KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Aika klo 18:00-23:12 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 106 Hannila-Mätäsmaan asemakaavan muutos ja laajennus Kalajoen kaupungin lausunto Muuraiskankaan Peruna -yhtymän valitukseen koskien valtuuston päätöstä Lestijokivarren osayleiskaavan hyväksymisestä 108 Kaupungin kiinteistöjen myynti Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Himangan alueella 110 Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Raution alueella 111 Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen keskustan alueella 112 Kaupungin taloustilanne Avoimia työpaikkoja ja sijaisuuksia koskevan täyttömenettelyn periaatteet 114 Avustushakemukset 2014 kaupunginhallitukselle Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä koskien Aurinkohiekkojen loma-asuntotonttien tarjouksia 116 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Maa-alueen vuokraaminen LED mainostaululle Kosila Digimedia / Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj 118 Maanvuokrasopimus Wesain Oy Maanvuokrasopimus Rakennusliike Somero Oy Määräalan ostaminen kiinteistöstä Tervatori 27:6, Esa Tanska Omavelkaisen takauksen myöntäminen / Kiinteistö Oy Kasarmintien Päiväkoti 122 Erkki Leikaksen kuntalaisaloite koirakuriin liittyen Eron myöntäminen Sami Hänniselle kaupunginhallituksen jäsenyydestä ja varapuhenjohtajuudesta ja kaupunginhallituksen täydentäminen 124 Lausuntopyyntö Maanmittauslaitoksen palvelupisteitä koskevasta suunnitelmasta 125 Tiedoksi saatettavat viranhaltijapäätökset

2 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Tiedoksi saatettavat asiat Meriluontokeskuksen vuokrasopimusmuutokset 294

3 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ OSALLISTUJAT Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Myllylä Raili puheenjohtaja Alho Sirkka jäsen Hihnala Tarmo jäsen Niemelä Kullervo jäsen Pahkala Eija jäsen Tuliniemi Juha jäsen Ojala Tapani varajäsen Saari Vuokko varajäsen kello Puusaari Alpo varajäsen Märsylä Pekka valt.pj Heikkilä Miika valt. I vpj kello Arvo Jouko valt. II vpj Tilus Riitta A. valt. III vpj Puoskari Jukka kaupunginjohtaja Juvonen Otso kaupunginsihteeri Paakki Aleksiina kaavoituspäällikkö kello Siirilä Esa sivistysjohtaja kello Mäki-Leppilampi Anne perusturvajohtaja kello Yliparkas Juhani talousjohtaja kello Tuorila Teuvo rehtori kello Nivala Juha sivistyslautakunnan pj kello Kaattari Laura sivistysltk jäsen kello Tolonen Juhani sivistysltk jäsen kello Salmela Eeva sivistysltk jäsen kello Alajoki Sari sivistysltk jäsen kello Rautakoski Ossi sivistysltk jäsen kello Alho Tiina-Sisko sivistysltk jäsen kello Tuliniemi Jenni sivistysltk jäsen kello POISSA Hänninen Sami varapj Saari Hanna jäsen Untinen Jorma jäsen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KÄSITELLYT ASIAT ALLEKIRJOITUKSET Raili Myllylä Puheenjohtaja Otso Juvonen Pöytäkirjanpitäjä

4 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sirkka Alho ja Tarmo Hihnala, pykälän 121 Juha Tuliniemi Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Kalajoki Allekirjoitukset Sirkka Alho Tarmo Hihnala Juha Tuliniemi 121 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Arkistosihteeri Raija Aho

5 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Kaupunginhallitus Hannila-Mätäsmaan asemakaavan muutos ja laajennus 278/ /2013 Khall (Valmistelija: kaavoituspäällikkö) Hannila-Mätäsmaa- kaavahanke on kaavoituskatsauksessa 2013 esitetty al ka vak si vuo den 2013 lopussa. Kalajoen kaupungilla ei ole tällä hetkellä yh tään myytä vää rivitalotont tia. Tämän vuoksi ja maanhankintaneuvottelujen edis tyttyä on käynnistetty Han ni la-mä täs maa- alu een kaa voit ta minen Kala joen kes kus tassa. Tavoit teena rivitalotonttien osoittamisen lisäksi on osoittaa pientalotontteja tonttivarannon monipuolisuuden vuoksi. Tämän lisäksi on tutkittu mah dolli suuk sia osoit taa se niori asu mis ta kes kus ta-alu eelle. Kaa valla osoi te taan tavoitteellisesti myös kevyen lii ken teen yh teyk siä alueil ta toi sil le. Kaava-alueen pinta-ala on 35 ha. Asemakaava-alue on osittain jo rakentunut. Osalla rakentumattomia alueita on asemakaava, joka ei ole toteutunut. Toteutumattomuuteen on syynä yksityisen maanomistuksen lisäksi tavoitteellinen asemakaava. Toteutumattomat alueet ovat pääosin viljelyskäytöllä olevaa peltoa.kaava-alueella on viisi toteutumatonta asemakaavoitettua erillispientalotonttia, yksi to teutumaton rivitalotontti ja viisi toteutumatonta kerrostalotonttia. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty 21 uutta pientalotonttia ja 13 uutta rivitalotonttia. Ajantasa-asemakaavaan verrattuna yksi kerrostalotontti ja kaksi yleisten rakennusten tonttia poistuvat. Asuinliikerakennusten tonttien lukumäärä säilyy samana. Kerrostalotontit si joit tu vat Hannilan alueen sijaan Han ni lan ete lä puo lel le. Esi mer kik si se niori pal velu asumista (palvelurakennusten korttelialue) mahdollistetaan Han ni lan tien ja Mehtä ky län tien var res sa se kä päiväkotitonttia laajennetaan (julkisen palvelurakentamisen korttelialue). Ole vien ra ken ta mat to mien tont tien osal ta on tar kis tettu tont tija kort te lira joja, ker ros lu kuja ja ra ken nusoi keut ta. Li säksi on tehty kaa vatek nisiä tar kistuk sia. Oheismateriaalina on osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaava kartta ja kaavaselostus. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää saattaa Hannila-Mätäs maan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireille asettamalla osal listumis- ja arviointisuunnitelman sekä laa ti misvai heen aineiston näh tä vil le MRL:n 62 :n ja MRA :n 30 :n mukaisesti. Kaavaluonnoksesta pyyde tään lau sunnot osallistu mis- ja ar viointi suun nitel massa maini tuilta vi ran omaista hoil ta. Nähtäville asetet tavaa ai neistoa voi daan vie lä työstää ja tar kentaa en nen nähtäville asetta mista. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki osallistui tämän asian käsittelyyn klo

6 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Kaupunginhallitus Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. ElMaTmk Valmistelija: kaavasuunnittelija Hannila-Mätäsmaan kaavaluonnos on ollut nähtävillä Nähtävilläolon aikana saatiin neljä lausuntoa ja kahdeksan mielipidettä. Nähtävilläolon jälkeen saatiin vielä yksi lausunto. Palautteen pääasiallinen sisältö koski asumisen sijoittumista liian lähelle maataloutta, kau ko läm pöver kon toi min ta-alu een tar kis ta mista ja kaavamääräyksiin si sälly tettävää vel volli suutta liittyä kau ko läm pö verk koon, asumisen väljyyttä, tont tien rajoja, kaa va merkintöjä ja liittymämerkintöjä. Oheismateriaalina pa laute ja kaa va luon noskartta. Kaavasuunnittelija: Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta linjaa vastineiden laatimista. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta: Kaavaehdotuksesta saatujen vastineiden johdosta käynnistetään maanvaihtoihin liittyvät neuvottelut Mätäsmaan alueella. Kaava-alueen rajausta tarkennetaan maanvaihtoneuvottelujen tuloksen perusteella. Marko Raiman poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi. ElMaTmk Valmistelija: Kaavasuunnittelija Hannila-Mätäsmaan asemakaavaluonnoksesta saadun T. Lankilan muistutuksen joh dos ta on käyty useampia neuvotteluja maanvaihdosta. Esi tys listan val mis tues sa neu vottelut ovat vie lä kesken. Asia esitellään ko kouk sessa. Kaavasuunnittelija: Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta linjaa vastineiden sisältöä. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta: Asemakaavan ulkopuolelle jätetään Rahkolan Maunon maanomistukseen rajautuva peltoalue ja kolmensadan metrin suoja-alue Lankilan Timon ympäristöluvan saaneeseen uudisnavettahankkeeseen. Esteellisenä kokouksesta poistui Marko Raiman. Khall 106 Valmistelija: kaavasuunnittelija

7 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Kaupunginhallitus Hannila-Mätäsmaan kaavaluonnoksesta saatuihin muistutuksiin ja mielipiteisiin on laadittu vastineet Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan esityksen mukaisesti. Oheismateriaalina Hannila-Mätäsmaan kaa va luon nok sen palau te ja vas ti neet se kä kaavaluonnoskartta. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee palautteen tiedoksi ja hyväksyy vastineet. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki osallistui tämän asian käsittelyyn kello Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

8 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kalajoen kaupungin lausunto Muuraiskankaan Peruna -yhtymän valitukseen koskien valtuuston päätöstä Lestijokivarren osayleiskaavan hyväksymisestä 64/ /2010 Khall 107 (Valmistelija: kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki) Oulun hallinto-oikeus on lähetteellään pyytänyt Kalajoen kaupungin lausuntoa Muuraiskankaan Peruna -yhtymän va li tuk sen joh dosta. Valituksessa haetaan muutosta valtuuston päätökseen , jossa val tuus to on hy väk sy nyt Lestijokivarren osayleiskaavan. Lausunto ja sen liitteet on palautettava viimeistään Oulun hallinto-oikeudelle. Läheteasiakirjat on samalla palautettava. Muuraiskankaan Peruna -yhtymä vaatii valituksessaan kuntalain 365/95 90 :n ja 92 :n ja maankäyttö- ja rakennuslain 132/ :n perus teella ja hallintolainkäyttölakiin ja hallintolakiin viitaten, että Oulun hallinto-oikeus kumoaa Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksen koskien Lestijokivarren osayleiskaavan hyväksymistä. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätöksen tehnyt viranomainen eli valtuusto on ylittänyt kaavaprosessin eri vaiheissa toimivaltansa ja päätös on muutoinkin lain vastainen, kuten valituksessa on perusteltu. Esityslistan oheismateriaalina on Muuraiskankaan Peruna -yhtymän vali tus Oulun hallin to-oikeudelle. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus antaa Oulun hallinto-oikeuden lä hetteeseen liitteenä olevan lausunnon. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että valtuuston III varapuheenjohtaja Riitta A. Tilus ja kaupunginhallituksen varajäsen Alpo Puusaari ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat tämän asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki osallistui tämän asian käsittelyyn kello Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Lausunto liitteineen HO:lle koskien Lestijoen osayleiskaavan valitusta, kh

9 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupungin kiinteistöjen myynti / /2013 TekLtk (Valmistelija: tekninen johtaja Marko Raiman) Kalajoen kaupunki on viime vuosina pyrkinyt myymään tuottamattomat tai kaupungin omasta käytöstä poistetut kiinteistöt. Vuoden 2010 aikana myytiin Kurikkalan, Pitkäsen, Tavastin, Tyngän ja Käännänkylän käytöstä poistetut entiset koulukiinteistöt. Vasankarin käytöstä poistettu koulukiinteistö ja Haaralan kiinteistö myytiin 2011, samoin myytiin entisen Himangan puolelta Pöntiön entinen koulukiinteistö, As. Oy Pikkupatteri ja As Oy:n Kärmekallion osakehuoneistot. Tekniset palvelut ovat yhdessä taloushallinnon kanssa selvittäneet ne kiinteistöt joista kaupunki voisi luopua. Selvitys osoittaa, että osalla kiinteistöistä käyttökulut ovat huomattavasti suuremmat kuin saatu vuokratulo ja osalla kiinteistöjä on edessä mittavat korjaukset. Lisäksi kyseisten kiinteistöjen omistuksella ei nähty olevan lisäarvoa kaupungille eikä kyseisille kiinteistöille. Tehtyjen selvityksien ja laskelmien perusteella kaupunki voisi luopua seuraavista oheismateriaalin mukaisista kiinteistöistä. Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että oheismateriaalin mukaisista kiinteistöistä voidaan luopua ja ne laitetaan myyntiin. Tekninen lautakunta: Asia päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen Puheenjohtaja Mikko Rahja poistu kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ai kana klo 21:20, jonka jälkeen puheenjohtajana toimi Hanna Halmeenpää. TekLtk Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen val tuustolle, että oheismateriaalin mukaisista kiinteistöistä voidaan luo pua ja ne laitetaan myyntiin. Tekninen lautakunta: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti hyväksyä yk simie lisesti Sari Hihnallan esit tä män ja Aulis Vuotilan kan natta man esityksen. Toiminnasta poistettujen koulujen osalta neuvotellaan kyläyhdistysten

10 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus TekLtk kanssa, olisiko niillä mahdollisuutta ottaa kiinteistöt omistukseensa. Samalla selvitetään kiinteistöjen todellinen käyttö ja mahdollisuudet käyttökulujen leikkaamiseen. Neuvottelut käydään tammi-helmikuussa 2014, jonka jälkeen kiinteistöjen myynnistä päätetään uudelleen. Muilta osin lautakunta hyväksyi päätösesityksen. (Valmistelija: talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo) Helmikuun aikana käytiin kyläyhdistysten ja teknisten palveluiden edustajien (talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo ja toimitilasihteeri Paavo Tossavainen) välillä neuvottelut, jossa selvitettiin kyläyhdistysten mahdollisuudet ottaa toiminnasta poistetut koulut omistukseensa. Sa mal la sel vi tettiin ky lä yh dis tysten edus tajil ta kiin teis tö jen to delli nen käyt tö. Oheismateriaalina on muistiot käy dyistä neuvotteluista. Yhteen vetona voidaa to de ta etteivät kyläyhdistykset ota toiminnasta poistettuja kouluja omistuk seen sa. Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen val tuustolle, että oheismateriaalin mukaisista lakkautetuista kouluista voidaan luopua ja ne laitetaan myyntiin. Tekninen lautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi lautakunta esittää, että koulukiinteistöt pyritään ensisijaisesti myymään sel lai seen käyt töön, jo ka mahdollistaa tiloissa myös kylätoimintaa. Khall 108 (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Esityslistan oheismateriaalina ovat muistiot käydyistä neuvotteluista. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, 1) että hyväksytään teknisen lautakunnan esitys, että oheismateriaa lin mukaisista kiinteistöistä luovutaan ja ne laitetaan myyn tiin. Koulukiinteistöt py ri tään ensisijaisesti myymään sellaiseen käyt töön, joka mah dollis taa tiloissa myös kylätoimintaa. Kaupunginhallitus: Asia jätettiin pöydälle.

11 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Himangan alueella 256/ /2013 Khall 109 (Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä) Yleistä Opetuspalvelujen rakennetta kuvataan useimmiten kouluverkkona. Se on ollut ja tulee olemaan jatkuvasti ajassa kehittyvä ja muuttuva Suomenkin kunnissa ja kaupungeissa. Niin on ollut Kalajoellakin siitä alkaen, kun ensimmäinen vain pojille tarkoitettu kansakoulu kaupungissa aloitti. Muutokseen johtavia syitä ja tekijöitä on eri aikoina ollut erilaisia. Sen sijaan päätöksentekijöiden tavoitteet ja tarkoitukset ovat olleet eri aikoina hyvinkin samanlaisia. On pyritty ja pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opetus resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Edellisen kerran Kalajoen ja Himangan kaupunginvaltuustot tekivät kouluverkkoa kos ke via pää töksiä noin kymmenen vuotta sitten. Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtumassa olevat merkittävät valtakunnalliset muutokset, kaupungin talouden kestävyyden turvaaminen sekä tavoite varmistaa tulevina vuosina laadukas ja korkeatasoinen opetus ja vetovoimainen koulutustarjonta ovat nostaneet esiin selkeän tarpeen tarkastella näiden palvelujen järjestämisen rakennetta jälleen myös Kalajoen kaupungissa. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Uudistusprosessi etenee siten, että uusi opetussuunnitelma otetaan kouluissa käyttöön viimeistään Opetushallitus on julkaisut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen Valmiina uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on Tämän jälkeen valmistellaan paikalliset opetussuunnitelmat syksyyn 2016 mennessä. Uudistuksen yhteydessä myös esiopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistuu ja vapaaehtoisuudesta ollaan siirtymässä pois. Esi opetuksen perustavoittee na tulee säilymään lap sen kehityksen ja op pi misedellytyksien tukeminen yhdessä ko tien ja huoltajien kanssa se kä hä nen sosi aa listen taitojen ja ter veen itse tun non vahvistaminen eli valmentaminen koulun aloittamiseen. Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden myös alakouluikäisille oppilaille opiskella enemmän taito-, taide- tai kieliopintoja tai muita oppiaineita omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ruotsin kielen opetus alkaa kuudennella vuosiluokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntäminen korostuu opetuksessa ja tärkeänä opettajien täydennyskoulutusteemana sekä koulujen resursoinnissa huomioitavana kokonaisuute na. Kaupungin on huolehdittava varustetaso ajanmukaiseksi

12 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus ja varmistet tava opetushenkilöstön osaaminen sekä tarvittava tekninen tuki viimeis tään vuoteen 2016 mennessä. Näiden opetuksen sisältöön ja tavoitteisiin vaikuttavien muutosten lisäksi valtiovalta on julkisen talouden kestävyysvajeen voimakkaan kasvun vuoksi supistanut merkittävästi ja on supistamassa esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön (esim. kansalaisopistot) suunnattua valtion rahoitusta. Perusopetuksen valtionosuus on pudonnut lähes 60 %:sta Kalajoellakin alle 30 %:iin ja lukio-opetuksessa 40 %:iin. Li säk si on muu tet tu toi sen asteen koulutuksen järjestäjien saaman rahoituk sen ehto ja niin, että siihen vaikuttavat oppilaitoksen opiskelijamäärän ohel la opiske li joiden työl listyminen ja jatko-opintoihin pääseminen sekä opiske li joiden opintosuoritukset. Koulutuksen järjestäjälle yllä kuvatut muutokset opintojen rakenteessa, toteutuksessa ja rahoituksessa asettavat monia haasteita oppimisympäristöjen, koulutuksen laadun ja henkilöstön osaamisen, talouden tasapainon sekä oppilaitosten yhteistyön ja vetovoimaisuuden osalta. Niukkenevien resurssien ja korkeatasoisen opetuksen yhteensovittaminen Koulujen ja opetusryhmien on oltava riittävän kokoisia, jotta opetus- ja kasvatustoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Oppilaiden lukumäärän suhde verrattuna opettajien, avustajien, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan ohjaajien ja muun koulun henkilöstön määrään tulee olla taloudellisesti kestävä. Opetustilojen kuten kaupungin kaikkien tilojen on oltava tehokkaassa käytössä yli hallintorajojen. Ajankohtaiseksi opetuspalvelujen järjestämisen kokonaisrakennetta kos kevan päätöksenteon tekee Kalajoen kaupungissa myös se, että useita kouluja on tilojen korjauksen tai lisärakentamisen tarpeessa. Viime vuosi na tällaista tarvetta on havaittu ja tuotu esiin Vuorenkallion, Rahjan, Rau mankarin, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun sekä Raution kylän ja Kala joen lukion osalta. Kaupungin keskustan alueella kaikki nämä kunnostusta tai lisärakentamista vaativat koulut ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan. Toisaalta näiden tarpeiden ohella huomioitavana on uusi koulurakennus Tyngällä, joka on vajaakäytössä oppilasmäärällä mitattuna. Opetuksen tilakustannusten hallitsemiseksi on opetustiloja käytettävä tehokkaasti ja joustavasti. Tämän varmistamiseksi valmistellaan toimintatapa, jossa koko kaupungin alue muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Kaupunginvaltuusto päättää, missä Kalajoen koulut sijaitsevat ja jatkossa sivistyslautakunta päättää toimintamallin valmistelun jälkeen, millä tavoin oppilaat sijoittuvat kouluihin. Hajautettu aluekouluratkaisu koko kaupungin opetuspalvelujen tasapainoi sen kehittämisen runkona

13 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Opetuspalveluihin liittyvät rakenteelliset ratkaisut koskettavat varsinkin kaupungin keskustan ulkopuolella asuvia kaupunkilaisia. Kalajoen kaupunki on osallistunut vuosittain aktiivisesti kylien kehittämiseen mm. Leader -toimintaa rahoittamalla ja kehittämisavustuksin. Kylien elinvoimaisuuden turvaamiseen on kehitettävä myös uusia toimintatapoja ja työhön on osoitettava riittävästi resursseja ja muuta tukea. Maaseutupalveluiden toimesta kehitetyn Kyläkoordinaattori -hankkeen toimintaa on tuettava niin, että sen tarjoamat mahdollisuudet kylätoiminnan aktivointiin ja eri toimijatahojen verkottumiseen ovat mahdollisimman laajasti käytössä Kalajoen kylissä. Nyt esillä olevassa esityksessä opetuspalvelujen uudelleenjärjestelystä keskeisenä arvovalintana on hajautettu, koko kaupungin alueen kattava, useiden perusopetusta ja tarvittaessa esiopetusta tarjoavien elinvoimaisten koulujen verkosto. Perusopetuksen tarjonnan rungon muodostavat Kalajoen keskustaajaman, Himangan, Raution ja Tyngän aluekoulut. Ratkaisussa on huomioitu myös kaupungin kaavallinen suunnittelu ja sen mahdollisuudet, mikä määrittää asuinalueiden kehittymistä kaupungin eri osissa sekä talousalueen mahdollisten suurhankkeiden ja elinkeinoelä män kehittymisen vai ku tukset kau pungin asukasmäärään ja kou lujen op pi lasmää riin. Vaikutukset henkilöstöön Toistaiseksi Kalajoen kaupungin palvelukseen palkattujen opettajien, avustajien ja ohjaajien työsuhteiden jatkumiseen esitetty ratkaisu ei vaikuta. Eläköitymisiä ja muita mahdollisuuksia hyödynnetään niin, että lakkaavien koulujen henkilöstö voi jatkaa työskentelyä muilla kouluilla. Uusien henkilöiden rekrytoinnin sijaan opetus- ja muita tehtäviä tarjotaan ensin heille. Kaupungin YT-toimikunnassa käydyssä keskustelussa suhtauduttiin myönteisesti esillä olevaan rakenneratkaisuun ja todettiin sen turvaa van henkilöstön asemaa. Asian valmistelun vaiheet Kaupunginjohtaja nimesi asiaa valmistelemaan alan viranhaltijoista koostuneen työryhmän ja tämän ryhmän raportti "Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi" valmistui Raportissa esitettiin kokonaisratkaisu ja sen perusteena olevat laskelmat esi-, perus- ja lukio-opetuksen järjestämisen rakenteeksi Kalajoen kaupungissa. Raportin valmistuttua ehdotuksesta käytiin kaupungissa monipuolista keskustelua eri foorumeilla. Kaupunginhallitus linjasi prosessin seuraavia vaiheita kokouksessaan ja päätti opetuspalvelujen rakenteen uudistamisprosessin etenemisestä ja menettelytavoista. Kokouksessaan kaupunginhallitus päätti kuulemisista ja niiden perustana olevan esityksen tarkemman sisällön.

14 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Asiaa käsiteltiin seuraavan kerran kaupunginvaltuuston iltakoulussa , jonka jälkeen suoritettiin kuulemiset avoimina yleisötilaisuuksina Raumankarin , Merenojan ja Raution koululla ja pyydettiin kaikkien koulujen johtokuntien ja OAJ:n Kalajoen paikallisyhdistyksen lausunnot asiassa. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin kaupunginvaltuuston iltakoulussa ja sivistyslautakunnan kokouksessa OAJ:n paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa käytiin neuvottelut asiasta ja YT-toimikunnassa Kaupunginhallitus käsitteli asiaa seuraavan kerran ja päätti, että asiassa käydään lisäneuvottelut Pahkalan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa , Raution ja Pöllän koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa sekä keskustaajaman osalta yhteinen neuvottelun Vuorenkallion koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Etelänkylän koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Rahjan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan, Merenojan koulun rehtorin ja Pohjankylän koulun rehtorin kanssa Kaupunginvaltuuston iltakoulussa asiaa käsiteltiin ja kaupunginhallituksessa , jolloin kaupunginhallitus päätti, että selvitetään siirtymistä koko kaupungin käsittävään yhteen oppilaaksiottoalueeseen sekä keskustan alueella (Pohjankylä, Etelänkylä, Vuorenkallio) yhden johtajan/rehtorin -malliin nykyisen kolmen johtajan mallin sijaan. Sivistystoimenjohtaja: Kuulemisten, käsittelyjen ja neuvottelujen jälkeen esi tän, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle päätettäväksi Ka lajoen kaupungin opetuspalvelujen rakenteen uudistamisen osalta kos kien Kala joen Himangan aluetta seu raavan ratkaisun: Himangan alue Kaupungin eteläisessä osassa on yksi koulu, Pahkalan koulusta 10 kilometrin päässä sijaitseva Raumankarin yhtenäiskoulu. Pahkalan koulun oppilaat siirtyvät Raumankarin koulun oppilaiksi syyslukukauden 2014 alkaessa. Pahkalan koulun oppilaista valtaosa on jo nykyisin koulukuljetuksen piirissä. Koulun 37:stä vuosiluokkien 0-6 oppilaasta 13 oppilasta ei ole koulukuljetuksen piirissä. 0-2 lk kymmenen oppilasta asuu yli 3 km päässä koulusta ja yksi oppilas on oikeutettu kuljetukseen koulu liidun kriteerien perusteella, 3-6 lk 9 oppilasta asuu yli viiden kilomet rin päässä koulusta ja 4 oppilasta on oikeutettu kuljetukseen koululii dun kriteeristön perusteella koulumatkan vaarallisuuden vuoksi. Koulukuljetuksen piirissä olevien Pahkalan koulun vuosiluokkien 1-6 oppilaiden määrä lisääntyy ratkaisussa keskimäärin 9 oppilasta/vuosi vuosina Oppilaiden koulumatkaan käyttämä aika pysyy myös kohtuul-

15 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus lisena. Kauimmaisten oppilaiden (Kaalikoskentien liittymäpysäkki) matka-aika on pisimmillään 30 min. Kuljetuskustannukset eivät kasva nykyisestä euros ta/vuosi, koska koulukuljetuksissa käytetään nykyistä enemmän bussi- ja taksibussikuljetuksia. Arvion mukaan koko Himangan alueen vuosiluokkien 1-6 oppilaiden koulukuljetuksista aiheutuvat kustannukset tulevat alene maan seuraavan viiden vuoden aikana nykyisestä noin euros ta/vuosi noin euroon/vuosi. Pahkalan koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen sekä koululaisten ip/ap-toiminnan henkilöstömenot vuonna 2013 olivat yhteensä euroa, vuotuiset (ilman rakennusten poistokustannusta euroa/vuosi) kiinteistönhoito,siivous ja ruokakuljetukset yhteensä euroa. Kustannusvaikutuksena ratkaisulla saavutetaan vuotuisissa opetuspalveluiden käyttömenoissa säästöä noin euroa, koska oppilaiden siirtyminen Raumankarin koululle ei aiheuta henkilöstömenojen lisäystä siellä. Käytäntönä on ollut, että kaupunki on pyrkinyt löytämään koulukäytöstä poistuneille kiinteistöille uusia käyttötarkoituksia ja omistajia. Pahkalan koulun uusia käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä kylän edustajien ja kaupungin kesken. Kiinteistölle tai sen osalle on tarvetta esim. asuk kaiden harrastustoiminnan ja eri tahojen leirien yms. sijaintipaikkana jatkossakin. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, 1) että valtuusto päättää lakkauttaa Pahkalan koulun syyslukukauden 2014 alusta alkaen ja 2) että Pahkalan koulun uusia käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä ky län edustajien kanssa tavoitteena tilojen hyödyntäminen asukkai den harrastustoimintaan ja muuhun toimintaan Kaupunginhallitus: Kokous keskeytettiin klo väliseksi ajaksi. Kaupunginhallitus piti kokoustauon aikana ilta koulun opetuspalveluiden rakenteen uudistamisesta yhdessä sivistyslau takunnan jäsenten, valmis telijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Talousjohtaja Juhani Yliparkas esitteli kaupun gin muistion ( ) kaupungin taloustilanteesta. Merkittiin, että kokoustauon aikana valtuuston I varapuheen johtaja Miika Heikkilä poistui klo ja kaupunginhallituksen varajäsen Vuokko Saari poistui klo

16 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kokous jatkui klo Merkittiin, että valtuuston II varapuheenjohtaja Jouko Arvo ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui tämän asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Merkittiin, että sivistysjohtaja Esa Siirilä osallistui tämän asian käsittelyyn klo Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Eija Pahkala esitti, että Pahkalan koulu jatkaa 2018 asti ja jos oppilasmää rä laskee alle 35 oppilaan koulu lakkaa. Puheenjohtaja totesi, että Eija Pahkalan esitystä ei ole kannatettu. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää esityksestä sivistyslautakunnan lausunnon.

17 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Raution alueella 256/ /2013 Khall 110 (Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä) Yleistä Opetuspalvelujen rakennetta kuvataan useimmiten kouluverkkona. Se on ollut ja tulee olemaan jatkuvasti ajassa kehittyvä ja muuttuva Suomenkin kunnissa ja kaupungeissa. Niin on ollut Kalajoellakin siitä alkaen, kun ensimmäinen vain pojille tarkoitettu kansakoulu kaupungissa aloitti. Muutokseen johtavia syitä ja tekijöitä on eri aikoina ollut erilaisia. Sen sijaan päätöksentekijöiden tavoitteet ja tarkoitukset ovat olleet eri aikoina hyvinkin samanlaisia. On pyritty ja pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opetus resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Edellisen kerran Kalajoen ja Himangan kaupunginvaltuustot tekivät kouluverkkoa koskevia päätöksiä noin kymmenen vuotta sitten. Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtumassa olevat merkittävät valtakunnalliset muutokset, kaupungin talouden kestävyyden turvaaminen sekä tavoite varmistaa tulevina vuosina laadukas ja korkeatasoinen opetus ja vetovoimainen koulutustarjonta ovat nostaneet esiin selkeän tarpeen tarkastella näiden palvelujen järjestämisen rakennetta jälleen myös Kalajoen kaupungissa. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Uudistusprosessi etenee siten, että uusi opetussuunnitelma otetaan kouluissa käyttöön viimeistään Opetushallitus on julkaisut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen Valmiina uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on Tämän jälkeen valmistellaan paikalliset opetussuunnitelmat syksyyn 2016 mennessä. Uudistuksen yhteydessä myös esiopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistuu ja vapaaehtoisuudesta ollaan siirtymässä pois. Esi opetuksen perustavoittee na tulee säilymään lapsen kehityksen ja oppimisedellytyksien tukeminen yhdessä kotien ja huoltajien kanssa sekä hänen sosiaalisten taitojen ja ter veen itsetunnon vahvistaminen eli valmentaminen koulun aloittamiseen. Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden myös alakouluikäisille oppilaille opiskella enemmän taito-, taide- tai kieliopintoja tai muita oppiaineita omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ruotsin kielen opetus alkaa kuudennella vuosiluokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntäminen korostuu opetuksessa ja tärkeänä opettajien täydennyskoulutusteemana sekä koulujen resursoinnissa huomioitavana kokonaisuute na. Kaupungin on huolehdittava varustetaso ajanmukaiseksi

18 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus ja varmistet tava opetushenkilöstön osaaminen sekä tarvittava tekninen tuki viimeis tään vuoteen 2016 mennessä. Näiden opetuksen sisältöön ja tavoitteisiin vaikuttavien muutosten lisäksi valtiovalta on julkisen talouden kestävyysvajeen voimakkaan kasvun vuoksi supistanut merkittävästi ja on supistamassa esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön (esim. kansalaisopistot) suunnattua valtion rahoitusta. Perusopetuksen valtionosuus on pudonnut lähes 60 %:sta Kalajoellakin alle 30 %:iin ja lukio-opetuksessa 40 %:iin. Lisäksi on muutettu toisen asteen koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ehtoja niin, että siihen vaikuttavat oppilaitoksen opiskelijamäärän ohella opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin pääseminen sekä opiskelijoiden opintosuoritukset. Koulutuksen järjestäjälle yllä kuvatut muutokset opintojen rakenteessa, toteutuksessa ja rahoituksessa asettavat monia haasteita oppimisympäristöjen, koulutuksen laadun ja henkilöstön osaamisen, talouden tasapainon sekä oppilaitosten yhteistyön ja vetovoimaisuuden osalta. Niukkenevien resurssien ja korkeatasoisen opetuksen yhteensovittaminen Koulujen ja opetusryhmien on oltava riittävän kokoisia, jotta opetus- ja kasvatustoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Oppilaiden lukumäärän suhde verrattuna opettajien, avustajien, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan ohjaajien ja muun koulun henkilöstön määrään tulee olla taloudellisesti kestävä. Opetustilojen kuten kaupungin kaikkien tilojen on oltava tehokkaassa käytössä yli hallintorajojen. Ajankohtaiseksi opetuspalvelujen järjestämisen kokonaisrakennetta koskevan päätöksenteon tekee Kalajoen kaupungissa myös se, että useita kouluja on tilojen korjauksen tai lisärakentamisen tarpeessa. Viime vuosina tällaista tarvetta on havaittu ja tuotu esiin Vuorenkallion, Rahjan, Raumankarin, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun sekä Raution kylän ja Kalajoen lukion osalta. Kaupungin keskustan alueella kaikki nämä kunnostusta tai lisärakentamista vaativat koulut ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan. Toisaalta näiden tarpeiden ohella huomioitavana on uusi koulurakennus Tyngällä, joka on vajaakäytössä oppilasmäärällä mitattuna. Opetuksen tilakustannusten hallitsemiseksi on opetustiloja käytettävä tehokkaasti ja joustavasti. Tämän varmistamiseksi valmistellaan toimintatapa, jossa koko kaupungin alue muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Kaupunginvaltuusto päättää, missä Kalajoen koulut sijaitsevat ja jatkossa sivistyslautakunta päättää toimintamallin valmistelun jälkeen, millä tavoin oppilaat sijoittuvat kouluihin. Hajautettu aluekouluratkaisu koko kaupungin opetuspalvelujen tasapainoisen kehittämisen runkona

19 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Opetuspalveluihin liittyvät rakenteelliset ratkaisut koskettavat varsinkin kaupungin keskustan ulkopuolella asuvia kaupunkilaisia. Kalajoen kaupunki on osallistunut vuosittain aktiivisesti kylien kehittämiseen mm. Leader -toimintaa rahoittamalla ja kehittämisavustuksin. Kylien elinvoimaisuuden turvaamiseen on kehitettävä myös uusia toimintatapoja ja työhön on osoitettava riittävästi resursseja ja muuta tukea. Maaseutupalveluiden toimesta kehitetyn Kyläkoordinaattori -hankkeen toimintaa on tuettava niin, että sen tarjoamat mahdollisuudet kylätoiminnan aktivointiin ja eri toimijatahojen verkottumiseen ovat mahdollisimman laajasti käytössä Kalajoen kylissä. Nyt esillä olevassa esityksessä opetuspalvelujen uudelleenjärjestelystä keskeisenä arvovalintana on hajautettu, koko kaupungin alueen kattava, useiden perusopetusta ja tarvittaessa esiopetusta tarjoavien elinvoimaisten koulujen verkosto. Perusopetuksen tarjonnan rungon muodostavat Kalajoen keskustaajaman, Himangan, Raution ja Tyngän aluekoulut. Ratkaisussa on huomioitu myös kaupungin kaavallinen suunnittelu ja sen mahdollisuudet, mikä määrittää asuinalueiden kehittymistä kaupungin eri osissa sekä talousalueen mahdollisten suurhankkeiden ja elinkeinoelämän kehittymisen vaikutukset kaupungin asukasmäärään ja koulujen oppilasmääriin. Vaikutukset henkilöstöön Toistaiseksi Kalajoen kaupungin palvelukseen palkattujen opettajien, avustajien ja ohjaajien työsuhteiden jatkumiseen esitetty ratkaisu ei vaikuta. Eläköitymisiä ja muita mahdollisuuksia hyödynnetään niin, että lakkaavien koulujen henkilöstö voi jatkaa työskentelyä muilla kouluilla. Uusien henkilöiden rekrytoinnin sijaan opetus- ja muita tehtäviä tarjotaan ensin heille. Kaupungin YT-toimikunnassa käydyssä keskustelussa suhtauduttiin myönteisesti esillä olevaan rakenneratkaisuun ja todettiin sen turvaavan henkilöstön asemaa. Asian valmistelun vaiheet Kaupunginjohtaja nimesi asiaa valmistelemaan alan viranhaltijoista koostuneen työryhmän ja tämän ryhmän raportti "Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi" valmistui Raportissa esitettiin kokonaisratkaisu ja sen perusteena olevat laskelmat esi-, perus- ja lukio-opetuksen järjestämisen rakenteeksi Kalajoen kaupungissa. Raportin valmistuttua ehdotuksesta käytiin kaupungissa monipuolista keskustelua eri foorumeilla. Kaupunginhallitus linjasi prosessin seuraavia vaiheita kokouksessaan ja päätti opetuspalvelujen rakenteen uudistamisprosessin etenemisestä ja menettelytavoista. Kokouksessaan kaupunginhallitus päätti kuulemisista ja niiden perustana olevan esityksen tarkemman sisällön.

20 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Asiaa käsiteltiin seuraavan kerran kaupunginvaltuuston iltakoulussa , jonka jälkeen suoritettiin kuulemiset avoimina yleisötilaisuuksina Raumankarin , Merenojan ja Raution koululla ja pyydettiin kaikkien koulujen johtokuntien ja OAJ:n Kalajoen paikallisyhdistyksen lausunnot asiassa. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin kaupunginvaltuuston iltakoulussa ja sivistyslautakunnan kokouksessa OAJ:n paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa käytiin neuvottelut asiasta ja YT-toimikunnassa Kaupunginhallitus käsitteli asiaa seuraavan kerran ja päätti, että asiassa käydään lisäneuvottelut Pahkalan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa , Raution ja Pöllän koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa sekä keskustaajaman osalta yhteinen neuvottelun Vuorenkallion koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Etelänkylän koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Rahjan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan, Merenojan koulun rehtorin ja Pohjankylän koulun rehtorin kanssa Kaupunginvaltuuston iltakoulussa asiaa käsiteltiin ja kaupunginhallituksessa , jolloin kaupunginhallitus päätti, että selvitetään siirtymistä koko kaupungin käsittävään yhteen oppilaaksiottoalueeseen sekä keskustan alueella (Pohjankylä, Etelänkylä, Vuorenkallio) yhden johtajan/rehtorin -malliin nykyisen kolmen johtajan mallin sijaan. Sivistystoimenjohtaja: Kuulemisten, käsittelyjen ja neuvottelujen jälkeen esi tän, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle päätettäväksi Ka lajoen kaupungin opetuspalvelujen rakenteen uudistamisen osalta koskien Rau tion aluetta seuraavan rat kaisun: Raution alue Raution alueella on yksi koulu. Nykyisestä Pöllän koulusta tulee Raution kylän koulu syyslukukauden 2015 alkaessa. Sen oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 42:stä vuosiluokkien 1-6 oppilaasta 75:een oppilaaseen. Lisäksi koululla on tilat esiopetukselle. Ryhmäperhepäivähoidon ja ap/ip-toiminnan käytössä nykyisin olevat tilat otetaan opetuskäyttöön ja niihin tehdään tarvittavat muutokset. Esiopetus on mahdollista järjestää myös kunnostettavan Raution monitoimikeskuksen tiloissa (kts. myöhemmin), mikä toisi lisää väljyyttä opetustiloihin Pöllän koululla. Pöllän koulun sijainti on etäisyyksien suhteen hyvä, sillä 42:stä vuosiluokkien 1-6 oppilaasta vain 3 oppilasta on koulukuljetuksen piirissä. Pöllän koulun etäisyys Raution koulusta on 3,6 kilometriä. Kuljetusoppilaiden 1-6 kokonaismäärä ei kasva nykyiseen Raution tilanteeseen verrattuna eikä näiden oppilaiden koulukuljetuksista aiheutuva kustannus, joka on noin euroa/vuosi. Nykyisen Raution koulun op-

21 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus pilaista valtaosa on koulukuljetuksen piirissä, sillä koulun nykyisestä 40:stä vuosiluokkien 1-6 oppilaasta vain 7 oppilasta ei ole kuljetuksen piirissä ja kaikki esioppilaat kuljetetaan. 0-2 lk oppilaista kymmenen oppilasta on oikeu tet tu kul je tuk seen kou lu lii dun kriteereiden perusteella koulumatkan vaaral li suu den vuoksi, esiop pi laista kolme on oikeutettu kuljetukseen yli 3 kilo met rin mat kan vuoksi ja 3-6 lk oppilaista 27 oppilasta yli 5 kilometrin mat kan vuoksi. Typön ja Kärkisen kylän oppilaat siirtyvät opiskelemaan Tyngän aluekoululle syyslukukauden 2015 alkaessa. Koulu on suunniteltu vähintään noin 140 oppilaan opinahjoksi eli kouluun jää vielä muutoksen jälkeen käyttämätöntä tilakapasiteettia. Oppilaiden kuljetusaika Kärkisistä Tyngälle on 20 minuuttia ja Typöstä 10 minuuttia. Raution monitoimikeskuksen toimisto- ja kirjastotilat muutetaan ryhmäperhepäivähoidon, terveydenhoitajan, päivähoidon ohjaajan ja ap/ip -toiminnan ja esiopetuksen tarpeisiin sopiviksi. Kirjaston kävijämäärät ovat hyvin pie niä (kes ki määrin 14 henkilöä/ilta, kolmena iltana viikossa) ja muutoksessa voi daan hyödyntää kirjastohenkilöstön eläköitymistä. Kirjastoautolla on alu eella 10 pysäkkiä ja kirjaston poistuessa kirjastoautolle tulee lisää yksi uusi pysäkki (2 tuntia kerrallaan) monitoimikeskuksen pihalle. Tilojen sanee rauksen kustannusarvio on (299 m2) Muutos toteutetaan syk syyn 2015 mennessä. Nykyisen Raution koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen henkilöstömenot vuonna 2013 olivat yhteensä euroa, vuotuiset (ilman rakennusten poistokustannusta euroa/vuosi) kiinteistönhoito,siivous ja ruokakuljetukset yhteensä euroa. Kustannusvaikutuksena ratkaisulla saavutetaan vuotuisissa opetuspalveluiden käyttömenoissa säästöä noin = euroa, koska oppilaiden siirtyminen Pöllän koululle aiheuttaa yhden opettajan lisätarpeen siellä. Rautioon rakennetaan uusia opetustiloja oppilasmäärän kehityksen ja kiinteistön käytettävyyden mukaan. Ennen kuin koulun tiloja ryhdytään peruskorjaamaan, arvioidaan oppilasmäärän, oppilaiden sijoittumisen ym. seikkojen perusteella, onko ratkaisuna peruskorjaus vai uusien tilojen rakentaminen/kunnostaminen muualle Raution kylän alueella. Peruskorjauksen/uudisrakentamisen toteuttamisajankohta tarkentuu oppilasmäärän kehityksen mukaan. Kaupunki pyrkii omalla toiminnallaan käytettävissä olevin keinoin varmistamaan, että Raution kylän keskustaan saadaan liikenneturvallisuutta parantava kevyen liikenteen väylä. Tämän tavoitteen saavuttamisen ja muun Raution kylän kehittämisen tueksi perustetaan yhteinen työryhmä, joka koostuu alueen kaupunginvaltuutetuista ja kaupungin valmistelevista viranhaltijoista. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle,

22 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus ) että Raution koulu lakkautetaan syyslukukaudesta 2015 alkaen, 2) että nykyisestä Pöllän koulusta tulee Raution kylän koulu syyslukukauden 2015 alkaessa, 3) että Typön ja Kärkisenkylän oppilaat siirtyvät opiskelemaan Tyngän alue koululle syyslukukauden 2015 alkaessa, 4) että Raution monitoimikeskuksen toimisto- ja kirjastotilat muutetaan ryh mäperhepäivähoidon, terveydenhoitajan, päivähoidon ohjaajan ja esi opetuksen sekä ap/ip-toiminnan tarpeisiin sopiviksi. 5) että Rautioon rakennetaan uusia opetustiloja ja peruskorjataan vanhoja oppilasmäärän kehityksen ja kiinteistön käytettävyyden mukaan ja huomioiden myös Tyngän aluekoulun oppilasmäärän kehitys. Asian tarkastelu tehdään viimeistään vuonna 2018, 6) että Raution kylän kehittämisen tueksi perustetaan yhteinen työryhmä, jo ka koostuu alueen kaupunginvaltuutetuista ja kaupungin valmistelevis ta viranhaltijoista. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että valtuuston II varapuheenjohtaja Jouko Arvo ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui tämän asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Merkittiin, että sivistysjohtaja Esa Siirilä osallistui tämän asian käsittelyyn klo Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää esityksestä sivistyslautakunnan lausunnon.

23 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen keskustan alueella 256/ /2013 Khall 111 (Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä) Yleistä Opetuspalvelujen rakennetta kuvataan useimmiten kouluverkkona. Se on ollut ja tulee olemaan jatkuvasti ajassa kehittyvä ja muuttuva Suomenkin kunnissa ja kaupungeissa. Niin on ollut Kalajoellakin siitä alkaen, kun ensimmäinen vain pojille tarkoitettu kansakoulu kaupungissa aloitti. Muutokseen johtavia syitä ja tekijöitä on eri aikoina ollut erilaisia. Sen sijaan päätöksentekijöiden tavoitteet ja tarkoitukset ovat olleet eri aikoina hyvinkin samanlaisia. On pyritty ja pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opetus resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Edellisen kerran Kalajoen ja Himangan kaupunginvaltuustot tekivät kouluverkkoa koskevia päätöksiä noin kymmenen vuotta sitten. Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtumassa olevat merkittävät valtakunnalliset muutokset, kaupungin talouden kestävyyden turvaaminen sekä tavoite varmistaa tulevina vuosina laadukas ja korkeatasoinen opetus ja vetovoimainen koulutustarjonta ovat nostaneet esiin selkeän tarpeen tarkastella näiden palvelujen järjestämisen rakennetta jälleen myös Kalajoen kaupungissa. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Uudistusprosessi etenee siten, että uusi opetussuunnitelma otetaan kouluissa käyttöön viimeistään Opetushallitus on julkaisut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen Valmiina uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on Tämän jälkeen valmistellaan paikalliset opetussuunnitelmat syksyyn 2016 mennessä. Uudistuksen yhteydessä myös esiopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistuu ja vapaaehtoisuudesta ollaan siirtymässä pois. Esi opetuksen perustavoittee na tulee säilymään lapsen kehityksen ja oppimisedellytyksien tukeminen yhdessä kotien ja huoltajien kanssa sekä hänen sosiaalisten taitojen ja ter veen itsetunnon vahvistaminen eli valmentaminen koulun aloittamiseen. Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden myös alakouluikäisille oppilaille opiskella enemmän taito-, taide- tai kieliopintoja tai muita oppiaineita omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ruotsin kielen opetus alkaa kuudennella vuosiluokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntäminen korostuu opetuksessa ja tärkeänä opettajien täydennyskoulutusteemana sekä koulujen resursoinnissa huomioitavana kokonaisuute na. Kaupungin on huolehdittava varustetaso ajanmukaiseksi

24 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus ja varmistet tava opetushenkilöstön osaaminen sekä tarvittava tekninen tuki viimeis tään vuoteen 2016 mennessä. Näiden opetuksen sisältöön ja tavoitteisiin vaikuttavien muutosten lisäksi valtiovalta on julkisen talouden kestävyysvajeen voimakkaan kasvun vuoksi supistanut merkittävästi ja on supistamassa esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön (esim. kansalaisopistot) suunnattua valtion rahoitusta. Perusopetuksen valtionosuus on pudonnut lähes 60 %:sta Kalajoellakin alle 30 %:iin ja lukio-opetuksessa 40 %:iin. Lisäksi on muutettu toisen asteen koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ehtoja niin, että siihen vaikuttavat oppilaitoksen opiskelijamäärän ohella opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin pääseminen sekä opiskelijoiden opintosuoritukset. Lukio-opetuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan uutta tuntijakoesitystä, joka tulee lisäämään opiskelijoiden mahdollisuutta valita lukio-opintoihinsa sisältyvät kurssit ja aihekokonaisuudet. Koulutuksen järjestäjälle yllä kuvatut muutokset opintojen rakenteessa, toteutuksessa ja rahoituksessa asettavat monia haasteita oppimisympäristöjen, koulutuksen laadun ja henkilöstön osaamisen, talouden tasapainon sekä oppilaitosten yhteistyön ja vetovoimaisuuden osalta. Niukkenevien resurssien ja korkeatasoisen opetuksen yhteensovittaminen Koulujen ja opetusryhmien on oltava riittävän kokoisia, jotta opetus- ja kasvatustoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Oppilaiden lukumäärän suhde verrattuna opettajien, avustajien, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan ohjaajien ja muun koulun henkilöstön määrään tulee olla taloudellisesti kestävä. Opetustilojen kuten kaupungin kaikkien tilojen on oltava tehokkaassa käytössä yli hallintorajojen. Ajankohtaiseksi opetuspalvelujen järjestämisen kokonaisrakennetta koskevan päätöksenteon tekee Kalajoen kaupungissa myös se, että useita kouluja on tilojen korjauksen tai lisärakentamisen tarpeessa. Viime vuosina tällaista tarvetta on havaittu ja tuotu esiin Vuorenkallion, Rahjan, Raumankarin, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun sekä Raution kylän ja Kalajoen lukion osalta. Kaupungin keskustan alueella kaikki nämä kunnostusta tai lisärakentamista vaativat koulut ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan. Toisaalta näiden tarpeiden ohella huomioitavana on uusi koulurakennus Tyngällä, joka on vajaakäytössä oppilasmäärällä mitattuna. Opetuksen tilakustannusten hallitsemiseksi on opetustiloja käytettävä tehokkaasti ja joustavasti. Tämän varmistamiseksi valmistellaan toimintatapa, jossa koko kaupungin alue muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Kaupunginvaltuusto päättää, missä Kalajoen koulut sijaitsevat ja jatkossa sivistyslautakunta päättää toimintamallin valmistelun jälkeen, millä tavoin oppilaat sijoittuvat kouluihin.