PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

Transkriptio

1 1 / :39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue Teettäjä/rahoittaja: Satakunnan Museo (Pisara -hanke) / Eurajoen kunta Inventoija: Rakenneuskonservaattori AMK Laura Salli Ajankohta: (heinäkuu-elokuu 1995) Inv.alueen tyyppi: maaseutu Inv. tarkoitus: yleiskaava Eurajoen rantayleiskaava -inventointi on tehty vuonna 1995 (FM Anneli Björkqvist). Tarkoitusselite: Kesällä 2011 tehdyn päivitystyön pohjaksi vanhan inventoinnin kohdetiedot syötti Satakunnan Museon Pakki -sovellukseen touko-kesäkuussa siviilipalvelusmies Riku Heikkilä. Inv. tyyppi: aikavalikoima Kattavuus: kattava Hankealueen kuvaus Vuoden 2011 loppukesän ja syksyn aikana toteutettiin Eurajoen ranta-alueen rakennusinventointi. Inventointialueen rajaus oli sama kuin kaava- alueen rajaus. Alue käsittää kaikki Eurajoen ranta-alueet Olkuluotoa lukuunotttamatta. Inventoitavia kohteita oli koko alueella, mutta alueella on kaksi keskittymää. Jaakolankulma on inventointialueen ydin. Jaakolankulma sijaitsee lähellä Kuivalahden kylää Särkäntien varrella. Kuivalahdella on sijainnut alueen keskeiset tilat ja palvelut. Toinen oleellinen keskittymä löytyy saman niemen eteläpuolelta Verkkokarintien varrelta. Maisemarakenteltaan inventointialue on maaseutua ja rannat ovat paljolti metsittyneet. Jaakolankulma on tästä poikkeus. Inventointialueella maannousu on ollut ja on edelleen erityisen voimakasta. Tämä on vaikuttanut erityisesti rannan läheisyydessä olleiden pihapiirien ulkonäköön ja maisemaan. Vuoden 1995 inventointiin verrattuna alue on maisemallisesti melko samanlainen. Joitain vanhoja tiloja on hävitetty tai muutettu tunnistamattomiksi. Alueen rakenne on myös pysynyt melko samanlaisena. Alueen vakituinen asuminen on jo hiljentynyt ennen aikaisempaa inventointia ja edelleen alue on vilkkaammassa virkistyskäytössä. Inventointityön vaiheiden kuvaus Inventointityön kenttäosuus suoritettiin vuonna 2011 elo- ja syyskuussa. Kaikilla tiloilla pyrittiin käymään omistajien ollessa paikalla. Alueella liikkuminen oli ajoittain hidasta, koska välimatkat eri tiljoen välillä saattoivat olla suuria. Kohteissa suoritettiin valokuvaus ja omistajien haastattelu. Omistajilta selvitettiin rakennusten historiaa ja rakennusvaiheita. Kirjaamistyö tehtiin syys-, loka- ja marraskuussa. Tilojen historiatietoja tarkistettiin kirjallisuudesta ja tehtiin lisäselvityksiä puhelinhaastatteluilla. Arkistotyöskentely ja kirjallisten lähteiden läpikäyminen jäi kuitenkin hyvin vähäiseksi aikataulullisten ongelmien vuoksi. Inventoinnin alueellinen, ajallinen ja laadullinen kattavuus Alueellisesti inventointi pyrkii kattamaan kaava-alueen. Pääpaino on ollut alueen vanhemmassa, ennen 1950-lukua rakennetussa rakennuskannassa lukua vanhemmat rakennukset on pyritty inventoimaan. Inventoinnin ulkopuolelle on jäänyt muutamia suuresti muuttuneita vanhempia rakennuksia. Jälleenrakennuskauden asuinrakennuksia ei ole inventoitu paria poikkeusta lukuun ottamatta. Poikkeuksina mukaan otettiin 1950-luvun koulurakennus ja 1950-luvun lomakoti. Lähtökohtana pidettiin päärakennuksen valmistumisaikaa. Inventoidun tilan yhteydessä myös vuoden 1940 jälkeen valmistuneet (ulko)rakennukset on inventoitu ainakin pääpiirteittäin.

2 2 / :39 Inventointikohteet ovat pääsääntöisesti rakennuskokonaisuuksia, kuten tiloja. Tietyissä poikkeustapauksissa kohde saattaa sisältää yksittäisen (arvo)rakennuksen. Arvokkaimmissa kohteissa vanha rakennuskanta muodostaa usein yhtenäisen pihamiljöön. Toisaalta pihapiiriin kuuluva yksittäinen, itsessään merkittäväkään rakennus ei välttämättä ole nostanut kohteen arvoluokitusta. Arvottamismenetelmän kuvaus Suomessa rakennettu kulttuuriympäristö jaetaan yleensä kolmeen arvoluokkaan: 1. Valtakunnallisesti arvokas 2. Maakunnallisesti arvokas 3. Paikallisesti arvokas Maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvät valtioneuvoston vahvistamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) osalta Museovirasto on laatinut inventoinnin valtakunnallisesti arvokkaista kohteista ja alueista. Se on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Eurajoen rannikolta ja saaristosta ei tässä uusimmassa valtakunnallisessa inventoinnissa ole huomioitu yhtään aluettaa tai kohdetta. Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö taas osoitetaan alueellisesti maakuntakaavoissa. Satakunnan maakuntakaavaa varten on tehty Satakunnan rakennusperintö -selvitys vuonna Satakunnan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavassa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on osoitettu alueen erityisominaisuutta ilmaisvilla kh- ja kh2-merkinnöillä. Maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai kohteita inventointialueella ovat: Irjanne-Eurajoki-Linnamaa kulttuurimaisema Jaakolankulma, Kuivalahdensalmi Kaunissaari Kuivalahden kylä Lahdenperä Pihlauksen ja Uskalinmaan kalastustilat Vuojoen kulttuurimaisema Tiedot paikallisesti arvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä kerätään kunnittain tai kunnan osittain. Kunnissa tehtävien rakennushistoriaselvitysten pohjalta määritellään suojeltavat rakennukset ja rakennetut ympäristöt kuntien laatimissa kaavoissa. Eurajoen rannikon ja saariston inventointikohteet arvotettiin kenttätöiden päätyttyä loppusyksyllä Arvottamiseen osallistuivat inventointityön tehnyt Laura Salli sekä Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelin. Arvottamisessa on käytetty Satakunnan Museon soveltamaa arvoluokitusta. Kohteet on jaettu A-, B- ja C-luokkiin pääasiassa niiden rakennushistoriallisten, historiallisten ja maisemallisten arvojen perusteella. Kohdeluokista seuraavat myös suojelusuositukset. Hyvin säilyneet jälleenrakennuskauden tontin ovat arvioitu B-luokkaan. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat yksittäiskohteet kuuluvat kaikki A-luokkaan. Tässä inventoinnissa kohteita on arvotettu rakennushistoriallisin, historiallisin ja maisemallisin perustein. Rakennushistorialliset arvot liittyvät kohteen rakentumisen historiaan (suunnitteluun,

3 3 / :39 muutostöihin) sekä osaltaan myös kohteen arkkitehtuuriin. Historialliset arvot kertovat siitä, miten kohde tuo esille alueensa historiaa. Historialliset arvot on määritelty tarkemmin kohteittain ja voivat liittyä muun muassa elinkeino- ja sivistyshistoriaan. Maisemalliset arvot liittyvät kohteen sijoittumiseen ympäristöönsä. Kaiken kaikkiaan inventoidut kohteet jakautuivat seuraavasti: A Suojeltava kohde 25 kpl B Liebvemmin suojeltava kohde 28 kpl C Voidaan jättää suojelematta 12 Ei määritelty 2 Arvoluokituksen kuvaus Arvotuksen ohella kohteet on luokiteltu kolmeen luokkaan: A: Suojeltava kohde (kohdemerkintä) B: Lievemmin suojeltava kohde (aluemerkintä) C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle Pakki-sovelluksen Arviointi-kohdassa todetaan kunkin kohteen suojelutavoitteet, arvot sekä arvoluokitus. Kaavallinen suojelu ja siihen liittyvä intressivertailu jää varsinaiseen kaavoitustyöhön ja päätöksentekoon. Silti on huomattava, että vaikkakin C-luokituksen kohdalla todetaan, että ko. kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle, ei luokitus silti tarkoita, että kohde olisi kulttuurihistoriallisesta arvoton. Kohde voi silti olla maisemallisesti tai muuten kulttuurihistoriallisesti tärkeä, mutta ei niin merkittävässä määrin, että kaavallinen suojelu olisi perusteltua. Kohteiden luokittelun tarkoitus on toisaalta jäsentää inventointikohteiden keskinäisiä suhteita ja toisaalta ilmentää niiden merkitystä inventointialueen sisällä. A-kohteet suositellaan suojeltaviksi kohdemerkinnöin (kohteen suojeltavat rakennukset mainittu erikseen) ja B-kohteet aluemerkinöin. Suuressa osassa A-kohteita on hyvin säilyneitä ja maisemallisesti merkittäviä pihapiirejä, jotka suositellaan lisäksi huomioitaviksi aluemerkinnällä. Jos pihapiirin arvokkaita ja suojeltavia rakennuksia ei ole erikseen mainittu, kaikki pihapiirin rakennukset tulisi säilyttää. Aikaisemmat tutkimukset Anneli Björkqvist: Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Käytetyt keskeiset lähteet Ulla Heino: Eurajoen historia I-III. Kotiseutumme värikuvina - Eurajoki. Karisto Oy. Hämeenlinna Yksittäisiä kohteita käsittelevä muu kirjallisuus on mainittu ko. kohteen tiedoissa. Eurajoen kunnan rakennusvalvonta-arkisto. Kiinteistörekisteritiedot, Maanmittauslaitos. Kiinteistöjen omistajien haastattelut. Vanhojen inventointitietojen tallennus Olli Joukio: perustiedot. Heinäkuu 2011 Riku Heikkilä: tietojen täydennys ja kiinteistötietojen tarkistus. Alueet

4 4 / :39 Eurajoen rantayleiskaava-alue Irjanne-Eurajoki-Linnamaa kulttuurimaisema Jaakolankulma, Kuivalahdensalmi Kaunissaari Kuivalahden kylä Vuojoen kulttuurimaisema A - suojeltavat kohteet 6 Isoluoto 14 Karrankulma 16 Kiilinkari 18 Kivimäki 22 Kotiranta (Uskalinmaa) 24 Kurkikari 26 Kylmäkari 27 Kyläsaari 29 Laukkari 30 Leppäkari (Kuivalahti) 31 Leppäkari (Tahkoniemi) 32 Leppälahti 33 Levokari 35 Luomela 38 Mäkirinne 39 Niemelä 40 Ojavalli ja Ojakoivu 42 Orjansaari 45 Penttilä 47 Pohjaranta 49 Rannila 53 Salmenranta 58 Uusi-Jaakkola 64 Verkkopuisto 66 Vähäniemi B - lievemmin suojeltavat kohteet 1 Ellilä II (Ellilä) 2 Harju 4 Hietahaka 5 Hiekkasalo 7 Jokialho 9 Kaisla 11 Kalliola 12 Kangasmaa 13 Karhurauma 17 Kiilholma 19 Kiviranta 20 Kointähti 21 Kotiranta (Kuivalahti) 25 Kustaankartano 28 Lahdenperä 34 Lintusalo

5 5 / :39 36 Luoto 41 Olli 48 Pujo 50 Ranta-Hannula 51 Rantala 52 Rinne 54 salohaka 56 Santamaa 59 Vaheenmaa (Vahemaa) 60 Vainiomäki 61 Vanhatalonmäki (Törmälä) 62 Verkko