eterveys pilottien jatkuvuussuunnittelu Case emedic

Transkriptio

1 eterveys pilottien jatkuvuussuunnittelu Case emedic Elina Kontio, TtT, Sh Reetta Raitoharju, KTT Turun ammattikorkeakoulu Liiketalous, ICT ja Bioalat

2 Haasteet ja ratkaisu? Työvoiman väheneminen Väestön ikääntyminen Teknologian kehitys eterveys?

3 Miksi tarvitaan jatkuvuussuunnittelua? Maailmanlaajuisesti eterveys pilotit ovat vaikeuksissa, kun pilottivaihe loppuu. Useimmat pilotit eivät muutu pysyväksi toiminnaksi pilottivaiheen jälkeen. Huolimatta lukuisista eterveys projekteista ja positiivisista tuloksista, todellinen eterveys palvelujen käyttöönotto on ollut alhaisempaa, kuin on odotettu. Jatkuvuussuunnittelu

4 Case -emedic Estonia, Finland, Latvia, Sweden Six organisations Total budget 2,3 M EU Central Baltic INTERREG IV A May 2011 to April 2014 to support patients selfmanagement to train and engage personnel to create qualitative and cost-effective service models

5 Worldwidechallenge Rapidly increasing disease challenges the self care system and the economy SOURCE: International Diabetes Federation

6 New technologyand services ehealth services are expected to Support the patient Provide new solutions for health care professionals Provide cost-effectiveness

7 emedicpilots I Self-management A. Self-monitoring 3 pilots B. Physical activity 1 pilot II Teleconsultation A. Diabetic foot care 4 pilots B. Home carefor children 1 pilot

8 Self-monitoring

9 Self-monitoring to enhance care processes in primary health care to empower the patients self-management to better monitor patient behaviour to enhance physical activity

10 Teleconsultationobjectives to decrease policlinical visits to enable faster referral process to improve accuracy in foot ulcer assessment Three telemedicine approaches - Asynchronous - Synchronous - Telemonitoring

11 Vaihe 1 -sidosryhmäanalyysi Sidosryhmien tunnistaminen Sidosryhmien kategorisointi Sidosryhmien välisten suhteiden arviointi

12 Vaihe 2 tutkimus ja analyysi Tutkimus ja analyysivaiheessa tulee kartoittaa aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus. Tässä vaiheessa voi myös tehdä tiivistelmät omaan hankkeeseen liittyvistä tuloksista. Tämän vaiheen tarkoituksena on kerätä tietoa päätöksentekijöille päätöksenteon tueksi

13 Vaihe 3 -liiketoimintamalli Liiketoimintamallin komponentti Arvo Asiakas Resurssit Mitä arvoa eterveys palvelu tarjoaa markkinoille? Asiakassegmentit kenelle eterveys palvelu luo arvoa? Jakelukanavat mitä kanavia pitkin eterveys palvelua tarjotaan? Asiakassuhteet millaisia asiakassuhteita luodaan ja ylläpidetään liiketoimintamallissa? Aktiviteetit - Millaisia aktiviteetteja eterveys palvelun tuottamiseen liittyy ja miten helposti voit ne toteuttaa? Resurssit Millaisia resursseja eterveys palvelun tuottaminen vaatii? Kumppaniverkosto Mitä kumppanit voisivat tuottaa eterveys palvelulle? Talous Kustannusrakenteet Mitkä ovat eterveys palvelun merkittävimpiä kustannuksia? Tulot Mistä eterveys palvelu saa tulonsa?

14 Vaihe 4 -riskianalyysi Riskinhallintatyökalu Kirjatut riskit pyritään välttämään Voi olla kertaluontoinen dokumentti, esim. projekteissa, tai osa laajempaa riskienhallintaprosessia Riskit kootaan analyysiin käymällä prosessit läpi, vertaamalla niitä mahdollisiin historiatietoihin tai vastaaviin case-tapauksiin ja poimimalla riskit dokumentointipohjaan.

15 Vaihe 5 -Sidosryhmien testaukset ja modifikaatiot liiketoiminta määritelty riskianalyysi laadittu ESITTELY JA MUOKKAUS sidosryhmät määritelty, hankkeen tulokset ja aiemmat tutkimustulok set kerätty,

16 Vaihe 6 -käyttöönotto

17 Kokemuksiamme Jatkuvuussuunnittelu on tiimityötä ja työhön pitää varata riittävästi resursseja. Alustava sidosryhmäanalyysi tulisi tehdä jo eterveys pilottia suunniteltaessa. Taloudellinen jatkuvuussuunnittelu kansainvälisessä projektissa on erityisen aikaavievää. Jatkuvuuteen vaikuttavat indikaattorit ja käyttöönottoon liittyvät tiedot tulisi tunnistaa aikaisessa vaiheessa. Jatkuvuussuunnittelua tulee arvioida ja analysoida koko pilottivaiheen aikana.

18 Lopuksi Jatkuvuussuunnittelu on aina hypoteettinen ja kontekstisidonnainen. Sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen tilanne saattavat vaikuttaa jatkuvuussuunitteluun.

19 References [1] D. Flynn, P. Gregory, H. Makki, and M. Gabbay, Expectations and experiences of ehealth in primary care: a qualitative practice-based investigation, in International Journal of Medical Information, 2009, Vol. 78, No. 9, pp [2] N. Nijland, Grounding ehealth: Towards a holistic framework for sustainable ehealth technologies, 2011, University of Twente. [3] M. van Limburg, J. van Gemert-Pijnen, N. Nijland, H. Ossebaard, R. Hendriz, and E. Seydel, Why business modeling is crucial in the development of ehealth technologies, in Journal of Medical Internet Research, 2011, Vol. 12, No. 4, pp [4] Business models for ehealth, Final report, 2010, European Commission DGINFSO ICT for Health. [5] I. C. Pade, B. Mallinson, and D. Sewry, An exploration of the categories associated with ICT project sustainability in rural areas of developing countries: A case study of the Dwesa project, 2006, Proceedings of SAICSIT, pp [6] R. Heeks, Sustainability and the future of edevelompent, 2005, IDPM Publications, University of Manchester, Available at: Accessed [7] M. Adil Khan, Planning for monitoring of project sustainability: a guideline of concepts, issues and tools, 2000, MandE News, Available at: Accessed

20 Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja?