Lausunto opetuspalveluiden rakenteen uudistamisesta Kalajoen keskustan alueella. "(Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä)

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Lausunto opetuspalveluiden rakenteen uudistamisesta Kalajoen keskustan alueella 256/ /2013 SivLtk 15 (Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä) Asiaa on käsitelty aikaisemmin kaupunginhallituksen kokouksessa : "(Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä) Yleistä Opetuspalvelujen rakennetta kuvataan useimmiten kouluverkkona. Se on ollut ja tulee olemaan jatku vasti ajassa kehittyvä ja muuttuva Suomenkin kunnissa ja kaupungeissa. Niin on ollut Kalajoellakin siitä alkaen, kun ensimmäinen vain pojille tarkoi tettu kansakoulu kaupungissa aloitti. Muutokseen johtavia syitä ja tekijöitä on eri aikoina ollut erilaisia. Sen sijaan päätöksentekijöiden ta voitteet ja tarkoitukset ovat olleet eri aikoina hyvinkin samanlaisia. On py ritty ja pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opetus re surssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Edellisen kerran Kalajoen ja Hi mangan kaupunginvaltuustot tekivät kouluverkkoa koskevia päätöksiä noin kymmenen vuotta sitten. Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtumassa olevat merkittävät valtakun nalliset muutokset, kaupungin talouden kestävyyden turvaaminen sekä ta voite varmistaa tulevina vuosina laadukas ja korkeatasoinen opetus ja ve tovoimainen koulutustarjonta ovat nostaneet esiin selkeän tarpeen tarkas tella näiden palvelujen järjestämisen rakennetta jälleen myös Kalajoen kaupungissa. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja pe rusopetuksen tuntijaosta. Uudistusprosessi etenee siten, että uusi opetus suunnitelma otetaan kouluissa käyttöön viimeistään Opetushalli tus on julkaisut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen Valmiina uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on Tämän jälkeen valmistellaan paikalliset opetussuunnitelmat syksyyn 2016 mennessä. Uudistuksen yhteydessä myös esiopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistuu ja vapaa ehtoisuudesta ollaan siirtymässä pois. Esiopetuksen perustavoitteena tu lee säilymään lapsen kehityksen ja oppimisedellytyksien tukeminen yhdes sä kotien ja huoltajien kanssa sekä hänen sosiaalisten taitojen ja terveen itsetunnon vahvistaminen eli valmentaminen koulun aloittamiseen. Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden myös alakouluikäisille oppilaille opiskella enemmän taito-, taide- tai kieliopintoja tai muita oppiaineita omien taipumustensa ja kiinnostuk sensa mukaan. Ruotsin kielen opetus alkaa kuudennella vuosiluokalla ny kyisen seitsemännen luokan sijaan. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntämi nen korostuu opetuksessa ja tärkeänä opettajien täydennyskoulutustee mana sekä koulujen resursoinnissa huomioitavana kokonaisuutena. Kau pungin on huolehdittava varustetaso ajanmukaiseksi ja varmistettava ope tushenkilöstön osaaminen sekä tarvittava tekninen tu-

2 ki viimeistään vuo teen 2016 mennessä. Näiden opetuksen sisältöön ja tavoitteisiin vaikuttavien muutosten lisäksi valtiovalta on julkisen talou den kestävyysvajeen voimakkaan kasvun vuoksi supistanut merkittävästi ja on supistamassa esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä vapaa seen sivistystyöhön (esim. kansalaisopistot) suunnattua valtion rahoitusta. Perusopetuksen valtionosuus on pudonnut lähes 60 %:sta Kalajoellakin alle 30 %:iin ja lukio-opetuk sessa 40 %:iin. Lisäksi on muutettu toisen asteen koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ehtoja niin, että siihen vaikuttavat oppilaitoksen opis kelijamäärän ohella opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin pääse minen sekä opiskelijoiden opintosuoritukset. Lukio-opetuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan uutta tuntijakoesitystä, joka tu lee lisäämään opiskelijoiden mahdollisuutta valita lukio-opintoihinsa sisälty vät kurssit ja aihekokonaisuudet. Koulutuksen järjestäjälle yllä kuvatut muutokset opintojen rakenteessa, toteutuksessa ja rahoitukses sa asettavat monia haasteita oppimisympäristöjen, koulutuksen laadun ja henkilöstön osaamisen, talouden tasapainon sekä oppilaitosten yhteistyön ja vetovoimaisuuden osalta. Niukkenevien resurssien ja korkeatasoisen opetuksen yhteensovittaminen Koulujen ja opetusryhmien on oltava riittävän kokoisia, jotta opetus- ja kasvatustoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Oppilaiden lukumäärän suhde verrattuna opettajien, avustajien, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan ohjaajien ja muun koulun henkilöstön määrään tulee olla taloudellisesti kestävä. Opetustilojen kuten kaupungin kaikkien tilojen on oltava tehokkaassa käytössä yli hallintorajojen. Ajankohtaiseksi opetuspalvelujen järjestämisen kokonaisrakennetta koskevan päätöksenteon tekee Kalajoen kaupungissa myös se, että useita kouluja on tilojen korjauksen tai lisärakentamisen tarpeessa. Viime vuosina tällaista tarvetta on havaittu ja tuotu esiin Vuorenkallion, Rahjan, Raumankarin, Pohjankylän ja Etelän kylän koulun sekä Raution kylän ja Kalajoen lukion osalta. Kaupungin kes kustan alueella kaikki nämä kunnostusta tai lisärakentamista vaativat kou lut ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan. Toisaalta näiden tarpeiden ohella huomioitavana on uusi koulurakennus Tyngällä, joka on vajaakäy tössä oppilasmäärällä mitattuna. Opetuksen tilakustannusten hallitsemi seksi on opetustiloja käytettävä tehokkaasti ja joustavasti. Tämän varmis tamiseksi valmistellaan toimintatapa, jossa koko kaupungin alue muodos taa yhden oppilaaksiottoalueen. Kaupunginvaltuusto päättää, missä Kala joen koulut sijaitsevat ja jatkossa sivistyslautakunta päättää toimintamallin valmistelun jälkeen, millä tavoin oppilaat sijoittuvat kouluihin. Hajautettu aluekouluratkaisu koko kaupungin opetuspalvelujen tasapainoi sen kehittämisen runkona Opetuspalveluihin liittyvät rakenteelliset ratkaisut koskettavat varsinkin kaupungin keskustan ulkopuo lella asuvia kaupunkilaisia. Kalajoen kaupunki on osallistunut vuosittain ak tiivisesti kylien kehittämiseen mm. Leader -toimintaa rahoittamalla ja kehit tämisavustuksin. Kylien elinvoimaisuuden

3 turvaamiseen on kehitettävä myös uusia toimintatapoja ja työhön on osoitettava riittävästi resursseja ja muuta tukea. Maaseutupalveluiden toimesta kehitetyn Kyläkoordinaattori -hankkeen toimintaa on tuettava niin, että sen tarjoamat mahdollisuudet kylätoiminnan aktivointiin ja eri toimijatahojen verkottumiseen ovat mahdol lisimman laajasti käytössä Kalajoen kylissä. Nyt esillä olevassa esityksessä opetuspalvelujen uudelleenjärjestelystä keskeisenä arvovalintana on hajautettu, koko kaupungin alueen kattava, useiden perusopetusta ja tar vittaessa esiopetusta tarjoavien elinvoimaisten koulujen verkosto. Perus opetuksen tarjonnan rungon muodostavat Kalajoen keskustaajaman, Hi mangan, Raution ja Tyngän aluekoulut. Kalajoen lukion toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen suurin ongelma oli vuosittain vähenevä oppi lasmäärä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi lukiossa aloitettiin vuonna 2006 kehittämisohjelma, jonka ansiosta lukion vetovoima alueellisena op pilaitoksena Kalajoen ammattiopiston tapaan saatiin vahvistumaan. Oppi lasmäärän väheneminen taittui ja oppilasmäärä lähti kasvuun. Kehittämis ohjelman ytimenä oli kurssitarjonnan monipuolistaminen mm. erityiskurs seja lisäämällä. Alusta saakka lukion kehittämisohjelmassa on ollut tär keällä sijalla yhteistoiminnan lisääminen Kalajoen ammattiopiston kanssa. Valtion viime aikojen linjaukset toisen asteen koulutuksen rahoitukseen, oppilaitosverkon tiheyteen sekä lukion tuntijaon uudistaminen valinnaisuutta edelleen lisäävään suun taan vahvistavat sen strategisen valinnan tärkeyttä, että toisen asteen kou lutuksen kehittäminen Kalajoella on nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Ratkaisussa on huomioitu myös kaupungin kaavallinen suunnittelu ja sen mahdollisuudet, mikä mää rittää asuinalueiden kehittymistä kaupungin eri osissa sekä talousalueen mahdollisten suurhankkeiden ja elinkeinoelämän kehittymisen vaikutukset kaupungin asukasmäärään ja koulujen oppilasmääriin. Vaikutukset henkilöstöön Toistaiseksi Kalajoen kaupungin palvelukseen palkattujen opettajien, avustajien ja ohjaajien työsuh teiden jatkumiseen esitetty ratkaisu ei vaikuta. Eläköitymisiä ja muita mah dollisuuksia hyödynnetään niin, että lakkaavien koulujen henkilöstö voi jat kaa työskentelyä muilla kouluilla. Uusien henkilöiden rekrytoinnin sijaan opetus- ja muita tehtäviä tarjotaan ensin heille. Kaupungin YT-toimikunnassa käydyssä keskustelussa suhtauduttiin myönteisesti esillä olevaan ra kenneratkaisuun ja todettiin sen turvaavan henkilöstön asemaa. Asian valmistelun vaiheet Kaupunginjohtaja nimesi asiaa valmistelemaan alan viranhaltijoista koostuneen työryhmän ja tämän ryhmän raportti "Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi" val mistui Raportissa esitettiin kokonaisratkaisu ja sen perustee na olevat laskelmat esi-, perus- ja lukio-opetuksen järjestämisen raken teeksi Kalajoen kaupungissa. Raportin valmistuttua ehdotuksesta käytiin kaupungissa monipuolista keskustelua eri foorumeilla. Kaupunginhallitus linjasi prosessin seuraavia vai-

4 heita kokouksessaan ja päätti opetuspalvelujen rakenteen uudistamisprosessin ete nemisestä ja menettelytavoista. Kokouksessaan kaupunginhalli tus päätti kuulemisista ja niiden perustana olevan esityksen tarkemman sisällön. Asiaa käsiteltiin seuraavan kerran kaupunginvaltuuston iltakoulussa , jonka jälkeen suori tettiin kuulemiset avoimina yleisötilaisuuksina Raumankarin , Merenojan ja Raution koululla ja pyydettiin kaikkien koulujen johtokuntien ja OAJ:n Kalajoen paikallisyhdistyksen lausunnot asiassa. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin kaupunginvaltuuston iltakoulussa ja sivistyslautakunnan kokouksessa OAJ:n paikallis yhdistyksen hallituksen kanssa käytiin neuvottelut asiasta ja YT-toimikun nassa Kaupunginhallitus käsitteli asiaa seuraavan kerran ja päätti, että asiassa käydään lisäneu vottelut Pahkalan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa , Raution ja Pöllän koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja oulunjohtajan kanssa sekä keskustaajaman osalta yhteinen neuvottelun Vuorenkallion koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Etelänky län koulun johtokunnan, kou lunjohtajan, Rahjan koulun johtokunnan, kylä yhdistyksen ja koulunjohta jan, Merenojan koulun rehtorin ja Pohjankylän koulun rehtorin kanssa Kaupunginvaltuuston iltakoulussa asiaa käsiteltiin ja kaupunginhallituksessa , jol loin kaupunginhallitus päätti, että selvitetään siirtymistä koko kaupungin käsittävään yhteen oppilaaksiottoalueeseen sekä keskustan alueella (Poh jankylä, Etelänkylä, Vuorenkallio) yhden johtajan/rehtorin -malliin nykyisen kolmen johtajan mallin sijaan. Sivistystoimenjohtaja: Kuulemisten, käsittelyjen ja neuvottelujen jälkeen esitän, että kaupunginhallitus esittää kaupunginval tuustolle päätettäväksi Kalajoen kaupungin opetuspalvelujen rakenteen uudistamisen osalta koskien Kalajoen keskustan aluetta seuraavan ratkaisun: Kaupungin keskusta Kaupungin keskustaajamassa ratkaisu on esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen investointien osal ta sidoksissa toisiinsa. Ratkaisussa huomioidaan lukion ja koko toisen as teen kehittämistarpeet sekä esi- ja perusopetustoiminnan tilatarpeet laa dukkaan opetuksen tarjoamiseksi myös tulevina vuosina ja juuri valmistu nut Merenojan koulun mittava peruskorjaus, jonka lopullinen kustannus oli 4,1 milj. euroa. Lukion tilat ovat hyväkuntoiset, mutta nykyisen laajuiselle kurssimuotoiselle lukiolle riittämättömät. Jo nykyisellä oppilasmäärällä opetusryhmät ovat suurempia kuin käytettävis sä olevat tilat antavat mahdollisuuden. Tilojen ahtauden vuoksi toiminnan kehittäminen on käynyt mahdottomaksi. Ylisuuret ryhmät kaventavat opis kelijoiden mahdollisuuksia henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimiseen. Kun opetusryhmässä on yli 30 oppilasta ja tila on suunniteltu selkeästi pienemmälle ryhmälle perintei seen luokkamuotoiseen opetukseen, opetustilat eivät nykyisellään tue riit tävästi sellaisten oppilaskeskeisten opiskelumenetelmien käyttöä, joita opiskelu nykymuotoisessa lukiossa edellyttää. Säh-

5 köisen ylioppilastutkin non käyttöön otto syksyllä 2016 asettaa myös merkittävät uudet vaatimuk set sekä tiloille että opetusmenetelmien kehittämiselle. Toisen asteen koulutus keskitetään yhdelle kampukselle. Lukio siirtyy Ka lajoen ammattiopiston vie reen, jolloin muodostuu elinvoimainen ja monipuolinen toisen asteen kou lutuksen kampusalue noin 600 nuorelle. Samalle kampusalueelle siirtyy myös Kalajoki Akatemian henkilöstöä. Opetustiloja käyttävät iltaisin myös mm. kansalaisopiston ja musiikkiopiston opiskelijat. Yhteisellä opiskelukampuksella voidaan kehittää parhaiten paitsi nykyisenmuotoista kaksoistutkintoa myös lukion opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa ammatillisia kursseja osana tutkintoaan ja muuta kurssitarjontaa. Yhteisen kampusalueen ra kentaminen on mahdollista toteuttaa sujuvasti Kalajoen ammattiopiston viereiselle maa-alueelle, jonka omistaa Kalajoen kaupunki. Rakentamis hanke tarjoaa ammattiopiston opiskelijoille hyvän työssäoppimispaikan. Tämä ratkaisu on luonteva jatko Kalajoen ammattiopistossa ja Kalajoen lukiossa tehdylle kehittämis työlle opiskelun ja muun yhteistyön edistämisessä. Ratkaisu lisää kalajo kisten toisen asteen oppilaitos en kilpailukykyä ja vetovoimaa turvaten pe ruskoulun jälkeisten opiskelumahdollisuuksien säi lymisen ja kehittymisen kaupungissa. Hankkeella saavutetaan merkittäviä synergiaetuja henkilöstön ja tilojen yhteiskäytöstä opetuksessa ja myös oppilashuollon, oppilasasumisen, opiskelijaruokailun, opinto-ohjauk sen ja toimistopalveluiden osalta. Lukion luokkatiloja tulee 1080 m2 ja varastotiloja 100 m2 (kaupungin osuus tiloista 100 %). Kalajoen ammattiopistolle tulee luokkatiloja 200 m2 ja varastotilaa 100 m2 (kaupun gin osuus tiloista 0 %). Yhteiset kuvataiteentilat 250 m2 (kaupungin osuus tiloista 50 %), opettajien tilat/toimistot 400 m2 ja kuraattorin/terveydenhoi tajan tilat 70 m2 (kaupungin osuus tiloista 50 %) ja Kalajoki Akatemian ti lantarve 100 m2 (kaupungin osuus tiloista 100 %). Yhteensä m2, josta kaupungin osuus m2. Yleisiä tiloja (käytävät yms.) on n. 30 % kaikista tiloista. Tilantarve yhteensä 2300 m2 x 1,30 = m2 ja kau pungin osuus on m2. Rakentamiskustannus on n /m2 x m2 = ja kaupungin osuus on Eli hankkeen kokonaisinvestointi on noin , josta kaupungin osuus on noin Rakennustyön suunnittelu aloitetaan vuonna 2014 ja rakennustyö on valmis syyslukukauden 2017 alkaessa. Rakennuskohde suunnitellaan siten, että sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti ja runsaasti JEDUN oppilaiden työkohteena. Mikäli rakenneratkaisuna päädytään tavanomai seen betonielementtitoteutukseen, on oppilastyöllä saavutettava säästö 25 % eli kaupungin osuus kokonaisinvestoinnista on noin euroa. Mitä enemmän rakenneratkaisussa käytetään puuta, mikä on tarkoitus, si tä enemmän voidaan hyödyntää myös oppilastyötä. Ratkaisun toteuttamisen edellytyksenä on, että ratkaisu on kaavallisesti mahdollinen ja että JEDU si toutuu hankkeeseen. Ratkaisu on taloudellisessa investointitarkastelussa edullisempi kuin se, että laajennettaisiin lukiota nykyiselle paikalleen euroa/m2 x 340 m2

6 = euroa ja kau pungin keskustaan joen eteläpuolelle rakennettaisiin yksi yhteinen, uusi kaksisarjainen (keskimäärin 45 aloittavaa oppilasta joka vuosi) koulu Vuo renkallion, Etelänkylän ja Rahjan nykyisille oppilaille euroa/m2 x 3125 m2 = euroa. Pohjankylän koulusta tulee vuosiluokkien 1-4 oppilaiden koulu syysluku kauden 2017 alkaessa. Pohjankylän koululla on tilat myös esiopetukselle, koululaisten iltapäivä- ja aamupäivätoiminnalle sekä erityisopetukselle. Vuorenkallion koulusta tulee vuosiluokkien 1-2 oppilaiden koulu syysluku kauden 2017 alkaessa. Koululla on tilat myös esiopetukselle. Lisäksi kou lulle perustetaan päivä hoidon yksikkö lähialueen lapselle. Myös musiikkiopiston muskari toiminta on mahdollista sijoittaa Vuorenkallion koululle. Syyslukukauteen 2017 saakka Vuorenkallion koulun esioppilaille ja teknisen työn opetukseen ovat käytössä Etelänkylän koulun tilat. Tekstiilityön ja liikunnan opetustiloina koulu voi hyödyntää Kalajoen ammattiopiston tiloja, jotka ovat vaihtoehtoi sina opetustiloina käytettävissä myös teknisen työn opetukseen. Merenojan koulusta tulee vuosiluokkien 5-9 oppilaiden koulu syyslukukauden 2017 alkaessa. Juuri peruskorjatut tilat pysyvät nykyisellään lisättynä vapautuneilla lukion tiloilla. Vuosiluokkien 7-9 oppilaista koululla opiskelevat kuten nykyisinkin kaikki muut paitsi Raumankarin koulun oppilaat. Merenojan koulun piha-alueen uudistamisen yhteydessä huomioidaan myös 5-6 luokkalaisten oppi laiden tarpeet välituntiliikunnan ja välineistön osalta. Merenojan koulun yhteydessä sijaitsevan kirjaston tilat on mahdollista saada tarvittaessa koulun tai esim. nuorisotoiminnan käyttöön, jos suunniteltu kirjaston siirtyminen tule vaan kauppakeskukseen toteutuu. Kuljetusoppilaiden 1-6 määrä kasvaa ratkaisun Pohjankylän koulu/merenojan koulu myötä 23 oppi laan verran ja kuljetuskustannukset euroa vuodessa. Valmistelussa oleva ratkaisu, jossa kaupungin keskustan alakoulujen hallinnossa toimitaan jatkossa yhden johtajan mallilla otetaan toteutuessaan käyttöön Pohjankylän koulun rehtorin eläköityessä. Tämä alentaa hallintokuluja noin euroa vuodessa. Etelänkylän koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen henkilöstömenot vuonna 2013 olivat yhteensä euroa, vuotuiset (ilman rakennusten poistokustannusta euroa/vuosi) kiinteistönhoito,siivous ja ruokakuljetukset yhteensä euroa. Kustannusvaikutuksena ratkaisulla saavutetaan vuotuisissa opetus palveluiden käyttömenoissa säästöä lukuvuonna noin euroa euroa (yhden opettajan palkkakustannus) + yhdysluokka huojennusten poistuminen euroa = euroa nykyisillä ener gian hinnoilla ja palkkatasolla ja kaupungin ryhmäkokojen ylärajoja koske villa ohjeilla. Vuorenkallion koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen sekä koululaisten ip/ap-toiminnan henkilöstöme not vuonna 2013 olivat yhteensä euroa, vuotuiset (ilman raken nusten poistokustannusta euroa/vuosi) kiinteistönhoito,siivous ja ruokakuljetukset yhteensä euroa. Kustan-

7 nusvaikutukseltaan ratkai su on neutraali, koska koulu jatkaa opetustoiminnassa ja päivähoitotoimin nassa edellyttäen, että esi- ja perusopetukseen 1-2 muodostetaan vuosit tain riittävän suuret opetusryhmät. Mahdollisen uuden alakoulun rakentaminen, sen tarpeellisuus ja sijaintipaikka päätetään, kun kau pungin kehitys asukasmäärän ja lapsiperheiden sijoittumisen osalta on nähtävissä kaupungin keskustan ja Hiekkasärkkien välisen alueen osalta. Tämän alueen kehittyminen asuinalueena edellyttää mittavaa kaupungin maanhankintaa ja kaavoitustyötä. Mehtäkylän koulu jatkaa nykyisellään kolmiopettajaisena kouluna, mikäli 1-6 luokkien oppilasmäärä on vähintään 38 enintään viiden kilometrin etäisyydellä koulusta asuvia oppilaita. Rahjan koulu jatkaa nykyisellään kolmiopettajaisena kouluna, mikäli 1-6 luokkien oppilasmäärä on vähintään 38 enintään viiden kilometrin etäisyydellä koulusta asuvia oppi laita. Hieman pidemmällä tähtäyksellä koulun asemaan vaikuttaa mahdolli nen tarve uuden alakoulun rakentamiseen Himangan taajaman ja kaupun gin keskustaajaman väliselle alueelle. Tämä ratkaisu on riippuvainen siitä, kuinka paljon oppilaita tulee asumaan paitsi Rahjan ja Hiekkasärkkien alu eella, myös Hiekkasärkkien ja kaupungin keskustan välisellä alueella. Oheismateriaalina järjestäjäverkon uudistaminen. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, 1) että lukion siirtymisestä ja sen uusien tilojen rakentamisesta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Ka lajoen ammattiopiston yhteyteen tehdään pe riaatepäätös. Ennen asian lo pullista päättämistä sel vite tään, et tä ratkaisu on mahdollinen kaavallisesti, että JEDU sitoutuu hank keeseen taloudelli sesti ja toiminnallisesti ja että oppilastyön hyö dyntä mi nen on mahdollista, 2) että mikäli lopullinen päätös kohdassa 1. on esityksen mukainen, Pohjankylän koulusta tulee vuosi luokkien 1-4, tarvittaessa myös sivistyslautakunnan niin päättäessä esi opetuksen, oppilaiden koulu syys lu ku kau den 2017 alkaessa, 3) että Pohjankylän koulu peruskorjataan lukion tilojen rakentamisen jälkeen, 4) että Vuorenkallion koulusta tulee vuosiluokkien 1-2 tai 1-4 oppilaiden koulu viimeistään syysluku kauden 2017 alkaessa. Koululla on tilat myös esiopetukselle. Lisäksi kou lulle perustetaan päivähoidon yksikkö 15-20:lle lähialueen lapselle. Myös musiikkiopiston muskaritoiminta on mahdollista sijoittaa Vuorenkallion kou lulle. 5) että mikäli lopullinen päätös kohdassa 1. on esityksen mukainen, Merenojan koulusta tulee vuosiluok kien 5-9 oppilaiden koulu syyslukukauden 2017 alkaessa, että 6) että mahdollisen uuden alakoulun rakentaminen, sen tarpeellisuus ja sijaintipaikka päätetään, kun kaupungin kehitys asukasmäärän ja lapsiperheiden sijoittumisen osalta on nähtävissä kaupungin keskustan ja Hiek ka särkkien välisen alueen osalta. Tämä ratkaisu määrittää osaltaan Vuo ren kallion 1-2, Rahjan ja Etelänky län koulun jatkon

8 7) että kaupungin keskustan alakoulujen hallinnossa valmistellaan Pohjankylän koulun rehtorin viran täyttämisen yhteydessä siirtyminen yh den joh tajan mallin käyttöön, 8) että Kalajoen kaupungin alueella siirrytään yhden oppilaaksiottoalueen malliin syyslukukauden 2015 alusta lukien sivistyslautakunnan valmistelun jälkeen Kaupunginhallitus: Merkittiin, että valtuuston II varapuheenjohtaja Jouko Arvo ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui tä män asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Merkittiin, että sivistysjohtaja Esa Siirilä osallistui tämän asian käsittelyyn klo Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Eija Pahkala esitti, että Vuorenkallion osalta selvite tään viipalekoulun mahdollisuutta. Puheenjohtaja totesi, että Eija Pahkalan esitystä ei kannatettu. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää esityksestä sivistyslautakunnan lausunnon." Sivistystoimenjohtaja: Pyydettynä lausuntonaan sivistyslautakunta päättää esittää kaupunginhallituk sel le ja edelleen valtuustolle, 1) että lukion siirtymisestä ja sen uusien tilojen rakentamisesta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Ka lajoen ammattiopiston yhteyteen tehdään pe riaatepäätös. Ennen asian lo pullista päättämistä sel vite tään, et tä ratkaisu on mahdollinen kaavallisesti, että JEDU sitoutuu hank keeseen taloudelli sesti ja toiminnallisesti ja että oppilastyön hyö dyntä mi nen on mahdollista, 2) että mikäli lopullinen päätös kohdassa 1. on esityksen mukainen, Pohjankylän koulusta tulee vuosi luokkien 1-4, tarvittaessa myös sivistyslautakunnan niin päättäessä esi opetuksen, oppilaiden koulu syys lu ku kau den 2017 alkaessa, 3) että Pohjankylän koulu peruskorjataan lukion tilojen rakentamisen jälkeen, 4) että Vuorenkallion koulusta tulee vuosiluokkien 1-2 tai 1-4 oppilaiden koulu viimeistään syysluku kauden 2017 alkaessa. Koululla on tilat myös esiopetukselle. Lisäksi kou lulle perustetaan päivähoidon yksikkö 15-20:lle lähialueen lapselle. Myös musiikkiopiston muskaritoiminta on mahdollista sijoittaa Vuorenkallion kou lulle. 5) että mikäli lopullinen päätös kohdassa 1. on esityksen mukainen, Merenojan koulusta tulee vuosiluok kien 5-9 oppilaiden koulu syyslukukauden 2017 alkaessa, että 6) että mahdollisen uuden alakoulun rakentaminen, sen tarpeellisuus ja sijaintipaikka päätetään, kun kaupungin kehitys asukasmäärän ja

9 lapsiperheiden sijoittumisen osalta on nähtävissä kaupungin keskustan ja Hiek ka särkkien välisen alueen osalta. Tämä ratkaisu määrittää osaltaan Vuo ren kallion 1-2, Rahjan ja Etelänky län koulun jatkon 7) että kaupungin keskustan alakoulujen hallinnossa valmistellaan Pohjankylän koulun rehtorin viran täyttämisen yhteydessä siirtyminen yh den joh tajan mallin käyttöön, 8) että Kalajoen kaupungin alueella siirrytään yhden oppilaaksiottoalueen malliin syyslukukauden 2015 alusta lukien sivistyslautakunnan valmistelun jälkeen. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Juha Nivala esitti sivistystoimenjohtajan päätösesityksestä poiketen, että sivistyslautakunta antaa pyydettynä lau suntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle seuraavan lausunnon: "Lautakunta on kahden edellisen vuoden aikana useamman kerran todennut Vuorenkallion koulun lisätilojen tarpeen ja esittänyt mm. siirrettävien lisätilojen vuokraamista tai ostoa. Lautakunta on edelleen sitä mieltä, että Vuorenkalliolla säilytetään koulu. Esitetyssä mallissa oppilaan sosiaalinen ympäristö vaihtuisi seitsemän ensimmäisen kouluvuoden aikana useita kertoja. Lautakunta näkee oppilaan kannalta huonona rakentaa oppilaan opinpolku kovin katkonaiseksi. Lautakunta näkee Jedun ja lukion yhteistyön lisäämisen tärkeänä, kampuksenkin sinällään tarpeellisena ja toisen asteen turvaamisen Kalajoella tärkeänä. Sen ei kuitenkaan tulisi heijastua alakoululaisten opinpolun yhtenäisyyteen." Sivistyslautakunnan jäsen Ossi Rautakoski kannatti esitystä, joten lautakunta äänesti asiasta. Suoritetussa äänestyksessä sivistystoimenjohtajan esitys sai 2 ääntä ja Juha Nivalan esitys sai 5 ääntä, joten sivistyslautakunta päätti pyydettynä lausuntonaan esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että lautakunta on kahden edellisen vuoden aikana useam man ker ran to den nut Vuorenkallion koulun lisätilojen tarpeen ja esit tänyt mm. siir ret tä vien li sätilojen vuokraamista tai ostoa. Lautakunta on edelleen sitä miel tä, että Vuorenkalliolla säilytetään koulu. Esitetyssä mal lissa oppi laan sosi aalinen ympäristö vaihtuisi seitsemän ensimmäisen kou luvuoden aika na useita kertoja. Lautakunta näkee oppilaan kannalta huo nona ra ken taa op pilaan opinpolku kovin katkonaiseksi. Lautakunta näkee Jedun ja lukion yhteistyön lisäämisen tärkeänä, kam puksenkin sinällään tarpeellisena ja toisen asteen turvaamisen Kalajoella tärkeänä. Sen ei kuitenkaan tulisi heijastua alakoululaisten opinpolun yhtenäisyyteen. Sivistyslautakunnan jäsen Tiina-Sisko Alho jätti asiaan eriävän mielipiteen, että sivistystoimenjohtajan päätösesitys olisi pitänyt hyväksyä kokonaisuudessaan.

10