevosen ja lemmikkieläimen saa haudata maahan maanomistajan luvalla. Eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle tai vedenottamon suoja-alueelle eikä eläintä ei saa haudata maatumattomassa pakkauksessa. Hevosen ruhoa ei saa haudata alle 250 m etäisyydelle kaivosta tai vesistöstä ja ruho on peitettävä vähintään 1 metrin maakerroksella. Lemmikkieläintä ei saa haudata alle viidentoista (15) metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöstä Hauta on peitettävä vähintään 0,5-1 metrin maakerroksella. Alle 1 kg painoiset lemmikkieläimet saa laittaa biojäteastiaan paperiin pakattuna. 8 Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat lietteet Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa. Hiekan- ja öljynerotuskaivojen sekä rasvanerotuskaivojen lietteet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on niiden käsittelyyn tarvittava ympäristölupa. Saostussäiliöt, umpisäiliöt ja pienpuhdistamojen lietteet on toimitettava kunnan määräämään luvanvaraiseen käsittelypaikkaan. Kiinteistön omistaja saa antaa lietteen kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Sakokaivolietettä, joka on peräisin tilalla asumisesta ja/tai tilalla tapahtuvasta muusta toiminnasta ja joka ei tarvitse ympäristölupaa, voi levittää omalle pellolle, mikäli se on hygienisoitu, esimerkiksi kalkkistabiolointimenetelmää käyttäen. Hygienisoidun sakokaivolietteen levittämisestä omalle pellolle on tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa saostussäiliöiden, umpisäiliöiden ja pienpuhdistamojen lietetilojen, rasvanerotuskaivojen sekä hiekan- ja öljynerotuskaivojen tyhjentämisajoista. Kirjanpidossa on oltava myös tieto siitä, mihin kaivoista tai säiliöistä kerätty jäte on toimitettu. Kemiallisten käymälöiden jäte on toimitettava leirintäalueiden tai huoltoasemien tyhjennyspisteisiin. 9 Puutarhajätteet Puutarhajätteet, kodin, pihan, puutarhan ja puistojen hoidossa syntyvät biologisesti hajoavat jätteet mm. ruoho, naatit, puiden lehdet, oksat ja muut niihin verrattavat kasvinosat joita ei käsitellä kiinteistöllä, on kerättävä erikseen ja toimitettava Ruskon jätekeskukseen tai muuhun ympäristöluvan omaavaan käsittely- tai keräyspaikkaan. Kannot, maa-ainekset ja puunjuurakot eivät kuulu puutarhajätteen joukkoon. Puutarhajätteiden vienti metsä-, puisto- ja viheralueille tai muille yleisille alueille on kielletty. 10 Poikkeukselliset tai isokokoiset jätteet Jätteet, joita ei saa laittaa kiinteistön jäteastioihin, sekä ne kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät poikkeuksellisen kokonsa tai suuren määränsä vuoksi sovi kerättäväksi eikä kuljetettavaksi kiinteistön normaalin jätehuollon mukana, mm. rakentamisessa, rakennusten purkamisessa ja remontoinnissa syntyvä jäte, kierrätykseen kelpaamattomat huonekalut, joustinpatjat, ammeet on toimitettava Ruskon jätekeskukseen tai muuhun asianmukaisen luvan omaavaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan joko itse, tai sopimalla kuljetuksesta kuljetusyrityksen kanssa. Poikkeukselliset jäte-erät on ennen kuljetusta merkittävä jätteeksi riittävän selvästi. 11 Riistan käsittelyjätteet Riistan käsittelyjätteen osalta tulee noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä.

8 luonnos sivu 8 3. JÄTTEIDEN KERÄYS KIINTEISTÖLLÄ 12 Polttokelpoinen jäte Jokaisella kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvalla kiinteistöllä on oltava käytössään polttokelpoisen jätteen keräysastia. Polttokelpoisen jätteen keräysastiaan saa laittaa palavaa jätettä mm. muovia, likaista ja märkää paperia, pahvia ja kartonkia, käyttökelvottomia vaatteita. Polttokelpoisen jätteen keräysastiaan voi laittaa myös vähäisiä määriä palamattomia aineita: hehkulamppuja, sulakkeita, posliiniastioiden sirpaleita. Polttokelpoisen jätteen keräysastiaan ei saa laittaa suuria kappaleita palamatonta jätettä tai suuria jäte-esineitä, vaarallisia jätteitä, erilliskerättäviä hyötyjätteitä eikä tuottajan vastuulle kuuluvaa kierrätyskelpoista jätettä. Jätteenkuljettajalla on oikeus jättää polttokelpoisen jätteen keräysastia tyhjentämättä, jos hän havaitsee tyhjennyksen yhteydessä että jäteastia sisältää vaarallisia jätteitä tai suuria määriä polttoon soveltumatonta jätettä, esimerkiksi suuria jäte-esineitä. Jätteen haltija on velvollinen toimittamaan tyhjentämättä jääneen astian sisällön Ruskon jätekeskukseen. 13 Jätteiden erilliskeräys asuinkiinteistöillä Asuinkiinteistöillä syntyvät hyötyjätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja kerättävä niille varattuihin erillisiin, kiinteistökohtaisiin jäteastioihin. Erilliskerätyt hyötyjätteet on toimitettava asianmukaisiin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin. Tuottajavastuulle kuuluvat pakkausjätteet, esimerkiksi kartonki-, pahvi-, lasi-, metalli-, muovi- ja puupakkaukset, lajitellaan kiinteistöillä näiden jätehuoltomääräysten mukaan ja jätteet toimitetaan tuottajayhteisöjen osoittamiin keräyspaikkoihin. Paperinkeräys kiinteistöllä on järjestettävä jätelain määräämällä tavalla. Kiinteistöillä on kerättävä erikseen seuraavat jätteet: Asuinhuoneistoja 1-3 kpl Kiinteistöjen on noudatettava polttokelpoisen jätteen lajitteluohjeita ja mahdollisuuksien mukaan toimitettava kiinteistöllä syntyvät hyötyjätteet niiden vastaanottopaikkoihin. Biojätteen erilliskeräys on suositeltavaa, mutta ei pakollista. Kiinteistöt voivat toimittaa biojätteen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen käsittelypaikkaan tai kompostoida biojätteen kiinteistöllä itse. Huoneistoja 4 tai enemmän Biojäte Keräyslasi Pienmetalli Kartonki Biojäte on lajiteltava erikseen ja toimitettava kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen kunnan määräämään käsittely- tai keräyspaikkaan tai kompostoitava kiinteistöllä näiden määräysten mukaisesti. Biojätteen keräysastiaan ei saa laittaa nestemäisiä jätteitä, ulosteperäisiä jätteitä, risuja, oksia, kiviä, hiekkaista tai roskaista haravointijätettä, maata tai muuta maatumatonta jätettä. Pakkausjäte, kuten lasi-, metalli- ja kuitupakkaukset, lajitellaan vastaavaa materiaalia olevan jätteen kanssa samaan keräysastiaan.

9 luonnos sivu 9 14 Jätteiden erilliskeräys muilla kuin asuinkiinteistöillä Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutustoiminnan kiinteistöt, valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen ja julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt sekä liikehuoneistot, jotka keräävät jätteensä samoihin astioihin joko asuinkiinteistöjen tai edellä mainittujen toimintojen kanssa, lajittelevat toiminnoissaan syntyvän jätteen erikseen ja toimittavat jätteet hyötykäyttöön näiden jätehuoltomääräysten mukaan. Jos elinkeinotoiminnassa syntyvät jätteet käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä, jätteet kerätään ja toimitetaan hyötykäyttöön näiden jätehuoltomääräysten mukaan. Paperinkeräys kiinteistöllä on järjestettävä jätelain määräämällä tavalla. Biojätteen erilliskeräys on järjestettävä jos kiinteistöllä on ruoan valmistusta tai ruokala. Biojäte on lajiteltava erikseen ja toimitettava kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen kunnan määräämään käsittely- tai keräyspaikkaan tai kompostoitava kiinteistöllä näiden määräysten mukaisesti. Biojätteen keräysastiaan ei saa laittaa nestemäisiä jätteitä, ulosteperäisiä jätteitä, risuja, oksia, kiviä, hiekkaista tai roskaista haravointijätettä, maata tai muuta maatumatonta jätettä. Jos kiinteistöllä syntyy seuraavia jätteitä vähintään 10 kiloa viikossa, jätteet on kerättävä niille varattuihin, erillisiin kiinteistökohtaisiin keräysastioihin seuraavasti: Keräyslasi Pienmetalli Kartonki Pahvi Puhdas puujäte Pakkausjäte, kuten lasi-, metalli- ja kuitupakkaukset, lajitellaan vastaavaa materiaalia olevan jätteen kanssa samaan keräysastiaan.. Uppopaistorasvat on kerättävä omiin astioihinsa ja toimitettava hyötykäyttöön. Satunnaisesti syntyvät pienet määrät uppopaistorasvaa voidaan imeyttää biojätteeseen tai laittaa polttokelpoisen jätteen keräysastiaan. 4. JÄTTEEN KERÄYSVÄLINEET 15 Jätteen keräysvälineet kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa Kiinteistön haltijan tulee hankkia käyttöönsä riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tulee käyttää soveltuvia pinta- tai syväkeräysastioita. Keräysastioiden tulee olla tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja kuumapesun kestäviä. Jätteen keräysastioina saa käyttää: käsin siirrettävissä olevia, tilavuudeltaan enintään litran, kannellisia, tarvittaessa pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon tai joihin sijoitettu jätesäiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä. Jäteastioiden tulee täyttää voimassa olevan jätteenkeräysvälineelle asetetun suomalaisen kansallisen standardin (SFS-EN-840) vaatimukset.

10 luonnos sivu Jäteastioiden merkitseminen Erilliskerättävien jätteiden ja vaarallisten jätteiden keräykseen tarkoitetut keräysastiat on merkittävä jätelajin mukaan jätteen nimellä ja värillä. Merkitseminen voidaan toteuttaa käyttämällä jätelajin värin mukaisia astioita tai riittävän suurta oikean väristä tarraa. Eri jätelajien keräysastioiden ohjeelliset värit ovat seuraavat: polttokelpoinen jäte, harmaa keräyspaperi ja pahvi, vihreä biojäte, ruskea vaarallinen jäte, punainen kuitupakkaukset ja kartonki, sininen lasipakkaukset ja keräyslasi, valkoinen metallipakkaukset ja pienmetalli, musta 17 Jäteastioiden täyttäminen Jäteastiaan saa laittaa vain kyseiseen astiaan tarkoitettua jätettä. Jätteiden keräysvälineisiin ei saa laittaa: palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä, kuten kuumaa tuhkaa, räjähteitä, käyttämättömiä ilotulitusraketteja vaarallisia jätteitä sähkö- ja elektroniikkalaitteita rakennus- ja purkujätteitä esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa tms. syyn takia saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräysvälineen käsittelijää tai käsittelypaikan työntekijöitä tai jotka voivat vahingoittaa keräysvälinettä, jäteautoa tai käsittelylaitteita esineitä tai aineita, kuten hiekoitushiekkaa, jotka saattavat vaikeuttaa jätteen kuormausta tai purkamista nestemäisiä jätteitä tai lietteitä käymäläjätteitä erityisjätteitä moottoriajoneuvon renkaita. Grillihiilet ja tuhka ja on pakattava tiiviisti ja ennen jätteiden keräysvälineeseen laittamista on varmistettava, että ne ovat täysin jäähtyneet. Myös muut pölyävät jätteet on pakattava tiiviisti. Jäteastioiden mitoitus ja niiden tyhjennys on järjestettävä niin, että kertyvät jätteet sopivat astiaan ja astiat voidaan aina sulkea eikä jätteistä aiheudu haju- tuhoeläin-, ympäristö- tai terveyshaittaa. Käsin siirrettäväksi tarkoitetut keräysvälineet saavat täysinä painaa enintään 55 kg. 18 Jäteastioiden kunnossapito Jäteastioiden haltijan on huolehdittava niiden huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Jäteastiat eivät saa aiheuttaa terveydellistä haittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eivätkä turvallisuusriskiä käyttäjille tai työturvallisuusriskiä tyhjentäjille. Jäteastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa.

11 luonnos sivu KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN 19 Jäteastioiden tyhjennysvälit Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa vähintään seuraavin määrävälein: Jäte Polttokelpoinen jäte, sisältää biojätettä Polttokelpoinen jäte joka ei sisällä biojätettä Pisin tyhjennysväli Kesäaikana Talviaikana viikkoa 4 viikkoa Tarvittaessa *) Tarvittaessa *) Biojäte 1 viikko 2 viikkoa Biojäte, joka kerätään 2 viikkoa 4 viikkoa syväkeräysastiaan Polttokelpoinen jäte, joka 4 viikkoa 4 viikkoa kerätään jäähdyttävillä puristimilla Kuiva ja puhdas hyötyjäte Tarvittaessa Tarvittaessa Öljynerotuskaivot Hiekan- ja rasvanerotuskaivot Tarvittaessa Tarvittaessa *) astiat tyhjennettävä vähintään kolmen kuukauden välein kiinteistön ollessa käytössä. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristö- tai terveyshaittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. 20 Vapaa-ajan asunnon jäteastioiden tyhjennysvälit Kesäaikana, , käytössä olevan vapaa-ajan asunnon on liityttävä kiinteistöittäiseen jätteen keräykseen vähintään kesäajaksi. Vapaa-ajan kiinteistön polttokelpoisen jätteen keräysastia on tyhjennettävä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi (2) kertaa kesäkauden aikana. Jos polttokelpoisen jätteen astia ei sisällä biojätettä, astia on tyhjennettävä vähintään kerran kesäkauden aikana. 21 Jäteastioiden tyhjennysaika Jätteitä on lupa kerätä ja kuljettaa asuinkiinteistöillä tai sen lähistöllä maanantaista-perjantaihin kello Poikkeustapauksissa, kuten arkipyhien yhteydessä, jätteitä on mahdollista kerätä myös lauantaisin kello Useamman arkipyhän sattuessa peräkkäin jätettä voi kerätä poikkeuksellisesti myös arkipyhänä. Kuormaus on tehtävä mahdollisimman häiriöttömästi. 6. JÄTTEEN KERÄYSPAIKKA JA JÄTETILAT 22 Jäteastioiden sijoittaminen Kiinteistön on järjestettävä jätteiden keräystä varten paikka ja huolehdittava siitä että jäteastioiden tyhjennyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle, keräyspaikan käyttäjälle tai jäteastioiden tyhjentäjille. Jätetilan sijoittamisessa on otettava huomioon paloturvallisuusmääräykset. Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy vähintään viiden (5) metrin päähän käsin siirrettävistä jäteastioista. Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava niin että kuormaus jäteautoon voidaan tehdä sijaintipaikalla.

12 luonnos sivu 12 Alueiden ja väylien, joilla jäteastioita siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Aitausten, istutusten ja katosten sekä alueiden ja väylien tulee olla sellaisia, että jäteastioita voidaan siirtää joustavasti ja esteettömästi. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita ja niiden kaltevuuden tulee, mikäli mahdollista, olla alle 1:10. Yli 3 huoneiston kiinteistöillä sekä muilla kuin asuinkiinteistöillä alle 1 m 3 kokoiset jäteastiat tulee sijoittaa erilliseen jätetilaan. Jätetila voi olla kiinteistöllä jätehuollolle varattu alue, jätekatos tai - huone. Jätteiden keräykseen varattuun tilaan on oltava sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jätetilassa on oltava valaistus ja ovissa mekanismi, jolla ne saadaan pysymään auki tyhjennystyön ajan. Tila on mitoitettava niin, että kukin jäteastia voidaan tyhjentää muita tilassa olevia jäteastioita siirtämättä. Jäteastioiden sijoittamisessa on otettava huomioon niihin kohdistuvan ilkivallan, kuten tuhopolton, ja palon leviämisen vaara. Astiat on sijoitettava riittävän etäälle rakennuksista tai suojattava paloteknisellä osastoinnilla. Sijoituksessa on noudatettava pelastusviranomaisen ohjeita. Jos jäteastiat suojataan näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksilla, suojauksen tulee olla riittävän väljä jäteastioiden esteetöntä tyhjennystä varten. Biojäteastiat on suojattava suoralta auringonpaisteelta. Milloin jäteastiat sijoitetaan rakennuksessa erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto sekä vesijohto, viemäri ja valaistus. 23 Jätteen keräyspaikan ylläpito ja siisteys Kiinteistön on huolehdittava jätetilan ja sen ympäristön siisteydestä ja puhtaanapidosta. Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätetilan ja sinne johtavan kulkuväylän ja jäteastioiden sijoituspaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta kaikkina vuodenaikoina siten, että jäteastioita voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita ja niiden valaistuksen tulee olla riittävä. 24 Yhteisastiat Kiinteistöt voivat halutessaan ja keskinäiseen sopimukseen perustuen käyttää yhteistä jäteastiaa tai yhteisiä astioita. Yhteisen astian käyttö on kirjattava kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen liittymissopimukseen siten, että jätteiden kuljettajan asiakasrekisteristä käyvät ilmi kaikki astiaa käyttävät kiinteistöt. Yhteisen astian koko on mitoitettava riittävän suureksi ja yhteiskeräykseen osallistuvien lukumäärään sopivaksi. Jätehuollon valvova viranomainen voi tarvittaessa kieltää yhteisen jäteastian käytön toistuvan ylitäytön tai muiden käyttöön liittyvien ongelmien takia. 7. JÄTTEEN KULJETTAMINEN 25 Jätteiden luovuttaminen kuljetukseen Jätteen saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle jätteenkuljettajalle, jolla on jätelain jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella tai jolla on ympäristönsuojelulain perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä. 26 Jätteiden kuljetusvälineet Jätteet saa kuljettaa: umpikorisessa kuljetusvälineessä puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä keräysvälineenä käyttävässä umpinaisessa jätesäiliössä tai avolavoilla, jolloin tulee erityisesti huolehtia siitä, että jätettä ei pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön.

13 luonnos sivu 13 Kuorma on tarvittaessa peitettävä esim. riittävän tiheällä verkolla tai peitteellä. Pölyävää tai pienikokoista ja kevyttä jätettä saa kuljettaa vain umpinaisissa ja kannellisissa säiliöissä tai pakattuna. Mikäli jätesäiliössä kuljetetaan kosteita jätteitä, on varmistuttava säiliön tiiviydestä. 27 Jätteenkeräyksen keskeytys Lupaa kiinteistön jätteenkuljetuksen tilapäiseen keskeytykseen voi hakea jätehuoltoviranomaiselta poissaolon vuoksi, jos keskeytys kestää yli 12 kuukautta tai kiinteistössä ei asuta tai oleskella väliaikaisen muuton, kiinteistön myynnin, laitoshoidon tai kiinteistön remontin vuoksi. Jätehuoltoviranomainen voi myöntää jätteenkuljetuksen keskeytyksen toistaiseksi, jos kiinteistö on asuinkelvoton. Hakemukseen on liitettävä luotettava selvitys käyttökelvottomuudesta, esimerkiksi rakennusvalvonnan lausunto tai vauriokohtien valokuvin täydennetty kirjallinen selvitys. 8. VAARALLISTEN JÄTTEIDEN JA TERVEYDENHUOLLON JÄTTEIDEN KERÄYS 28 Vaarallisten jätteiden keräys asuinkiinteistöillä Kotitalouksien vaaralliset jätteet on lajiteltava erikseen ja toimitettava vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoihin. Tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat raskasmetalliparistot, ladattavat pienoisakut, käynnistysakut, loisteputket ja elohopealamput, maalit, lakat, liuottimet, liimat, lääkejätteet, erilaiset torjunta-aineet, jäteöljyt, öljynsuodattimet, kyllästysaineet ja kyllästetty puu. Asuinkiinteistöllä voidaan järjestää keräyspaikka asukkaiden vaarallisten jätteiden keräystä varten. Keräyspaikan tulee olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai keräystä varten voidaan varata kaapit tai astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Erilaiset vaaralliset jätteet on kerättävä omiin jätastioihinsa eikä vaarallisia jätteitä saa sekoittaa keskenään. Keräyspaikka ei saa sijaita autosuojissa, eikä yhteisissä kellari- tai ullakkotiloissa, jotka on tarkoitettu asuntokohtaisen irtaimiston säilyttämiseen. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan keräys- tai käsittelypaikkaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Keräyspaikan käyttäjille on tiedotettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen toiminnasta. Ohjeiden tulee olla kaikkien tilaa käyttävien nähtävillä. 29 Vaarallisten jätteiden keräys muilla kuin asuinkiinteistöillä Jos toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, ne on lajiteltava erikseen ja toimitettava asianmukaisen luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan voimassa olevan jätelainsäädännön mukaisesti. Vaarallisten jätteiden keräyspaikan on oltava lukittava tai valvottu tila, taikka keräystä varten on varattava sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Vaarallisten jätteiden keräyspaikan tulee olla tuulettuva tai varustettu ilmastoinnilla. Kutakin vaarallisen jätteen lajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa, asianmukaisissa, merkityissä astioissa. Astiat on sijoitettava tiivispohjaiselle reunakorokkein varustetulle alustalle. Vaaralliset jätteet on pakattava huolellisesti ja merkittävä selkeästi. Vaarallisen jätteen paras ja turvallisin pakkaus on sen alkuperäispakkaus. Keräyspaikalla on oltava nimetty hoitaja, joka vastaa vaarallisten jätteiden asianmukaisesta keräyksestä, varastoinnista ja eteenpäin toimittamisesta. Keräyspisteen käyttäjille on tiedotettava, kuinka vaarallisten jätteiden keräys ja varastointi kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. Keräyspaikan käyttöä koskevien ohjeiden on oltava kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan keräily- tai käsittelypaikkaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Vaarallisista jätteistä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja toimituspaikka. Tiedot on säilytettävä kolme (3) vuotta ja pyydettäessä ne on esitettävä jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle.

14 luonnos sivu Terveydenhuollon jätteiden keräyksen järjestäminen Terveydenhuollon jäte on ihmisten tai eläinten terveydenhuollossa ja hoidossa syntyvää viiltävää ja pistävää jätettä, ei-tunnistettava ja tunnistettava biologista jätettä sekä tartuntavaarallista jätettä. Terveydenhuollon jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Terveydenhuollossa syntyvät jätteet tulee pakata annettujen ohjeiden mukaisesti ja jäteastiat tulee merkitä tarralla, josta käy ilmi, mitä jätettä kyseinen astia tai pakkaus sisältää. Viiltävä ja pistävä jäte sekä ei-tunnistettava kudosjäte toimitetaan pakattuna asianmukaisen luvan omaavaan paikkaan käsiteltäväksi. Tunnistettava kudosjäte ja tartuntavaarallinen jäte on toimitettava asianmukaisesti pakattuna luvanmukaiseen paikkaan. 9. JÄTTEIDEN KÄSITTELY- JA VASTAANOTTOPAIKAT 31 Jätteiden vastaanottopaikat Jätteet tulee toimittaa kunnan määräämiin jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet tulee toimittaa tuottajien järjestämään keräykseen. Tiedot jätteiden vastaanottopaikoista on kerrottu Oulun kaupungin internet-sivuilla. 32 Vastaanottopaikkojen käyttö Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava ylläpitäjän antamia määräyksiä ja ohjeita. Jätteet on tyhjennettävä joko henkilökunnan tai muun ohjeistuksen osoittamaan paikkaan. Jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan paikan ylläpitäjän ilmoittamina aukioloaikoina. Vastaanottopaikan ylläpitäjän on asetettava ohjeet ja määräykset selkeästi kaikkien käyttäjien nähtäville. 33 Siirtoasiakirja ja kaatopaikkakelpoisuusselvitys Jätteen haltijan on laadittava ja toimitettava jätteen vastaanottajalle siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivolietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirjan sisällöstä määrätään jätelaissa 646/2011 sekä jäteasetuksessa 179/2012. Jätteen haltijan on toimitettava kaatopaikalle sijoitettavaksi aiotusta jätteestä kaatopaikkakelpoisuusselvitys. Selvityksen sisällöstä ja poikkeuksista kaatopaikkakelpoisuusselvityksen soveltamisessa määrätään kaatopaikka-asetuksessa 331/2013. Jätteen haltija vastaa kaikista kaatopaikkakelpoisuuden varmistamiseen liittyvistä kustannuksista. 34 Kieltäytyminen vastaanotosta Jätteiden vastaanottopaikan pitäjä voi kieltäytyä ottamasta vastaan jätettä, joka ei vastaa näitä jätehuoltomääräyksiä tai muita lainsäädännön määräyksiä. 35 Jätteiden aluekeräyksen järjestäminen Jätteen keräilyvälineen sijoittamiselle on oltava maanomistajan suostumus ja tarvittaessa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Aluekeräyspisteen haltijan on huolehdittava pisteen siisteydestä ja kunnossapidosta sekä keräysvälineidensä kunnossapidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä. Keräyspisteestä ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eikä turvallisuusriskiä käyttäjille tai niiden tyhjentäjille.

15 luonnos sivu 15 Aluekeräyspisteessä tai jätteiden keräysvälineissä tulee olla keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön tiedot. 10. MUUT MÄÄRÄYKSET 36 Roskaantuminen Roskaantuneen alueen siivousvelvollisuudesta sekä jätteen keräyksestä roskaantumisen ehkäisemiseksi määrätään jätelain 8 luvussa. 37 Yleisötilaisuuden jätehuolto Yleisötilaisuudet on suunniteltava mahdollisimman vähäjätteisiksi. Tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava siitä, että alueelle on järjestetty riittävä jätteen keräys sekä muut jätehuollon palvelut. Tilaisuuden järjestäjä vastaa jäteastioiden tyhjentämisestä. Jäteastiat tulee tyhjentää päivittäin. Yleisötilaisuudessa tulee järjestää jätteen erilliskeräys polttokelpoiselle jätteelle biojätteelle, jos tilaisuudessa tarjotaan yleisölle elintarvikkeita. 38 Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvollisuus Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöillä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä. 39 Tiedot kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta Jätteitä kuljettavien yritysten on annettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä jätehuoltoviranomaiselle seuraavat tiedot kiinteistöittäin eriteltyinä: kiinteistön haltijan nimi (katuosoite ja postitoimipaikka) kiinteistön haltijan yhteystiedot (katuosoite ja postitoimipaikka), jos eri kuin kiinteistö jolta jätettä on noudettu kiinteistön osoite, jolta jätettä on noudettu (katuosoite ja postitoimipaikka) jäteastioiden koko ja määrä jätelajeittain jäteastioiden tyhjennyskertojen lukumäärä ja tyhjennysväli jätelajeittain Tiedot on annettava sähköisesti muokattavassa, viranomaisen ilmoittamassa muodossa. Jätettä kuljettavien yritysten on annettava vuosittain tiivistelmä kiinteistöistä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista. Tiivistelmässä on käytävä ilmi kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrä jätelajeittain sekä vastaanottajien nimet ja yhteystiedot sekä niille toimitetun jätteen määrä jätelajeittain. Jätehuoltoviranomainen voi antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. 40 Määräyksistä poikkeaminen Jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen näistä jätehuoltomääräyksistä. 41 Määräysten valvonta Näiden määräysten noudattamista valvoo Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos. 42 Määräysten voimaantulo Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan Hailuodossa, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Oulussa, Muhoksella ja Tyrnävällä

Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 + Jätehuoltomääräykset SIIKAJOKI

Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 + Jätehuoltomääräykset SIIKAJOKI Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 + Jätehuoltomääräykset SIIKAJOKI sivu 1 Johdanto Osassa 1 kerrotaan jätelainsäädäntöön ja jätehuollon järjestämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Siikajoen jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ANNETTU Jätelain 17 :n nojalla Raahen ympäristölautakunnan päätös 11.12.2007 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä

Jätehuoltomääräykset. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä Jätehuoltomääräykset Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä Sisältö Johdanto... 5 Osa 1...6 Yleistä jätehuollon järjestämisestä...6 Vastuu jätehuollon järjestämisestä...6 Kunnan

Lisätiedot

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo 1.6.2007 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä Jätetaksa 2015 Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä 1 Yleistä 1 Soveltamisalue ja -ala Oulun yhdyskuntalautakunnan määräämää jätetaksaa sovelletaan Hailuodon, Kempeleen, Limingan,

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 6 LIIKETOIMI HARJAVALLAN KAUPUNGIN YLEISET 2011 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu) jätelain 17 :n nojalla Hyväksytty kaupunginvaltuusto 27.9.2010/48 Voimaantulo

Lisätiedot

Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä.

Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä. 1 SIIKAISTEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto15.11.2007 65 Voimaantulo 1.1.2008 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle

Lisätiedot

JOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

JOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. JOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. Joensuun alueellisen jätelautakunnan hyväksymä 28.6.2012 40 Kuulutettu 5.7.2012 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Soveltamisala

KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Soveltamisala KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Soveltamisala 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset

Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Yleinen osa 1. Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Tämä jätehuoltomääräysten yleinen osa ei sisällä sitovia määräyksiä. Tässä osassa kerrotaan

Lisätiedot

jätteen kuljetuksen suorittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun;

jätteen kuljetuksen suorittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun; EURAJOEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnan on sen lisäksi,

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

SIIKAJOEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET SIIKAJOEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ANNETTU Jätelain 17 :n nojalla 17 Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunta voi antaa tämän luvun säännösten tai niiden nojalla annettujen valtioneuvoston yleisten määräysten

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1.1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset.

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset. PADASJOEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET annettu jätelain 17 :n nojalla Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset. 1 LUKU Soveltamismääräykset 1 Määräysten pääsisältö

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET...

ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... Rovaniemen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 31.03.2006 Sivu 0/10 ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 YLEISET, JÄTELAIN 17 NOJALLA ANNETUT JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 1 Sen lisäksi,

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN KUNTA. Ehdotus Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiksi 15.5.2012

JÄMIJÄRVEN KUNTA. Ehdotus Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiksi 15.5.2012 tekn. ltk 5.6.2012 35 Liite 35.2 JÄMIJÄRVEN KUNTA Ehdotus Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiksi 15.5.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1.LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 2 Tavoitteet 3 Määritelmiä 2.LUKU JÄTTEIDEN

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2013

KEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2013 1(16) KEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2013 Annettu jätelain 91 perusteella Tekninen lautakunta 10.4.2013, 25 Voimassa 1.5.2013 alkaen Pekka Palokärki on Keuruun kaupungin jätehuollon maskotti.

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA TEKNISET PALVELUT LAITILANTIE 5 91600 UTAJÄRVI P. 08-58755701 sähköposti: kirjaamo@utajarvi.fi JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

UTAJÄRVEN KUNTA TEKNISET PALVELUT LAITILANTIE 5 91600 UTAJÄRVI P. 08-58755701 sähköposti: kirjaamo@utajarvi.fi JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET UTAJÄRVEN KUNTA TEKNISET PALVELUT LAITILANTIE 5 91600 UTAJÄRVI P. 08-58755701 sähköposti: kirjaamo@utajarvi.fi JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Utajärven kunnan jätehuoltomääräykset. Laatijana Lupa- ja valvontalautakunta,

Lisätiedot

Ranuan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 1.12.2008 lähtien

Ranuan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 1.12.2008 lähtien Ranuan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 1.12.2008 lähtien Yleiset, jätelain 17 nojalla annetut jätehuoltomääräykset 1 Sen lisäksi, mitä on jätehuollon järjestämisestä säädetty tai määrätty, on jätteen

Lisätiedot

Jätelautakunta voi antaa täydentäviä ohjeita lajittelusta, keräyksestä ja kuljetuksesta.

Jätelautakunta voi antaa täydentäviä ohjeita lajittelusta, keräyksestä ja kuljetuksesta. Jätehuoltomääräykset SOVELTAMISALA 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty

Lisätiedot

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa Kankaanpään kaupungin jätehuoltoviranomainen Kankaanpään kaupungin tekninen lautakunta (xx.6.2015) Luonnos 10.6.2015 1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunnalliset jätehuoltomääräykset Eura, Huittinen, Köyliö ja Säkylä Alueellinen jätelautakunta Hyväksytty 10.12.2014 11 2 SISÄLTÖ 1. luku: Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 4 1 Soveltamisala...4 2

Lisätiedot

SIMON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

SIMON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET SIMON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla 14.12.2009) Simon kunnanvaltuuston 14.12.2009 hyväksymät Voimaantulo 01.02.2010 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 01.02.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

ULVILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 ULVILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo: 01.06.2007 Energiajätteen osalta tulee voimaan 1.6.2011 18 ja 20. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset. Siikajoki. Taustatietoa jätehuoltomääräyksille. Tekninen lautakunta 26.4.2016 25

Jätehuoltomääräykset. Siikajoki. Taustatietoa jätehuoltomääräyksille. Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 Jätehuoltomääräykset Siikajoki Taustatietoa jätehuoltomääräyksille Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 sivu 1 Lisätietoja Suomen lainsäädäntö on sähköisesti luettavissa Finlex-palvelussa osoitteessa www.finlex.fi

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset

Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla Sisältö 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 4 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.10.2014 64 Voimaan 1.1.2015 1 Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 4 LUKU 1 SOVELTAMISALA JA YLEISET VELVOITTEET...

Lisätiedot

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Sivu 1 / 8 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Määritelmässä (2, s. 5) kuljetusjärjestelmäpäätös todetaan seuraavasti: Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten

Lisätiedot

Yleiset jätehuoltomääräykset

Yleiset jätehuoltomääräykset Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien sekä Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kuntien yhteinen jätelautakunta. Yleiset jätehuoltomääräykset Hyväksytty: 13.8.2003 Voimaantulo:

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN

KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1/10 1 LUKU SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT...2 1 Soveltamisala... 2 2 Määritelmät... 2 2 LUKU

Lisätiedot

LUONNOS 14.2.2013 PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LUONNOS 14.2.2013 PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS 14.2.2013 PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kemi, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Tervola SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Soveltamisala... 2

Lisätiedot

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 30.6.1994 annetut ja 27.11.1997 muutetut jätehuoltomääräykset. 19 jätteen poltto on muuttunut 17.5.2005.

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 30.6.1994 annetut ja 27.11.1997 muutetut jätehuoltomääräykset. 19 jätteen poltto on muuttunut 17.5.2005. ASIKKALAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET annettu jätelain 17 :n nojalla Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 30.6.1994 annetut ja 27.11.1997 muutetut jätehuoltomääräykset. 19 jätteen poltto on muuttunut

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN Lausunnot 1) Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, joka edustaa myös Suomen Kuitukierrätys Oy:tä, Suomen Keräyslasiyhdistys ry:tä, Mepak-Kierrätys

Lisätiedot

Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008.

Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008. Jätehuoltomääräykset Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008. I YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Yleistä Jätehuollon järjestämisestä, jätteistä

Lisätiedot

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 nojalla Määräykset on hyväksytty Kankaanpään kaupungin teknisessä lautakunnassa 26.10.2015 Kankaanpään kaupungin jätehuoltoviranomainen

Lisätiedot

PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS 7.8.2012 PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET muutokset ja lisäykset voimassa olevin jätehuoltomääräyksiin on tehty punaisella ja poistettavat yliviivattu JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1/11 PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Peimarin ympäristönsuojelulautakunnassa 30.5.2006 50. Voimassa 1.1.2007 alkaen 2/11 PAIMION KAUPUNGIN

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Uuraisten kunta

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Uuraisten kunta JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Uuraisten kunta Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Kunnanvaltuusto hyväksynyt 22.1. 2007, astuvat voimaan 22.2. 2007 Uuraisten kunta 1 Jätehuoltomääräykset I YLEISET

Lisätiedot

ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunta Voimaantulo Halikko 1.7.2006 Kiikala 1.1.2007 Kisko 1.9.2006 Kuusjoki 1.6.2006 Muurla 12.6.2006 Paimio 1.1.2007 Perniö 1.9.2006 Pertteli 1.7.2006

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS. Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012

KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS. Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012 KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012 Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen Savonlinnan kaupunki LÄHTÖKOHDAT: 1. Jätteen syntypaikkalajittelu

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset

Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset Page 1 of 9 Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset Annettu jätelain 17 :n nojalla. Valtuuston hyväksymä 15.11.2006 85 Voimaantulo 1.1.2007 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Jätehuoltomääräysten soveltamisala

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Pelkosenniemen kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Pelkosenniemen kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle

Lisätiedot

Tekn.ltk 24.11.2010 liite 1 Kh 7.12.2010 liite n:o 3 Valtuusto 16.12.2010 liite n:o 4 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Pudasjärvi Annettu jätelain 17 :n nojalla

Tekn.ltk 24.11.2010 liite 1 Kh 7.12.2010 liite n:o 3 Valtuusto 16.12.2010 liite n:o 4 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Pudasjärvi Annettu jätelain 17 :n nojalla Tekn.ltk 24.11.2010 liite 1 Kh 7.12.2010 liite n:o 3 Valtuusto 16.12.2010 liite n:o 4 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Pudasjärvi Annettu jätelain 17 :n nojalla JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Pudasjärvi SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Vaasan seudun jätelautakunta VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2015

Vaasan seudun jätelautakunta VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2015 VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2015 1 SISÄLLYS 1 luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 2 luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen... 5 3 luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä...

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 Sisällysluettelo... 1 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan

1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset: Yleinen osa 1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan Tämä luku ei sellaisenaan sisällä sitovia jätehuoltomääräyksiä, vaan siinä kerrotaan

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Savo-Pielisen jätelautakunta Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 13.11.2015 Sisällys Yleistä jätehuoltomääräyksistä... 2 Jätehuoltoon liittyminen... 3 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä...

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Kittilän kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Kittilän kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS 11.2.2013 (Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelulle on toimitettu lausuttavaksi versio, johon on tehty muutoksia vielä 31.1.2013) PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN

Lisätiedot

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005 PERUSTELUT 1 (5) JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Soveltamisala Näissä jätehuoltomääräyksissä annetaan jätelainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä ja toimintaohjeita. Jätelain muutoksessa syyskuussa 2004

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

RAUMAN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET RAUMAN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Tekninen lautakunta hyväksynyt 24.9.2013 Voimaantulopäivä 1.11.2013 SOVELTAMISALA 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

KOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla)

KOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla) KOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla) Vahvistettu: Kolarin kunnanvaltuusto 29.12.1999 69 Voimaantulo 1.1.2000 Sisällysluettelo Jätehuoltomääräysten soveltamisala ja

Lisätiedot

Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila

Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Porin seudun jätelautakunta JLTK 892/2015 Luonnos 12.10.2015 Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN N:o 2 2008 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET N:o Kv Säännön nimi 2/2008 25.2.2008 Jätehuoltomääräykset Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräykset. Annettu

Lisätiedot

PERNAJAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

PERNAJAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET PERNAJAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuuston 20.9.2004 hyväksymät. Määräykset astuvat voimaan 1.1.2005 SISÄLTÖ YLEISTÄ...3 MÄÄRITELMÄT...3 JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ...4 Kompostointi...4

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

- JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

- JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET HAKEMISTO: 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRITELMÄT 1 Tavoitteet................................... 5 2 Soveltamisala................................ 5 3 Yleiset huolehtimisvelvoitteet................... 5

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa

VAKKA-SUOMEN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa 1(10) VAKKA-SUOMEN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa Hyväksytty tekn ltk 10.08.2006, khall 6.11.2006, Kvalt 13.11.2006 Voimaantulo

Lisätiedot

Liite 1/Ympltk 13.11.07 56

Liite 1/Ympltk 13.11.07 56 JANAKKALAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Liite 1/Ympltk 13.11.07 56 Annettu jätelain 17 :n nojalla. Voimaantulo 1.1.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Jätteiden keräyksessä, lajittelussa, säilyttämisessä,

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

MÄNTYHARJUN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MÄNTYHARJUN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla. Tekninen lautakunta on 14.11.2011 71 hyväksynyt nämä jätehuoltomääräykset ja määrännyt ne tulemaan voimaan 01.01.2012. 1. Luku YLEISET

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto Voimaantulopv.01.02.2008

MÄNTSÄLÄN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto Voimaantulopv.01.02.2008 MÄNTSÄLÄN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto Voimaantulopv.01.02.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Jätteiden keräyksessä, lajittelussa, säilyttämisessä ja kuljetuksessa, niiden hyödyntämisessä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla

Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla Voimaantulo 1.2.2008 Hyvinkään ympäristölautakunta hyväksynyt 13.12.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Savukosken kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Savukosken kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco)

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.1.2015. Jätehuoltolautakunta 38, 11.11.2014

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.1.2015. Jätehuoltolautakunta 38, 11.11.2014 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.1.2015 Jätehuoltolautakunta 38, 11.11.2014 1 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET... 4 1 Soveltamisala...

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA Jätehuoltomääräykset 1 (11)

KANGASALAN KUNTA Jätehuoltomääräykset 1 (11) KANGASALAN KUNTA Jätehuoltomääräykset 1 (11) I. SOVELTAMISALA II. MÄÄRITELMÄT III. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 3 Kompostointi 4 Jätteiden poltto 5 Jätteiden hautaaminen 6 Puutarhajäte

Lisätiedot

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Jätelautakunta hyväksynyt 16.6.2015 Voimaantulo 1.8.2015 alkaen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

MYNÄMÄEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MYNÄMÄEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Määräykset on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2007 79. Ympäristönsuojeluviranomainen ja jätehuollon valvontaviranomainen

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnassa 3.12.2014 72

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnassa 3.12.2014 72 Turun kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Määräyksien soveltamisalue: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki, Turku Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot