Minne menet luomu? Katsaus luomun yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos. Johdanto TUIJA MONONEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minne menet luomu? Katsaus luomun yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos. Johdanto TUIJA MONONEN"

Transkriptio

1 Minne menet luomu? Katsaus luomun yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen TUIJA MONONEN Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Luomu on laajentunut nopeasti ja alan yhteiskuntatieteellinen tutkimus on lisääntynyt. Esimerkiksi Agriculture and Human Values (2000) ja Sociologia Ruralis (2001) ovat julkaisseet luomua koskevat teemanumerot. Suomalaisessa kontekstissa ei voi puhua mistään läpimurrosta; tutkijakaarti on pysynyt pienenä. Tutkimuksen painopisteet ovat kuitenkin muuttuneet; luomuviljelijöistä, heidän ominaisuuksistaan ja motiiveistaan, on siirrytty tarkastelemaan luomun paikkaa elintarvikejärjestelmässä1, ruokapolitiikassa sekä sääntöjä ja määrittelykamppailuja. Selkeä suuntaus on myös luomutuotteiden kuluttajien motiivien tarkastelu. Motiivien tarkastelun kautta määrittyy myös se, mitä kuluttajat luomutuotannolla tarkoittavat. Tämä puolestaan johtaa yhä monimutkaisempien, ei vain luomua vaan laajemmin maatalous- ja elintarviketuotantoa sekä maaseutua koskevien kysymysten äärelle. Johdanto Tämä artikkeli on jatkoa kolmisen vuotta sitten kirjoittamalleni yhteiskuntatieteellisen luomututkimuksen katsaukselle Tehoviljeltyä luomututkimusta (Mononen 1999). Yhteiskuntatieteellisellä luomututkimuksella viittaan tässä yhteydessä ns. ihmistieteissä tehtyihin tutkimuksiin. Puhtaasti luonnontieteelliset tutkimukset olen rajannut tarkastelun ulkopuolelle. Maantieteellisesti tutkimukset sijoittuvat Länsi- ja Keski-Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, ja ne on tehty useilla eri tieteenaloilla. Katsaus jättää näin systemaattisesti ulkopuolelleen ns. kolmansissa maissa tehdyt tutkimukset. Kattavan kuvan tässä yhteydessä pois jätetyistä tutkimussuuntauksista saa esimerkiksi IFOAMin (International Federation of Organic Agriculture Movements) konferenssien abstraktikirjoista (esim. Alföldi et. al. 2000). Aluksi on hyvä mainita, että tutkimuksen ohella luomuun liittyvä käsitteistö on vakiinunut. Aiemmin luomulla viitattiin pääsääntöisesti maatalouteen ja elintarvikkeisiin. Muutama vuosi sitten käsitteen käyttö kävi holtittomaksi ja luomu on sen jälkeen yhdistetty Suomessa mitä omituisimpiin asioihin. Ei ole lainkaan tavatonta lukea luomulevystä, luomumiehistä tai luomutisseistä (Mononen 2002). Tässä yhteydessä luomulla viitataan maatalouteen ja elintarviketuotantoon. Englanninkielisessä kirjallisuudessa sekaannusta aiheuttaneet sustainable agriculture tai alternative agriculture ovat väistyneet ja nyt käytetään selkeästi organic farming tai production käsitteitä. Muissa kielissä luomu kääntyy niin, että se kuvaisi parhaiten ohjeita. Yleisimmät käännökset ovat 'ekologinen' tai 'biologinen'; poikkeuksena suomalainen 'luonnonmukainen' ja jo mainittu englanninkielinen organic. (Le Guillou & Scharpé 2000, 11.) Luomuviljelijöiden asenteita ja arvoja, motiiveja, taustoja ja tavoitteita tarkasteltiin aiemmin paljon niin laadullisilla kuin määrällisillä menetelmillä (Mononen 1999). Naisten sitoutuminen luomuun on edelleen hieman avoin kysymys. Esimerkiksi Schmitt (1994) on todennut, että ammattimaiset naisviljelijät Saksassa suosivat luomuviljelyä miehiä enemmän. Suomessa Sireni (2001) toteaa pienten perheviljelmien naisiin kohdistuneessa tutkimuksessaan, että tila on todennäköisemmin luomutila, jos tilan ensisijainen viljelijä on nainen. Norjassa tehty tutkimus (Björkhaug & Storstad 2001) niin ikään tukee myös naisten luomuorientoituneisuutta; naisviljelijät ovat sen mukaan miehiä todennäköisemmin luomuviljelijöitä. Luomututkimus suuntautuu yhä enemmän viljelijöiden ja tilojen ulkopuolelle, vaikka esimerkiksi motiiveja tarkastellaan useiden tutkimusten yhteydessä (esim. Michelsen 2001b, Padel 2001). Suuntautuneisuuteen vaikuttaa toki luomun kehitysvaihe; alkumetreillä olevia maita kuvataan varsin suurpiirteisesti sivuten kaikkea mahdollista. Yksi tutkimussuuntaus on tällä hetkellä kuitenkin muiden yläpuolella: luomutuotteiden kuluttaminen ja siihen liittyvät motiivit. Tämä ei ole yllättävää, sillä luomutuotannon tulevaisuus lepää monien mielestä kuluttajien harteilla. Vaikka osa luomutuottajista on siirtynyt alalle henkilökohtaisten motiivien (terveys, elämäntapa) vuoksi, valtaosa viime vuosien siirtymisestä on tapahtunut kuluttajien kasvaneen kysynnän seurauksena. Mikäli luomun halutaan laajenevan, kuluttajilta vaaditaan lojaaliutta ja myös uusien kuluttajien on löydettävä luomun luo.

2 Luomun kehityksen suuntia Luomun leviämisen tutkimus eri aluetasoilla on ollut suosittua (Mononen 1999). Innovaation diffuusion näkökulmasta Pohjois-Karjalan luomutuottajiin ovat syventyneet Salo ja Lehtinen (2000). Heidän mielestään luomun luonne innovaationa on kompleksinen. Se on varhaisille omaksujille eli pioneereille sosiaalinen innovaatio, jolloin taustalla vaikuttavat myöhäisempiä omaksujia enemmän ei-materiaaliset arvot ja elämäntapaan liittyvät tekijät. Myöhäisille omaksujille luomu on enemmän tekninen innovaatio: tilakoko on pioneereja suurempi ja taloudelliset siirtymismotiivit painavampia. Luomua esimerkkinä innovaation diffuusiosta tarkastelee myös Padel (2001). Luomuviljelyn laajenemista on vuosien varrella perusteltu monenlaisilla syillä ja motiiveilla: luomuelintarvikkeiden kysyntä on kasvanut, tuki houkuttelee viljelijöitä, luomu on ympäristöystävällistä ja ratkaisu ylituotanto ongelmaan. Yhteiset tuotantoehdot takaavat Euroopan Yhteisön luomuasetukset (2092/92 ja 1804/99) ovat myös edesauttaneet viljelijöiden siirtymishalukkuutta. Lisäksi tavanomaisen viljelyn luoma epävarmuus ja huoli toimeentulosta ovat tärkeitä motiiveja osalle viljelijöistä, kuten myös halu muuttaa nykyistä yhteiskuntaa ja usko muutoksen kannattavuuteen. Päätöksen tekoa voivat vahvistaa politiikkaan ja markkinoihin liittyviä signaalit ja mahdollisuus päästä käsiksi alaan liittyvään tietoon. Myös institutionaalisten esteiden poistuminen on edistänyt laajenemista. Luomun kehityksen esteiksi on määritelty markkinointiin ja jakeluun liittyvät ongelmat, maatalous- ja maaseutupolitiikan luomuvastaisuus, kuluttajien kysynnän alueellinen vaihtelu ja epävarmuus, joidenkin luomutuottajien vähäinen markkinaorientoituneisuus sekä tarjonnan epätasaisuus. Laajamittaisen siirtymisen esteenä on voinut olla epäsuotuisat 'ennakko-olot', koska luomulla ei kaikesta edellä mainitusta takaa varmaa taloudellisesta menestystä. (Agriculture and Human Values 2000, Mononen 1999; 2000, Sociologia Ruralis 2001.) Alan laajenemista on hidastanut luomun yhdistäminen vihreisiin liikkeisiin (Susiluoma 1993, myös Luoto et. al. 1996) ja se, että ympäristön saastumista ei ole liitetty maatalouteen (esim. Lowe et. al. 1997). Maanviljelijöille asia on ollut pulmallinen. Toisaalta, esimerkiksi Michelsen (2001a) huomauttaa, että jotkut viljelijät ovat voineet siirtyä luomutuotantoon kritiikkiä välttääkseen. Michelsenin (2001a&b) mukaan luomu on laaja näkemys uudenlaisesta maatalouden ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutussuhteen syntymisestä. Se ei välttämättä tavoittele poliittista vaikuttamista, vaikka on toki saavuttanut poliittista huomioita useissa maissa. Michelsen kuvailee luomun kehitystä taloudellisten tukijärjestelmien käyttöönotosta alan institutionalisoitumiseen, millä kirjoittaja tarkoittaa luomun taloudellisen ja poliittisen aseman muutosta yhteiskunnassa ja vertailee eri maiden luomun kehitystä. Merkittävin muutos on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana, joskin luomun kehityksen nopeus, painopisteet ja tuotantoalat vaihtelevat eri mantereilla. Esimerkiksi Australiassa, joka on yksi maailman johtavista luomuviljan tuottajista, luomuala on n. 7,6 miljoonaa hehtaaria. Vertailun vuoksi mainittakoon, että USA:n luomuala on n. 3 miljoonaa hehtaaria ja Euroopan Unionin alueella on n. 1,3 miljoonaa luomuhehtaaria (Lawrence et. al. 2002). Michelsen (mt., ks. myös Kaltoft 2001) analysoi luomutuotannon kehitystä, sitä hidastaneita ja edistäneitä tekijöitä. Tarkasteluissa on ensinnä tärkeää se, mitä luomulla tarkoitetaan ja mitkä sen tavoitteet ovat. Michelsenin mukaan on selvää, että luomun laajeneminen liittyy yleisemmin yhteiskunnan muutokseen. Se ei kehittynyt osana tavanomaista maataloutta ja luomuun sitoutuneet eivät kuuluneet maatalouden keskeisiin toimijoihin; se kehittyi ilman tiukkaa yhteyttä tavanomaiseen maatalouteen ja sen kehittäjillä ei usein ollut maatalousalan koulutusta. Luomu määrittää itsensä tavanomaisesta maataloudesta erilliseksi ja tämän eron uudelleen tuottaminen on ratkaisevaa luomutuotannon selviämiselle niin käsitteenä kuin yhteiskunnallisena liikkeenä. Normalisoitumista ja geenimuuntelua luomussa? Luomutuotannon kehitykseen liittyvistä tutkimuksista eniten keskustelua ja kritiikkiä on herättänyt Kalifornian luomua koskeva Buckin, Getzin ja Guthmanin (1997) artikkeli (Kalifornian luomusta niin ikään poliittisen taloustieteen raameissa ks. myös Guthman 1998; 2000). He väittävät tutkimuksessaan, että luomu tavanomaistuu. Pienet luomutilat marginalisoituvat, koska uudemmat ja suuremmat luomutilat toimivat tavanomaisen maatalouden tavoin. Täysin teollistunut luomusektori ei kuitenkaan ole, mutta markkinointi ja tuotteiden jakelu ovat alkaneet muistuttaa tavanomaista.

3 Vaikka luomuelintarvikkeita mainostetaan paikallisille markkinoille suunnattuina paikallisesti tuotettuina elintarvikkeina, on niiden maantieteellinen vaikutusalue laaja ja tuotantosuunnat erikoistuneet tavanomaisen lailla. Tuorein vastaisku Buck et. al. artikkelille tulee Kanadasta. Hall ja Mogyorody (2001) osoittavat tutkimuksellaan, että luomuun ja sen kehitykseen liittyvät yleistykset, kuten tavanomaistumiseen liittyvä väite, ovat vaarallisia. Valtioiden välillä ja niiden sisällä eri alueilla luomun asema ja kehitysvaiheet voivat olla hyvin erilaisia. Kanadan luomua ovat tutkineet myös Beaushesne ja Bryant (1999), joiden tutkimuksen mukaan kaupungin laitamat ovat vaihtoehtoiselle maataloudelle, kuten luomulle, suotuisia kasvupaikkoja. Coombes ja Campbell (1998, myös Campbell 1997, Lyons 2001) miettivät vientiorientointuneisuuden ja kansainvälistymisen merkitystä luomuliikkeen ideologialle, koska kuluttajan ja tuottajan läheinen suhde katoaa. Lisäksi tuotteiden pitkät kuljetusmatkat kuluttavat fossiilisia polttoaineita, mikä myös on luomuideologian vastaista. Luomutuotteiden tuonnissa ja viennissä on omat etunsa ja ongelmansa. Esimerkiksi Klonsky (2000) kirjoittaa, että tuontiluomu kilpailee kotimaisen luomun kanssa. Luomutuotteiden vienti johtaa puolestaan siihen, että paras laatuinen luomu viedään muiden maiden kuluttajille. Edelleen, niin vienti kuin tuonti aiheuttavat ympäristövaikutuksia; tosin ei sen enempää kuin tavanomaisten elintarvikkeidenkaan vastaista, koska luomutuotteiden imago ympäristöystävällisinä ja ekologisina elintarvikkeina kärsii (luomun pitkiin kuljetusmatkoihin ovat puuttuneet Vanzetti ja Wynen 2002). Jos luomun määrittelykamppailuissa kritisoidaan tuotteiden kuljettamista ympäri maapalloa, niin vähintäänkin yhtä kiinnostava on luomun ja bioteknologian mahdollinen kohtaaminen. Vaikka geenimuuntelu on luomussa kiellettyä, ovat Lawrence et. al. (2002) pohtineet luomun ja bioteknologian liittoa. Useilla bioteknisillä prosesseilla kuluttajien hyväksyntä. Lisäksi luomutuotannon ja kulutuksen kasvusta huolimatta kaikki eivät ole vakuuttuneita siitä, että luomu olisi kestävää. Osa australialaisista hyväksyy tutkimuksen mukaan geenimuuntelun, joka vaikuttaa ympäristön kestävyyteen ja parantaa eläinten hyvinvointia. Lajien välistä eli transgeenistä muuntelua ei hyväksytä. Jotkut uudet luomutoimijat voisivat hyväksyäkin joitain bioteknisiä toimenpiteitä, jos ne auttaisivat taloudellisissa tavoitteissa, mutta eivät olisi uhka kestävyydelle. Luomu yritysten strategiana Satu Rintanen (1999) on selvittänyt luomutuotantoa elintarvikealan yrityksen menestystekijänä. Hän tarkastelee niitä arvoja ja kilpailustrategisia pyrkimyksiä, joita luomuvalinnan taustalta löytyy. Tutkimuksen analyysi tapahtuu Porterin arvoketjumallia ja sitä täydentävää yrityksen ulkoisia suhteita esille tuovaa ympäristöverkostoa käyttämällä. Arvoketjumalli on yritysten kilpailutekijöiden analyysiväline, jonka avulla kuvataan tässä yritysten ympäristöstrategioita ja operatiivisia toimia. Tutkimuskohteena on kaksi suomalaista yritystä: Talkion Leipomo (luomutuotteisiin erikoistunut yritys) ja Valio (edustaa elintarviketeollisuutta, joka on siirtänyt osan tuotannostaan luomuun) sekä kaksi italialaista yritystä: KI Group (erikoistunut luomuelintarvikkeisiin ja Granarolo Felsinea (suuri meijerialan edustaja, jolla on suppea luomutuotantolinja). Holm ja Stauning (1999) ovat tutkineen kolmea tanskalaista leipomoyritystä, joiden kaikkien tuotantoon luomuleipä kuuluu. Yritysten täytyy vastata yhteiskunnassa ja instituutioissa lisääntyneeseen ympäristötietoisuuteen. Kirjoittajat tarkastelevat yrityksiä ekologisesti reflektiivisinä toimijoina ekologisen modernisaation teorian raameissa. He ovat kiinnostuneita niistä institutionaalisista piirteistä ja kulttuurisesta dynamiikasta, mitkä ovat johtaneet luomuruoan tuotannon kehitykseen. Ekologisen modernisaation kehityksen kannalta on tärkeää tietää kehitykseen liittyvät motiivit ja diskurssit. Tanskalaisen luomun kehityksen he jakavat neljään vaiheeseen pioneerivaiheesta luomun liittymiseen erilaisiin politiikoihin. Kuluttajien kiinnostus on pysynyt vahvana, esimerkkinä mainittakoon, että luomumunien osuus markkinoista on 13% ja luomumaidon 20%. Artikkelissa esitellään kolme erilaista firmaa esimerkkeinä modernisaatiosta. Kaikilla on jonkinlainen ympäristöstrategia toimintasuunnitelmassaan ja ne ovat kehittäneet luomutuotantolinjat. Muutos tähän on tapahtunut kuitenkin hyvin eri tavoin. Pioneerifirma on pieni yritys, jonka toiminta alkoi jo vuonna Firman on täytynyt toimia koko ajan innovatiivisesti, sillä kilpailijat ovat kopioineet tuotteita. Firmalla on läheiset suhteet tuottajiin ja laajat verkostot, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi vanhoihin viljalajeihin liittyvät kokeilut. Leipomo informoi kuluttajia reseptien, artikkeleiden, esitteiden ja leivontakurssien avulla. Toimintaperiaatteeseen kuuluu luonnon monimuotoisuuden, laadun ja maun kehittäminen ja ylläpitäminen. Toinen esimerkki osoittaa luomun olevan bisnesstrategia. Kyseessä on markettiketju, jolla on reilut 70 markettia ja jokaisessa oma leipomo. Nämä siirtyivät vuonna 1998 luomuleipään, sillä ne näkivät sen helpoimpana tapana riskittömien raaka-aineiden käyttöön. Myös täysin teollisesta tuotantomallista haluttiin

4 pysyä erillään. Yrityksen toimintaperiaatteisiin ei kuulu ekologisen tai ympäristödiskurssin levittäminen tai luonnonsuojelu. Luomutuotteet näyttäytyvät samanlaisina kuin tavanomaiset, joten tämä tapaus selventää laajamittaista, tavanomaiseen yritysstrategiaan liittyvää luomuun siirtymistä. Tanskan suurin leipätehdas on kolmas esimerkki. Luomuun siirryttiin kuluttajien kysynnän tyydyttämiseksi. Luomuleipää tai reseptejä ei ole kehitetty muutoin kuin mitä raaka-aineen vaihto luomuun on vaatinut. Luomu tuotetaan täysin samanlaisella tuotantolinjalla kuin tavanomainen leipä. Luomuleipä lanseerattiin melko aikaisessa vaiheessa 1990-luvun alussa, mutta se ei menestynyt luvun lopulla luomun suosion takia leipää alettiin valmistaa uudelleen. Työntekijät eivät juurikaan osallistu tuotekehitykseen. Tavoitteena on kuluttajien kysyntään vastaaminen, ei ympäristöstä tai luonnonsuojelusta huolehtiminen. Tämä tehdas joutui ottamaan luomun valikoimiinsa kuluttajien muuttuneiden toiveiden takia. Ympäristöliike luomudiskursseissa Brittiläisen luomutuotannon kehitystä diskurssianalyysin avulla on tarkastellut Allison James (1993) ja Matt Reed (2000; 2001). Perustutkimusta Britannian luomusta, sen kehityksestä ja distribuutiota ovat tarkastelleet Ilbery et. al. (1999). Tässä syvennytään kuitenkin Jamesin tutkimukseen, jossa hän tarkastelee onko luomuruuan esiintyminen erilaisissa yhteyksissä merkki siitä, että mielipiteet elintarvikkeita kohtaan ovat 'vihertyneet'? Luomuelintarvikkeiden käyttö voi olla osoitus ympäristöliikkeeseen sitoutumisesta (environmentalismi)2, mutta muitakin varsin erilaisia merkityksiä voidaan löytää. Hän tarkastelee diskurssianalyysia käyttäen, miten luonto-kulttuuri / mennyt-tuleva käsitteet esiintyvät luomukirjoittelussa. Ensimmäinen diskurssi yhdistää ruoan ympäristöön (vrt. Tovey 1997). Luomuviljelijät ovat sitoutuneet ympäristöliikkeeseen viljelymenetelmän kautta. Ruoantuotanto tähtää kasvien ja karjan väliseen tasapainoon ympäristöystävällisellä tavalla ja ihmisen ja luonnon välinen suhde tulkitaan 'kumppanuutena', ei kulttuurin hallintana luonnosta. Menneisyyden virheistä oppimalla ihmiset voivat tulevaisuudessa kunnioittaa ja arvostaa luontoa. Luomuviljelijöille on tärkeää olla kuluttajan kanssa vuorovaikutuksessa: käymällä luomutilalla kuluttaja tavallaan kannattaa environmentalismin ideaa. Luonnon ja kulttuurin välinen suhde perustuu tasa-arvoisuuteen, ei hallintaan, ja se ilmaistaan pitkälti suhteessa tulevaisuuteen, koska luomuviljelijät työskentelevät tulevaisuuden kestävyyttä ajatellen. Luonnon ja kulttuurin suhde määritellään menneiden ja nykyisten maataloustekniikoiden ja käytäntöjen esittämisen kautta. Kaupallista luomutuotantoa harjoittavat viljelijät toteavat, että vaikka luomun ideat voivat olla peräisin ns. traditionaalisesta maataloudesta, se ottaa vain parhaat vanhat ideat ja soveltaa niitä moderniin maatalouteen. Näin kulttuuri (tieteen ja modernien tekniikoiden muodossa) on se, joka huomioidaan sekä luonnon että tulevaisuuden ratkaisuna. Kaupalliset luomuviljelijät erottavat itsensä selvästi luomuun liitettävistä romanttiseen maalaiselämään mielikuvista. Tehomaatalouden näkökulmasta luomu on vaihtoehtoista ja epärealistista. Luomun vastustajat pitävät sitä naivina, koska siinä painotetaan tulevaisuutta ja yhteistyötä luonnon kanssa, ei luonnon hallintaa. Tässä piilee Jamesin mielestä myös luomukritiikin ironia: tehomaataloutta väitetään konventionaaliseksi, vaikka on peräisin sotien jälkeiseltä ajalta. Seuraava luomudiskurssi yhdistää ruoan elämäntapaan, ruoan kulttuurisiin merkityksiin ja niiden kautta muodostuviin kulutustottumuksiin ja kulttuurisen elämän näkökulmiin. Tässä diskurssissa nelikenttä luonto, kulttuuri, mennyt ja tuleva toimii kehyksenä vaihtoehtoiselle elämäntavalle. Vaikka jotkut näkökulmat menevät päällekkäin edellisen environmentalismin diskurssin kanssa, sen ensisijainen fokus, luomuruoka vaihtoehtoisen elämäntavan symbolina, ilmaistaan ulkopuolella esiintyvän muutoksen avulla ennemminkin kuin nykyisillä yhteiskunnallisilla rakenteilla. Luomu on traditionaalisempi elämäntapa ja liitetään vähemmän kulttuuriseen, mutta enemmän luonnolliseen elämäntapaan. Ympäristöystävällisesti tuotettujen elintarvikkeiden syöminen osana vaihtoehtoista elämäntapaa tähtää menneisyyden suojelemiseen nykyisyydeltä. Luomun elämäntapadiskurssi hylkää kaupallisuuteen ja kulutukseen keskittyvän elämäntavan. Koska luomuun liitetään sandaalit ym. pitkätukat, tämä näkökulma tekee tästä diskurssista vastakkaisen ympäristödiskurssille. Itse asiassa, luomumaatalouden kannattajat voivat kieltää sen voimakkaasti vetoamalla nykyisen luomutuotannon tieteelliseen kulttuuriin ja moderniuteen.

5 Kolmannessa diskurssissa ruoka liittyy terveyteen ja on kaupunkikeskeinen, ja sekä fyysisen että henkisen terveyden ja hyvinvoinnin takaamista. Ympäristöliike näkee luomuruuan puhtauden ja jäämättömyyden hyväksi omalle keholle: luomuruoka on terveellisempää sekä itselle että ympäristölle. Erään tutkimuksen mukaan luomutuotteita ostavista vain yksi kuudesta ostaa niitä ympäristösyistä. Puolet kuluttajista ostaa niitä, koska uskoo niiden olevan terveellisempiä ja yksi kolmesta uskoo niiden terveellisyyteen, koska ne ovat puhtaita torjunta-aineista. Tämän perusteella luomutuotteiden kulutuksen kasvu suurien markettien kautta voi olla kontekstualisoitunut Britanniassa ruokaan ja terveyteen liittyvässä diskurssissa, joka on saanut vauhtia 1970-luvulta saakka. Terveellinen syöminen nousi 1970-luvulta luvun lopulla keskeiseksi aiheeksi. Vaikka kyseinen periodi lisäsi kiinnostusta vihreitä asioita kohtaan, oli luomutuotteiden ilmestyminen kauppoihin ennemminkin seurausta ihmisten huolesta ruuan terveellisyydestä kuin ympäristöhuolesta. Britanniassa BSE -kohu laski lihan syöntiä dramaattisesti, mutta se ei siis liittynyt ympäristöhuoleen, vaan terveyshuoleen. BSE tavallaan keikautti nurin ympäristökysymykseen liittyvän diskurssin. Ihmiskehon saastumisesta tuli symbolinen ympäristön saastumiselle. Luonto uhkasi saastuttaa kulttuurin, kun kulttuuri oli aiemmin ollut uhkana luonnolle. Tässä tilanteessa luomulihasta tuli turvallinen ja terveellinen vaihtoehto. Siitä tuli terveydestä käytävässä diskurssissa ruokaa, johon voi luottaa. Ympäristökysymykset jäivät toissijaisiksi ja individualistiset terveyskysymykset nousivat etusijalle. Potentiaalista kuluttajaa ei esitetty ympäristömyönteisyyteen sitoutuneena, vaan henkilönä, joka on kiinnostunut ruuan terveellisyydestä ja henkilökohtaisesta terveydestä. Luonnollinen ja kulttuurinen maailma pysyvät näin tiukasti erillään. Luomudiskurssi ei ole Britanniassa seurausta kuluttajien sitoutumisesta ympäristömyönteisyyteen, vaan luomu on ollut keskeinen terveyteen ja elämäntapaan yhdistettävissä puheissa. Vai yhdessä diskurssissa ympäristöliike on keskeinen raami. Kuten aiemmin kävi ilmi, luomun kehitykseen liitetään normalisoituminen ja teollistuminen. Ne yhdessä kuluttajien mieltymysten kanssa vaikuttavat esimerkiksi Lockien et. al. (2002) mukaan alan kehitykseen tulevaisuudessa. Seuraavassa tarkastellaan australialaista (mt.) tutkimusta, jossa käsitellään luomun konstruointiin liittyviä diskursseja. Kirjoittajat tarkastelevat, ei niinkään luomutuotteiden kaupallista menestystä, vaan sitä, miten paljon kuluttajien elämäntavan vihertyminen reflektoi luomutuotteiden kulutuksen kanssa. He tarkastelevat australialaisten kuluttajien ruokaan liittyviä konstruointeja ja toteavat, että luomun siihen liittyvät diskurssit ovat ristiriitaisia. Ensinnäkin, ympäristö-, terveys- ja muut vastaavat väittämät eivät ole suorassa suhteessa luomutuotteiden kulutukseen. Kun kuluttajat tekevät ruokaan liittyviä valintoja, heidän täytyy selviytyä erilaista kilpailevista tarpeista ja samalla asettaa vastakkain joukko kilpailevia ja vastakkaisia luomuun liittyviä diskursseja. Luomu voi olla haluttava ja suotava valinta, mutta vanhat tavat, hinta ja saatavuus rajoittavan hankintoja: kuluttaja ostaa sitä mihin on tottunut, vaikka vaihtoehdolla olisikin myönteisiä vaikutuksia. Osa ajattelee, että ei pystyisi kuluttamaan niin paljon luomutuotteita, että siitä olisi hyötyä. Luomukuluttajat ovat Lockien et. al. (mt) mukaan yhtä kiireisiä, hintatietoisia ja riskejä välttäviä kuin tavanomaisten tuotteiden kuluttajat. Vaikka luomukuluttajat painottavat enemmän ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja bioteknologiaan liittyviä asioita valintoja tehdessään, eivät he kuitenkaan radikaalisti eroa muista kuluttajista. Tulot ja arvot vaikuttavat luomukulutukseen, mutta ei läheskään siinä määrin, kuin stereotypiat luomu- ja tavanomaisten kuluttajien välillä antaisivat ymmärtää. Tutkimuksessa luomukuluttajat pitivät tuotteiden terveyttä ja luonnollisuutta tärkeimpinä motiiveina. Tämä kysymys on erittäin kiinnostavaa ja liittyy läheisesti luomutuotannon konstruointiin: onko luomuraakaaineesta pitkälle jatkojalostettu tuote luomutuote vai vaatiiko tuotteen 'luomuus' mahdollisimman vähän jatkokäsittelyä? Missä menee luomujatkojalosteen ja tavanomaisen jatkojalosteen raja? Luomutuotteiden kulutukseen ja luomuun liitetään siis monenlaisia tuotteiden puhtaus, terveellisyys, luonnollisuus, ympäristöystävällisyys, jäämättömyys (esim. James 1993, Lyons 2001, Björkhaug & Storstad 2001, Trüninnger 2002, Fitzgerald et. al. 2002). Suomalaisia luomukuluttajia luomuvalinnan edessä tutkinut Kantanen (2001) toteaa, että luonnonmukaisuus merkitsi kuluttajille alkuperäisyyttä ja keinotekoisuuden vastakohtaa. Luomu voitiin hyväksyä tai torjua mielikuvien perusteella, jolloin se tuntui joko oikealta tai väärältä. Kuluttaja tuottaa itse niiden tärkeyden. Esimerkiksi eräälle haastatellulle kuluttajalle luomu merkitsi puhtautta, vaikka haastateltava ei edes tiennyt, mistä luomussa on kyse. Puhetta luomusta, ruoasta ja kehosta

6 Ihmisen ja luonnon suhteen tulkinta on monien tieteenalojen keskeisimpiä kysymyksiä. Maatalous puolestaan on yksi ihmisen ja luonnon suhteen konkreettisimmista muodoista. Timothy Vos (2000, ks. myös Silvasti & Mononen 2001) tarkastelee tätä kiinnostavaa teemaa artikkelissaan. Myös Allen ja Kovach (2000) toteavat, että yhteiskunnan ja luonnon suhde ei ole missään niin ilmeinen kuin elintarvikkeiden tuotannossa ja kulutuksessa. Elintarvikkeista on tullut fetissejä, (esineitä, joilla kuvitellaan olevan voimia tms. yliluonnollisia ominaisuuksia). Ruoka on kuluttajille niin itsestään selvää ja maatalous tuntematonta, että kuluttajat eivät enää välttämättä älyä mistä ruoka tulee. Ruoalla hyödykkeenä ajateltuna ei ole alkuperää ja sen tuotantoon liittyvät resurssit ovat kuluttajalle näkymättömiä (vrt. Ritzer 1996; 2001, Miele & Murdoch 1999). Luomutuotanto oli puolestaan yhteiskunnallisena liikkeenä näkyvä ja radikaali 1960-luvun lopulla ja luvun alussa. Taustalla vaikuttivat kaupungistumisen, teollistumisen ja kulutusyhteiskunnan kritiikki. Luomun kannattajat muuttivat maalle ja tavoittelivat yksinkertaisempaa elämäntapaa kaukana kaupungin korruptiosta. Monille maaseudulla elämisen todellisuus oli liian raskasta, mutta ne jotka jäivät, pistivät alulle luomun kehityksen. Tämä kehitys on alle kolmessa kymmenessä vuodessa johtanut marginaalisen toiminnan miljoonien bisnekseksi. Luomun yksi saavutus on Vosin (mt) mukaan se, että osa ihmisistä suhtautuu uudella tavalla maatalouteen ja ruokaan. Luomu on tuonut ne takaisin yleiseen tietouteen. Vos nostaa esille ympäristöliikkeen, joka ei ole huomioinut tätä luonto suhdetta. Kiinnostavaa siksi, että myös muissa yhteyksissä (Buttel 1994; 1997, Tovey 1997) ympäristöliikkeen ja luomun suhde on nähty ongelmalliseksi. Vos selaa luomun sääntöjä ja julkista keskustelua; luomukritiikissä ei ole kysymys vain tekniikasta, markkinoista tai taloudellisesta kasvusta, vaan laajemmasta maatalouteen sekä ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen liittyvästä kysymyksestä. Luomukeskustelu liittyy kehon terveyteen, mikä toimii analogia maaperän ja sen tuottaman ruoan terveyteen. Lamine (2001) selvittää väitöstutkimuksessaan luomun syömistä huolena itsestä ja ympäristöstä. Hän kohdistaa tutkimuksensa kuluttajiin, jotka vain osittain käyttävät luomua; vain luomua käyttäviä kuluttajia kun on ranskalaisittain tutkittu useissa yhteyksissä. Lamine perustelee valintaansa myös sillä, että hän uskoo valinnan olevan enemmän tilanneriippuvainen kuin sosiaalisten rakenteiden määräämää. Kuluttajien ruokapuheissa 'huoli' sai kaksi merkitystä: se oli pelkoa ja huolenpitoa. Kirjoittaja keskittyy huoleen itsestä, johon liittyy keskeisesti ruoan turvallisuus. Miten luomumerkit vaikuttavat turvallisuuden tuntemiseen eri tuotteiden yhteydessä? Yleensä kuluttajan valintaan vaikuttaa myös tuotteen ulkonäkö, ainesosat ja siitä saatu informaatio. Jokainen luottamuksen konstruktio on tilanneriippuvainen (keitä on läsnä ja missä, tuote, hetki). Rutiinikäyttäytyminen muuttuu ongelmalliseksi kun tarkastellaan kuluttajan elintarvikkeita koskevaa valintaa. Merkit voivat lisätä luottamusta (sertifioitu luottamus), mutta niiden merkitys korostuu tavallisesta marketista ostettaessa. Suoramyyntitilanteessa luotetaan enemmän henkilöön ja hänen myyntipaikalla antamiin neuvoihin. Luomutilalta tai luomukaupasta saa vain luomua, jolloin alkuperä ja sertifikaatio ovat selkeitä, suora kontakti luo siis luottamusta. Myös tässä työssä luomu yhdistetään luonto keskusteluun: luomun kautta kuluttaja pääsee 'luontoon' kolmella tavalla. Ensinnäkin tuotteet mielletään luonnollisiksi, toiseksi kuluttajat luottavat luomuun, koska ne takaavat linkin luonnolliseen (ovat multaisia) ja kolmanneksi, luomutuotteet on sertifioitu luonnollisiksi. Luomusta on tullut keskeinen osa ruoasta käytävää keskustelua ja ruokapolitiikkaa. Kuluttajat vaativat lähiruokaa, luomuruokaa, puhdasta, ympäristöystävällistä, turvallista, terveellistä, eettisesti ja ekologisesti tuotettua ruokaa, jonka tulisi mielellään olla vielä halpaa ja kaikin puolin riskitöntä (ks. esim. Silvasti & Mononen 2001). Gareth Enticott (2001) vakuuttaa muuta. Ruoan turvallisuus on kuluttajien keskeinen huolenaihe ja luon-nolliseksi määriteltävän ruoan kysyntä on kasvanut; kulutustottumuksissa on tapahtunut 'luomukäänne'. Elintarvikkeiden monimutkaistuneesta kysynnästä huolimatta suurin osa kuluttajista jatkaa teollisesti tuotettujen elintarvikkeiden käyttämistä. Kuluttajien ainakin puheissaan suosima paikallinen ruoka määritellään yleensä ympäristöystävällisemmäksi, mutta harvoin terveellisemmäksi. Paikalliseen ruokaan liittyykin Enticottin mukaan riskejä, vaikka se kuluttajien mielikuvissa ehkä assosioituukin terveelliseksi. Luomukuluttaminen ei välttämättä ole vastaus riskeihin, sillä joillekin se on muodikasta. Toisaalta luomun suosiminen eri politiikan sektoreilla tarkoittaa, että sitä pidetään järkevänä ja oikeana valinta. Enticottin mukaan kaikki kuluttajat eivät kuitenkaan muuta käyttäytymistään, vaikka jokin elintarvikkeisiin liittyvä riski olisi tieteellisesti ja virallisesti tunnistettu. Hän on tutkinut englantilaisen kylän asukkaita ja

7 selvittänyt, miksi nämä jatkavat pastöroimattoman maidon käyttöä, vaikka siihen liittyvät riskit tiedetään. Esimerkiksi vuosina kymmenen kahdestakymmenestä maitoon tai maitotuotteisiin liitetystä myrkytystapauksesta liittyi pastöroimattoman maidon käyttöön. Esimerkkejä löytyy lisää ja riskit ovat kuluttajien tiedossa, mutta pastöroimattoman maidon käyttö jatkuu, vaikka virallisella taholla suositeltiin vain pastöroidun maidon käyttöä. Enticott kysyykin miksi ohjeita ei kuunnella ja miten kuluttajat perustelevat käyttäytymistään? Kuluttajat kertoivat tarinoita pastöroimattoman maidon terveydestä ja sen käyttöön liittyvistä tavoista: sitä on aina juotu ja juodaan vastakin. Esimerkit kertovat, että maito ei ole kyläläisille riski vaan terveellinen elintarvike. Tieteen näkökulmasta maito on terveellistä, kun siitä on poistettu kaikki bakteerit ja mikrobit. Tällaisen 'kuolleen maidon, kuolleen luonnon' sijasta kyläläiset haluavat maitoa, joka sisältää 'luontoja' sekä hyvässä että pahassa. He suhtautuivat puhtaaseen ruokaan epäilevästi, koska maidon mikrobit vahvistavat ja lisäävät vastustuskykyä. Kuluttajat eivät täysin vastusta asiantuntijoiden näkemyksiä, mutta vastustavat heidän tarjoamiaan näkemyksiä terveellisestä ja turvallisesta ruoasta. Enticott osoittaa myös, että luomutuotteiden käyttö ei ole ainoa tapa vastata riskeihin. Kulutukseen liittyy moraalista käyttäytymistä, joka kylän asukkaille on tärkeä osa 'maalaiseksi tulemista', vaikka se samalla haastaa tieteellisen ruoan turvallisuuteen liittyvän keskustelun. Kuluttajille pastöroimattoman maidon käyttö on osa maalaisidentiteettiä, mutta myös osa maalaisyhteisön jäseneksi tulemista. Maito on keskeinen toimija yhteisön luomisessa ja tämän ruokayhteisön jäsenyys takaa maalaisstatuksen. Ne kyläläiset, jotka eivät juoneet pastöroimatonta maitoa, nähtiin ulkopuolisina uustulokkaina, jotka näkevät maailmat puhdistettuna ja joita ei voi pitää maalaisina. Yhteisöllisyys menee yksilöllisen terveyden edelle, ja ruokavalintoihin ei vaikuta se mitä tapahtuu jos käyttää pastöroimatonta maitoa vaan se mitä tapahtuu jos sitä ei käytä. DuPuis (2000) pitää luomumaitoa täydellisenä esimerkkinä, kun halutaan tarkastella kuluttajan roolia luomuruokapolitiikassa. Kuten mainittu, ala ei ole kehittynyt muiden luomusektoreiden tavoin. Kirjoittaja asettaa kuluttajat elintarvikejärjestelmään aktiivisen roolin omaavina refleksiivisinä toimijoina. Refleksiivinen kuluttaja ei ole aktivisti tai tietyn poliittisen järjestelmän kannattaja, mutta hän kuuntelee ruokaan liittyviä väitteitä, arvioi niitä, ja joskus jopa uskoo luomuruoan puolestapuhujan väittämiä. Hän huomioi myös median, asiantuntijoiden, ystävien ja sukulaisten mielipiteet ja arviot. Ruoka on refleksiiviselle kuluttajalle tärkeää, sillä ruoankulutuksellaan hän päättää, mitä päästää ja ei päästä kehoonsa (not-in-my-body). DuPuis (2000) tarkastelee luomumaidon kulutukseen liittyvää nopeaa kasvua. Luomumaito on läpäissyt markkinat, mutta sen ostajat eivät välttämättä käytä muita luomutuotteita. Tämä huomattava kehitys liittyy tehomaatalouden menetelmiin: rbgh on geneettisesti muunneltu hormoni, jota käytetään lehmien maidontuotannon lisäämiseen. Luomumaidon kulutuksen kasvuun liittyy toinenkin erityinen piirre, sillä toisin kuin muiden luomuelintarvikkeiden, sen kulutus nousi ilman merkittävää yhteiskunnallista tai poliittista järjestäytymistä. Sen kehitys ei tavallaan kulkenut 'hippi-vaiheen' läpi, mikä on tyypillistä muille luomusektoreille (vrt. Holm & Stauning 1999). Luomumaidon kulutuksen kehitykseen liittyy vielä yksi muusta luomuelintarvikkeiden kehityksestä erottava tekijä. Siitä tuli merkittävää, koska suuret sijoittajat Wall Streetiä myöten satsasivat siihen. Muut luomun osaalueet ovat vielä pienempimuotoisia ja vähemmän monopolisoituja. Vuodelta 1997 peräisin olevan tiedon mukaan viiden suurimman luomumaidon tuottajan hallussa olisi n. 95% markkinoista; luomumaidon tuotanto on siis erittäin keskittynyttä. Suurinta osuutta (65%) pitää hallussaan Horizon Organic, joka ostaa osan maidosta paikallisilta luomuviljelijöiltä, mutta 75% tulee kahdelta maitotilalta. Suurin maidon jatkojalostaja omistaa toiseksi suurimman luomumaidon jatkojalostajan. Valtaosa kuluttajista todennäköisesti käyttää näiden yhtiöiden tuotteita ja sivuuttaa pienemmät, paikalliseen tuotantoon panostavat jatkojalostajat. Maidontuotannossa näkyy globalisaation tunnusmerkit: maitoa ei kuluteta siellä missä se tuotetaan, vaan se jalostetaan tehtaassa kaukana lehmästä ja kuluttajasta. Standardisaation ensimmäisessä vaiheessa maito 'puhdistetaan' eli pastöroidaan. Homogenisointi standardisaation toisena vaiheena luo laimean paikattoman tuotteen. (Enticott 2000.) Kalifornialaisen esimerkin valossa luomu näyttäytyy esimerkin valossa lähinnä post-fordistisena laajamittakaavaisena tuotantona. Kuluttajat ovat yhä enemmän tietoisia, että esimerkiksi Horizonsin luomumaidon tuotantostrategia on ristiriitainen luomuruokaan liitettävän filosofian kanssa. Kuluttajat ja tuottajat ovat kritisoineet julkisesti Horizonin toimintaa korostamalla, että luomu ei välttämättä tarkoita paikallista. Mitä tekee kuluttaja, jää nähtäväksi. Tässä esitellyt tutkimukset osoittavat, että luomusta puhutaan maatalouden ja ruoan konteksteissa. Ne myös osoittavat taas kerran, että nykymuotoinen luomu

8 on suurten kysymysten äärellä. Onko sama miten yhteistä asiaa viedään eteenpäin, kunhan sitä vain edistetään, vai tuleeko periaatteista pitää kiinni? Lähteet Agriculture and Human Values (2000). Journal of the Agriculture, Food, and Human Values Society. Special Issue: The Changing Bio-Politics of the Organic: Production, Regulation, Consumption. Guest Editor: Goodman, David. Volume 17, No. 3. Kluwer Academic Publishers. Allen, Patricia & Martin Kovach (2000). The Capitalist composition of organic: The Potential of markets in fulfilling the promise of organic agriculture. Agriculture and Human Values 17: Alföldi, Thomas, William Lockeretz & Urs Niggli (2000). IFOAM2000 The World Grows Organic. Proceedings 13th International IFOAM Scientific Conference. IOS Press. Beauchesne, Audric & Christopher Bryant (2001). Agriculture and Innovation in the Urban Fringe: The Case of Organic Farming in Quebec, Canada. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie, Vol. 90, No,. 3, Björkhaug, Hilde & Oddveig Storstadt (2001). Common attitudes towards food production among farmers and consumers. Paper presented in the XIX ERSR Congress for Rural Sociology. Dijon, France, 3-7-September Buck, Daniel, Getz, Christina & Julie Guthman (1997). From Farm to Table: The Organic Vegetable Commodity Chain of Northern California. Sociologia Ruralis, Volume 37, No. 1, Buttel, Frederick H. (1994). Agricultural Change, Rural Society and the State in the Late Twentieth Century: Some Theoretical Observations. Teoksessa Symes, David & Anton J. Jansen (toim.) Agricultural Restucturing and Rural Change in Europe. Wageningen Studies in Sociology WSS, 37. Wageningen. Campbell, Hugh (1997). Organic Food Exporting in New Zealand: Sustainable Agriculure, Corporate Agribusiness and Globalizing Food Networks. Teoksessa Haan, Henk de, Kasimis, Babis & Michael Redclift (toim.) Sustainable Rural Development Ashgate, England. Clunies Ross, Tracey & Graham Cox (1994). Challenging the Productivist Paradigm: Organic Farming and the Politics of Agricultural Change. Teoksessa Lowe, Philip, Marsden, Terry & Whatmore Sarah (toim.) Regulating Agriculture David Fulton Publishers, London. Coombes, Brad & Hugh Campbell (1998). Dependent Reproduction of Alternative Modes of Agriculture: Organic Farming in New Zealand. Sociologia Ruralis, Volume 38, No. 2, DuPuis, Melanie E. (2000). Not in my Body: rbgh and the Rise of Organic Milk. Agriculture and Human Values 17: Enticott, Gareth (2001). Risking the Rural: Moral Behaviours and the Consumption of Unpasteurised Milk. Paper presented in XIV European Congress for Rural Sociology, Dijon, France 3-7 September, Fitzgerald, R., H. Campbell, C. Sly & S. Finlay (2002). The Flight to Nature? An ethnographic study of retailing and consumption of organic food. Paper presented in the XV World Congress of Sociology, Brisbane, Australia, 7-13 July, Guthman, Julie (1998). Regulating Meaning, Appropriating Nature: The Codification of California Organic Agriculture. Antipode (30) Guthman, Julie (2000). Raising Organic: An Agro-Ecological assessment of grower practices in California. Agriculture and Human Values 17: Hall, Alan & Veronika Mogyorody (2001). Organic Farmers in Ontario: An Examination of the Conventionalization Argument. Sociologia Ruralis Vol 41, Number Holm, Jesper & Inger Stauning (2002). Ecological Modernisation and 'Our Daily Bread'. Variations on the transition of the food sector. The Journal of Transdisciplinary Environmental Studies, ISSN Ilbery, Brian, Lewis Holloway & Ruth Arber (1999). The Geography of Organic Farming in England and Wales in the 1990's. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 83, no. 1, James, Allison (1993). Eating green(s). Discourses of organic food. Teoksessa Milton, Kay (toim.1993) Environmentalism. A view from Anthropology. Routledge Kaltoft, Pernille (2001). Organic farming in late modernity: at the frontier of modernity or opposing modernity? Sociologia Ruralis Vol 41, number Kantanen, Teuvo (2002). Kuluttaja luomuvalinnan edessä. Tutkimus päivittäistavaroihin liitettyjen laaja-alaisten kulutusseuraamusten hyväksymisestä ja torjunnasta. Acta Wasaensia, no 97, liiketaloustiede 39, markkinointi.

9 Klonsky, Karen (2000). Forces Impacting the Production of organic Foods. Agriculture and Human Values 17: Lamine, Claire (2001). Food risks and the construction of trust: Choosing organic food or not. The examples of bread, wine, and meat. Paper presented in the XIX ERSR Congress for Rural Sociology. Dijon, France, 3-7-September Lawrence, Geoffrey, Janet Norton, Stewart Lockie & Kristen Lyons (2002). Organics and Biotechnology. Never the Twain shall meet? Paper presented in the XV World Congress of Sociology, Brisbane, Australia, 7-13 July, Le Guillou Gwénnëlle & Alberik Scharpé (2000). Organic Farming. Guide to Community Rules. European Communities. Lockie, Stewart, Kristen Lyons, Geoffrey Lawrence and Kerry Mummery (2002). Eating `Green': Motivations behind organic food consumption in Australia. Sociologia Ruralis Vol 42, number Lowe, Philip, Clark, Judy, Seymour, Susanne & Neil Ward (1997). Moralizing the Environment. UCL Press, London. Luoto, Ilkka, Ruuskanen, Petri & Heikki Susiluoma (1996). Risupartoja vai markkinamiehiä? Tapaustutkimus Etelä Pohjanmaan luomutuottajista. Chydenius Instituutin tutkimuksia 5/1996. Kokkola. Lyons, Kristen (2001). From Sandals to Suits: Green Consumers and the Institutionalisation of organic Agriculture. Teoksessa Lockie, S. & B. Pritchard (toim.) Consuming Foods, Sustaining Environments. Australian academic Press, Brisbane Michelsen, Johannes (2001a). Recent Development and Political Acceptance of Organic Farming in Europe. Sociologia Ruralis, Vol 41, number 1, Michelsen, Johannes (2001b). Organic Farming in a Regulatory Perspective. The Danish Case. Sociologia Ruralis, Vol 41, number 1, Mononen, Tuija (1999). Tehoviljeltyä luomututkimusta. Maaseudun Uusi Aika 1/ Mononen, Tuija (2000). Marginaalista markkinoille. Tutkimus luomutuotannon kehityksestä ja yhteiskunnallisista merkityksistä. Esimerkkialueina Varsinais-Suomi ja Kainuu. Julkaisematon lisensiaatintutkielma. Joensuun yliopisto, maantieteen laitos. Mononen, Tuija (2002). Marginaalista markkinoille. Tutkimus luomutuotannon kehityksestä ja yhteiskunnallisista merkityksistä. Esimerkkialueina Varsinais-Suomi ja Kainuu. Väitöskirjan käsikirjoitus, versio 1.0. Joensuun yliopisto, maantieteen laitos. Murdoch, Jonathan & Miele, Mara (1999). Back to Nature: Changing A Worlds of Production in the Food Sector. Sociologia Ruralis 39 (4), Pepper, David (1996). Modern Environmentalism. An Inroduction. Routledge, London. Reed, Matt (2000). The uses of Zoonoses; how animal disease has been used by the Soil Association to advance Organic Agriculture in the UK. Paper presented in X World Congress of Rural Sociology, Rio de Janeiro, Brasil, July 30 August 5, Reed, Matt (2001). Fight the Future! How the Contemporary campaigns of the UK Organic Movement have arisen from their composting of the past. Sociologia Ruralis Vol 41, Number 1, Rintanen, Satu (1999). Luonnonmukainen elintarviketuotanto: Arvolähtöinen vai kilpailustrateginen valinta. Turun Kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja D-4. Ritzer, George (1996). The Mcdonaldization of society. (Uud. painos) Thousands Oaks, California, Pine Forge Press. Ritzer, George (2001). Explorations in the Socilogy of Consumption. Fast Food, Credit Cards and Casinos. Sage Publications. Schmitt, Mathilde (1994). Women Farmers and the Influence of Ecofeminism on the Greening of German Agriculture. Teoksessa Whatmore, Sarah, Marsden, Terry & Philip Lowe (toim.) Gender and Rurality David Fulton Publishers, London. Silvasti, Tiina & Tuija Mononen (2001). Ruoka liikkeessä. Yhteiskuntapolitiikka 1/2001, Sireni, Maarit (2001). Martat ja Mariat. Pienten perheviljelmien naiset. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, julkaisu 3/2001. Sociologia Ruralis (2001). Special Issue. Politics, Ideology and Practice of Organic Farming. Guest Editor Michelsen, Johannes. Vol 41, Number 1. Trüninger, Monica (2002). Organic Farming in Portugal. Paper presented in the XV World Congress of Sociology, Brisbane, Australia, 7-13 July, Tovey, Hilary (1997). Food, Environmentalism and Rural Sociology: On the Organic Farming Movement in Ireland. Sociologia Ruralis, Volume 37, No

10 Vanzetti, D. & E. Wynen (2002). Does it make sense to buy locally produced organic products? Teoksessa Hall, D. & J. Moffit (toim.) Economics of Pesticedes, Sustainable Food Production and Organic Food Markets. Elsevier, Amsterdam, Whatmore, Sarah (1995). From Farming to Agribusiness: the Global Agro-food Systems. Teoksessa Johnston, R.J., (toim. 1995) Geographies of Global Change. Remapping the World in the Late Twentieth Century. Oxford,Blackwell Suomessa puhutaan yleisesti elintarvikejärjestelmästä. Englannin kielessä on kuitenkin kaksi erilaista elintarvikejärjestelmään viittaavaa käsitettä: agri-food system ja food system. Elintarvikejärjestelmällä viitataan yleensä elintarvikeketjuista ja niiden toimijoista muodostuviin elintarvikkeiden tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyviin yhteiskunnallisiin suhteisiin ja toimintoihin. Käsitteistä agro-food system on laajempi, sillä se kattaa myös maatalous-teknologian ja sen tuotantopanokset sekä näihin liittyvät toimijat. (ks. esim. Whatmore 1994; 1995.) 2 Environmentalismi on toinen ongelmallinen käsite. Suomeksi se voisi tarkoittaa ympäristöliikkeen kannattamista, ympäristömyönteisyyttä, vihertymistä. Environmentalismia voi olla kuitenkin monenlaista (ks. Pepper 1996). Useissa luomututkimuksissa (esim. Tovey 1997) environmentalismiin viitataan luomun yhtenä tausta-ajatuksena, mutta myös todetaan, että environmentalismin kannattajat suosivat konservationismia eli luonnonsuojelua. Maatalous tuhoaa näiden kannattajien mukaan luontoa ja ympäristöä olipa sitten luomua tai tavanomaista. Buttel (1997) pitää maatalouden ja environmentalismin suhdetta joiltakin osin ongelmallisena. Maatalous ei ole ollut keskeinen tekijä environmentalismin valtavirrassa. Etusijalla ovat globaalit ongelmat, kuten väestönkasvu ja ilmastonmuutos, sademetsien häviäminen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Maatalous on nähty tässä suhteessa vähämerkityksisenä. Tässä yhteydessä environmentalismi ymmärretään eri elämän alueilla esiintyvänä, konkreettisissa jokapäiväisissä toimissa näkyvänä ympäristömyönteisyytenä, ei ympäristöliikkeen radikaalina muotona.

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2013

Luomun kuluttajabarometri 2013 Luomun kuluttajabarometri Eeva Heikkilä.. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Sisältö Yhteenveto (sis. tiivistelmän) Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto Mielipiteet luomuun liittyvistä väittämistä Mielipiteet

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm 3. PIENYRITYKSET 3.1 Auttaako sääntöjen ja valvontavaatimusten yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan

Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan FoodRus hankkeen tuloksia ja ajatelmia Teija Rautiainen Mikkelin ammattikorkeakoulu Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Luomun haasteet ja mahdollisuudet Sari Raimoranta, hankevetäjä www.mtk.fi/luomuvakka Sivu 1 30.10.2012 MTK-Varsinais-Suomen Luomuvakka-hanke Varsinais-Suomen maataloustuottajain

Lisätiedot

Kuule Oy Luomubarometri 2010

Kuule Oy Luomubarometri 2010 ISO 900 -sertifioitu Kuule Oy Ulla-Riikka Tapionlinna 20.2.200 ISO 900 -sertifioitu RAPORTTI. Johdanto 2. Tiivistelmä. Tulokset. Luomuelintarvikkeiden käyttöuseus 2. Ruokatermien tunteminen. Luomutuotteiden

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Maarit Sireni Paikallinen ruoka: marginaalinen ilmiö vai tulevaisuuden trendi? Johdanto

Maarit Sireni Paikallinen ruoka: marginaalinen ilmiö vai tulevaisuuden trendi? Johdanto ALUE JA YMPÄRISTÖ Maarit Sireni Paikallinen ruoka: marginaalinen ilmiö vai tulevaisuuden trendi? Local food: a marginal phenomenon or a growing trend? Both academics and rural activists tend to regard

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. MEP Sirpa Pietikäinen 2014

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. MEP Sirpa Pietikäinen 2014 Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma MEP Sirpa Pietikäinen 2014 Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista. Miten näihin päästään?

Lisätiedot

Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta?

Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta? Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta? Uuden luomutiedon tuottaminen -hanke Pilot-koulutus 4.11.2013 Tietoa hankkeesta Uuden luomutiedon tuottaminen ja levittäminen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Luomumarkkinoiden koko ja kasvunäkymät

Luomumarkkinoiden koko ja kasvunäkymät Luomumarkkinoiden koko ja kasvunäkymät Marja-Riitta Kottila Pro Luomu Pro Luomu ry luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun kehitystä Suomessa perustettu keväällä 20 rahoitus

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot