JOKIKYLÄN JA MURRON ALUEEN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ LUONNOS. 1. Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet:

Transkriptio

1 JOKIKYLÄN JA MURRON ALUEEN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ LUONNOS Nähtävillä Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet: Kellontörmän pihapiiri (mk-2) Törmä Kellontörmän pääosin ja 1880-luvuilla rakennettu pihapiiri on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Kellontörmän pihapiiriin kuuluvat pääasiassa ja 1880-luvuilla rakennetut päärakennus, kesätupa, navettarakennus, tallirakennus, savusauna, kaksi aittaa, riihi, paja ja elosuoja, jotka ovat säilyneet lähellä alkuperäistä asuaan. Rakennukset muodostavat perinteisen tiiviin neljältä sivulta rajatun ja kulmistaan avoimen pihapiirin. Päärakennus sijaitsee luoteis-kaakkosuuntaisesti pihan koillisreunalla ja navettarakennus on sitä vastapäätä lounaisreunalla. Perimätiedon mukaan pihapiirin on rakentanut seppä Jaakko Haapalahti luvuilla. 1

2 1870-luvulla on rakennettu päärakennus, jossa on pirtti, veranta, porstua, keittiö ja kaksi kamaria. Toinen pääty on liitetty ilmeisesti myöhemmin, sillä verannon vieressä, liitoskohdassa olevassa raudassa on vuosiluku Kamaripään alla on kaksi kellaria. Rakennus on rossipohjalla ja siellä on jäljellä vanhat uunit. Kamareissa on peltikuoriset pönttöuunit. Tallirakennus, savusauna, riihi, aitat ja navettarakennuksen itäpäässä oleva vanha navetta ovat ilmeisesti myös luvuilta. Tallin seinässä on vuosiluku 1874, ja rakennuksen pohjoispään puohin seinässä on kirjoitus: 1880 on tehty tämä puohi. Todennäköisesti seppä on heti muutettuaan rakentanut myös pajan itselleen. Pajassa on jäljellä sen sisustus ahjoineen ja palkeineen. Vanhan navetan kehä muutettiin karjaladoksi, kun uusi navetta rakennettiin sen länsipuolelle. Laajennus tehtiin mahdollisesti 1920-luvulla. Navetan edessä on vinttikaivon jalusta. Tilalla oli karjaa 1970-luvun lopulle asti. Pihapiirissä oleva kesätupa on korotettu mahdollisesti samaan aikaan, kun pirtti rakennettiin. Rakennuksessa on tupa ja kaksi kamaria. Ainoastaan rakennuksen pohjoispäädyn huoneessa on kiviuuni. Rakennuksessa asuivat kesäisin lapset ja rengit. Savusaunaan on lisätty pukuhuone 1900-luvun alussa. Vilja-aitta on lähes alkuperäisessä kunnossa, ja sen sisällä ovat paikoillaan lautarakenteiset laarit. Toinen aitoista on muutettu puuhuoneeksi, ja sen patsasjalkarakenteesta on poistettu patsaat sammakko- ja hiirilankkujen välistä. Riihen etuseinässä kurkihirren alla on vuosiluku Perimätiedon mukaan riihessä on säilytetty ruumiita. Elosuoja on rakennettu 1930-luvulla. Rakennusta on käytetty myös puimahuoneena ja siellä on ryski. Rankorakenteiset autotallit on rakennettu 1940-luvun lopulla. Jääkellari on rakennettu vanhaan maakuoppaan. Kellarin päällä oleva varasto on ilmeisesti 1930-luvulta. Sotien jälkeen kellaria on käytetty mm. autotallina, jonka vuoksi sen eteen on tehty ajoluiska. Kiiminkijoen rannassa on ollut pyykinpesupaikka. 2

3 Jokelan koulu (mk-3) Puistola Vuonna rakennetussa Jokelan koulussa ja sen piharakennuksissa on luvun klassismin tyylipiirteitä. Koulurakennus on arkkitehtitoimisto Borg, Sirén ja Åberg suunnitteleman koulutyypin Maalaiskoulu numero II piirustusten mukainen. Kohteella on rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Jokikylän koulupiiri jaettiin vuonna 1924 kahteen osaan ja toinen koulu päätettiin perustaa Jokelaan ns. Navettaniemelle. Koulu aloitti toimintansa ensin vuokrahuoneissa syyslukukaudeksi 1925, ja koulurakennus valmistui seuraavana vuonna arkkitehtitoimisto Borg, Sirén ja Åberg suunnitteleman koulutyyppi Maalaiskoulu numero II piirustusten mukaan. Pihapiiriin kuuluvat lisäksi piharakennus ja sauna. Koulurakennuksessa oli alun perin kaksi luokkaa: ylä- ja alakansakoulu ja molempien opettajille asunnot. Luokkien lisäksi koulutiloihin kuuluvat pohjoispäädyn eteinen ja yläkerran aula sekä eteläpäädyn keittiö. Länsisivulla sijaitsevat asunnot: alakerrassa kaksi huonetta ja yläkerrassa kolme. Luokat ja asuinhuoneet ovat eri tasoissa. Osittain kaksikerroksisessa koulurakennuksessa on 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Hirsirunko ulottuu tasakertaan asti. Päädyt ovat matalammat kuin keskiosa, jossa luokat sijaitsevat. Rakennuksessa on talouskellari ja kylmä ullakko. Lähes kaikki pönttöuunit ovat edelleen käytössä. Koulu toimi rakennuksessa vuoteen 1966 asti, jolloin se lakkautettiin. Sen jälkeen opettajien asunnot ovat olleet vuokrattuna asuinkäyttöön ja luokkatiloissa on toiminut mm. Haukiputaan työväenopiston piirejä. Vuodesta 2000 lähtien Jokelan koulu on vuokrattu Jokikylän kyläyhdistykselle. Koululla järjestetään kyläyhdistyksen tapahtumia, mm. hiihtokilpailut talvella; yhdistys pyrkii myös vuokraamaan rakennusta erilaisiin juhliin ja muihin tapahtumiin. Rakennus on talvisin käytössä koko viikon: neljänä päivänä on Seurakunnan perhe- ja lastenkerhot. Yläkerrassa on iltaisin kankaankudontaa sekä pienoisampumarata hirvimiehillä. Myös Kiiminkijoen opiston taidepiiri toimii rakennuksessa. Vuokratuloilla kylätoimikunta kattaa lämmityskulut. Vuonna 2003 sattuneeseen tulipaloon asti rakennuksessa oli myös kaksi vuokralaista. Kunta korjasi palovahingot, mutta huoneistot ovat käyttämättömiä. Rankorakenteisessa piharakennuksessa on liiteri, varasto, kolme ulkovessaa, lato sekä hirsirunkoinen navetta, joka ei tiettävästi ole koskaan ollut käytössä. Piharakennukseen on asennettu peltikatto vuonna Rakennuksesta purettiin tiilikatto ja sen alla ollut pärekatto. 3

4 Jokikylän koulu (mk-4) Pellikka Jokikylän koulu on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Ensimmäinen Haukiputaalainen koulu aloitti toimintansa Simppulan talossa vuonna Koulu paloi 1895, ja kun oppilaita oli runsaanlaisesti, päätettiin rakentaa kaksi uutta koulua. Näistä toinen rakennettiin Jokikylään sotilastorpan maille. Koulu aloitti toimintansa Tilojen käytyä ahtaiksi ja osan luokista toimittua jonkin aikaa vuokrahuoneissa Jokikylän koulua laajennettiin uudella rakennuksella Jokikylän koulu on yksi vanhimmista Haukiputaalla yhä alkuperäisessä käytössään olevista kouluista. Jokikylän raitin varrella sijaitsevaan kokonaisuuteen kuuluu kaksi eri-ikäistä koulurakennusta. Niistä vanhempi, vuonna 1899 valmistunut koulurakennus edustaa 1800-luvun klassistista kertaustyyliä. Rakennus on harjakattoinen, pitkä rakennus. Julkisivut ovat vaakapaneloidut, ikkunat kuusiruutuiset. Ikkunoiden pellityksen tasalla kiertää vaakalista. Päädyissä olevien ikkunoiden molemmin puolin on pienet vinoneliön muotoiset ikkunat. Pihan puolella on kaksi isoa lasikuistia. Uudempi koulurakennus on J. Karvosen hieno 1920-luvun klassistisen rakennusmestariarkkitehtuurin tyylinäyte. Rakennuksiin on tehty aikojen kuluessa korjauksia ja muutoksia. Rakennuksia on peruskorjattu viimeksi Mm. ikkunat ja ovet on vaihdettu. 4

5 Torvelan ja Suutarin pihapiirit (mk-1) Suutari ja Ylitalo (ent. Torvela) ja Torvelan ja Suutarin tilojen muodostama rakennusryhmä, johon kuuluu useita perinteisiä hirsirakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta, on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Suutarin tila on jaettu vuonna 1910 kahden veljeksen Jaakon ja Kustaan kesken. Kustaa Suutari rakensi vanhan pihapiirin viereen uudet rakennukset (nyk. Torvela) ja Jaakko jäi vanhan pihapiirin isännäksi. Jaakko Suutari teki aikoinaan rekiä ja muita hevoskaluja, ja Kustaa Suutari puolestaan oli tunnettu kirvesmies ja rakentaja. Kaksi tilaa muodostivat 1900-luvun alussa umpipihan, jonka jokainen sivu oli suljettu rakennuksilla. Kärrytie kylältä tuli vanhemman päärakennuksen ja kivinavetan välistä keskelle pihaa, ja jatkui navettarakennusten välistä karjakujana metsälaitumille. Enimmillään pihapiiriin kuuluivat kaksi asuinrakennusta, kaksi navettarakennusta, kaksi kesäkeittiötä, kolme aittaa, kellari, puohirakennus, saunarakennus, puuliiteri, kaksi tai kolme riihtä ja elosuojaa, palvaamo, kaksi pajaa, varastolato ja autotalli. Lisäksi niityillä oli vielä muutama lato. Kustaa Suutarin talossa oli aikoinaan monia edistyksellisiä keksintöjä: Navettarakennuksen luoteispäädyssä on ollut tuulimylly, jonka tuottamalla energialla nostettiin vettä kaivosta, ja tuotettiin sähköä. Navettarakennuksen sisällä oli vanha laivan höyrykattila vesisäiliöineen ja myöhemmin myös sähkömoottori. Pihan poikki johti rautainen vesijohto asuinrakennukseen. 5

6 2. Paikallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöalueet ja kohteet: Jokikylän vanhin asuinrakennus (pk-5) Iivarila (ent. Sipola, ent. Takkula) Asuinrakennus on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Asuinrakennus on mahdollisesti Jokikylän vanhin talo, sillä tuvan vanhimmat hirret ovat ehkä 1700-luvulta. Rakennus on ollut alun perin savupirtti. Kunnan rekisterissä on vuosiluku 1912, mutta omistajan tietojen mukaan päärakennus olisi vuodelta Rakennukseen on tehty useita muutoksia. Pihapiirissä on lisäksi vanha aitta ja vuonna 1971 valmistunut navetta. 6

7 Vierekkäin rakennetut pihapiirit (pk-9) Kuikan mahdollisesti jo 1800-luvun puolella rakennetun pihapiirin viereen on vuonna 1940 rakennettu Kirstilän, nykyisen Möykänmäen, asuinrakennus ja piharakennus. Pihapiirit muodostavat yhdessä paikallisesti arvokkaan kulttuuriympäristöalueen. Alueella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Kohde ilmentää myös maaseudun kulttuuriympäristön kerroksellisuutta. Kuikka Kunnan tiedoissa löytyy kirjaus vuodelle Vanha asuinrakennus on hirsirunkoinen ja vuorattu vaaka- ja pystylaudoituksella. Myös molemmat piharakennukset ovat osittain hirsirunkoisia ja huopakatteen alta näkyy pärekatto. Möykänmäki (ent. Kirstilä) Kunnan tiedoissa löytyy sekä asuinrakennukselle että talousrakennukselle kirjaus vuodelle

8 Asuinrakennus ja pihapiiri 1910-luvulta (pk-1) Alasiirtola ja Mummula (ent. Siirtola) ja Kiiminkijoen rantaan vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus pihapiireineen on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Vanha päärakennus sijaitsi 1900-luvun alussa joen länsipuolella. Koska pääosa tilan maista sijaitsi joen itäpuolella, talo siirrettiin joen yli nykyiselle paikalleen. Päärakennuksen porraskivessä on vuosiluku Pentin veljekset, Kalle ja Lauri-Nestori, asuivat taloa yhdessä, kunnes perustivat perheet. Silloin talo jaettiin kahteen osaan; Kalle sai itäpäädyn ja Lauri-Nestori joenpuoleisen pään. Tilukset jaettiin myös ja molemmille tiloille rakennettiin oma navetta, joista Alasiirtolan navettarakennus on yhä olemassa. Entisen Siirtolan pihapiirissä on yhä vanha riihi. Alasiirtolan navetta Alasiirtolaan ja Siirtolaan johtava tie kulki vielä 1950-luvulla aivan rantatörmää pitkin. Tie siirrettiin nykyiselle paikalleen armeijan pioneeriyksikön voimin luvun alun asuinrakennus ja pihapiiri (pk-10) Marttila Pihapiirin vanha päärakennus ja aitta ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista arvoa. Vanha päärakennus on mahdollisesti siirretty Vänttilän (76:10) pihapiiristä nykyiselle paikalleen paikallaan jo vuonna Kunnan tiedoissa on kirjaus vuodelle Pihapiirissä oleva aitta on yli 100 vuotta vanha. 8

9 Päreillä vuorattu asuinrakennus ja pihapiiri (pk-6) Isojämsä Päreillä vuorattu vanha asuinrakennus ja pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Kunnan tiedoissa asuinrakennuksen rakentamisajankohdaksi on kirjattu vuosi Pihapiirissä on lisäksi navetta ja aitta. Lisäksi pihapiirissä on elosuoja/heinälato, liiteri ja uusi asuinrakennus, joka on valmistunut vuonna Pystyhirsinen huvilarakennus (pk-12) Pahde Pystyhirrestä rakennettu huvilarakennus on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa luvun alussa Oulun kaupungin rakennusmestari Kaarlo J. Kaattari rakensi Oulujoen varteen pystyhirsisen huvilan, jonka hirret lienevät olleen peräisin Oulun vankilan aitasta. Huvila siirrettiin 1970-luvulla Kurkelansaareen nykyiselle paikalleen. 9

10 Allikontien huvila-alue ja 1930-luvuilta (pk-2) Kiiminkijoen rantaan muodostunut huvila-alue pihapiireineen on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristöalue. Alueella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Allikko ja Kolmio ja Vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus, joka on nykyisin lomaasuntona. Pihapiirissä on useita piharakennuksia. Esimerkiksi vanha navetta tai varastorakennus, jonka itäpäädyssä on lankkumuurausta. Rinne Vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus, joka on nykyisin loma-asuntona. Pihapiirissä on useita piharakennuksia. Kohiseva Vanha Kärpän manttaalin torppa, joka on nykyisin loma-asuntona. Tila erotettiin Kärpän tilasta vuonna Päärakennus oli alun perin I-kerroksinen ja tämä vanhin osa on hirsilankkumuurausta. Pihapiirissä on kaksi piharakennusta, joissa on myös hirsilankkumuurausta. 10

11 Tyynelä Vuonna 1933 valmistunut asuinrakennus, joka on nykyisin loma-asuntona. Pihapiirissä on kaksi piharakennusta luvun pihapiiri (pk-3) Harjumaa ja Harju ja Vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Kunnan tietojen perusteella päärakennus, joka on nykyisin kiinteistön 30:132 puolella, on rakennettu vuonna Samaan pihapiiriin kuuluvat aitta, talli/navetta ja talousrakennus sijoittuvat kiinteistölle 30:133. Asuinrakennus ja pihapiiri 1920-luvulta (pk-17) Sointula Sointulan pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on 1920-luvulla valmistunut mansardikattoinen asuinrakennus, piharakennus/liiteri ja sauna. Uudemmat piharakennukset, autotalli ja leikkimökki/ varasto, on rajattu riukuaidalla keskeisen pihapiirin ulkopuolelle 11

12 Vanha asuinrakennus ja pihapiiri (pk-14) Rinne Vuonna 1925 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Navetan seinästä löytyy kiveen kaiverrettu vuosiluku Lisäksi pihapiirissä on piharakennus, kaksi latoa vierekkäin, aitta ja riihi. 12

13 1920- ja 1930-luvuilla rakennettu pihapiiri (pk-20) Viljala ja 1930-luvuilla rakennetun pihapiirin rakennukset ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirin muodostavat asuinrakennus, navetta/talli, sauna, aitta, lato, varastorakennus. 13

14 Vanha pihapiiri (pk-18) Vanha Kurkela (ent. Kurkela) Vanhan Kurkelan pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on valmistunut asuinrakennus, mahdollisesti jo 1800-luvun puolella rakennettu luhtiaitta, piharakennus, navetta ja elosuoja. Luhtiaittaa on siirretty sijansa verran pihapiirissä, jolloin sille on tehty betoniperustus. Aitan porraskivessä on vuosiluku luvun pihapiiri (pk-4) Hietala Vuonna 1938 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirin muodostavat asuinrakennus, navetta, kaksi vajaa ja sauna. Navetta on valmistunut samoihin aikoihin kuin asuinrakennus. 14

15 1930-luvun asuinrakennus ja pihapiiri (pk-11) Mäntylä Vuonna 1930 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on asuinrakennus, aitta ja navettarakennus. Asuinrakennuksen alakerta on hirrestä ja yläkerta rankorakenteinen luvun lopun asuinrakennus ja pihapiiri (pk-8) Koivuranta Vuonna 1939 rakennettu vanha asuinrakennus ja pihapiiri ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Navettarakennus. 15

16 Jälleenrakennuskauden asuntorakentamista (pk-7) Jälleenrakennuskaudella, vuosina , kehitettiin tyyppitalomalleja. Noppamaisen rintamamiestalon eri variaatiot ovat vallitsevina talotyyppeinä tällä aikakaudella. (lähde: Oulun kulttuuriympäristöohjelma) Jälleenrakennuskauden asuinrakennukset pihapiireineen muodostavat paikallisesti arvokkaan kulttuuriympäristöalueen. Alueella on historiallista ja maisemallista arvoa. Koivikko Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi saunatupa ja piharakennus Päärakennus ja saunatupa ovat valmistuneet vuonna Kumpare Rakennukset ovat valmistuneet vuonna Männikkö Rakennukset ovat valmistuneet vuonna

17 Toivola Asuinrakennus ja piharakennus ovat valmistuneet vuonna Asuinrakennus ja pihapiiri 1960-luvulta (pk-13) Rantala Vuonna 1961 valmistunut asuinrakennus ja pihapiiri ovat paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi todennäköisesti 1800-luvun puolella valmistunut navettarakennus (kuva) ja piharakennus, joka on valmistunut vuonna Myös pihapiirissä olevan aitan hirsikehikko on perimätiedon mukaan 1800-luvulta. 17

18 Vanha pihapiiri (pk-16) Saarela Saarelan pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Pihapiirissä on vuonna 1960 valmistunut asuinrakennus, komea kaksikerroksinen luhtiaitta (kuvassa), piharakennus, sauna ja lato. Vanha pihapiiri (pk-15) Risuniitty II (ent. Jokiniitty) Vanha pihapiiri on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Etenkin aitat ovat maisemallisesti ja kyläkuvallisesti tärkeitä. Aittojen pärekattojen tilalla on peltikatot. Vanhan asuinrakennuksen paikalle valmistui uusi asuinrakennus vuonna

19 Pentintien pihapiirit (pk-19) Pentintien varrella olevat vierekkäiset pihapiirit ilmentävät maaseudun kulttuurimaiseman ajallista kerroksellisuutta. Alue on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Vanhajokela Vanhajokelan vinkkelinmuotoisen päärakennuksen pitempi sivu on vanha. Kunnan tiedoissa on siitä kirjaus vuodelle 1920, mutta on mahdollisesti vanhempi ja hirret on siirretty muualta. Vuonna 1987 päärakennusta laajennettiin Pentintien puoleisella siivellä (kuvassa vasemmalla) arkkitehti Eero Haatajan piirustusten mukaisesti. Samalla vanhaa puolta peruskorjattiin; mm. ikkunat vaihdettiin ja rakennettiin kuisti. Vanha talli (kuvassa keskellä) on ollut aiemmin pidempi. Siitä purettiin päärakennuksen laajennuksen vuoksi lautarakenteinen osa vuonna Vanhajokelan pihan pohjoisreunalla on navetta, josta näkyy kuvassa pääty. Lisäksi pihapiirin länsireunalla on sauna ja Pentintien varrella vanha lato (kuva) ja osittain hirsirunkoinen talousrakennus. 19

20 Vanhapäkkilä Vanhan päärakennuksen paikalle on vuonna 1987 valmistunut uusi asuinrakennus. Pihapiirin muodostavat asuinrakennus, vuonna 1987 valmistunut talousrakennus ja vanha talousrakennus. Vanha talousrakennus rajaa pihan itäreunalla Pentintien varrella ja uudempi talousrakennus rajaa pihan Kiiminkijoentien suuntaan. Vanhajokelan päärakennuksen vanha osa rajaa pihaa pohjoisessa. Harju ja Rantala ja Vanhajokelan pihapiirin pohjoispuolella on vanha lato ja 1970-luvulla rakennettu kaarihalli, jotka kertovat maaseudun elinkeinojen muutoksesta. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut / Kaavoitus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko 20