HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI

Transkriptio

1 HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO 2 KUVAUS, ARVOT JA LAUSUNTO MAISEMALLISISTA ARVOISTA 3 PIHAPIIRIN HISTORIAA 7 PÄÄRAKENNUS 10 SAUNA 17 ULKORAKENNUS 22 KELLARI 26 AUTOKATOS/ULKORAKENNUS 31 LÄHTEET 34 JOHDANTO Tämä rakennusinventointi käsittää Joensuun kaupungissa olevan Haapajoen entisen VR:n vahtituvan pihapiirin. Inventointi liittyy Joensuun kaupungin asemakaavahankkeeseen, jonka pääasiallinen tarkoitus on sovittaa yhteen alueelle rakennettavan rautatien melulta suojaava meluvalli ja alueen kautta kulkevat ulkoilu- ja moottorikelkkareitit. Kaavassa ratkaistaan myös suunnittelualueella sijaitsevan asuinrakennuspaikan tulevaisuus. Vahtituvan osalta tämän inventoinnin tehtävänä on päivittää aiemmat inventointitiedot (laadittu 2003) ja esittää lausunto pihapiirin mahdollisista maisemallisista arvoista. Inventoinnin tilaajana on Joensuun kaupunki ja toteuttajana Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen. Inventoinnin on laatinut Pekka Piiparinen marraskuussa Aiempi inventointi pihapiirin rakennuksista on tehty Asemakaavahankkeen rajaus (punaisella) ja sen sisällä oleva Haapajoen entinen vahtituvan pihapiiri (oranssi ympyrä).

3 3 KUVAUS, ARVOT JA LAUSUNTO MAISEMALLISISTA ARVOISTA Joensuun kaupungissa sijaitseva Haapajoen entisen vahtituvan pihapiiri sijaitsee Pyhäselän rannan tuntumassa Vanhan valtatien ja junanradan välisellä alueella. Pihapiiri on asemakaavoitetun alueen ulkopuolella, mutta sen läheisyydessä on Karhumäen ja Reijolan taajama-alueet. Kohde tunnetaan myös nimellä Teemula. Tällä m 2 :n kokoisella tontilla on päärakennus (entinen vahtitupa), ulkorakennus, sauna, kellari ja autokatos/ulkorakennus. Kolme ensimmäistä rakennusta ovat 1800-luvun lopulta ja autotalli on valmistunut vuonna Itä- ja pohjoispuolilla pihapiiri rajautuu siis väyliin. Sen sijaan alueen pohjois- ja eteläpuoli ovat sekametsää. Ainoa avara näkymä tontilta on länteen, jonne avautuu näkymä Pyhäselälle. Heti tontin pohjoispuoleisella rajalla on Kukkosen tilan entistä kiviaitaa. Aita on hoitamaton ja osin peittynyt. Aidan takana sen pohjoispuolella lienee ollut aikoinaan peltoja tai karjalaidunmaata. Vaikka pihapiiri muodostaa historiallisesti arvokkaan kokonaisuuden, sen liittyminen laajempaan ympäristöönsä on heikkoa. Pihapiirin läheisyydessä ei ole juurikaan siihen yhteydessä olevaa rakennettua ympäristöä, vain rautatie liittyy tiiviisti pihapiirin historiaan. Pihapiiri ja sen ympärillä olevat maisemalliset elementit - metsät, Pyhäselän ranta, Vanha valtatie ja rautatie - eivät muodosta laajempaa aluekokonaisuutta, jolla olisi merkittävämpää arvoa rakennetun kulttuuriympäristön kannalta. Pihapiirin ja radan väliin suunnitellaan meluvallia. Mikäli valli toteutetaan, pihapiiristä avautuva perinteinen maisemanäkymä Pyhäselälle ja pihapiiriin kuuluva yhteys rataan menetetään. Sen sijaan itse pihapiirissä on paljon rakennettuun ympäristöön liittyviä arvoja. Sen 1800-luvun lopulla valmistuneissa rakennuksissa on jäljellä paljon alkuperäisyyttä, parhaiten muuttumattomassa ulkoisessa asussa ovat säilyneet ulkorakennus, kellari ja sauna. Myös päärakennuksessa on jäljellä paljon alkuperäisyyttä. Tuparakennuksesta on jäljellä sen vanha vuonna 1894 valmistunut massa ja suuri osa rakenteista. Pihapiirillä kokonaisuudessaan on historiallista todistusvoimaa, sillä se kertoo Karjalan radan rakentamisesta ja sen historiasta. Tässä kontekstissa pihapiirin rakennuskantaa voidaan pitää tyypillisenä. Pientä ajallista kerroksellisuutta pihapiiriin on tuonut vuonna 2004 valmistunut autokatos/ulkorakennus. Pihapiirin rakennukset muodostavat tyyliltään, julkisivumateriaaleiltaan ja väritykseltään yhtenäisen ja ehjän kokonaisuuden. Maakunnallisesti tuparakennus ehjine pihapiireineen on harvinainen.

4 4 Pihapiiri sijaitsee haja-astusalueella Karhumäen ja Reijolan taajama-alueiden välissä. Kartan omistaa Joensuun kaupunki Pihapiirin ympäristöä leimaavat metsäisyys sekä väylien ja Pyhäselän rannan läheisyys. Kuvan omistaa Joensuun kaupunki

5 5 Pihapiirin itäpuolella on Vanha valtatie ja länsipuolella rautatie. Pihapiiristä on maisemayhteys Pyhäselälle. Kuva Blom 2011 Pihapiirin rakennukset maastokartalla: 1. Entinen vahtitupa 2. Sauna 3. Ulkorakennus 4. Kellari 5. Autokatos/ulkorakennus

6 6 Rakennukset viistoilmakuvassa (Blom 2011): 6. Entinen vahtitupa 7. Sauna 8. Ulkorakennus 9. Kellari 10. Autokatos/ulkorakennus Vasemmalla tuparakennus, keskellä ulkorakennus ja oikealla vuonna 2004 valmistunut autokatos/ulkorakennus. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

7 7 Oikealla sauna ja keskellä ulkorakennus sekä autokatos/ulkorakennus. Kuva Pekka Piiparinen (2014) PIHAPIIRIN HISTORIAA Haapajoen pihapiirin historian alku on Karjalan radan rakentamisessa. Ensimmäinen Karjalan rata valmistui vuonna 1894, samana vuonna kuin Haapajoen vahtitupa ja esimerkiksi Joensuun rautatieasema. Pihapiiriin liittyy muutakin rautatiehistoriaa, sillä lättähattujen aikaan Haapajoella oli oma seisakkeensa matkustajaliikennettä varten. 1 Vahtitupia rakennettiin radan varsilla ja asemilla asuvien ratavartijoiden käyttöön. Alun perin luvun lopulla ratavahdin mökkejä rakennettiin 2-2,5 kilometrin välein, myöhemmin noin 5 kilometrin välein. Vuonna 1920 mökkejä oli koko maassa yli Ratavartijan tehtävänä oli huolehtia siitä, että rata säilyi kulkukelpoisena ympäri vuoden. Kesällä varmistettiin, että eläimet eivät päässeet radalle ja tarkkailtiin kiskojen pituusvaihteluita lämpimällä säällä. Talvella lumi ja pakkaset aiheuttivat työtoimia. 3 Ratavartijoiden käyttöön tarkoitetut mökit olivat kooltaan varsin vaatimattomia, mutta ne pyrittiin rakentamaan yhtä huolellisesti ja hyville rakennuspaikoille kuin muutkin rautatierakennukset. Vanhimmat tuparakennukset olivat kooltaan noin 25 m 2. Vähitellen mökit rakennettiin hiukat tilavimmiksi ja niihin tehtiin huoneen lisäksi keittiö ja eteinen. Rakennukseen tai sen läheisyyteen toteutettiin tiilestä tehty ruokakellari. Pihapiiriin kuului myös ulkorakennus, jossa oli kahden lehmän navetta, käymälä, halkovaja ja ruoka-aitta. Myöhemmin pihapiiriin rakennettiin myös sauna-leivintupia. 4 1 Seppo Kuivalaisen suullinen tieto Rautatierakennusten korjausohjeet 5. 3 Rautatierakennusten korjausohjeet 5. 4 Rautatierakennusten korjausohjeet 5.

8 8 Vahtitupa entisen Pyhäselän kunnan alueelta. Kuvan tarkka kuvauspaikka tai ajankota ei ole tiedossa. Kyseessä ei liene kuitenkaan Haapajoen vahtitupa, joskin kuvan rakennus edustaa samaa tupatyyppiä. Kuva Pohjois-Karjalan museo Myös Haapajoen ratavartijan ruokakunnalle valmistuivat tuparakennuksen lisäksi sauna, ulkorakennus ja kellari. Tuparakennus palveli Valtion Rautateiden työsuhdeasuntona vuoteen 2001 saakka. Tiedetään, että kohteessa ovat asuneet Ronkaiset, VR:n ratapiirin päällikkö Anttonen ja Aimo Hirvonen. Viime mainittu asui pihapiirissä vuosina Kaikki edellä mainitut olivat töissä VR:llä. Vuonna 2001 pihapiirin rakennuksen siirtyivät Kapiteelille ja vielä samana vuonna Seppo Kuivalaiselle. Näin kohteella on sosiaalihistoriallista jatkumoa tähän päivään saakka, sillä myös Kuivalainen työskenteli aikoinaan VR:n palveluksessa rataesimiehenä. 5 Yksi merkittävimmistä pihapiirin historian aikana tapahtuvista muutoksista on ollut uuden ratalinjan toteuttaminen vuonna Tuolloin rata kulki huomattavasti lähempänä vahtituparakennusta kuin mitä nykyisin (ks. kartta jäljempänä). 5 Seppo Kuivalaisen suullinen tieto ; Seppo Kuivalaisen sähköposti

9 9 Haapajoen vahtituvan pihapiirin sijainti 1940-luvun alussa. Pihapiiriin ei ole luultavasti kuulunut peltoja, mutta sen läheisyydessä olevat peltoalueet lienevät liittyneet pääasiassa Kukkosen tilaan. Kartta Joensuun maakunta-arkisto Pihapiiriä ja sitä ympäröivää aluetta vuoden 1974 kartassa. Katkoviivalla näkyy 10 vuotta aiemmin poistettu ratalinja, joka kulki aivan vahtituvan kupeessa. Kartasta voidaan havaita myös, että pihapiiri ja sitä ympäröivä alue eivät ole kokeneet juurikaan muutoksia 40 vuoden aikana. Kartta Maanmittaushallitus

10 10 PÄÄRAKENNUS Tunnistekuva: Sijainti kartalla: Kohteen kuvaus: Osoite: Kohde on harjakattoinen puurakennus. Sen vanhin osa sijaitsee lounaassa ja se käsittää nykyisen tuvan, keittiön ja wc-pesutuvan. Makuuhuone ja uusi eteinen on toteutettu myöhemmin rakennuksen koillispäätyyn. Tämä osa erottuu ulkopuolella hieman muusta massasta matalampana. Vanha valtatie 59, Joensuu

11 11 Valmistumisaika: 1894 (merkittäviä muutoksia 1964 ja 2001) Suunnittelija:? Rakennuttaja: Valtion Rautatiet Julkisivut: Lautavuoraus Kerrokset: 1 Kate: Tiili Kattomuoto: Satulakatto Runko: Hirsi Perusta: Kivijalka, uudisosissa paalut Huoneluku: 2 + k + pesuhuone + eteinen Alkuperäinen käyttö: Asuintalo Nykyinen käyttö: Asuintalo Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Vuonna 1964: - kohdetta laajennettu ja sinne toteutettu makuuhuone. Laajennus toteutettiin viistokattoisena - tuvasta purettu uuni - uudet ikkunat, samalla ikkuna-aukot suurennettiin

12 luvun alku: - uusi ulkoeteinen, samalla sisäänkäynti pihan puolelle (aikaisemmin ulkoeteinen ollut nykyinen wc- ja pesutiloissa) - vesikeskuslämmitys pois ja tilalle lämmitys sähköllä ja leivinuunilla - uudet lankkulattiat (vanhat lankut uusittiin, koska vuoden 1964 remontissa vanhat lankut oli pilattu sahaamalla ne kahtia putkien laittamisen yhteydessä) - sisäovet 1930-luvulta, ostettu Tampereelta - julkisivujen tuulensuojalevyt poistettu niiden huonokuntoisuuden vuoksi ja tilalle alkuperäisyyttä tavoitteleva lautavuoraus. Uuden vuorauksen alle laitettiin tuulensuojalevy ja ilmarako Muuta: Kohteessa on paljon alkuperäisyyttä. Sen hirsirunko, kivijalka ja katon rakenteet ovat vuodelta Sisätiloissa alkuperäisyyttä on muun muassa laipioissa. Vaikka kohdetta on laajennettu myöhemmin, voidaan siitä edelleen hahmottaa helposti vuonna 1894 rakennettu muoto. Kuvia ja piirustuksia: Vuonna 2001 toteutettu laajennus pihan puolelle on sopeutettu hyvin vanhaan rakennuksenosaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

13 13 Kuva luoteesta päärakennuksen ja pihapiirin suuntaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Kuva vuodelta 2001 kertoo vuonna 1964 toteutetun laajennuksen muodon. Kuva Teemu Kuivalaisen arkisto

14 14 Ennen viimeisintä suurta remonttia rakennuksen sisäänkäynti oli pohjoisen puolelta. Kuva Teemu Kuivalaisen arkisto Vuoden 2001 remontissa vanhat julkisivulaudoitukset purettiin niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Tummalla näkyvä alue seinässä on tervapaperia, joka poistettiin remontin yhteydessä. Uuden vuosituhannen alussa kohdetta myös jatkettiin ja entinen vuonna 1964 toteutettu laajennus sopeutettiin rakennuksen alkuperäiseen ilmeeseen. Kuva Teemu Kuivalaisen arkisto

15 15 Rakennuksen vanhimmassa osassa tuvassa on historiallisen rakennuksen tunnelmaa. Alkuperäistä huoneessa on laipio. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Tuparakennukseen on tuotu vanhoja sisäovia muualta. Kuvassa keittiön ja eteisen välinen ovi. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

16 luvun alussa toteutettua eteistilaa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Vuonna 1964 rakennuksen itäpuolelle toteutettiin makuuhuonelaajennus, joka näkyy rakennuspiirustuksessa punaisella. Kartta aiemmasta inventoinnista

17 17 SAUNA Tunnistekuva: Sijainti kartalla: Kohteen kuvaus: Osoite: Satulakattoinen puurakennus, jossa on kolme tilaa: sauna, pukuhuone ja oleskelutila/vierashuone. Vanha valtatie 59, Joensuu Valmistumisaika: 1894

18 18 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Valtion Rautatie Julkisivut: Puuvuoraus Kerrokset: 1 Kate: Tiili Kattomuoto: Harja Runko: Hirsi Perusta: Luonnonkivi Huoneluku: Sauna, puhuhuone ja oleskeluhuone/vierashuone Alkuperäinen käyttö: Sauna-leivintupa Nykyinen käyttö: Sauna ja oleskeluhuone Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 2013: - uusi ulko-ovi : - sisätilaremontti. Lankkulattiat on tuotu vuonna 1939 valmistuneesta talosta

19 19 Kohteen historiaa: 1940-luvulla saunan tupatilassa on asunut Haapajoen sillan vahti. Myöhemmin tilaa on käytetty mm. päärakennuksessa asuvien perheiden lisähuoneena ja siinä ovat asuneet esimerkiksi Ronkaisen pojat ja Hirvosen tytöt. 6 Muuta: Kohteessa on säilynyt paljon alkuperäisyyttä. Sisätiloissa mm. oleskeluhuoneen laipio on alkuperäinen. Saunan hirsiseinät ovat pääosin alkuperäisiä, alimpia hirsiä on vaihdettu. Kuvia ja piirustuksia: Saunaa kuvattuna koillisesta. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 6 Seppo Kuivalaisen sähköposti Tiedot asukkaista Kuivalainen on saanut Haapajoen tuvan naapurustolta.

20 20 Varsinainen saunomistila sijaitsee rakennuksen kaakkoisosassa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Saunatilassa olevaa vanhaa uunia sekä sen viereen myöhemmin toteutettua kiuasta. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

21 21 Pukuhuonetila sijaitsee kohteen koillisosassa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Vierashuone/oleskelutila sijaitsee rakennuksen länsipäädyssä. Puulattia on toteutettu 2010-luvun alussa. Sen sijaan laipio on alkuperäinen. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

22 22 Vierashuoneen/oleskelutilan uuni on toteutettu ulkoisesti vanhaa uunia mukaillen. Kuva Pekka Piiparinen (2014) ULKORAKENNUS Tunnistekuva:

23 23 Sijainti kartalla: Kohteen kuvaus: Osoite: Harjakattoinen puurakennus. Kohde on pääosin varastona. Rakennuksen takaosassa on liiteritila Vanha valtatie 59, Joensuu Valmistumisaika: 1894 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Valtion Rautatiet Julkisivut: Lautavuoraus Kerrokset: 1 Kate: Tiili Kattomuoto: Harja

24 24 Runko: Hirsi Perusta: Luonnonkivi Huoneluku: Kolme tilaa/huonetta Alkuperäinen käyttö: Navetta ja varastotila. Rakennuksen keskellä on ollut aikoinaan autotalli Nykyinen käyttö: Varasto (pohjoispäädyssä kuivakäymälä, keskellä varasto ja takana halkoliiteri). Vintti on varastotilana Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Kohteen päädyissä on vanha todennäköisesti alkuperäinen laudoitus. Sen sijaan tuparakennukseen päin osoittavassa julkisivussa lautavuoraus on uusittu. Rakennuksen keskellä oleva rautaovi on toteutettu luvulla. Kohteen päädyssä ollut puucee ja rakennuksen yläosassa on ollut heinävaja. Nämä tilat ovat mahdollisesti olleet edellä mainituissa käytöissä jo rakennuksen valmistumisen yhteydessä. Kuvia ja piirustuksia: Kuvassa rakennusta lounaasta. Ulkorakennus on korkea, sillä yläosaa on käytetty heinävajana. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

25 25 Rakennuksen takaosa on toiminut muun muassa liiterinä. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Ulkorakennuksen takaosaa, joka toimii vieläkin osin halkoliiterinä. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

26 26 Rakennuksen luoteispäätyä. Siellä on edelleen tilat käymälälle, mutta ne eivät ole enää käytössä. Kuva Pekka Piiparinen (2014) KELLARI Tunnistekuva:

27 27 Sijainti kartalla: Kohteen kuvaus: Osoite: Kohde on harjakattoinen ja pääasiassa tiilivuorattu. Rakennuksen eteisosa on puusta. Kohteen sisätilat on jaettu kolmeen osaan. Vanha valtatie 59, Joensuu Valmistumisaika: 1890-luku 7 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Valtion rautatiet Julkisivut: Tiili Kerrokset: 1 7 Seppo Kuivalaisen suullinen tieto

28 28 Kate: Tiili Kattomuoto: Harjakatto Runko: Tiilimuurattu Perusta: - Huoneluku: 3 tilaa Alkuperäinen käyttö: kellari Nykyinen käyttö: tyhjillään/kellari Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Kohteessa on ollut aikoinaan uuni (keskimmäisessä tilassa). Huopakatto on korvattu tiilikatolla vuonna Seppo Kuivalaisen suullinen tieto

29 29 Kuvia ja piirustuksia: Kellarin ensimmäinen osa eteistila on vuorattu laudoin, muu osa kellarista on tiilimuurattu. Savupiippu kertoo siitä, että kellarin keskimmäisessä tilassa on ollut uuni. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Kellarin sisäänkäynnin yhteydessä on mitä ilmeisimmin VR:n laittama joko rakennusta tai pihapiiriä koskeva numerointi. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

30 30 Pohjoisesta katsottuna kellari on huomaamattomampi kuin pihapiiristä päin tarkasteltuna. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Kellarin pohjoisinta ja samalla perimmäisintä tilaa. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

31 31 AUTOKATOS/ULKORAKENNUS Tunnistekuva: Sijainti kartalla: Kohteen kuvaus: Osoite: Harjakattoinen lautavuorattu rakennus. Kohteessa on kolme tilaa: autokatos, verstashuone ja varastohuone. Lämpimät sisäosat on savirapatut. Julkisivujen osalta rakennus on sovitettu pihapiirissä olemassa olevaan rakennuskantaan Vanha valtatie 59, Joensuu

32 32 Valmistumisaika: 2004 Suunnittelija: Unto Jaatinen Rakennuttaja: Seppo Kuivalainen Julkisivut: Lautaverhous. Ikkunat on siirretty vanhoista junanvaunuista Kerrokset: 1 Kate: Tiili Kattomuoto: Harjakatto Runko: Lauta Perusta: Harkkoperusta Huoneluku: 2 Alkuperäinen käyttö: Autokatos/ulkorakennus Nykyinen käyttö: Autokatos/ulkorakennus Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: -

33 33 Kuvia ja piirustuksia: Uusi ulkorakennus sopeutuu erinomaisesti 1800-luvulla rakennetun ulkorakennuksen viereen. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen luoteisin tila on varastona. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

34 34 Verstastilan seinien savirappaus tuo huoneeseen vanhan työtilan tunnelmaa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) LÄHTEET Kirjalliset lähteet: Rautatierakennusten korjausohjeet 5. Museoviraston julkaisu Suullisen tiedot: Seppo Kuivalainen (Kuivalainen on asunut kohteessa vuodesta 2001 lähtien) Sähköpostit: Seppo Kuivalaisen sähköposti Pekka Piipariselle (lisätietoja inventointiin) Teemu Kuivalaisen sähköposti Pekka Piipariselle (valokuvia vuodelta 2001)