Helsingin yliopisto Avoin yliopisto

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustieteen osuus / lähiopetus: KL Pirkko Raudaskoski Vastaanotto: ke pirkko.raudaskoski@helsinki.fi Puh:

2 Lähitapaamisen ohjelma ( ) 9.00 Mikä ihmeen aikuinen, aikuiskasvatus? Äänenavauksia pareittain 9.30 Orientointia 1. videoesitykseen ja sen keskeisiin käsitteisiin Tauko Aikuiskasvatus toimintana Kansanliikkeistä koulutukseksi 1. esitys Koontaa, keskustelua Lounas Aikuiskasvatus tutkijoiden silmin: Nähdyn ja kuullun pohdintaa ja tutkijoiden tarjoamien jäsennysten avulla, kohti uudempia käsitteitä Tutkimuskohteena kehittämistoiminta ja organisaatioiden oppiminen: johdattelua toiseen esitykseen Oppiko organisaatio? 2. esitys Koontaa, keskustelua Lopetus 2

3 Aikuinen? (10 min) Tuottakaa pareittain 2-3 mielestänne tärkeintä aikuisen tuntomerkkiä hyödyntäen molempien ennakko- Käsityksiä Mikäli aikaa jää vertailkaa toistenne ennakkokäsityksiä aikuisesta yhtäläisyydet ja eroavaisuudet 3

4 AIKUINEN? Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001 KULTUURISESTI (esim. kielessä ilmenevä) täysi-ikäinen, täysikasvuinen, voimiltaan heikkenevä ja terveydeltään kauneudeltaan, rapautuva, luutunut ikääntyessään, uudenlaista energisyyttä ja ymmärrystä tavoitteleva. Entä keskeneräinen? puutteellinen, epävarma ja uudelleen aloittaja? Entä eronteot miehen ja naisen välillä? JURIDISESTI JA VIRALLISESTI Taloudellisesti ja oikeudellisesti täysivaltainen, 18 - vuotias vastuullinen kansalainen. Tilastoissa (esim. tilastokeskus) vuotiaat aikuisia, vuotiaat keski-ikäisiä, 65 - vuotiaat vanhuksia 4

5 AIKUISKASVATUKSEN TRADITIOISSA Aikuinen nähdään kykeneväksi valistumaan ja sivistymään, jalostumaan henkisesti (osallistumalla, toimimalla liikkeissä) Aikuiseen liitetään Lähde: Koski ja Moore 2001 Sosiaalisen mielen kasvu (tietojen, viisauden, oikeudenmukaisuuden, vastuuntunnon ja vanhemmiten uskonnollisen elämän kasvu) (Harva 1942) Oikeudet, mutta myös velvoitteet, vastuut ja moraalinen kypsyys (Tight, M 1996). Sosiaalinen taitavuus: ymmärtää itseä ja muita Pohdinnat suhteesta omaan moraaliin ja sen yhteisöllisiin merkityksiin (Tight, M 1996) ja sitoumuksiin, käyttää järkeään ilman toisten ohjailua (Kant) Käyttää elinikäisen sivistymisen paloa itsensä ja yhteisen hyvän parhaaksi (Tight, M 1996 esim. Hegel ja Snellman) 5

6 Yhteiskuntatieteellinen näkökulma aikuiseen SOPEUTUJA MODERNEISSA TEORIOISSA Aikuinen = yhteiskunnan pienin, rationaalisesti ajatteleva nimittäjä, jota autetaan järjestäytymään organisoidusti yhteiskunnan osaksi (osaaja, kansalainen) MYÖHÄISMODERNEISSA TEORIOISSA Aikuinen = joustava, yritteliäs, kyvykäs pelaaja, oman elämänsä herra, todistusten, arvosanojen, pätevyyksien ja elämysten ja mielihyvän etsijä (kuluttaja hedonisti) KRIITTINEN Aikuinen = kykenevä Aikuinen = potentiaalinen tiedostamaan epäkohtia, intellektuelli, verkoston jäsen kollektiivinen toimija, poliittiseen Vaihtoehtoista elämäntapaa toimintaan osallistuja, joka etsivä, kulutusta kritisoiva vastustaa epätoivottua kehitystä (aktiivinen ruohonjuuritason (osallistuja - opponentti) toimija) (Lähde: Suoranta ja Tomperi 2001, Salo ja Suoranta 2002) 6

7 PSYKOLOGINEN NÄKÖKULMA AIKUISEEN Sisäisistä tarpeista käsin ohjautuvat: suvunjatkamispaineet, vanhenemisesta aiheutuvat paineet Kehittynyt, kriittinen ajattelija/ postformaali ajattelu: Uudelleenarvioi perusolettamuksiaan Aikuisuuden kehitystehtäviin, roolein vastaaja 7- vuoden välein siirtymävaiheissa elämänsuunnan etsijä Identiteettityötä tekevä Ongelmanratkaisija Kykenee suuntautumaan aktiivisesti ympäristöön: toimintapiiriään laajentava työtä ja ympäristöä muokkaava ja kehittävä 7

8 PSYKOLOGINEN NÄKÖKULMA AIKUISEEN (oma) Sisäisistä tarpeista käsin ohjautuvat: suvunjatkamispaineet, vanhenemisesta aiheutuvat paineet (Buhler biologinen kello ) Kehittynyt, kriittinen ajattelija/ postformaali ajattelu: vastakohtaisuuksien yhdistely kokonaisuuksiksi, oman ajattelun rajat ja tiedon epätäydellisyyden tiedostaminen Uudelleenarvioi perusolettamuksiaan tietyin välein, kriittinen reflektio (Mezirow) Aikuisuuden kehitystehtäviin, roolein vastaaja (Havighurst: jatkuvasti sopeutuva ) 7- vuoden välein siirtymävaiheissa elämänsuunnan etsijä (Levinson) Identiteettityötä tekevä: sopeutumisvaatimuksien ja ristiriitaisten tunteiden käsittelijä (Eriksson) Ongelmanratkaisija: kohti parempaa elämänhallintaa, itseohjautuvuutta tavoitteleva Kykenee suuntautumaan aktiivisesti ympäristöön: toimintapiiriään laajentava työtä ja ympäristöä muokkaava ja kehittävä (välineiden käyttö kehittää) (Bronfenbrenner,, Vygotsky, Engeström /lähikehityksen vyöhykeelle suuntautuva: toimijuuteen ja yhteistoimijuuteen ONKO? 8

9 Pirkko Raudaskoski PSYYKKINEN TYÖ: KONFLIKTIEN, ONGELMIEN TYÖSTÄMINEN, RATKAISU, OSALLISTUMINEN MUUTOSPROSESSEIHIN ULKOISET JA SISÄISET PAINEET JA TASAPAINOILU SISÄINEN TYHJYYS,VIETIT TARPEET UUSI ELÄMÄNVAIHE (vanhemmuus,eläke) STRESSI (muutto,työttömyys) HAASTE (uusi työ) KRIISI (avioero,sairaus,lapsuuden traumat) Ryhmän merkitys miten? Itseohjautuvuuden merkitys OPPIMISEN TULOKSENA -UUSI ASENNE -UUDET KÄSITYKSET -TASAPAINO -UUDET TOIMINTATAVAT KEHITYKSELLINEN KAMPPAILU MIKÄ ESTÄÄ KAMPPAILUUN RYHTYMISEN, AIKUISEN OPPIMISEN TUNTEET, JÄNNITTEET (emotionaaliset esteet;pelot,ahdistukset,viha, kyvyttömyys säädellä niitä) SISÄINEN KONFLIKTI ( selvittämättömät neuroosit, häiriöt) PUOLUSTUSMEKANISMIT (torjunta,selittely,syyttely) ESTOT, USKOMUKSET (sosiokultturaaliset esteet:stereotypiat,ennakkoluulot) FYYSISET TEKIJÄT (fysiologiset esteet: sairaus,vanhuus,vammautuminen) ELÄMÄNHALLINNAN STRATEGIAT :(vetäytyvä, luovuttava, vastustava ote) KOMMUNIKATIIVISET TAIDOT (kommunikaatio taidot,sosiaaliset taidot) RYHMÄ JA YMPÄRISTÖ (kyvyttömyys säädellä ja muuttaa ympäristötekijöitä) 9

10 Taitavan oppijan voimavarat Hy/Avoin yliopisto P. Raudaskoski Syvällinen oppiminen Tavoitteellinen opiskelu OPPIJA AINUTKERTASENA YKSILÖNÄ Metakogniitiivis motivationaalinen herkkyys Metakognitiivinen tieto: tietoa itsestä ja muista oppijana, tehtävästä, oppimisstrategiasta Perimä, Aivot, Hermosto Kognitio tiedonkäsittely: havaitseminen tarkkaavaisuus muisti kieli oppiminen ajattelu Kognitiiviset tuet Oppijoiden yhteisö Yhteisöllinen ja tutkiva oppiminen Yhteisöllinen vuorovaikutus Oppimisen ohjattu tukeminen Oppimisympäristö: sosiaalinen ja tekninen infrastruktuuri Tilannetekijöiden tulkinta Tietoinen oman oppimisprosessin hallinta, ohjaus ja sen kehittäminen Tavoiteorientaationa oppimisorientaatio ja sisäinen motivaatio Syvätason oppimisstrategiat käyttöön Oppimista tukevien strategioiden soveltaminen ITSESÄÄTELY JA YMPÄRISTÖN MUOKKAUS Yksilötekijöiden tulkinta Metakognitio Kognitiivinen oppiminen Motivaation säätely Tunteiden työstö ja hallinta Kehon aistiminen ja hallinta Metakognitiivinen taito: opiskelun suunnittelua, tarkkailua, arviointia Toimeenpaneva motivaatio (tahto) Sitoutuminen Valintamotivaatio Tunteet, Itsetunto Spontaanit reaktiot Tehdyt tunteet Motivaatio: sisäinen ja ulkoinen Kilpailevat motiivit Lähde: Järvelä, S; Häkkinen, P; Lehtinen, E. (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. 10

11 Pari- ja yksilötyö ( Parityö: luonnehtikaa toisillenne muutamalla sanalla aikuiskasvatusta hyödyntäen ennakkokäsityksiänne. Vertailkaa näkemyksiänne: yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia (10 min) Yksilötyö: valitse lomakkeesta A yksi sellainen käsite, joka tuntuu tutuimmalta ja helpoimmalta määritellä ja yksi sellainen käsite, joka tuntuu vaikeimmalta määritellä. Määrittele valitsemasi kaksi käsitettä (5 min) Parityö: Vertailkaa ja perustelkaa valintojanne ja vertailkaa omia ennakkokäsityksiä aikuiskasvatuksesta lomakkeen B sisältämiin käsitteisiin. (10 min) 11

12 TAUKO

13 PÄIVÄN 1. VIDEOESITYS ( ) Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Vastavuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Katso heti tai Oppimisen perusteet jaksolla Aikuiskasvatus Muutosta osallistumalla (4. jakso) Oppimisen paradoxit (7. jakso) Koulutususkosta oppimisuskoon (6. jakso) Kansanliikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos

14 Millaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin aikuiskasvatuksella on yritetty vastata? 14

15 MODERNIN AIKUISKASVATUKSEN AATEHISTORIALLISET JUURET PLATONIN IDEALISMI (täydellistyminen idean mukaiseksi) KRISTILLISYYS (dualistinen idealismi) VALISTUSAATE (mm. oman järjen käyttö, emansipaatio, vapaus) KANSANOPETUSAATE (lukutaito kaikille) NATIONALISMI (kansallisuusaate) SOSIALISMI HUMANISMI -Ihmisen kunnioittaminen ja ihmisen persoonallisuuden kokonaisvaltaisen kehittymisen salliminen (individualistinen aspekti) -Kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu: Hyvinvointivaltioaate humanismin sosiaalisena aspektina (Tuomisto 1994,Suoranta 1995.) 15

16 Vapaan sivistystyön perusarvojen taustalla (Sihvonen 1996) kokonainen sivistys demokratia: sivistyksellinen tasa-arvo opinnot vapaita harrastusopintoja ja yhteiskunnallista kasvatusta opiskelun itseisarvon tunnustaminen opinnollisuus itsemäärämisoikeus ja itsesäätelyn vapaus omaehtoisuus opiskelijakeskeisyys ajatuksen ja sanan vapaus, puolueettomuus (Tuomisto 1994) Lisäksi (1990 -) kansainvälisyys ja ekologiset arvot 16

17 Vapaa kansanvalistus AIKUISKASVATUS TOIMINTANA JA KÄSITTEENÄ HISTORIAN ERI VAIHEISSA (I teema) Autonomian kansallisen heräämisen aika 1809-alkaen Itsenäistymisen, eheyttämisen aika Vapaa sivistys Jälleenrakennuksen ja hyvinvointivaltion rakentamisen aika Aikuiskasvatus Rakennemuutoksen, laman ja kansainvälistymisen, globalisaation, tietoyhteiskunnan rakentamisen aika Elinikäinen kasvatus Kansan opetus (aikuiskasvatuksen esivaihe) Vapaa kansansivistys Aikuiskoulutus Jatkuva koulutus Elinikäinen oppiminen Kansanvalistuksen kausi Lähteet: Tuomisto 1994;1999 Kansansivistystyön vakiintumisen kausi Valtiollisen aikuiskoulutuspolitiikan kausi ( loppu) Markkinasuuntautuneen aikuiskoulutuspolitiikan kausi (1990- ) P.Raudaskoski

18 Aikuiskasvatuksen perinteestä erottuu kaksi suurta kansallista projektia I kansallinen projekti: (Suoranta ja Tomperi 2001) Aikuiskasvatuksellinen toiminta oli sivistyneistön projekti tavoitteena kasvattaa rahvaasta kansalaisia ja ahkeria työntekijöitä II kansallinen projekti (myös eurooppalainen): Aikuiskasvatuksellinen toiminta on poliitikkojen ja virkamiesten ja työelämän edustajien projekti tavoitteena kouluttaa kansalaisista tietoyhteiskunnan globaaleja tuottajia ja kuluttajia 18

19 Ennen kansallisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Aikuiskoulutuksen roolin muuttuminen ( jatkuuko moderni projekti?) (Rinne 2003) Nyt eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Inhimillisen pääoman tuottaja kansallisille talouksille Inhimillisen pääoman tuottaja ylikansallisille, globaaleille talouksille 19

20 Rahoittajien näkökulmasta Omaehtoinen aikuiskoulutusta Aikuisopiskelija = Vähintään 16-vuotias tai perustutkinnon suorittanut Aikuiskoulutusta nykyään (osallistujia 1,8 milj.) Työvoimakoulutusta Maksupalvelutoimintaa yksityissektorilla muuta kuin työhön liittyvää Henkilöstökoulutusta Lähde: Tilastokeskus 2000, 2002, OPM 2001,

21 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AALLOT Lähde: R I TULEMINEN UNESCON vaikutuksesta elinikäisen kasvatuksen idea II TULEMINEN 1980-luvulla Jaksottaiskoulutuksen idea: muodollisen opiskelun ja työn vuorottelu läpi elämänkaaren III TULEMINEN 1990-luvulla Eu:n vaikutuksesta elinikäisen oppimisen idea 21

22 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MUOTOJEN NÄKÖKULMASTA (Tuomisto 1994) Formaalia kasvatusta Oppilaitoksissa läpi elämän tapahtuva koko persoonallisuutta kehittävä toiminta Ei- formaalia kasvatusta: Muodollisen koulutuksen ulkopuolella, läpi elämän ajan tapahtuva persoonallisuutta kokonaisvaltaisesti kehittävä toiminta (esim. vapaan sivistystyön piirissä) Informaalin oppimisen mahdollistavaa toimintaa Oppilaitosten ulkopuolella tapahtuva tavoitteellinen itsensä kehittäminen esim. työkierron, työssäoppimisen, työnopastuksen, työn kehittämisen avulla. Satunnaisoppimisen, arkipäiväoppimisen mahdollistavaa toimintaa Esim. viestintävälineiden seuraaminen ja matkustelu jne. 22

23 Ajatukset elinikäisestä oppimisesta (Manninen 2001) 70-luvulla Kulttuurien välinen ymmärrys, kulttuurin rakentaminen oppiminen persoonallisuuden kehittyminen humanistiset arvot ihmisyys elämäntilanteista nousevaa Nyt kilpailukyky ohjaaminen neuvonta työllistettävyys taloudelliset arvot aktiivinen kansalaisuus työelämälähtöistä kasvattajien aloitteesta hallinnon ja työelämän aloitteesta 23

24 PSYKOKAPITALISMI Ajan henkenä (Värri 2002) Jatkuvan muuttumisen vaade, ei salli pysyviä ominaisuuksia On - line yhteydet, ei armahda ja pyhitä lepopäivää Portfoliot: vaatii aina lisäponnistuksia, julkisia näyttöjä Kolonialisoi suhteemme aikaan, ei eroa julkisen ja yksityisen välillä, (työ tunkeutuu intiimeimpään eli perheen aikaan (ihmissuhteisiin) Uhkaa itselle läheisiin yhteisöihin kuulumisen ja osallisuuden kokemukset Vaatii muutosagenttiutta, jatkuvaa arviointia ja kehittämistä Tuottaa joillekin menestystä, mutta myös jakautumista, syrjäytymistä ja pahoinvointia, empatiakyvyttömyyttä, autonomian tunteen vähenemistä Korostaa vitaalisuutta, nuoruutta, ruumiin terveyttä ja kauneutta Luo aggression ja tunnekylmyyden ilmapiirin 24

25 TAUKO

26 Aikuiskasvatustiede Aikuiskasvatustutkimus tänä päivänä? (

27 Aikuiskasvatustiede (Tuomisto 2005) Tampereen yliopisto Tieteenala, jonka teoreettisena kohteena on aikuisten kasvattaminen / oppiminen Sen erityispiirre on, että tutkimuskohde eli aikuiskasvatus on myös toimintaa vapaaehtoisuuden perustalta; sitä tehdään ja siihen osallistutaan omasta vapaasta tahdosta. 27

28 Aikuiskasvatustiede (Helsingin yliopisto) Ameebamainen välittäjätiede, jonka pitäisi olla kiinnostunut globalisaatioon liittyvistä kysymyksistä ja koko planeetan kehittämisestä ja tietysti myös siitä, miten oppiminen ja kehitys voidaan nähdä yhteiskuntapolitiikan ja ihmisen elämänkaaren läpäisevinä asioina (Engeström 2003) 28

29 Aikuiskasvatustieteen luonteesta nykyään Yhteiskuntatieteellisesti orientoitunutta(nurmi) Inhimillistä ja sosiaalista ymmärrystä omaava (Rinne) Parhaimmillaan tieteenalarajat ylittävää (Engeström) Elinvoimainen, uusiutumiskykyinen, kansainvälinen, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaava, verkottuva, kansainväliseen keskusteluun osallistuva, (Eteläpelto) Lähde: Aikuiskasvatus 4/2006, ) 29

30 Aikuiskasvatustieteen luonteesta nykyään (oma) Yhteiskuntatieteellisesti orientoitunutta: osaamisen, työelämän organisaatioiden, työn tekemisen ja siihen liittyvän oppimisen tutkimuksessa (Nurmi) Inhimillistä ja sosiaalista ymmärrystä omaava, ei vielä tyystin alistunut tutkimusintressiltään tekniseksi palvelemaan vain kilpailun ja työelämän vaatimuksia (Rinne) Parhaimmillaan tieteenalarajat ylittävää, käy teorian ja aidon käytännön välillä vuoropuhelua niin, että molemmat kehittyvät (Engeström) Lähde: Aikuiskasvatus Elinvoimainen, uusiutumiskykyinen, kansainvälinen, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaava, verkottuva, kansainväliseen keskusteluun osallistuva, tavoitteena, että tuotettu tieto omassa ympäristössään pätevää (Eteläpelto) 4/2006, ) 30

31 Millaiset haasteet kiinnostavat tutkijoita? Yhteiskunnan ja työelämän jatkuvat muutokset, globaali markkinatalous ja niihin liittyvät osaamisvaatimukset ja jatkuvan oppimisen vaatimukset Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen Syrjääntymisen ja sosiaalisen pahoinvoinnin ehkäisy Halutaan tutkia aikuiskasvatusta muutoksia tukevana ja edistävänä ja muutoksista johtuvia epäkohtia korjaavana toimintana (Eteläpelto 2004) 31

32 Millaiset haasteet kiinnostavat tutkijoita?(oma) Yhteiskunnan ja työelämän jatkuvat muutokset, globaali markkinatalous ja niihin liittyvät osaamisvaatimukset ja jatkuvan oppimisen vaatimukset (työntekijöiden uupuminen, ikääntyvien huomiointi, perheen ja työn yhteensovittaminen, yksipuoliset joustavuusvaatimukset, työurien epävakaus, työn epävarmuus, edistettävä yritysten yhteiskuntavastuuta, elinikäisen oppimisen rahastoja ja työpaikkakoulutusta) Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen edistämällä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvää yleissivistystä Syrjääntymisen ja sosiaalisen pahoinvoinnin ehkäisy Halutaan tutkia aikuiskasvatusta muutoksia tukevana ja edistävänä ja muutoksista johtuvia epäkohtia korjaavana toimintana (Eteläpelto 2004) 32

33 Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää? (Eteläpelto 2004) Korkeaa osaamista vaativa tietointensiivinen työ ja työssä oppimisen ja inhimillisten resurssien kehittämisvaateet asiantuntijatyössä Osaamisketjujen ja niitä synnyttävien ja ylläpitävien yhteisöjen ja ammatti-identiteettien rapautuminen työn lyhytnäköisen tehostamisen, kiireen seurauksena Aikuisen jaksaminen oppimisyhteiskunnan tuotantoketjussa, eheän aikuisuuden ylläpito 33

34 Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää? (Eteläpelto 2004) (oma) Korkeaa osaamista vaativa tietointensiivinen työ ja työssä oppimisen ja inhimillisten resurssien kehittämisvaateet asiantuntijatyössä (oman työn arviointitaitoa yhdessä toisten kanssa, uuden teknologian käyttötaitoa ja verkottumisen hallintaa, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisutaidot) Osaamisketjujen ja niitä synnyttävien ja ylläpitävien yhteisöjen ja ammatti-identiteettien rapautuminen työn lyhytnäköisen tehostamisen, kiireen seurauksena (onko aikaa samaistua, kuulua työyhteisöön ja oppia toisilta) Aikuisen jaksaminen oppimisyhteiskunnan tuotantoketjussa (miten elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen ankkuroidaan aikuisen kokonaiselämänkenttään ja miten aikuiskasvatus voisi ylläpitää ja vahvistaa eheää aikuisuutta 34

35 Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää? Saako työelämän ulkopuolella tapahtuva oppiminen tilaa? Nouseeko työllistymisen edistäminen aktiivisen kansalaisuuden edistämisen edelle? Korostetaanko vapaa-ajan oppimisyhteyksissä liiaksi halpoja ratkaisuja (Filander 2005) 35

36 Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää? (oma) Saako työelämän ulkopuolella tapahtuva oppiminen tilaa? Tapahtuuko enää riittävästi oppimista yhteisöissä? hajoaako yhteisöllisyys ja rapautuuko sosiaalinen luottamus Nouseeko työllistymisen edistäminen aktiivisen kansalaisuuden edistämisen edelle? Miten oppia aktiiviseen kansalaisuuteen: sehän on yhteydessä kulttuuriseen ja sosiaaliseen integraatiotyöhön ja syrjäytymisen ehkäisyyn (apua sosiaalipedagogiikasta, yhteisökasvatuksesta, sosiokulttuurisesta innostamisesta) Korostetaanko vapaa-ajan oppimisyhteyksissä liiaksi (halpoja ratkaisuja) itseohjautuvan oppimisen ideoihin nojautuvia ja yksilön valinnanvapautta, itsenäistä oppimista ja opiskelua edellyttäviä oppimiskäytäntöjä yhteisöllisyyden kustannuksella? (Filander 2005) 36

37 48 Onko aikuiskasvatuksen uudelleenmäärittelyn aika? Pitäisikö aikuiskasvatustutkimukselle määrittää uusi tähtäyspiste? 37

38 Kriittinen aikuiskasvatus? Emansipatorinen oppiminen? 38

39 49 Filanderin mukaan tarvitaan kriittistä otetta, yhteiskuntateoreettista orientaatiota (Madsen 2001) Ihmisillä käytettävissä entistä vähemmän uudistavia siirtymätiloja elämänsä merkityksellistämiseen ja uusien arvojen ja normien luomiseen - Madsen, B. 2001, Sosialpedagogik.; Filander, K

40 Edistetään ja helpotetaan sivistävää sosialisaatiota kasvamista yhteisön jäseneksi (Madsen 2001, Filander 2005) 50 Autetaan ihmistä hallitsemaan muuttuvia tilanteita sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja tuotannollisten pelien sääntöjä Autetaan ihmistä säilyttämään toimintakykynsä, identiteettinsä eheyden, ymmärtämään muutosta, merkityksellistämään sitä, ylläpitämään solidariteettiä muutoksenkin aikana Kehitetään ihmisiä löytämään itsestään elämänkompetensseja ja persoonallisia resursseja, joiden avulla itsenäinen elämä ja jatkuva henkinen kasvu on mahdollista 40

41 Tarvitaan aikuiskasvatuksen osittaista sisällöllistä uudelleenmäärittelyä kohti sivistyksellistä aikuiskasvatusta Ei luovuta kasvatuksen käsitteestä eikä kasvatussuhteen käsitteestä Otetaan käyttöön sivistyksellisen aikuiskasvatuksen käsite. Se taistelee ajattelun ja toiminnan teknologisoitumista vastaan eli niitä tekijöitä vastaan, jotka kapeuttavat aikuisten ajattelua ja toimintaa. Erikoistumisen kritiikki (miksi ei nähdä kapeasti rajatun alan ulkopuolelle) Asiantuntijuuden kritiikki (miksi olla tietynlaisen puhetavan vankina- estää näkemästä toiseuksia ja kolmansia ääniä) Vallanhalun kritiikki (miksi väistämättömästi liukua kohti valtaa) 41

42 Sivistyksellinen aikuiskasvatus (Suoranta ja Salo 2002) Yksilöiden ja ryhmien tukemista, osallistamista arkielämän moniin toimintoihin, joista voi oppia ja joita voi omalla oppimisellaan rikastuttaa Tähtää yksilöiden ja ryhmien sivistyksellisen elämäntaidon saavuttamiseen, ylläpitämiseen ja uudentamiseen Tähtää sivistyksellisyyteen: taitoon huolehtia itsestä koskevista asioista, muodostaa kriittisesti käsityksiä yhteisistä asioita ja taitoon ottaa kantaa yhteisiin asioihin 42

43 Millaista aikuiskasvattajaa tarvitaan? (Suoranta ja Salo 2002) Sivistyksellistä amatööriä nostaa esille moraalisia kysymyksiä eri teoista ja toimenpiteistä muuttaa aikuiskasvatuksen ammatillisia rutiineja, kasvatuskäytäntöjä eläviksi ja radikaaleiksi kysyy miksi teemme, kuka hyötyy, kuinka yhdistää henkilökohtaisiin hankkeisiimme, uutta luoviin ajattelutapoihin uudistaa kysyy ovatko aikuisopiskelijat olemassa siksi, että heidät pidetään onnellisina vai, että heidän ajattelutapojaan kyseenalaistetaan, heitä mobilisoidaan osallistumaan demokraattisemmin yhteiskunnalliseen toimintaan 43

44 Aikuiskasvatustieteessä kansainvälistä luokkaa olevia tutkimusperinteitä edustaa Suomessa (Suoranta 2006) Ari Antikainen, Yrjö Engeström ja Risto Rinnne tutkimusryhmät osana kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen valtakunnallista tutkijakoulua (KASVA). On viisivuotinen ja käynnistyi

45 AIKUISKASVATUSTUTKIMUS luvulla Aikuiskoulutuksen globaali, yhteiskunnallinen, paikallinen ja henkilökohtainen merkitys/ koulutukseen osallistuminen ja osallistumattomuus elämänkerroissa (Antikainen, Houtsonen) Aikuiskoulutuspolitiikka (kansallisen suhde ylikansalliseen) (esim. Rinne, Vanttaja, Jauhiainen) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (esim. Manninen Vapaa sivistystyö (esim. Tuomisto, Salo) Aikuisten oppiminen arjessa (esim. Suoranta ja Salo: sivistyksellinen, aikuiskasvatus, radikaali kasvatus, Aittola) KOROSTUU Ammatillinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus (esim. Eteläpelto) Organisaatioiden oppiminen työn ja organisaatioiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta ( esim. Engeström) 45

46 Aikuiskasvatustutkimus valtakunnallisessa tutkijakoulussa KASVA: ssa (tohtorikoulutusohjelmissa) Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja osallistumattomuus (Antikainen) Kasvatus, tieto ja kulttuuri (KTK) Ikääntyneet sukupolvet ja elinikäinen oppiminen. Avoin yliopisto ja aikuisten sisääntuloväylät yliopistojen tutkinto-koulutukseen, (Rinne) Koulutuspolitiikan, koulutuksen talouden ja arvioinnin vertailevan tutkimus (KAVE) Oppimisyhteisöjen ja vuorovaikutuksen tutkiminen työelämän konteksteissa : (Eteläpelto) Oppimisen, oppimis- ja opetusympäristöjen ja opettajankoulutuksen tutkimus (OPPIKO ) Voidaanko työn muutos kääntää yhteiskehittelyksi erilaisten osaajien ja asiakkaiden välilllä. Työn ja oppimisen uudet muodot. (Engeström). Kehittävä työntutkimus (KEHTY) 46

47 Kehittävä työntutkimuksen yksikkö (perustettiin 1994, 30 tutkijaa viidessä tutkimusryhmässä) Mitä tutkitaan? Muutosta työssä, teknologioissa ja organisaatioissa. Mistä käsin: Teoreettisena viitekehyksenä on kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja ekspansiivisen oppimisen teoria Miten? kehittävän työntutkimuksen metodologiaan pohjautuen ( perustuu interventioihin), työntekijät voivat tutkijoiden kanssa analysoida ja kehittää työtään. Yksikkö vastaa tohtoriohjelmastaan sekä on mukana tieteen ja teknologian tutkimuksen tutkijakoulun koordinoinnissa. Yhteistyökumppanit: teollisuusyritykset, koulut, sairaalat, postitoimistot, viestintäyritykset, biotekniikan tutkimus- ja kehitysverkostot 47

48 Mistä käsin tutkitaan? -Kehittävän työntutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja käytetyt peruskäsitteet Kulttuurihistoriallisesta toiminnan teoriasta käsin (1920-luvulla Vygotski, Leontjev, Luria) Suomalainen sovellus on kehittävä työntutkimus (Engeström 1995) Tutkitaan kulttuurissa eläviä, kulttuurin välineiden avulla yhdessä toisten kanssa toimivia ihmisiä. Perusoletus: ihmisten käyttämät konkreettiset ja henkiset välineet muuttuvat historiallisesti. Lähdetään todellisuudesta, työtoiminnasta huomioiden toiminnan monimutkainen systeeminen rakenne (laaja työn käsite) Teorian peruskäsite = kohteellinen, kulttuurisesti välittynyt, yhteisöllisesti merkitykselliseen tarkoitukseen suuntautuva toiminta 48

49 Muutoksen hallinta edellyttää -toiminnan monikerroksisen rakenteen (Leontjev 1977) ja -monitasoisen toiminnan kehityksen tarkastelua (Virkkunen 2005) Toiminta on jatkuvassa liikkeessä ja sitä toteuttaa kollektiivinen yhteisö suuntautuen tiettyyn kohteeseen esim. potilaisiin sairauksineen kohti parantumista Toiminnan mahdollistaa yksilöiden tai ryhmien tavoitteiset teot Teko tapahtuu automaattisesti ihmisen tai koneen toteuttamien operaatioiden avulla suuntaavana tekijänään olosuhteet Operaatiot voivat vaeltaa teosta ja toiminnasta toiseen laukaisten yllättäviä häiriöitä ja käynnistää muutosprosesseja 49

50 Kysyy miten työtoiminta on kehittynyt (Engeström 2004) Analysoi toiminnan mahdollisia seuraavia kehitysvyöhykkeitä Käsityömäisestä tuotantotavasta Massatuotantoon Prosessien parantamiseen (uniikkituotteen laatu) (standardilaatu) (prosessilaatu) Massaräätälöinnistä (asiakastarpeen mukainen laatu ) Yhteiskehittelyyn (vuorovaikutteiseen laatuun) = neuvottelevaa solmutyöskentelyä: tuottajat muodostavat verkostoja ja yhteistyönmuotoja, joiden avulla rakennetaan, ylläpidetään monimutkaisia, muunneltavia, kehiteltäviä, pitkäikäisiä tuote- ja palvelupaketteja Laadun käsite muuttuu työn historiallisen muutoksen myötä Oppiminen raivaa toiminnan piiriä ja mahdollisuuksia uudelle tasolle Raudaskoski

51 TEON RAKENNE (esim. yksilön toiminta) VÄLINEET (esim. tieto) TEKIJÄ (oppija) KOHDE (ongelma) TEON RAKENNE Myös opiskelussa kohteen tulisi laajeta käytäntöön ja siellä kohdattaviin ongelmiin (ks. Vygotski,L 1978; Engeström 2003) 51

52 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ = Tiettyyn kohteeseen suuntautunut organisoitu yhteisöllinen toiminta esim. organisaation harjoittama tuotanto, joka jäsentyy järjestelmäksi, jolla on omat välineensä, sääntönsä ja työnjakonsa. Toimintajärjestelmä on jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa, mutta samalla sen perusrakenne on suhteellisen pysyvä. Toimintajärjestelmän ja sen ristiriitojen erittely tekee ymmärrettäviksi yksilöiden teot. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) Ristiriita = toimintajärjestelmän sisällä tai toimintajärjestelmien välillä kehkeytynyt rakenteellinen jännite. Ristiriidat ovat ekspansiivisen oppimisen voimanlähde. Ne synnyttävät häiriöitä, mutta myös uusia oivalluksia ja innovaatioita. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) 52

53 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ (organisaation toimintaa) VÄLINEET (Engeström 1987; 1995) TEKIJÄ KOHDE TEOT TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO Kohde= asia, ongelma joka muuttuu, jolla on elinkaari raakaaineesta lopputulokseksi, sairaudesta terveyteen 53

54 PÄIVÄN 2. VIDEOESITYS ( ) Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Vastavuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Aikuiskasvatus Muutosta osallistumalla (4. jakso) Oppimisen paradoxit (7. jakso) Koulutususkosta oppimisuskoon (6. jakso) Kansan- Liikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos

55 Miksi organisaatioiden on kehityttävä? Mitä tavoitellaan, millaista oppimista? Mihin huomio suuntautuu, mitä kehitetään? Miten kehitetään? 55

56 MIKSI ORGANISAATIOIDEN ON KEHITYTTÄVÄ? (ks. Engeström 2005) Jotta pystytään ottamaan käyttöön uusia tuotannonohjausjärjestelmiä, siirtymään käsityömäisestä työstä, sarjatuotantoon, prosessien parantamiseen, massaräätälöintiin ja lopulta yhteiskehittelyyn (dialogiseen tietoon ja kehittyneempää työkäytäntöön) Ollakseen Kustannustehokkaita Kansainvälisiä Asiakaslähtöisiä Teknologiassaan edelläkävijöitä Luovia monimutkaisten ongelmien ratkaisijoita 56

57 Millaista oppimista toimintajärjestelmässä tavoitellaan EKSPANSIIVISTA Organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista toiminnan pohjana olevien arvojen ja normien erittelyä ja uudelleenarviointia uuden toimintamallin rakentamista, testaamista ja käyttöönottoa ORGANISAATIO OPPII JOTAKIN MITÄ EI VIELÄ OLE (ks. Engeström 1987) 57

58 EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN? On yhteisöllisen oppimisen tyyppi, jossa oppijat luovat itselleen uuden toimintamallin ja toiminnalleen entistä laajemman kohteen. Ekspansiiviseen oppimiseen kuuluu dialogi ja väittely eri näkökulmien välillä (Engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) Ekspansiivinen = laajeneva, laajenemishaluinen, -kykyinen. Kohde = Organisaation tai muun yhteisön toimintaa suuntaava ja motivoiva sisältö ja tarkoitus (Engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) 58

59 MIHIN HUOMIO SUUNTAUTUU? TUNNISTETAAN KOLLEKTIIVISET TOIMINTAMUODOT JOISSA TOTEUTUU YHTEISTOIMIJUUS, INTER-AGENCY Engeström (1992, 2004): KOORDINAATIO (rajojen ja toimintojen yhteensovittamista, rutiinien tekemistä yhdessä ei neuvotella) KOOPERAATIO (asian, ongelman työstämistä yhdessä neuvottelu tilapäistä, ei kommunikaatiota, yhteistä kohdetta ei määritellä) KOMMUNIKAATIO (uuden kielen luomista, omien viestintätapojen kriittistä arviointia, kohteeseen samaistumista) 59

60 Miten prosessi etenee ja toiminta kehittyy ekspansiiviseen oppimisen syklissä (sykli ja teot) (ks. Engeström 2004) 6. Prosessin arviointi 7. Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja laajentaminen 1.Vallitsevan käytännön kyseenalaistaminen ( I asteen ristiriidat yhden toimintajärjestelmän elementin sisällä esim. työnjaossa) 5. Uuden mallin käyttöönotto (IV asteen ristiriidat kahden eri toimintajärjestelmien välillä) 4. Uuden mallin tutkiminen (III asteen ristiriidat uuden ja vanhan toiminta mallin välillä) 2. Vallitsevan käytännön analyysi (II asteen ristiriidat toimintajärjestelmän elementtien välillä esim. sääntöjen ja työnjaon) 3. Uuden ratkaisun mallintaminen (uusi toimintamalli ja välineet) 60

61 Miten tutkitaan? - avuksi muutoslaboratorio Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Teoreettiset välineet ja mallit Käytännölliset Ideat ja välineet Tulevaisuus Nykyisyys Menneisyys Peili Videoitua työtoimintaa Asiakaspalautteet Tilastot Intranet Erittelevät ristiriitoja ja sunnittelevat niille ratkaisuja Kirjuri Videoprojektori Arkisto Työntekijät Tutkija Aikataulun pitäjä 61

62 MUUTOSLABORATORIO Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Osallistava kehittämistyön menetelmä, jonka avulla työyhteisö voi toteuttaa sekä syvällisiä toimintatavan ja kulttuurin muutoksia että toiminnan jatkuvaa parantamista. Menetelmällä luodaan haastava tulevaisuuden visio sekä tuotetaan sellaisia käytännön ratkaisuja nykyisiin ongelmiin, jotka ovat askelia kohti uutta toimintatapaa (Virkkunen et al. 1999). Muutoslaboratoriossa on keskeistä työprosessien tuominen työntekijöille näkyviksi ja yhteisen keskustelun kohteeksi. 62

63 RAJANYLITYSLABORATORIO Suunnitelmallinen interventiomenetelmä, jolla edistetään ekspansiivista oppimista kahden tai useamman organisaation tai organisaatioyksikön vuoropuheluna. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) RAJANYLITYS = Toiminnan uudistuminen edellyttää usein organisaatioiden välisten ja organisaatioin sisäisten rajojen ylittämistä ja yhteisen, entistä laajemman kohteen muodostamista rajaalueella. Rajanylityksiä voidaan tukea esim. luomalla yhteisiä rajatiloja, organisaatioiden välistä vaihtoa ja vuoropuhelua varten sekä kierrättämällä työntekijöitä organisaatioiden välillä. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) 63

64 Lisätietoa kehittävästä työntutkimuksesta: sen teoreettisista perusteista ja menetelmistä seuraavista lähteistä: Engeström, Y. (1987). Learning by expanding: An activitytheoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit. (saatavilla verkossa: Engeström, Y. (1995). Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Helsinki: Painatuskeskus (sivut 1-158). Engeström, Y Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino. Tampere. Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Helsinki: Työmionisteriö Victor ja Boynton Invented here 64

65 Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön tutkimusryhmät Työn ja oppimisen uudet muodot (prof. Yrjö Engeström) Innovaatiot ja tutkimustyön organisointia (prof. Reijo Miettinen ) Työssä oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus (VTT Ritva Engeström Tiedon ja osaamisen johtaminen, interventiot ja oppiminen (prof. Jaakko Virkkunen 65

66 Tutkimusprojektit liittyvät Työn kehittämisen kestävyyteen ja leviämiseen Yksityistämiseen ja yhteisvastuuseen Tuottaja käyttäjäyhteistyöhön Sosiaaliseen pääomaan ja luottamukseen innovaatioverkoissa Opettajien tvt-pätevyyden kehittämiseen innovatiivisten oppimis- ja tietoyhteisöjen tuella Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen oppimisjärjestelmässä 66