Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Transkriptio

1 KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23479P003

2 1 (22) Heinilä Maritta Sisällysluettelo 1 Johdanto Rakennuskannan arvottaminen Arvoluokat Suositukset suojelumääräyksistä Kohdeluettelo Himonniemi Ketolanranta Kitsoppi Könänranta Lahti Lemilä Rantala Riihiranta Sorvanniemi Ukonniemi... 21

3 1 (21) Pyhäjärven rantaosayleiskaava 1 Johdanto Pohjois-Karjalassa on kerätty tietoa rakennusperinnöstä jo 1980-luvulta lähtien Pohjois-Karjalan museon ja kuntien toimesta. Suurin yhtenäinen inventointityö tehtiin Rakennusperintö kunniaan -hankkeen puitteissa 2000-luvun alussa. Osayleiskaava-alueen rakennusinventoinnit ovat vuosilta 2001 ja Rakennuskannan arvottaminen Tässä Pyhäjärven rantaosayleiskaavaa varten kootussa arvokohteiden luettelossa seudullisesti arvokkaiden kohteiden luokittelu perustuu selvitykseen Pohjois- Karjalan rakennusperintöinventoinnin päivitys ja kohteiden arvottaminen Keski- Karjala: Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ja voimassa olevaan maakuntakaavaan. Osayleiskaava-alueelta on tunnistettu yksi seudullisesti arvokas kohde (Kitsoppi). Osayleiskaavatyön yhteydessä suunnittelualueen aikaisemmin 2000-luvulla inventoidut kohteet on käyty tarkistamassa ja kohteet on luetteloitu ja arvotettu. Arvottaminen on tehty asiantuntijatyönä maastotarkastelujen ja kirjallisten lähteiden avulla elokuussa Maastotyöt ovat suorittaneet DI Kuisma Reinikainen :stä sekä Kiteen kaupungin maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula. Rakennusten arvottamisen ovat tarkistaneet arkkitehdit Maritta Heinilä ja Minttu Kervinen :stä. Rakennuskannan arvottamisessa on pyritty asteikon avulla erittelemään kohteet, joiden säilyttäminen on joko suotavaa tai välttämätöntä jotta alueen rakennetun ympäristön arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Kohteiden arvottamisen kautta pyritään siis säilyttämään sekä rakennettua ympäristöä kokonaisuutena, että yksittäisiä merkittäviä rakennuksia. Kohteiden osalta on arvottamisessa pyritty huomioimaan yksittäisten rakennusten rakennushistoriallisten arvojen lisäksi pihapiirin kokonaisuuden säilyminen ja kohteen sijainti maisemassa. Arvotuksessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, miten rakennus tai rakennuskokonaisuus heijastaa rakennusaikaansa tai käytön mukanaan tuomia uusia ratkaisuja. Kohteet on arvotettu luokkiin maakunnallisesti arvokas, paikallisesti arvokas, ei arvoja. Alueella ei ole tällä hetkellä valtakunnallisesti arvokkaaksi lueteltuja kohteita. Paikallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet jaettu merkittävyydeltään luokkiin 1/3, 1-2/3, 2/3 ja 2-3/3. Arvoluokka on yleensä sitä korkeampi mitä useampi arvotekijä kohteessa toteutuu. Suunnittelualueelta arvotettiin seudullisesti arvokkaaksi yksi kohde ja paikallisesti arvokkaaksi seitsemän kohdetta. Kahdella elokuussa 2016 tarkastetulla kohteella ei nähty suojeluarvoja.

4 2 (21) 2.1 Arvoluokat Arvoluokkien yleiset sisällöt ovat: Luokka 1/3 Erityisen merkittävä kohde, joka edustaa parhaalla tavalla seudun rakennuskulttuuria. Yksittäinen rakennus tai pihapiiri noudattaa alueen rakentamisen perinteitä. Rakennukset ovat kokonaisuutena hyvin säilyneitä ja kertovuudeltaan vahvoja. Yksittäisellä rakennuksella tai pihapiirillä on maisemallisesti keskeinen asema. Luokka 1-2/3 Tärkeä kohde, joka edustaa hyvin alueen rakennuskulttuuria. Pihapiiri muodostaa kertovan kokonaisuuden, jossa rakennukset ovat kohtalaisen hyvin säilyneitä. Kohde sisältää yleensä useita arvonäkökulmia. Luokka 2/3 Luokkaan 2/3 kuuluvat kohteet ovat luonteva osa alueen kulttuurimaisemaa ja edustaa paikallista rakennuskulttuuria ja vanhimpia rakennuspaikkoja. Luokkaan 2/3 on esitetty kohteet, joiden pihapiirikokonaisuuden arvot ovat heikentyneet rakennuksien purkamisesta tai muutoksista johtuvista syistä. Kohteilla on maisemallisesti merkittävä rooli alueen kulttuurimaisemassa. Luokka 2-3/3 Luokkaan 2-3/3 on osoitettujen kohteiden pihapiirit ovat muuttuneet siten, että arvot kohdentuvat yksittäisiin säilyneisiin rakennuksiin. 2.2 Suositukset suojelumääräyksistä Luokat 1/3 ja 1-2/3 Kohteet: Himonniemi, Ketolanranta, Kitsoppi, Lemilä, Rantala SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jota MRL 41.2 :n nojalla ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien toimenpiteiden ja pihapiirin uudisrakentamisen ratkaisujen tulee olla sellaisia, että rakennusten ja pihapiirien erityiset arvot säilyvät. Ennen rakennusta tai sen ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Numerointi viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Luokat 2/3 ja 2-3/3 Kohteet: Könänranta, Lahti, Sorvanniemi ARVOKAS RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä pihapiirin uudisrakentaminen tai muut lähiympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että kohteen kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas luonne säilyy. Numero viittaa kaavaselostuksen kohdenumerointiin.

5 3 (21) 3 Kohdeluettelo 3.1 Himonniemi Tila: Osoite: Arvoluokka: paikallisesti arvokas, 1-2/3 Peltoaukean ympäröivä Himonniemen pihapiiri aukeaa etelään Pyhäjärven Himonlahteen. Pitkä betonisokkelinen hirsirunkoinen päärakennus on pystyrimalaudoitettu ja maalattu kellertäväksi, maalipinta on vaurioitunut. Ikkunat ovat T-malliset, yläosa ruudusta on jaettu kolmeen osaan, leveämmässä ikkunassa neljään osaan. Kuisti on purettu, sen vanha sijainti on nähtävissä pääjulkisivun laudoituksessa. Harjakatto on pellitetty. Pihapiirissä on kolmihuoneinen hirsinen aitta ja kuivaamo/lato.

6 4 (21)

7 5 (21) 3.2 Ketolanranta Tila: yhteinen alue ja vesialue Osoite: Suitsansaari Arvoluokka: Paikallisesti arvokas, 1-2/3 Pohjoiseen avautuvassa niemessä sijaitseva venevaja on rakennettu osittain veden päälle. Venevaja on rankarakenteinen ja ulkovuoreltaan käsittelemätöntä harmaantunutta laudoitusta. Vanha pärekatto on katettu pellillä. Rakennus on toiminut saarelaisten veneensäilytyspaikkana. Venevaja on toiminut myös liiterinä, johon on tuotu saaressa asuvien tarvikkeita. Inventoija Turunen Vesa, 2003

8 6 (21) 3.3 Kitsoppi Tila: Osoite: Salmenrannantie 9 A Arvoluokka: Seudullisesti arvokas, 1/3 Entinen Pelkolan tila, jonka nykyinen päärakennus edustaa 1800-luvun alun rakennuskantaa. Se on tyypillistä paritupatyyliä, joka oli yleinen 1700-luvulla erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Rakennus on hirsipinnalla, nurkissa on pitkät salvokset. Harjakatto on huopakatteinen. Sokkeli on luonnonkivistä. Ikkunat ovat kuusiruutuiset. Sisääntulon yhteydessä on avokuisti. Paikalla on ollut savutupa jo 1675, joka on purettu 1700-luvulla. Tällöin on rakennettu toinen savupirtti. Sen hirsiä on käytetty mm. eteläpuoleisen tuvan korjauksissa. Nykyisestä päärakennuksesta on ensin rakennettu eteläpuoleinen pääty 1800-luvun alussa. Vielä 1960-luvulla eteläpäädyn tupa on ollut vuorattu. Tämän puolen ikkunoissa ei ollut tuolloin myöskään koristelaudoituksia. Pohjoispuolen pääty on tuoreempi. Myöhemmin kujan tilalle on rakennettu länsisivulle iso eteinen ja itäsivulle pieni kammari/ruokahuone. Pihapiirissä on kaksi hirsistä aittarakennusta 1800-luvulta; luhtiaitta ja rankarakenteisena jatkettu pikkuaitta. Luhtiaitta on kahden huoneen levyinen ja kaksikerroksinen. Hirsistä pikkuaittaa on myöhemmin jatkettu rankarakenteisella osalla ja se on nykyisin suorakaiteen muotoinen. Molempien aittojen ovet on maalattu keltaiseksi, hirsipinta on tumman ruskeaa. Pihapiiriin on aiemmin kuulunut myös navetta, jonka toisessa päädyssä on ollut talli ja lato ja toisessa kerroksessa ns. yliset. Navetta on purettu 1960-luvulla. Päärakennusta on asutettu vuoteen Tilan osti 1977 Kiteen Seudun Osuuspankki, joka kunnosti rakennukset virkistyskäyttöön ja nimeksi tuli Kitsoppi. Nykyisin tila ja siihen kuuluvat rakennukset ovat yksityisomistuksessa.

9 7 (21) Kiteen Seudun Osuuspankki purki rannasta vanhan saunan ja rakennutti siihen uuden. Inventoija Niinioja Sirpa 1990, Turunen Aulikki 2003

10 8 (21)

11 9 (21) 3.4 Könänranta Tila: Osoite: Uittoniementie 3 B Arvoluokka: Paikallisesti arvokas, 2-3/3 Kohde sijaitsee aivan Pyhäjärven läntisellä rannalla. Inventoitu rakennus on alkujaan rakennettu Kiteenlahteen 1840-luvulla asuintaloksi. Nykyiselle paikalleen se on siirretty vuonna Talo on ollut kaksiosainen, josta toinen osa on purettu vuonna Niemelän tilan jaon suorittamisen jälkeen Könänranta ja Riihiranta ovat yhtä pihapiiriä. Rakennusta on jatkettu katoksella pohjoispäädystä. Harjakate on peltiä. Hirsinen runko on vuoraamaton ja käsitelty punamullalla. Ullakko on pystylaudoitettu. Ikkunat ovat T-malliset ja niiden vuorilaudat ovat koristeelliset. Rakennuksella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa, rakennuksen siirto ja pohjoispäädyn kuisti ilmentävät käytön jatkuvuutta. Inventoija Väyrynen Veikko, Rupponen Pertti 2001, Turunen Aulikki 2003

12 10 (21)

13 11 (21) 3.5 Lahti Tila: Osoite: Pöllälänniementie 34 Arvoluokka: paikallisesti arvokas, 2/3 Pihapiiri avautuu etelään Pyhäjärvelle. Vanha päärakennus on alun perin luvun alusta ja sitä on jatkettu vuonna 1920, korotettu vuonna 1948 ja ikkunat uusittu vuonna Rakennus on huonokuntoinen. Kaksi aittaa on purettu aikanaan uuden päärakennuksen kohdalta. Osa aitasta on ranta käytössä. Pihapiirissä on mansardikattoinen kivinavetta. Rakennusryhmällä on maisemallista arvoa. Inventoija Heikki Rissanen 2001

14 12 (21)

15 13 (21) 3.6 Lemilä Tila: Osoite: Varmonniementie 36 Arvoluokka: Paikallisesti arvokas, 1-2/3 Pihapiiri sijaitsee Immolanniemessä peltojen ympäröimänä. Pihapiiri koostuu päärakennuksen lisäksi saunasta, puuliiteristä ja aitasta. Vanha hirsinen riihi on jatkettu rankarakenteisella lato-osalla ja sijaitsee pihapiirin ulkopuolella. Päärakennuksen vanhin osa on 1800-luvulta. Rakennuksen toinen pääty on mahdollisesti savutupa, uudempi päätyosa on rakennettu Rakennuksen kate on uusittu 1970-luvulla ja on nykyisin punaista peltiä. Hirsirunkoinen päärakennus on pystyrimalaudoitettu ja punamullattu, ikkunat ovat T-malliset. Lapekattoinen kuisti on pitkä ja kaksiovinen. Inventoija Vesa Turunen 2001

16 14 (21)

17 15 (21) 3.7 Rantala Tila: Osoite: Pöllälänniementie 7 A Arvoluokka: Paikallisesti arvokas, 1-2/3 Pyhäjärven rannassa sijaitseva Rantala on laajahkojen peltoaukeiden ympäröimä. Pihaan johtavan tien oikeaa laitaa reunustaa 1940-luvulla istutetut koivut. Pitkä, puolitoistakerroksinen päärakennus on alkujaan 1800-luvulta. Rakennuksen pohjoispääty on ollut luultavasti savutupana ja myöhemmin rakennettu parituvaksi. Vanhemman päädyn laipion eristeenä on olkea, sen päällä sammalta ja hiekkaa, niiden päällä purua ja purun päällä villaeriste. Vuonna 1945 rakennukseen on tehty perusteellinen remontti, samalla rakennettu eteläpäädyn kokoinen kellaritila. Rakennuksen alapohja on uusittu eteistiloja lukuun ottamatta, jossa on jäljellä rossipohja. Julkisivu on lisäeristetty ulkopinnasta, jolloin ikkunat ovat jääneet kuoppiin. Julkisivu on pystyrimalaudoitusta ja maalattu keltaiseksi. Rakennuksen ikkunat on uusittu viimeisen saneerauksen yhteydessä. Pihapiirissä on suurikokoinen mansardikattoinen navetta ja nelihuoneinen korkea luhtiaitta. Inventoija Vesa Turunen 2001

18 16 (21)

19 17 (21) 3.8 Riihiranta Tila: Osoite: Arvoluokka: Uittoniementie 3 B ei arvoja Vanhan riihen hirsirungosta rakennettu kesämökki sijaitsee Könänrannan eteläpuolella aivan Pyhäjärven rannalla ja kuuluu samaan kokonaisuuteen kohteen Könänranta kanssa. Hirsirunko on siirretty Joensuusta Iiksenvaaralta nykyiselle paikalleen kesämökiksi vuonna Tiettävästi riihi ei ole hirsien alkuperäinen rakennus, vaan se on ollut jonakin muuna rakennuksena jossain tuntemattomassa paikassa. Inventoija Väyrynen Veikko, Rupponen Pertti 2001, Turunen Aulikki 2003

20 18 (21)

21 19 (21) 3.9 Sorvanniemi Tila: Osoite: Sorsasaari 4 Arvoluokka: Paikallisesti arvokas, 2-3/3 Pihapiiri sijaitsee Sorsansaaren koilliskolkassa, keskellä noin puolen kilometrin pituista kannasta. Rakennusryhmää ympäröiviä peltoja on metsitetty. Haverisen suku on muuttanut Sorsasaareen 1700-luvulla. Ensimmäisestä asuinpaikasta Haverilasta on jaettu ensin Rantalan ja sitten Sorvanlahden tila. Asukkaat tälle Sorvanlahden paikalle ovat tulleet 1912, jolloin asuinrakennus ja aitta on siirretty. Tilalla oli myös navetta, joka on purettu Vuonna 1997 on purettu myös päärakennuksen kiviuuni, otettu sisäpuolella esiin vanhat hirret pahvin alta, sisäkatto paneloitu ja eteisosan kattomuoto muutettu pulpettikatoksi, jolloin seiniä on osittain korotettu. Betonisokkelille perustettu päärakennus on pystyrimalaudoitettu, harjakatto on pellitetty. Kuusiruutuisissa ikkunoissa on koristeelliset puitteet, yläpuolella ylöspäin levenevä koristelista ja sivulistojen alapäissä puusta leikatut "tupsut". Pihassa on vanha hirsirunkoinen kolmihuoneinen talousrakennus. Pihapiiriin on rakennettu uusi liiteri ja ulkohuone hirrestä vuonna Inventoija Hissu Teppana, 2003

22 20 (21)

23 21 (21) 3.10 Ukonniemi Tila: Osoite: Ukonniementie 16 Arvoluokka: ei arvoja Ukonniemi on moderni hirsirunkoinen saunamökki.