Helsingin yliopisto Avoin yliopisto

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustieteen osuus / lähiopetus: KL Pirkko Raudaskoski Vastaanotto: ke pirkko.raudaskoski@helsinki.fi Puh:

2 Keski-aika (Muodollisen koulutuksen historia alkaa) Esihistoria 8000 ekr jkr Mitä aikuiskasvatuksellinen toiminta on ollut ennen Suomen itsenäistymistä? Koulutusta vallanpitäjien tarpeisiin (Antikainen 1989) Valistuksen aika Hyödyn tavoittelu Ruotsi-Suomen mahtavuuden aika (I kouluverkosto syntyy: lastenkoulut, triviaalikoulut, lukiot, yliopistot) Uskonpuhdistuksen aika Autonomian aika Kansanopetusta (lukutaitoa)rahvaalle lapsille ja aikuisille Koulutusta talouselämän tarpeisiin Korkeampaa koulutusta säätyläisille, opettajien kouluttamista Virkamiesten koulutusta kuninkaan hallinnon ja pappien koulutusta luterilaisen kirkon tarpeisiin Pappien koulutusta katolisen kirkon tarpeisiin Traditioiden ja taitojen siirtoa, selviytymistaitojen opettamista mestarilta oppipojalle, seuraavalle sukupolvelle 2

3 Aikuiskasvatustieteen osuudella tutustutaan AIKUISKASVATUSTIETEEN Pyrkimyksiin Aikuiskasvatustieteen ja sen tutkimuskohteen luonne eri tutkijoiden näkökulmista Tehtäväalueisiin Tutkimuksen ja oppiaineen painopistealueet sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkitys eri tutkijoiden näkökulmista Kysymyksiin tarkemmat kiinnostuksen kohteet ja kysymykset esim. miksi, miten ja mitä organisaation on opittava (ks. artikkelit linkit verkossa ja lähitapaamisen anti) 3

4 Prosessoitavat teemat ja sisällöt P1 jaksolla I teema TOIMINTANA, KÄSITTEENÄ (aikuiskasvatuksen ilmiöt näkyväksi, millaisin käsittein jäsennetään) II teema TIETEENALANA OPPIAINEENA (pyrkimykset, tehtävät) AIKUISKASVATUS III teema TUTKIMUS- KOHTEENA (kiinnostuksen kohteet, kysymykset, ongelmat) Omakohtaisesti ymmärrettynä opintojen alussa Ymmärrys lähitapaamisen jälkeen Ymmärryksen laajentaminen ja täydentäminen artikkeleiden ja niiden työstämisen pohjalta Verkkotyöskentely (tehtävät 1-6 molemmissa osuuksissa) (keskustelua, lukemista, tiedonrakentelua, kirjoittamista, pohdintaa ja arviointia) Kerääntyneen oman ymmärryksen ja tehtävien arviointia loppuyhteenvedossa Teemapäiväkirja (opiskelun tuotos) 4

5 KÄSITTEET silmälaseja, joiden kautta katselemme maailmaa niillä on aina oma historiassa: ne ovat sidoksissa yhteiskunnan kehitykseen niiden avulla voidaan ymmärtää sekä havainnollistaa aikuiskasvatuksen muuttumista auttavat ymmärtämään erilaisia näkemyksiä tarkat käsitteet ja määritelmät ohjaavat kasvatuksen tutkijoiden toimintaa. (vrt. Berndtson, E ) 5

6 AIKATAULU, SUORITUS JA ARVIOINTI Opintojen kulku ja aikataulu on lähetetty sähköpostitse, (seuraa myös verkkoympäristön kalenteria) Suoritus arvioidaan yleisen ja aikuiskasvatustieteen osuuksien teemapäiväkirjojen perusteella merkinnällä hyväksytty/ hylätty (arviointikriteerit löytyvät verkko - oppimisympäristöstä kohdasta opiskeluopas ) Aikuikasvatustieteen teemapäiväkirjan oltava valmiina verkko-oppimisympäristössä Mene Tehtävät kohtaan ja klikkaa TeemapäiväkirjaAKT ks. lisää uusi merkintä kohta verkko-oppimisympäristöstä Lisää uusi merkintä (tekstiä voi muokata klikkaa osoittavaa sormea tekstin jälkeen) 6

7 Teemapäiväkirja suoritusmuotona? Asteittain täydentyvä dokumentti ja todiste opiskelusta. Siinä työstetään prosessimaisesti jakson osuuden pääteemoja ja niihin liittyviä materiaaleja opettajan antamien kysymyspattereiden varassa Kaikki aikuiskasvatustieteen materiaali löytyy oppimateriaalit kohdasta klikkaa Aikuiskasvatustiede Kysymyksiin vastaaminen edellyttää materiaalien lukemista, äänitiedoston kuuntelua ja pohdiskelevaa arviointia eli reflektiivistä otetta ja omien valintojen tekemistä sekä omien ennakkokäsitysten vertailua uusiin tietoihin 7

8 Päivän työ: Lähdetään jäsentämään aikuiskasvatustieteen tutkimuskohdetta aikuiskasvatusta aiemmin opitun ja aikuiskasvatustieteilijöiden käyttämien vakiintuneiden ja uudempien käsitteiden varassa. Päivän tavoite: Haluat tarkistaa ennakkokäsityksiäsi Laajennat sanavarastoasi Aikuiskasvatustieteen tutkimuskohde alkaa hahmottua paremmin, herää kiinnostus kasvatusta kohtaan Mielessäsi on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Innostut ottamaan asioista henkilökohtaisesti selvää 8

9 Lähitapaamisen ohjelma ( ) 9.00 Orientointia aikuiskasvatustieteen osuudella opiskeluun 9.15 Mikä ihmeen aikuinen, aikuiskasvatus? Orientointia perinteisiin, vakiintuneisiin käsitteisiin : Äänenavauksia pareittain Tauko Katsaus menneeseen: Kansanliikkeistä koulutukseksi - jakson katsominen Keskustelua ja kertausta Lounas Katsaus lähihistoriaan, uudempiin käsitteisiin, tutkijoiden kiinnostuksen kohteisiin Oppiko organisaatio? - jakson osittainen katsominen Keskustelua ja kertausta Lopetus 9

10 AIKUINEN? Kulttuurisesti Juridisesti Eettisesti Yhteiskunnallisesti Psykologisesti Lähde: Koski, L ja Moore, E

11 AIKUINEN? Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001 BIOLOGISESTI Täysikasvuinen, sukukypsä? Entä keskenkasvuinen, kyvytön suvunjatkamiseen? KULTTUURISESTI (esim. kielessä tai mainoksissa ilmenevä) Viittaa ikään. Vaihtelee maantieteellisesti ja kulttuurista toiseen Nuoruuden, vitaalisuuden käänteistila. Aikuinen voimiltaan heikkenevä, jämähtänyt Entä eronteot miehen ja naisen välillä? JURIDISESTI JA VIRALLISESTI Taloudellisesti ja oikeudellisesti täysivaltainen, 18 - vuotias vastuullinen kansalainen. Aikuisopintotukeen oikeutetun oltava vähint. 5 vuotta työelämässä. 11

12 AIKUISKASVATUKSEN TRADITIOISSA: EETTISESTI Aikuinen nähdään kykeneväksi valistumaan ja sivistymään, jalostumaan henkisesti (osallistumalla, toimimalla liikkeissä) Aikuiseen liitetään Sosiaalisen mielen kasvu: Tietojen, viisauden, oikeudenmukaisuuden, vastuuntunnon ja vanhemmiten uskonnollisen elämän kasvu) (Harva 1942). Lähde: Koski ja Moore 2001 Oikeudet, mutta myös velvoitteet, vastuut ja moraalinen kypsyys Sosiaalinen taitavuus: ymmärtää itseä ja muita (Tight, M 1996). Pohdinnat suhteesta omaan moraaliin ja sen yhteisöllisiin merkityksiin (Tight, M 1996) ja sitoumuksiin, käyttää järkeään ilman toisten ohjailua (Kant) Käyttää elinikäisen sivistymisen paloa itsensä ja yhteisen hyvän parhaaksi (Tight, M 1996 esim. Hegel ja Snellman) 12

13 Yhteiskuntatieteellinen näkökulma aikuiseen Yhteiskunnallisesti aikuinen (tuoreemmin käsitettynä) MODERNEISSA TEORIOISSA MYÖHÄISMODERNEISSA TEORIOISSA SOPEUTUJA Aikuinen = rationaalisesti ajatteleva yhteiskunnan pienin nimittäjä, jota autetaan järjestäytymään organisoidusti yhteiskunnan osaksi (osaaja, kansalainen) Aikuinen = joustava, yritteliäs, kyvykäs pelaaja, oman elämänsä herra, todistusten, arvosanojen, pätevyyksien ja elämysten ja mielihyvän etsijä (kuluttaja, nautiskelija) KRIITTINEN Aikuinen = kykenevä Aikuinen = potentiaalinen tiedostamaan epäkohtia, intellektuelli, verkoston jäsen kollektiivinen toimija, poliittiseen Vaihtoehtoista elämäntapaa toimintaan osallistuja, joka etsivä, kulutusta kritisoiva vastustaa epätoivottua kehitystä (aktiivinen ruohonjuuritason (osallistuja - opponentti) toimija pienyhteisöissä) (Lähde: Suoranta ja Tomperi 2001, Salo ja Suoranta 2002) 13

14 Psyykkisesti aikuinen Itseään säätelevä: tunnistaa sisäiset tarpeet (Levon tarpeen, suvunjatkamispaineet, vanhenemisesta aiheutuvat paineet ) Kehittynyt, kriittinen ajattelija/ postformaali ajattelu (vastakohtaisuuksia yhdistelevä, omat ajattelun rajat ja tiedon epätäydellisyyden tajuava) Arvioi perusolettamuksiaan (kykenevä vapautumaan pakotteista) Aikuisuuden kehitystehtäviin, roolein vastaaja (ottaa haltuun uusia rooleja) Kokemuksiaan reflektoiva: 7- vuoden välein siirtymävaiheissa elämänsuunnan etsijä (uudistuva) Identiteettityötä tekevä (tasapainoilija) Ongelmanratkaisija (luova, kokeileva, tutkiva) Kykenee suuntautumaan aktiivisesti ympäristöön, osallistumaan ja laajentamaan elämänpiiriä ja toimintaympäristöä työtä ja ympäristöä muokkaava ja kehittävä 14

15 AIKUINEN EI OLE LUONNOSTAAN ITSEOHJAUTUVA JA OSALLISTUVA SEKÄ MUUTOSHAKUINEN Ei luonnostaan kovin aktiivinen ja motivoitunut: Aikuisuutta tavoitteleva on patistettava lähikehityksen vyöhykkelle, Hän voi oppia toimijuutta ja yhteistoimijuutta, muokkaamaan ja kehittämään työtä ja ympäristöä mikäli ympäristö ja olosuhteet ovat otollisia. - (Bronfenbrenner,, Vygotsky, Engeström ) 15

16 Pirkko Raudaskoski PSYYKKISEEN TYÖN VÄHÄISYYS VOI ESTÄÄ OLEMASTA AIKUINEN POSITIIVISESSA MIELESSÄ ULKOISET JA SISÄISET PAINEET JA TASAPAINOILU SISÄINEN TYHJYYS,VIETIT TARPEET UUSI ELÄMÄNVAIHE (vanhemmuus,eläke) STRESSI (muutto,työttömyys) HAASTE (uusi työ) KRIISI (avioero,sairaus,lapsuuden traumat) Ryhmän ja tuen merkitys suuri miten? Tarvitaan tavoitteellisia omia ponnisteluja OPPIMISEN TULOKSENA -UUSI ASENNE -UUDET KÄSITYKSET -TASAPAINO -UUDET TOIMINTATAVAT KEHITYKSELLINEN KAMPPAILU (psyykkinen työ) MIKÄ ESTÄÄ KAMPPAILUUN RYHTYMISEN, KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN TUNTEET, JÄNNITTEET (emotionaaliset esteet; pelot,ahdistukset,viha, kyvyttömyys säädellä niitä) SISÄINEN KONFLIKTI ( selvittämättömät neuroosit, häiriöt) PUOLUSTUSMEKANISMIT (torjunta, selittely,syyttely) ESTOT, USKOMUKSET (sosiokultturaaliset esteet: stereotypiat,ennakkoluulot) FYYSISET TEKIJÄT (fysiologiset esteet: sairaus, vanhuus, vammautuminen) ELÄMÄNHALLINNAN STRATEGIAT :(vetäytyvä, luovuttava, vastustava ote) KOMMUNIKATIIVISET TAIDOT (kommunikaatio taidot, sosiaaliset taidot) RYHMÄ JA YMPÄRISTÖ (ryhmäpaine, masentava, virikkeetön ympäristö) 16

17 Millainen on ideaalioppija? Pyrkii syvälliseen oppimiseen? Pyrkii käsitteelliseen muutokseen ja opitun testaamiseen todellisuudessa Omaa metakognitiivis - motivationaalista herkkyyttä ja on myös sosiaalinen, aloitteellinen, tutkiva? Tietoinen oman oppimisprosessin hallinnasta, ohjauksesta ja sen kehittämisestä, suunnittelee ja kontrolloi, arvioi sitä Sisäisesti motivoitunut: kiinnostunut itse asiasta, sisällöstä Syvätason oppimisstrategiat käytössä (keskittyy, rajaa, vertailee, pohtii, kiteyttää, ryhmittelee, mallintaa, kertaa, kyselee itseltä jne.) Säätelee tunteiden voimakkuutta ja motivaatiotaan Huolehtii fyysisestä puolesta ja opiskeluympäristöstä, hyödyntää kognitiivisia tukia Osaa hakea tukea ja ohjausta, jakaa ajatuksiaan 17

18 Pari- ja yksilötyö ( Parityö: luonnehtikaa toisillenne muutamalla sanalla aikuiskasvatusta hyödyntäen ennakkokäsityksiänne. Vertailkaa näkemyksiänne: yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia (10 min) Yksilötyö: valitse lomakkeesta A yksi sellainen käsite, joka tuntuu tutuimmalta ja helpoimmalta määritellä ja yksi sellainen käsite, joka tuntuu vaikeimmalta määritellä. Määrittele valitsemasi kaksi käsitettä (5 min) Parityö: Vertailkaa ja perustelkaa valintojanne ja vertailkaa omia ennakkokäsityksiä aikuiskasvatuksesta lomakkeen B sisältämiin käsitteisiin. (10 min) 18

19 AIKUISKASVATUS KÄSITTEENÄ Aikuiskasvatus Elinikäinen (jatkuva) kasvatus Vapaa kansanvalistus Aikuiskoulutus Elinikäinen oppiminen Vapaa (kansan)sivistystyö Jatkuva koulutus Elinikäisen oppimisen edistäminen A

20 AIKUISKASVATUS KÄSITTEENÄ Vapaa kansanvalistus Tunnustuksellista ja sitoutunutta perus- ja yleissivistävän tiedon levittämistä maaseudun rahvaan sekä kaupunkien työväestön ja teollisuustyöväestön keskuuteen sivistyneistön ja myöhemmin erilaisten järjestöjen toimesta. (Tuomisto) Vapaa (kansan)sivistystyö Koko väestöä koskevaa, tunnustuksetonta, tieteenomaisuuteen ja totuuteen pyrkivää omaehtoista kokonaisvaltaista persoonallisuuden kehittämistä tukevaa toimintaa erilaisten järjestöjen ja kansan sivistysorganisaatioiden toimesta (Tuomisto) B Aikuiskasvatus Koko väestöön suuntautuvaa yksilön persoonallisuuden kokonaisvaltaista kehittämistä tukevaa niin yleissivistävää, yhteiskunnallista, harrastustavoitteista kuin ammatillistakin aikuiskoulutusta valtiovallan, työnantajien sekä vapaan sivistystyön organisaatioiden toimesta. (Tuomisto) Organisoitua kasvatustoimintaa, jonka avulla aikuiset voivat normaalimuotoisen kouluopetuksen ulkopuolella toteuttaa tavoitteisesti etenevää oppimista päämääränä sosiaalisten tehtävien hallinta ja persoonallisuuden kehittymisen jatkuminen (Alanen) Aikuiskoulutus Koko väestöön ja erityisesti koko työvoimaan suuntautuvaa kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseen, työvoiman ammatillisten pätevyyksien kehittämiseen sekä kansalaisten koulutus-ja opiskelutarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää aikuisten ammatillista perus- j a lisäkoulutusta. (Tuomisto) Jatkuva koulutus Viranomaisten ja erilaisten kasvatusalan toimikuntien ja suunnitteluryhmien määrittelemä periaate, jonka mukaan jokaisella ihmisellä tulee osana elinikäistä oppimista kaikkina ikäkausina olla mahdollisuus oman persoonallisuutensa jatkuvaan, monipuoliseen kehittämiseen järjestelmällisen ja joustavan opiskelun avulla. (jatkuvan koulutuksen toimikunta 1983 ja OECD) Elinikäinen (jatkuva) kasvatus Kaikki erimuotoinen kasvatus lapsuudesta vanhuuteen asti (Unesco) Kaikki sellainen yksilön elämänaikana tapahtuva formaalinen, ei-formaalinen ja informaalinen oppimistoiminta, joka tekee mahdolliseksi hänen persoonallisuutensa sekä sosiaalisen ja ammatillisen elämänsä mahdollisimman täydellisen kehityksen. (Dave 1976) Kasvatuksellinen periaate ja kokonaisnäkemys, jonka mukaan ihmisen oppiminen ulottuu jatkuvana kasvuprosessina koko elämänaikaan kattaen kaikki elämänkaudet. (Alanen 1981) Elinikäinen oppiminen Kaikki se oppimistoiminta, joka jatkuu läpi elämän ja jonka kohde, intensiteetti ja systemaattisuus vaihtelee yksilöstä ja elämäntilanteesta toiseen. (Ropo 1994) Elinikäisen oppimisen edistäminen Suoran vaikuttamisen kautta tapahtuvaa yksilön taitojen lisäämistä ja yksilön koulutukseen määräämistä. sekä epäsuoraa vaikuttamista, jolla tähdätään erilaisten oppimisen esteiden poistamiseen ja oppimismahdollisuuksien lisäämiseen. (Ropo 1994)

21 TAUKO

22 PÄIVÄN 1. VIDEOESITYS ( ) Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Vastavuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Aikuiskasvatus Muutosta osallistumalla (4. jakso) Oppimisen paradoxit (7. jakso) Koulutususkosta oppimisuskoon (6. jakso) Kansanliikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos

23 Millaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin aikuiskasvatuksella on yritetty vastata? (ks. seuraavassa diassa punaiset tekstit) 23

24 Vapaa kansanvalistus AIKUISKASVATUS TOIMINTANA JA KÄSITTEENÄ HISTORIAN ERI VAIHEISSA (Nähdyn kertausta) Autonomian kansallisen heräämisen aika 1809-alkaen Itsenäistymisen, eheyttämisen aika Vapaa sivistys Jälleenrakennuksen ja hyvinvointivaltion rakentamisen aika Aikuiskasvatus Rakennemuutoksen, laman ja kansainvälistymisen, globalisaation, tietoyhteiskunnan rakentamisen aika Elinikäinen kasvatus Kansan opetus (aikuiskasvatuksen esivaihe) Vapaa kansansivistys Aikuiskoulutus Jatkuva koulutus Elinikäinen oppiminen Kansanvalistuksen kausi Lähteet: Tuomisto 1994;1999 Kansansivistystyön vakiintumisen kausi Valtiollisen aikuiskoulutuspolitiikan kausi ( loppu) Markkinasuuntautuneen aikuiskoulutuspolitiikan kausi (1990- ) P.Raudaskoski

25 MODERNIN AIKUISKASVATUKSEN AATEHISTORIALLISET JUURET KANSANVALISTUS JA KANSASIVISTYS (osalle väestöstä) PLATONIN IDEALISMI (täydellistyminen idean mukaiseksi) KRISTILLISYYS (dualistinen idealismi, ) VALISTUSAATE (mm. oman järjen käyttö, emansipaatio, vapaus) KANSANOPETUSAATE (lukutaito kaikille) NATIONALISMI (kansallisuusaate) SOSIALISMI VAPAA SIVISTYÖ HUMANISMI (koko väestöön kohdistuvaa) -Ihmisen kunnioittaminen ja ihmisen persoonallisuuden kokonaisvaltaisen kehittymisen salliminen (individualistinen aspekti) -Kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu: Hyvinvointivaltioaate humanismin sosiaalinen aspekti (Tuomisto 1994,Suoranta 1995.) 25

26 Vapaan sivistystyön perusarvojen taustalla (Sihvonen 1996) kokonainen sivistys demokratia: sivistyksellinen tasa-arvo opinnot vapaita harrastusopintoja ja yhteiskunnallista kasvatusta opiskelun itseisarvon tunnustaminen opinnollisuus itsemäärämisoikeus ja itsesäätelyn vapaus omaehtoisuus opiskelijakeskeisyys ajatuksen ja sanan vapaus, puolueettomuus (Tuomisto 1994) Lisäksi uusina(1990 -) kansainvälisyys ja ekologiset arvot 26

27 Aikuiskasvatuksen perinteestä erottuu kaksi suurta kansallista projektia (Suoranta ja Tomperi 2001) I kansallinen projekti: Aikuiskasvatuksellinen toiminta oli sivistyneistön projekti tavoitteena kasvattaa rahvaasta kansalaisia ja ahkeria työntekijöitä II kansallinen projekti (myös eurooppalainen): Aikuiskasvatuksellinen toiminta on poliitikkojen ja virkamiesten ja työelämän edustajien projekti tavoitteena kouluttaa kansalaisista tietoyhteiskunnan globaaleja tuottajia ja kuluttajia 27

28 Ennen kansallisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Aikuiskoulutuksen roolin muuttuminen ( jatkuuko moderni projekti?) (Rinne 2003) Nyt eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Inhimillisen pääoman tuottaja kansallisille talouksille Inhimillisen pääoman tuottaja ylikansallisille, globaaleille talouksille 28

29 Elinikäinen oppiminen ei sittenkään niin uusi käsite! ELINIKÄISEN OPPIMISEN AALLOT I TULEMINEN UNESCON vaikutuksesta elinikäisen kasvatuksen idea II TULEMINEN 1980-luvulla Jaksottaiskoulutuksen idea: muodollisen opiskelun ja työn vuorottelu läpi elämänkaaren III TULEMINEN 1990-luvulla Eu:n vaikutuksesta elinikäisen oppimisen idea Lähde: R

30 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MUOTOJEN NÄKÖKULMASTA (Tuomisto 1994) Formaalia kasvatusta Oppilaitoksissa läpi elämän tapahtuva koko persoonallisuutta kehittävä toiminta Ei- formaalia kasvatusta: Muodollisen koulutuksen ulkopuolella, läpi elämän ajan tapahtuva persoonallisuutta kokonaisvaltaisesti kehittävä toiminta (esim. vapaan sivistystyön piirissä) Informaalin oppimisen mahdollistavaa toimintaa Muodollisen koulutuksen ulkopuolella tapahtuva tavoitteellinen itsensä kehittäminen esim. työkierron, työssäoppimisen, työnopastuksen, työn kehittämisen avulla. P.Raudaskoski Satunnaisoppimisen, arkipäiväoppimisen mahdollistavaa toimintaa Esim. viestintävälineiden seuraaminen ja matkustelu jne. 30

31 MUUTOS Oppimismallit Yhteiskunta KOHTI TIETOPOHJAISTA TALOUTTA JA YHTEISKUNTAA Elämisen mallit Työnteon mallit TAVOITE: Aktiivinen kansalaisuus ja työllistettävyys Kaikilla Euroopassa asuvilla yhtäläiset mahd. mukautua muutokseen ja osallistua Euroopan tulevaisuuden muokkaamiseen Koulutusjärjestelmän sopeuduttava! Vakiintuneita toimintatapoja muutettava! Oppiminen kaikissa oppimisympäristöissä keskeistä ELINIKÄINEN OPPIMINEN= kaikki jatkuva tarkoituksenmukainen oppimistoiminta, jonka tarkoituksena on parantaa ammattitaitoa sekä lisätä tietoja ja pätevyyttä TYÖLLISYYSSTRATEGIA Lähde: Euroopan yhteisön komission valmisteluasiakirja 2000 Elinikäinen oppiminen 31

32 Ajatukset elinikäisestä oppimisesta (Manninen 2001) luvulla luvulla kulttuurien välinen ymmärrys, kulttuurin rakentaminen kilpailukyvyn edistäminen oppiminen ohjaaminen neuvonta persoonallisuuden kehittyminen työllistettävyys humanistiset arvot taloudelliset arvot ihmisyys aktiivinen kansalaisuus elämäntilanteista nousevaa työelämälähtöistä kasvattajien aloitteesta hallinnon ja työelämän aloitteesta 32

33 Rahoittajien näkökulmasta Omaehtoinen aikuiskoulutus Aikuisopiskelija = Vähintään 16-vuotias tai perustutkinnon suorittanut Aikuiskoulutusta nykyään (osallistujia 1,8 milj.) Työvoimakoulutus Maksupalvelutoimintaa yksityissektorilla muuta kuin työhön liittyvää Henkilöstökoulutus Lähde: Tilastokeskus 2000, 2002, OPM 2001,

34 Rahoittajien näkökulmasta Työvoimakoulutus (työvoimahallinnon rahoittamaa työttömille Työnhakijoille ja työttömille) Omaehtoinen aikuiskoulutus (sekä tutkintotavoitteista että ammatillista perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta OPM:n valvomissa ja tukemissa oppilaitoksissa sekä kuntien, järjestöjen jne. kustantamissa koulutusorganisaatioissa) Aikuisopiskelija = Vähintään 16-vuotias tai perustutkinnon suorittanut Aikuiskoulutusta osallistujia 1,8 milj.) Joka toinen vuotias Eniten naiset, korkeakoulutetut, kaupunkilaiset Henkilöstökoulutus (työnantajan kustantamaa, Maksupalvelutoimintaa yksityissektorilla (yksityistä täsmäkoulutusta) muuta kuin työhön Liittyvää (yleissivistävää, harrastustavoitteista) ammatillista koulutusta 1,2 milj. osallistujaa) Lähde: Tilastokeskus 2000, 2002, OPM 2001,

35 PSYKOKAPITALISMI Ajan henkenä nykyään (Värri 2002) - Pohdi mitä merkitsee sivistykselle? Jatkuvan muuttumisen vaade, ei salli pysyviä ominaisuuksia On - line yhteydet, ei armahda ja pyhitä lepopäivää Portfoliot: vaatii aina lisäponnistuksia, julkisia näyttöjä Kolonialisoi suhteemme aikaan, ei eroa julkisen ja yksityisen välillä, (työ ja opiskelu tunkeutuu intiimeimpään eli perheen aikaan (ihmissuhteisiin) Uhkaa itselle läheisiin yhteisöihin kuulumisen ja osallisuuden kokemukset Vaatii muutosagenttiutta, jatkuvaa arviointia ja kehittämistä Tuottaa joillekin menestystä, mutta myös jakautumista, syrjäytymistä ja pahoinvointia, empatiakyvyttömyyttä, autonomian tunteen vähenemistä Korostaa vitaalisuutta, nuoruutta, ruumiin terveyttä ja kauneutta Luo aggression ja tunnekylmyyden ilmapiirin 35

36 SIVISTYS Vierasmääräytyneisyyden voittamista, itsen ylittämistä ja jalostumista, kulttuuriolennoksi tulemista "Sivistys kohdistuu ihmiseen moraalisena, henkisenä ja hengellisenä vaateena. Kansansivistyksen tehtävänä oli löytää kussakin ihmisessä kasvunsiemenet, jonka jälkeen ihminen itse löytää itsekasvatuksen tiensä. (Koski,L) Kasvu oli sosiaalista ja moraalista kasvua, siis sisäistä kasvua, eikä yhteiskunnallisen aseman muutosta, joskin se saattoi olla seuraus. Kansansivistys oli perustaltaan moraalisen kasvun sääntelyprosessi (Koski,L) 36

37 TAUKO

38 48 Onko aikuiskasvatuksen uudelleenmäärittelyn aika? Pitäisikö aikuiskasvatustutkimukselle määrittää uusi tähtäyspiste? 38

39 P3. Opetus ja oppiminen (Aikuisen) oppimisen edellytykset Kehitykselliset piirteet aikuisessa?: Esim. psyykkeen joustavuus, kriittinen reflektio, itsesäätely, itseohjautuvuus Aikuisdidaktiset tekijät?: Oppimisympäristö, ohjaus, systemaattinen opetus: opiskelun johtaminen Perusopinnot P5 Kohti tutkivaa työtapaa P1. Johdatus kasvatustieteisiin Perinteiset käsitteet P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (Aikuis)väestön elinikäisen oppimisen edellytykset ja muutosvalmiudet P.Raudaskoski sl 2009 Esim. Hgissä kehittävän toiminnan tutkiminen eril. kenttätyömenetelmin Aikuiskasvatus? Oppimisyhteiskunta Oppimisusko Sivistyksellinen aikuiskasvatus Innostaminen. (Radikaali kasvatus) P6. Kasvatus elämänkulussa Erilaisten (aikuis) yhteisöjen, vähemmistöjen, koulutussukupolvien, elämänlaajuisen (esim. arjen) oppimisen, sivistävän sosialisaation edellytykset Oppiva organisaatio ja työstä oppiminen Työssä oppiminen P4 Oppiminen työelämässä Työorganisaatioiden Työyhteisön ja Työntekijän kehittymisen edellytykset 39

40 OPPIMINEN Oppimisessa on kyse (niin lapsilla kuin aikuisilla) neuronien uudenlaisista verkottuneista yhteyksistä, opitun aineksen representaatiosta (mielen sisällöistä, malleista) käyttäytymisen uudenlaisesta järjestäytymisestä. Lähde: Pirkkalainen, J väit. Yksilö on oppinut, mikäli ulkoisessa käyttäytymisessä ja sisäisessä toiminnassa, sisäisissä malleissa ja muissa mielensisäisissä tietorakenteissa on tapahtunut, pysyviä muutoksia kokemusten myötä hän käyttää omaksumiaan uusia tietoja ja taitoja inhimillistä toimintaa kehittäessään (Vainionpää, J. 2006) 40

41 KEHITYKSELLISET PIIRTEET Kehitykselliset piirteet ovat niitä psykologisia prosesseja ihmisessä tai oppijassa, jotka estävät, houkuttelevat tai voimistavat ympäristöreaktioita ja ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. (Bronfenbrenner 1991.) helposti lähestyttävä vai vaikeasti lähestyttävä aktiivinen vai passiivinen työstääkö, jäsentääkö, luoko, muunteleeko ympäristöä käsitteleekö kokemuksiaan Aikuinen : tiedonkäsittely hidastuu, muistivaikeudet lisääntyvät (esim. sanalistat), ei haluta ottaa riskejä, joustava älykkyys heikkenee (ongelmanratkaisu) 41

42 OHJAUS OPPIMISYMPÄRISTÖ sisältää fyysiset, henkiset, sosiaaliset ja materiaaliset paikat ja tapahtumat, joilla on välitöntä tai välillistä merkitystä yksilön oppimista edistävien ainesten tuottamisessa (Pantzar 2003.) aikuiskasvatuksen metodi tai prosessi sulkien sisälleen eri muodoissaan toteutettuja ohjauksia (Ojanen 2000). Se on monimutkaista sosiaalista vuorovaikutusta ja keskustelua aloittelijan ja kokeneen henkilön välillä edistäen samalla ammatillista kasvua ja persoonallisuuden kehittymistä. (Väisänen 2002.) SYSTEMAATTINEN OPETUS tietoiseen ja täydelliseen oppimiseen tähtäävää, suunnitelmallista, systemaattista oppimistyöskentelyn (opiskelun)virittämistä, suuntaamista, johtamista (Engeström 1991) 42

43 OPPIMISYHTEISKUNTA a) Mahdollistaa elinikäisen oppimisen Siinä muodollinen koulutus kattaa koko ikäryhmän Informaalisen koulutuksen erilaiset muodot kukoistavat erilaiset instituutiot ja organisaatiot tukevat koulutusta (Husén 1974) b) Visio siitä, että oppimismahdollisuudet kaikilla elämänalueilla laajenevat ja että kansalaiset voivat vaikuttaa tulevaisuuden luomiseen ja uhkakuvien torjumiseen Lisääntyykö yksilöllinen ja yhteisöllinen viisaus tietoverkkojen lisäännyttyä? Paranevatko elämänmahdollisuudet siirryttäessä pois tiedon jakamisesta tietojen arvottamiseen? Kääntyykö informaatio merkitykselliseksi tiedoksi ja osaamiseksi?(heiskanen Teoksessa Oppiminen ja asiantuntijuus) 43

44 SIVISTYKSELLINEN AIKUISKASVATUS Yksilöiden ja ryhmien tukemista, Osallistamista arkielämän moniin toimintoihin, joista voi oppia ja joita voi omalla oppimisellaan rikastuttaa, Toimintaa, joka tähtää (voimaantumiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen) yksilöiden ja ryhmien sivistyksellisen elämäntaidon saavuttamiseen, ylläpitämiseen ja uudistamiseen, sivistyksellisyyteen: taitoon huolehtia itsestä koskevista asioista, kykyyn ajatella kriittisesti: muodostaa käsityksiä yhteisistä asioista ja ottaa niihin kantaa 44

45 SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN (= radikaalia kasvatusta esim. Freiren sorrettujen pedagogiikka) Kasvatuksellinen, tiedostamisen ja muutoksen pedagogiikka, ihmisiä osallistava toimintamuoto, jonka tavoitteena koko yhteiskunnan kehittäminen kasvattavaksi sellaiseksi, jossa autetaan ihmisiä ottamaan vastuuta elämästään ja kehittämään arkipäiväänsä, yhteisöjään ja yhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi ja solidaarisemmaksi osallistetaan ihmisiä päätöksentekoon ja oman elämän hallintaan tuetaan kaikkia mahdollisia ihmisten voimavaroja, jotta hän uskaltaisi myös unelmoida tulevaisuudesta. 45

46 SIVISTÄVÄ SOSIALISAATIO (Madsen 2001, Filander 2005) 50 Aikuisen kasvua yhteisön jäseneksi ja uusyhteisöllisyyteen Muuttuvia tilanteiden ja erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja tuotannollisten pelien sääntöjen omaksumista Kehittävään yhteisöön ja sen kulttuuriin liittämistä, jotta yhteisön jäsenellä kehittyisi kykyä ja kompetensseja ymmärtää muutosta ja merkityksellistää sitä, ylläpitää toimintakykyä, eheää identiteettiä ja solidaarisuutta muutoksenkin aikana, löytää itsestään elämänkompetensseja ja persoonallisia resursseja, joiden avulla itsenäinen elämä ja jatkuva henkinen kasvu on mahdollista. 46

47 ARKIPÄIVÄN OPPIMINEN Organisoitujen ja ohjattujen opetustilanteiden ulkopuolella luonnollisissa ympäristöissä työssä, perheessä, vapaa aikana, harrastuksissa, vapaa-aikana tietoiseen, huolelliseen suunnitelmaan perustuvaa itseohjattua oppimista, kokemusperäistä spontaania ja tiedostamatonta identiteettityötä vapaaehtoisuuden pohjalta Estää elämän kaventumista koulutukseksi ja kulutukseksi Auttaa aikuisia tekemään elämästä sellaista kuin haluavat (Suoranta 2001) 47

48 OPPIVA ORGANISAATIO Siinä osataan oppia työstä ja hajauttaa että yhdistää uudella tavalla organisaation asiantuntijuutta Siinä osataan ylittää niitä rajoja, jotka estävät yhteistoiminnan kehitystä Eri työntekijäryhmä työskentelevät tiiviisti yhdessä (johto ja suunnitteluporras toimivat lähellä käytäntöä) Strategiset visiot ja jokapäiväinen työ kohtaavat Strategisten kumppaneiden ja alihankkijoiden sekä asiakkaiden kanssa harjoitetaan yhteistoimintaa uudella tasolla (tapahtuu yhteiskehittelyä) (Lähde: Launis ja Engeström 2002 Teoksessa oppiminen ja asiantuntijuus (toim.) Eteläpelto ja Tynjälä) 48

49 Aikuiskasvatus aikuiskasvatustieteen määritelmissä? (

50 Aikuiskasvatustiede (Tuomisto 2005) Tampereen yliopisto Tieteenala, jonka teoreettisena kohteena on aikuisten kasvattaminen / oppiminen Sen erityispiirre on, että tutkimuskohde eli aikuiskasvatus on myös toimintaa vapaaehtoisuuden perustalta; sitä tehdään ja siihen osallistutaan omasta vapaasta tahdosta. 50

51 Aikuiskasvatustiede (Helsingin yliopisto) Ameebamainen välittäjätiede, jonka pitäisi olla kiinnostunut globalisaatioon liittyvistä kysymyksistä ja koko planeetan kehittämisestä ja tietysti myös siitä, miten oppiminen ja kehitys voidaan nähdä yhteiskuntapolitiikan ja ihmisen elämänkaaren läpäisevinä asioina (Engeström 2003) 51

52 Aikuiskasvatustieteen luonteesta nykyään Yhteiskuntatieteellisesti orientoitunutta: osaamisen, työelämän organisaatioiden, työn tekemisen ja siihen liittyvän oppimisen tutkimuksessa (Nurmi) Inhimillistä ja sosiaalista ymmärrystä omaava, ei vielä tyystin alistunut tutkimusintressiltään tekniseksi palvelemaan vain kilpailun ja työelämän vaatimuksia (Rinne) Parhaimmillaan tieteenalarajat ylittävää, käy teorian ja aidon käytännön välillä vuoropuhelua niin, että molemmat kehittyvät (Engeström) Lähde: Aikuiskasvatus Elinvoimainen, uusiutumiskykyinen, kansainvälinen, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaava, verkottuva, kansainväliseen keskusteluun osallistuva, tavoitteena, että tuotettu tieto omassa ympäristössään pätevää (Eteläpelto) 4/2006, ) 52

53 Millaiset haasteet kiinnostavat kriittisiä tutkijoita? Yhteiskunnan ja työelämän jatkuvat muutokset, globaali markkinatalous ja niihin liittyvät osaamisvaatimukset ja jatkuvan oppimisen vaatimukset ja heijastukset harjoitettuun aikuiskoulutuspolitiikkaan: Puhe elinikäisestä oppimisesta vallankäyttönä: oppimisyhteiskunta asiantuntijoiden ja politiikkojen visiona, koulutususkon näkeminen maailman uskontona, oppimisuskon ja yksilöllisyyden vahvistuminen Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen Syrjääntymisen ja sosiaalisen pahoinvoinnin ehkäisy Halutaan tutkia aikuiskasvatusta muutoksia tukevana ja edistävänä ja muutoksista johtuvia epäkohtia korjaavana toimintana (Eteläpelto 2004) 53

54 Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää? (Eteläpelto 2004) Korkeaa osaamista vaativa tietointensiivinen työ ja työssä oppimisen ja inhimillisten resurssien kehittämisvaateet asiantuntijatyössä Osaamisketjujen ja niitä synnyttävien ja ylläpitävien yhteisöjen ja ammatti-identiteettien rapautuminen työn lyhytnäköisen tehostamisen, kiireen seurauksena Aikuisen jaksaminen oppimisyhteiskunnan tuotantoketjussa, eheän aikuisuuden ylläpito 54

55 Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää? Saako työelämän ulkopuolella tapahtuva oppiminen tilaa? Nouseeko työllistymisen edistäminen aktiivisen kansalaisuuden edistämisen edelle? Korostetaanko vapaa - ajan oppimisyhteyksissä liiaksi halpoja ratkaisuja (Filander 2005) 55

56 TYÖSSÄ OPPIMINEN (Käsite sitoutuu yksilöiden toimintaan, kokemuksiin, tulkintoihin.) Harjaantumista kokemuksen kautta, toistojen varaan rakentuvaa, Tavoitteellista ammattitaidon kehittämistä koulutuksen kautta Tahatonta tai ei tavoitteista oppimista: kytkeytyy hiljaisen tiedon ja toimijuuden oppimiseen (käyttäytymiskoodit, normit, epävirallinen tieto) Lähde: Pirkkalainen, J väit. Työntekijää uudistavaa: Aikuisen persoonallisuuden muutoksen johtavaa, (ks. Mezirow) Työn ohessa palautteen ja itsetutkiskelun kautta tapahtuvaa oppiminen työn oheistuotetta kuin tietoista ja ohjattua (Marsick ja Watkins) Yksilön oppimista ratkaistaessa ongelmia työpaikan ympäristössä (.Argyris ja Schön) Työyhteisössä oppimista oppivan yhteisön, toimintaoppimisen ja kautta ilman ulkopuolista interventiota (ks. Revans, Hakkarainen) Lähde: Järvinen, Koivisto, Poikela

57 Aikuiskasvatustieteessä kansainvälistä luokkaa olevia tutkimusperinteitä edustaa Suomessa (Suoranta 2006) Ari Antikainen, Yrjö Engeström ja Risto Rinnne tutkimusryhmät osana kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen valtakunnallista tutkijakoulua (KASVA). On viisivuotinen ja käynnistyi

58 AIKUISKASVATUSTUTKIMUS luvulla Aikuiskoulutuksen globaali, yhteiskunnallinen, paikallinen ja henkilökohtainen merkitys/ koulutukseen osallistuminen ja osallistumattomuus elämänkerroissa (Antikainen, Houtsonen) Aikuiskoulutuspolitiikka (kansallisen suhde ylikansalliseen) (esim. Rinne, Vanttaja, Jauhiainen) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (esim. Manninen Vapaa sivistystyö (esim. Tuomisto, Salo) Aikuisten oppiminen arjessa (esim. Suoranta ja Salo: sivistyksellinen, aikuiskasvatus, radikaali kasvatus) KOROSTUU Ammatillinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus (esim. Eteläpelto) Organisaatioiden oppiminen työn ja organisaatioiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta ( esim. Engeström) 58

59 Aikuiskasvatustutkimus valtakunnallisessa tutkijakoulussa KASVA: ssa (tohtorikoulutusohjelmissa) Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja osallistumattomuus (Antikainen) Kasvatus, tieto ja kulttuuri (KTK) Ikääntyneet sukupolvet ja elinikäinen oppiminen. Avoin yliopisto ja aikuisten sisääntuloväylät yliopistojen tutkinto-koulutukseen, (Rinne) Koulutuspolitiikan, koulutuksen talouden ja arvioinnin vertailevan tutkimus (KAVE) Oppimisyhteisöjen ja vuorovaikutuksen tutkiminen työelämän konteksteissa : (Eteläpelto) Oppimisen, oppimis- ja opetusympäristöjen ja opettajankoulutuksen tutkimus (OPPIKO ) Voidaanko työn muutos kääntää yhteiskehittelyksi erilaisten osaajien ja asiakkaiden välilllä. Työn ja oppimisen uudet muodot. (Engeström). Kehittävä työntutkimus (KEHTY) 59

60 Kehittävä työntutkimuksen yksikkö (perustettiin 1994, 30 tutkijaa viidessä tutkimusryhmässä) Mitä tutkitaan? Oppivien organisaatioiden kehittymistä, muutosta työssä, teknologioissa ja organisaatioissa. Mistä käsin: Teoreettisena viitekehyksenä on kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja ekspansiivisen oppimisen teoria Miten? kehittävän työntutkimuksen metodologiaan pohjautuen ( perustuu interventioihin), työntekijät voivat tutkijoiden kanssa analysoida ja kehittää työtään. Yksikkö vastaa tohtoriohjelmastaan sekä on mukana tieteen ja teknologian tutkimuksen tutkijakoulun koordinoinnissa. Yhteistyökumppanit: teollisuusyritykset, koulut, sairaalat, postitoimistot, viestintäyritykset, biotekniikan tutkimus- ja kehitysverkostot 60

61 Mistä käsin tutkitaan? -Kehittävän työntutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja käytetyt peruskäsitteet Kulttuurihistoriallisesta toiminnan teoriasta käsin (1920-luvulla Vygotski, Leontjev, Luria) Suomalainen sovellus on kehittävä työntutkimus (Engeström 1995) Tutkitaan kulttuurissa eläviä, kulttuurin välineiden avulla yhdessä toisten kanssa toimivia ihmisiä. Perusoletus: ihmisten käyttämät konkreettiset ja henkiset välineet muuttuvat historiallisesti. Lähdetään todellisuudesta, työtoiminnasta huomioiden toiminnan monimutkainen systeeminen rakenne (laaja työn käsite) Teorian peruskäsite = kohteellinen, kulttuurisesti välittynyt, yhteisöllisesti merkitykselliseen tarkoitukseen suuntautuva toiminta 61

62 Muutoksen hallinta edellyttää -toiminnan monikerroksisen rakenteen (Leontjev 1977) ja -monitasoisen toiminnan kehityksen tarkastelua (Virkkunen 2005) Toiminta on jatkuvassa liikkeessä ja sitä toteuttaa kollektiivinen yhteisö suuntautuen tiettyyn kohteeseen esim. potilaisiin sairauksineen kohti parantumista Toiminnan mahdollistaa yksilöiden tai ryhmien tavoitteiset teot Teko tapahtuu automaattisesti ihmisen tai koneen toteuttamien operaatioiden avulla suuntaavana tekijänään olosuhteet Operaatiot voivat vaeltaa teosta ja toiminnasta toiseen laukaisten yllättäviä häiriöitä ja käynnistää muutosprosesseja 62

63 Kysyy miten työtoiminta on kehittynyt (Engeström 2004) Analysoi toiminnan mahdollisia seuraavia kehitysvyöhykkeitä Käsityömäisestä tuotantotavasta (uniikkituotteen laatu) Massatuotantoon (standardilaatu) Prosessien parantamiseen (prosessilaatu) Massaräätälöinnistä (asiakastarpeen mukainen laatu ) Yhteiskehittelyyn (vuorovaikutteiseen laatuun) = neuvottelevaa solmutyöskentelyä: tuottajat muodostavat verkostoja ja yhteistyönmuotoja, joiden avulla rakennetaan, ylläpidetään monimutkaisia, muunneltavia, kehiteltäviä, pitkäikäisiä tuote- ja palvelupaketteja Laadun käsite muuttuu työn historiallisen muutoksen myötä Oppiminen raivaa toiminnan piiriä ja mahdollisuuksia uudelle tasolle Raudaskoski

64 TEON RAKENNE (esim. yksilön toiminta) VÄLINEET (esim. tieto) TEKIJÄ (oppija) KOHDE (ongelma) TEON RAKENNE Myös opiskelussa kohteen tulisi laajeta yksittäisistä tiedomurusista käytäntöön ja siellä kohdattaviin ongelmiin (ks. Vygotski,L 1978; Engeström 2003) 64

65 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ = Tiettyyn kohteeseen suuntautunut organisoitu yhteisöllinen toiminta esim. organisaation harjoittama tuotanto, joka jäsentyy järjestelmäksi, jolla on omat välineensä, sääntönsä ja työnjakonsa. Toimintajärjestelmä on jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa, mutta samalla sen perusrakenne on suhteellisen pysyvä. Toimintajärjestelmän ja sen ristiriitojen erittely tekee ymmärrettäviksi yksilöiden teot. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) Ristiriita = toimintajärjestelmän sisällä tai toimintajärjestelmien välillä kehkeytynyt rakenteellinen jännite. Ristiriidat ovat ekspansiivisen oppimisen voimanlähde. Ne synnyttävät häiriöitä, mutta myös uusia oivalluksia ja innovaatioita. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) 65

66 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ (organisaation toimintaa) VÄLINEET (Engeström 1987; 1995) TEKIJÄ KOHDE TEOT TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO Kohde= asia, ongelma joka muuttuu, jolla on elinkaari raakaaineesta lopputulokseksi, sairaudesta terveyteen 66

67 PÄIVÄN 2. VIDEOESITYS ( ) Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Vastavuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Aikuiskasvatus Muutosta osallistumalla (4. jakso) Oppimisen paradoxit (7. jakso) Koulutususkosta oppimisuskoon (6. jakso) Kansan- Liikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos

68 Miksi organisaatioiden on kehityttävä? Mitä tavoitellaan, millaista oppimista? Mihin huomio suuntautuu, mitä kehitetään? Miten kehitetään? 68

69 MIKSI ORGANISAATIOIDEN ON KEHITYTTÄVÄ? (ks. Engeström 2005) Jotta pystytään ottamaan käyttöön uusia tuotannon ohjausjärjestelmiä, siirtymään käsityömäisestä työstä, sarjatuotantoon, prosessien parantamiseen, massaräätälöintiin ja Lopulta yhteiskehittelyyn (dialogiseen tietoon ja kehittyneempää työkäytäntöön) Pystyäkseen vastaamaan muutoksiin ja haasteisiin työssä ja toimintaympäristössä Joustavuus ja verkostotalous Kustannustehokkuus Kansainvälisyys Asiakaslähtöisyys Teknologian jatkuva kehitys Innovatiivisuuden ja luovuuden vaateet 69

70 Millaista oppimista toimintajärjestelmässä tavoitellaan EKSPANSIIVISTA Organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista toiminnan pohjana olevien arvojen ja normien erittelyä ja uudelleenarviointia uuden toimintamallin rakentamista, testaamista ja käyttöönottoa ORGANISAATIO OPPII JOTAKIN MITÄ EI VIELÄ OLE (ks. Engeström 1987) 70

71 EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN? On yhteisöllisen oppimisen tyyppi, jossa oppijat luovat itselleen uuden toimintamallin ja toiminnalleen entistä laajemman kohteen. Ekspansiiviseen oppimiseen kuuluu dialogi ja väittely eri näkökulmien välillä (Engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) Ekspansiivinen = laajeneva, laajenemishaluinen, -kykyinen. Kohde = Organisaation tai muun yhteisön toimintaa suuntaava ja motivoiva sisältö ja tarkoitus (Engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) 71

72 MIHIN HUOMIO SUUNTAUTUU? TUNNISTETAAN KOLLEKTIIVISET TOIMINTAMUODOT JOISSA TOTEUTUU YHTEISTOIMIJUUS, INTER-AGENCY Engeström (1992, 2004): KOORDINAATIO (rajojen ja toimintojen yhteensovittamista, rutiinien tekemistä yhdessä ei neuvotella) KOOPERAATIO (asian, ongelman työstämistä yhdessä neuvottelu tilapäistä, ei kommunikaatiota, yhteistä kohdetta ei määritellä) KOMMUNIKAATIO (uuden kielen luomista, omien viestintätapojen kriittistä arviointia, kohteeseen samaistumista) 72

73 Miten prosessi etenee ja toiminta kehittyy ekspansiiviseen oppimisen syklissä (sykli ja teot) (ks. Engeström 2004) 6. Prosessin arviointi 7. Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja laajentaminen 1.Vallitsevan käytännön kyseenalaistaminen ( I asteen ristiriidat yhden toimintajärjestelmän elementin sisällä esim. työnjaossa) 5. Uuden mallin käyttöönotto (IV asteen ristiriidat kahden eri toimintajärjestelmien välillä) 4. Uuden mallin tutkiminen (III asteen ristiriidat uuden ja vanhan toiminta mallin välillä) 2. Vallitsevan käytännön analyysi (II asteen ristiriidat toimintajärjestelmän elementtien välillä esim. sääntöjen ja työnjaon) 3. Uuden ratkaisun mallintaminen (uusi toimintamalli ja välineet) 73

74 Miten työtä tutkitaan? - avuksi muutoslaboratorio Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Teoreettiset välineet ja mallit Käytännölliset Ideat ja välineet Tulevaisuus Nykyisyys Peili Videoitua työtoimintaa Asiakaspalautteet Tilastot Menneisyys Intranet Erittelevät ristiriitoja ja sunnittelevat niille ratkaisuja Kirjuri Videoprojektori Arkisto Työntekijät Tutkija Aikataulun pitäjä 74

75 MUUTOSLABORATORIO Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Osallistava kehittämistyön menetelmä, jonka avulla työyhteisö voi toteuttaa sekä syvällisiä toimintatavan ja kulttuurin muutoksia että toiminnan jatkuvaa parantamista. Menetelmällä luodaan haastava tulevaisuuden visio sekä tuotetaan sellaisia käytännön ratkaisuja nykyisiin ongelmiin, jotka ovat askelia kohti uutta toimintatapaa (Virkkunen et al. 1999). Muutoslaboratoriossa on keskeistä työprosessien tuominen työntekijöille näkyviksi ja yhteisen keskustelun kohteeksi. 75

76 RAJANYLITYSLABORATORIO Suunnitelmallinen interventiomenetelmä, jolla edistetään ekspansiivista oppimista kahden tai useamman organisaation tai organisaatioyksikön vuoropuheluna. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) RAJANYLITYS = Toiminnan uudistuminen edellyttää usein organisaatioiden välisten ja organisaatioin sisäisten rajojen ylittämistä ja yhteisen, entistä laajemman kohteen muodostamista rajaalueella. Rajanylityksiä voidaan tukea esim. luomalla yhteisiä rajatiloja, organisaatioiden välistä vaihtoa ja vuoropuhelua varten sekä kierrättämällä työntekijöitä organisaatioiden välillä. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) 76

77 Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön tutkimusryhmät Työn ja oppimisen uudet muodot (prof. Yrjö Engeström) Innovaatiot ja tutkimustyön organisointia (prof. Reijo Miettinen ) Työssä oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus (VTT Ritva Engeström Tiedon ja osaamisen johtaminen, interventiot ja oppiminen (prof. Jaakko Virkkunen 77

78 Kehittävän työn tutkimuksen laitoksen tutkimusprojektit liittyvät Työn kehittämisen kestävyyteen ja leviämiseen Yksityistämiseen ja yhteisvastuuseen Tuottaja käyttäjäyhteistyöhön Sosiaaliseen pääomaan ja luottamukseen innovaatioverkoissa Opettajien tvt-pätevyyden kehittämiseen innovatiivisten oppimis- ja tietoyhteisöjen tuella Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen oppimisjärjestelmässä 78

79 Lisätietoa kehittävästä työntutkimuksesta: sen teoreettisista perusteista ja menetelmistä seuraavista lähteistä: Engeström, Y. (1987). Learning by expanding: An activitytheoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit. (saatavilla verkossa: Engeström, Y. (1995). Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Helsinki: Painatuskeskus (sivut 1-158). Engeström, Y Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino. Tampere. Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Helsinki: Työmionisteriö Victor ja Boynton Invented here 79

80 Aikuiskasvatus toimintana Luonne Kohderyhmä Tavoitteena Vapaata sivistystyötä YHTEENVESTOA VAKIINTUNEISTA KÄSITTEISTÄ Tunnuksetonta Tieteenomaista Omaehtoista Vapaaehtoista Opiskelijakeskeistä Aluksi oli työväestö ja vähitellen koko kansa Persoonallisuuden kehittyminen ja itsen jalostuminen, sydämen sivistys, kulttuuriolennoksi tuleminen, kasvu kriittisyyteen Aikuiskasvatusta Yleissivistävää Yhteiskunnallista Harrastustavoitteista Ammatillista Koko aikuisväestö Persoonallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen Aikuiskoulutusta Institutionaalista (koulumaista) Ammatillista Velvoiteluonteista Koko työvoima Ammatillisten pätevyyksien kehittäminen Elinikäinen oppiminen ja sen edistämistä Oppimisyhteiskunta (ei jyrkkää eroa koulutuksen ja kaikkialla tapahtuvan oppimisen välillä) Formaalia Ei - formaalia Informaalia Nonformaalia Muutoksiin sopeuttava, kaikenlaista koulutusta ja oppimista tukeva ja mahdollistava Koko väestö Persoonallisuuden, sosiaalisen ja ammatillisen elämän kehitys. EU: ssa työllistettävyys ja aktiivinen kansalaisuus, kilpailukyvyn kehittyminen, taloudellinen kasvu, demokratian ylläpito, koheesio, muutoksen ja riskien hallinta. 80

81 Aikuiskasvatus toimintana YHTEENVETOA UUDEMMISTA KÄSITTEISTÄ Luonne Oppijana Tavoitteena Ohjausta, oppimisympäristön organisoimista Auttavaa Tukevaa Kuuntelevaa Kätilöivää Aktivoivaa Aikuinen kokevana reflektiivisenä oppijana Itseohjautuvuuden ja itsesäätelyn ja persoonallisuuden kehittyminen, kriittinen ajattelu elämän hallinta, ammatillinen kasvu, oppimaan oppiminen Systemaattista opetusta Ammatillista, sisäiset ja ulkoiset tekijät huomioivaa Aikuinen tietoisena, tavoitteellisena oppijana Täydellinen oppiminen: muutokset tiedollisissa rakenteissa opitun käyttöönotto, Työssä oppimisen organisoimista Verkostomaista Projekti- ja prosessimaista Hiljaista tietoa siirtävää Ongelmaperusteista Työntekijä, Työtiimi Työyhteisö Kokemuksellinen oppiminen, harjaantuminen, ammattitaidon ja osaamisen kehittyminen, työn omaksuminen, ammatillinen kasvu, toimintakulttuurin ja työilmapiirin kehittyminen Sivistyksellistä aikuiskasvatusta Sosiokulttuurinen innostaminen) Osallistavaa, Kommunikatiivista, ei- strategista, yhteisöstä lähtevää Vastavuoroista Vertaisryhmä, Pienyhteisö (voimattomat, alistetut, passiiviset) Sivistävä sosialisaatio: toimintakyvyn ylläpito ja kehittyminen, eheä identiteetti Voimaantuminen, vapautuminen Aktiivinen kansalaisuus Kehittävä työtoimintaa (interventio) Kollektiivista, muutoshakuista, todellisuudesta Koko organisaatio Ekspansiivinen oppiminen Yhteistoimijuuteen kehittyminen 81

82 Jürgen Habermasin tiedon intressiteorian näkökulmasta voidaan aikuiskasvatustieteitä ja niiden pyrkimyksiä tarkastella seuraavasti: (Siljander 2002, Habermas 1976,1981) Orientaatio TEKNINEN Tiedon muodostuksen päämäärä Luonnon, todellisuuden muutoksen ihmisten hallinta ja Aikuisasvatustieteilijän rooli Ulkopuolinen, kentästä etäällä pysyttelevä, asiantuntija Tutkimustiedon arvo määräytyy siitä, Tuotetaanko hyödyllistä, käyttökelpoista tietoa: objektiivisia kuvauksia, ennusteita ja selitysmalleja esim. hallinnon ja koulutussuunnittelun tueksi PRAKTINEN (hermeneuttinen, lat. hermeneuin = tulkinta) Kulttuurin ja - arjen ymmärtäminen (esim. oppilaitosten) Kenttään hyvin tutustuva Kentälle jalkautuva Kentän ääntä kuunteleva ja ymmärtämään pyrkivä Tuotetaanko keskinäistä ymmärrystä ja itseymmärrystä edistävää tietoa: tulkintoja, merkityksiä EMANSI- PATORI- NEN (kriitinen, vapauttava) Alistavien kasvatuskäytäntöjen, olosuhteiden kritiikki ja muuttaminen Muutosagentti, Osallistava, yhteistoiminnan koordinoija ja kehittäjä Tuotetaan epäkohdista sekä yhteisöä ja olosuhteita kehittävää tietoa : tuotetaan kriittisiä tulkintoja ja autetaan sen avulla muuttumaan, voimaantumaan ja vapautumaan epäkohdista 82