Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Luomuperunan lajikekoe; tuloskooste 2012
|
|
- Helinä Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 213 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Luomuperunan lajikekoe; tuloskooste 212 Kuva: Hanna Avikainen Eeva Leppänen, ProAgria Pohjois-Savo Anne Rahkonen, PETLA Hanna Avikainen, HY Ruralia-instituutti Pirjo Kivijärvi ja Veikko Hintikainen, MTT Tapio Sulkko, Savon ammatti- ja aikuisopisto
2 Luomuperunan lajikekoe toteutettiin EKOkas-hankkeen toimijoiden, Savon koulutuskuntayhtymän Muuruveden toimipisteen, siemenperunan toimittajien sekä PETLAn yhteistyönä. Tässä raportissa kerrotaan kokeen toteutukseen liittyvät tiedot ja tulokset. Raportin lopussa on PETLAn tutkijan Anne Rahkosen havaintoja kokeen tuloksista. LUOMUPERUNAN LAJIKEKOE 212 Perunalajikekenttä sijaitsee: Savon ammatti- ja aikuisopisto Muuruvesi, Hietapohjantie 926, 7346 MUURUVESI (Juankoski) Perunalajikentän siemenperunoiden lähetysosoite: Savon ammatti- ja aikuisopisto Muuruvesi /Tapio Sulkko, Hietapohjantie 926, 7346 MUURUVESI Käytännön viljelytöiden vastuu: Tapio Sulkko, Savon ammatti- ja aikuisopisto Muuruvesi; Lajikekentän yhdyshenkilö: Eeva Leppänen, ProAgria Pohjois-Savo; LAJIKKEET: Pohjoisen Kantaperuna Oy: Melko myöhäiset: Myöhäiset: Perunaseppä Oy Melko aikaiset: Challenger Opera Carolus Erika Myllymäen Peruna Oy Aikaiset eli varhaisperunat Agila Melko aikaiset varastoitava: Gala Suomen Peruna Oy melko aikainen melko aikainen BioGold Inova Suomen Siemenperunakeskus Oy melko aikainen Fambo Lady Felicia Finbom Oy Aikainen Keskiaikainen Belana Marabel Siemenperunaa tarvitaan: noin 5 kpl/lajike - 5 riviä 2x2 riviä + 1 suojarivi - 1 siementä/rivi - riviväli 8 cm - istutusväli 25 cm
3 Luomuperunan lajikekokeen kenttäkartta 212 Koetila: Muuruveden koulutila Istutus , paitsi lajikkeet Belana ja Marabel istutus Suomen Siemenperunakeskus Oy: 1 Fambo (keskikokoinen siemen) 2 Lady Felicia (iso siemen, yli 45 mm) K o e a l a n Myllymäen Peruna Oy: 3 Agila (pieni siemen) 4 Gala (iso siemen) Perunaseppä Oy: 5 Carolus (keskikokoinen siemen) Erika (siemenen koossa vaihtelua) Pohjoisen Kantaperuna Oy: 7 Opera (keskikokoinen siemen) 8 Challenger (iso siemen) p i t u u s 18, m,5 m Ruudun pituus 2,5 m Suomen Peruna Oy: 9 Inova (keskikokoinen siemen) 1 BioGold (iso siemen) Finbom Oy: 11 Belana Marabel Lannoitus keväällä: Naudan lietelanta: reilu 25 t/ha Kaliumsulfaatti 14 kg/ha Hivenravinneseoss 3 kg/ha Suoja-alue kokeen pitkillä sivuilla kaksi penkinleveyt ttä, kokeen päissä 2 metriä. Lajikelappu ruudun yläpäässä vasemmanpuoleise essa penkissä 1. kerrannee 2. kerranne,8 m 1,6 m 1,6 m 1,6 m 1,6 m,8 m Koealan leveys 9,6 m Peltoa tarvitaan kuusi istutuskoneen levey yttä. Uloimmat penkit jätetään tyhjiksi Koelajikkeita 12, koeruutuja 24, 2 koeruutua ja 1 suojapenkki/lajike Ruudun pituus 2,5 m, kaksi penkkiä/ruutu u Istutustiheys 25 cm -> 1 mukulaa/rivi. Mukulatarve 5 mukulaa/lajike (4 koeriviä + suojarivi) = suojaruutu (yksi penkki). Suojaruudusta a voidaan kaivaa satoa lajike-esittelyssä
4 Koelohkolta kokeen alussa ja lopussa otettujen maanäytteiden viljavuustulokset: Ajankohta Maalaji Multavuus Happamuus ph Ca P K Mg S B Cu Mn Zn NO3-N Kokeen alussa HtMr m 6, ,3 7,3 27 5,82 25 korkea välttävä korkea arvel. Korkea tyydyttävä arvel. Korkea korkea tyydyttävä tyydyttävä Kokeen lopussa HtMr m 6, ,4,8 korkea välttävä arvel. Korkea tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä 7,2 33 5,75 12 tyydyttävä tyydyttävä Koepellon viljavuusluvut olivat vihreällä kalsiumia lukuun ottamatta. Perunalla riittävä kalsiumin saanti on tärkeää, koska se vaikuttaa mukulan laatuun. Kalsiumin otto on riippuvainen kasvin haihdutuksesta ja maan vesitaloudesta, joten korkea ilmankosteus tai pellon kuivuus voivat vaikeuttaa kalsiumin saantia. Mukulan kalsiumin otolle on myös tärkeää kalsium-magnesium-(kalium)-suhde, jonka pitäisi olla 1:1:(1,5). Kalsium vahvistaa perunan solunseinämiä, mikä parantaa perunan käsittelykestävyyttä. Riittävä kalsiumin saanti parantaa myös varastointikestävyyttä ja taudinkestävyyttä sekä vähentää fysiologisia värivirheitä mallossa. Riittävä kalsiumin saanti vähentää myös perunan tummumisherkkyyttä prosessoinnissa.
5 Viljavuustutkimus maalaji ph Ca mhtmr 6,4 11 K P Mg B Cu Mn ,3 5,4 25 määrä tapa,2 liuos upotuskastelu 2-3 min riviväli istutuscm etäisyys cm 8 cm 25 cm Määritys- Esikasvi vuosi Avokesanto Lannoitus pvm Naudan liete Granuloitu kaliumsulf Hivenravinneseos Ravinteet lannoite määrä/ha lannoitustapa N P K 25 tn 14kg 3 kg hajalevitys hajalevitys hajalevitys Mg 29,5 suorittaja Tapio Sulkko Tapio Sulkko Tapio Sulkko Peittaus (merkitse myös, jos ei ole tehty) pvm aine Rhizo Vital 42 (seittipeittaus) Istutus pvm tapa Käsinistutus penkkeihin Koepaikan osoite: Savon ammatti- ja aikuisopisto Postitoimipaikka: Hietapohjantie 926, 7346 Muuruvesi Lohko: suorittaja Eeva Leppänen suorittaja Eeva & kumpp. Penkin muotoilu/multaus pvm menetelmä 8.6. Multaus Multaus Multaus Rikkakasvitorjunta suorittaja pvm aine/määrä/tapa OH EI kemiallista rikkatorjunta aa OH OH Rutontorjunta (nämä tiedot eivät ole välttämättömiä) pvm aine/määrä suorittaja pvm aine/määrä EI rutontorjuntaa! suorittaja suorittaja pvm Varsistonhävitys: aine/määrä Sadetus pvm määrä pvm määrä pvm määrä pvm määrä pvm määrä suorittaja EI sadetusta! Kuvaus kasvuoloista kasvuun vaikuttaneiden tekijöiden esiintyminen ja ajankohta (kuivuus, märkyys, halla jne) Vettä, vettä, vettä on tullut!!! Ei kuitenkaan hukkumista.
6 HAVAINNOT taimettuminen, tyvimätä, yms. Kerran ne Havainnoija: Koejäsen Eeva, Satu taim. päivä 5 taimettunut 11 Fambo 17.kesä 12 Fambo - 21 Lady Felicia 21.kesä kesä 31 Agila 29.kesä 32 Agila 1.heinä 41 Gala 14.kesä 42 Gala 19.kesä 51 Carolus 19.kesä 52 Carolus 18.kesä 61 Erika 21.kesä 62 Erika 19.kesä 71 Opera 2.kesä 72 Opera 19.kesä 81 Challenger 19.kesä 82 Challenger 19.kesä 91 Inova 1.kesä 92 Inova 1.kesä 11 Bio Gold 19.kesä 12 Bio Gold 2.kesä 111 Belana? 112 Belana 1.heinä 121 Marabel 2.kesä 122 Marabel 26.kesä Hanna Eeva Eeva taimettu tyvimätä tyvimätä minen 27.kesä 19.heinä 6.elo / / / tyhjä ok huono huono erit. erit. melko huono ok ok erit ok 1 huono huono ok melko huono perunapolte / Hannan käyttä ämä arviointiskaala: erittäin = molemmat penkit tasaisen hyviä, taimet suuria = molemmat penkit hyviä ok = epätasaisuutta, mutta taimettunut; taimet pienemp piä kuin kategoriassa melko huono = epätasainen taimettuminen, taimet pieniä huono = muutama taimi pinnassa tai tulossa tyhjä = ei löytynyt taimia kaivelemallakaan
7 KOE : LUOMUPERUNALAJIKEKOE MU UURUVESI Lehtiruttohavainnot: Tehdään kerran viikossa Ruttohavainnot tehdään :na lehti- ja varsipin nta-alasta; alla olevan taulukon mukaan. Ruutu Ei rutto-oireita,1 1 2 ruttolaikkua / ruutu.,1 1 2 ruttolaikkua / ruutu,5 Alle puolet kasveista sellaisia, joissa yksittäisiä laikkuja tai 1 pahasti sairastunut kasvi/ruutu. 1 Miltei kaikissa kasveissa a ruttoa, ei enempää kuin 1 laikkua/kasvi 5 Miltei kaikissa kasveissa a ruttoa, enintään joka kymmenes lehdykkä sairas 1 Miltei kaikissa kasveissa a ruttoa, enintään joka viides lehdykkä sairas 25 Ruttoa jokseenkin kaikissa lehdyköissä, mutta kasvit näyttävät muuten normaalilta, ruudun yleisväri vihreä, vaikka kaikki kasvit ovat sairaita 5 Kaikki kasvit sairaita ja ~5 lehtialasta tuhoutunut; kasvusto vihreän ja ruskean kirjava lehtialasta tuhoutunut, kasvuston yleisväri melko ruskea 95 Vain muutamia lehtiä jäljellä, mutta varret ovat jokseenkin vihreät 1 Kaikki lehdet ovat kuolleet ja varsissa enintään hiukan ruskeaa jäljellä Havainnoija: Koejäsen Kerranne EL pvm 1 Fambo 1 2 Lady Felisia 1 3 Agila 1,1 4 Gala 1 5 Carolus 1 6 Erika 1,1 7 Opera 1 AR,,AS,JP,EL EL TS EL EL EL pvm pvm pvm pvm pvm pvm pvm 19.heinä 3.heinä 6.elo 8.elo 13.elo 22.elo 6.syys / 8 Challenger 1 9 Inova 1,1 1 BioGold 1 11 Belana 1 12 Marabel 1 1 Fambo 2? 2 Lady Felisia 2 3 Agila 2 4 Gala 2 5 Carolus 2 6 Erika 2 7 Opera 2 8 Challenger 2 9 Inova 2 1 BioGold 2 11 Belana 2 12 Marabel 2 EL = Eeva Leppänen ? ????? ? TS = Tapio Sulkko Jäi vahin ngossa istuttamatta Ruttotieto on kirjattu lajikkeittain.
8 Luomuperunan lajikekoe 212 A variety trial in organic potato production 2122 Muuruvesi, Finland Kasvustohavainnot ja sadot Monitoring and yields Variety Lajike Emergence Date Taim.pvm Emergence (days) Taimettuminen pv Early development Alkukehitys 27/6 (1-9) Kasvustotaudit Late blight Lehtirutto, Tuber yield Mukulasato Starch Tärkkelys Size distribution mm () Kokojakaumat, paino- t/ha Sl kg/ha Sl <4 mm >4 mm t/ha Yield Sato > 4 mm Tuber weight Mukulapaino kokojakaumittain, g Sl <4 mm >4 mm Tuber weight average Mukulapaino, g Fambo , ,4 b 92 12,3 188 b , Lady Felicia , ,3 b ,2 215 b , Agila , ,5 b 45 1,9 81 b , Gala , ,4 b 98 9,6 157 b , Carolus ,,, 27,3 b ,5 449 b , Erika , ,9 b 88 11, 163 b , Opera ,,, 24,1 b ,1 359 b , Challenger , ,5 b 11 13,8 255 b , Inova , ,2 b 18 12,1 219 b , BioGold ,,, 16, b 95 14,3 231 b , Belana , ,1 b 42 1,8 75 b , Marabel , , b 11 11,3 192 b , Average Keskiarvo , ,8 b 1 12,4 215 b , kerranne 1. replicate ,3, ,8 12, kerranne 2. replicate ,1, ,8 12, Sato- ja laatumääritykset tehtiin Perunantutkimuslaitoksella a.
9 Luomuperunan lajikekoe 212 A variety trial in organic potato production 212 Muuruvesi, Finland Ulkoinen laatu painoprosentteinaa External quality , weight- Variety Healthy Common scab > 1 Late blight Bacterial rots Moptop Bruising Other mechanical damages Thumb nail cracks Deformities Growth cracks Hollow heart, internal Internal rust flecks Greening Other defects, mostly holes (wireworms) Lajike Ruokaperunakelpoiset Terveet Rupi >1 Mukularutto Fambo Lady Felicia Agila Gala Carolus Erika Opera Challenger Inova BioGold Belana Marabel kerranne (replicate) kerranne (replicate) 45 Bakteeri-mädät Maltokaaret Mustelmat Muut mekaaniset viat Nestejänn. halkeamat Epämuotoiset Kasvuhalkeamat Ontot, keskeltä ruskeat Ruskolaikut Vihertyneet Muut viat (toukanreikiä) Ruokaperunakelpoisiin on luettu terveet, lievästi rupiset ja toukanreikäiset. Sato- ja laatumääritykset tehtiin Perunantutkimuslaitoksella.
10 Luomuperunan lajikekoee 212 Muuruvesi Luomuperunalajikkeiden varastotarkastus Common Scab, black scurf Mechanical damage Growth cracks VIALLISET Flesh defects Mop top Other defects like holes made by wireworms and deformities Total Soft rot KELPAAMATTOMAT Fungal rots Tuber blight Greening Total Ware potato of 1. class quality Variety Lajike Rupi ja seittirupi, Mek vika, Kasvuhalk. Fambo 3 Lady Felisia 15 Agila 14 Gala 9 Carolus 1 Erika Opera 3 35 Challenger 2 Inova 7 BioGold 28 Belana 3 Marabel 3 2 Maltovika, Mop-top, Muuta, Yhteensä, Märkämätä, Sieniviat, I. lk:n osuus Vihertyneet, Yhteen- Rutto, sä
11 Alla olevassa taulukossa on koelajikkeet laitettu kauppakelpoisen sadon mukaiseen paremmuusjärjestykseen. On huomattava, että tulokset ovat yhdeltä kasvukaudelta ja yhdeltä koepaikalta, joten tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. Lajike Sato yli 4 mmm t/ha I. lk:n osuus, Kauppakelpoinen sato t/ha Inova 13,, ,59 Marabel 14,,4 74 1,711 Fambo 13,,3 74 9,814 Gala 1,,7 89 9,498 Lady Felicia 16,,2 58 9,346 Carolus 24,,7 27 6,727 BioGold 14,,4 32 4,671 Challenger 9,2 43 3,955 Agila 6,1 53 3,258 Erika 9,5 34 3,254 Belana 3,8 77 2,919 Opera 21,,6 13 2,847 Järjestys
12 Havaintoja tuloksista / Anne Rahkonen Luomuruokaperunan kasvatuksen kriittinen tekijä on mukuloiden kasvun ja lehtiruton etenemisen välinen kilpajuoksu. Sadon pelastamiseksi on kaksi lähestymistapaa: Sadon kasvun aikaistaminen idätyksen, aikaisehkon istutuksen ja varhaisen lajikkeen avulla, jotta peruna ehtii kasvattaa mukulat ennen lehdistön tuhoutumista. Toinen vaihtoehto on löytää niin rutonkestävä lajike, ettei lehdistö tuhoudu. Muuruveden kokeen lajikkeistossa näyttäisi olevan kumpaankin ruton välttämisen lähestymistapaan sopivia lajikkeita. Esimerkiksi Lady Felicia ehti tuottaa kunnollisen mukulasadon, vaikka rutto tuhosi lehdistön varhain. Lajikkeista kolmen, BioGoldin, Operan ja Caroluksen, kasvustot säilyivät terveinä pitkään. Pitkään säilynyt yhteyttävä lehtiala mahdollisti n satotason lisäksi tärkkelyspitoisuuden kohoamisen lajikkeille ominaiseen tasoon. Kyseisten lajikkeiden mukuloissa oli huomattavan paljon ruskolaikkua. Pitkään terveenä säilynyt lehdistö yhdessä riittävän vedensaannin kanssa mahdollisti mukuloiden rajun kasvun, jolloin soluseinämät ovat saattaneet jäädä hatariksi. Onkohan ravinteiden saanti ollut tasapainossa? Agilan ja Belanan vaatimattomaan satoon vaikutti niiden heikko taimettuminen ja alkukehitys. Ainakin Agilan taimisto oli aukkoinen (kuusi yksilöä kymmenestä taimettui). Syyskuun 13. päivänä tehdyssä laatumäärityksessä oli selkeitä maltokaariviroosin oireita kolmessa lajikkeessa: Erikassa, Biogoldissa ja Operassa / Anne Rahkonen Varastotarkastukseen käytettiin ruudun toisen rivin sato ja Petlan määrityksiin toisen (viereisen) rivin sato. Marraskuussa Eeva Leppäsen tekemässä varastotarkastuksessa selkeitä maltokaariviroosin oireita oli Erikassa, Biogoldissa, Operassa ja myös Challengerissa. Mukularuttoa oli Lady Feliciassa ja BioGoldissa. Aiemmissa Petlan kokeissa v Lady Felicia on asettunut mukularuttoisuudeltaan keskivertolajikkeiden luokkaan. Lajikejalostajien kuvausten mukaan Lady Felician ja BioGoldin mukularutonkestävyys on. Luomuperunan lajikekokeessa suurimman kauppakelpoisen sadon tuottivat Inova (11,6 t/ha), Marabel (1,7 t/ha), Fambo (9,8 t/ha), Gala (9,5 t/ha) ja Lady Felicia (9,3 t/ha). Inovan ja Galan suuri kauppakelpoinen sato perustui erittäin än ulkoiseen laatuun. Fambossa oli lajikkeelle ominaiseen tapaan melko paljon vihertyneitä, mutta muuten ulkoinen laatu oli virheetön. Marabelissa oli hiukan vihertyneitä ja vähäisiä muita virheitä. Senkin laatu oli. Lady Felician kokonaissato oli melko suuri. Ulkoisen laadun virheet kuten lievä rupisuus, maltoviat ja vihertyneet pienensivät kauppakelpoisen sadon osuutta. Muiden lajikkeiden kauppakelpoinen sato vaihteli 2,8:n ja 6,7 tonnin välillä hehtaarilta. Rutonkestävät Carolus ja Opera tuottivat kokeen suurimmat sadot, mutta mallon vikojen vuoksi
13 kauppakelpoinen sato jäi vaatimattomaksi. Caroluksen sadosta 67 oli maltovikaista. Operan laadun pilasivat maltokaariviroosi ja kasvuhalkeamat. Hyvin rutonkestävä Biogold tuotti myös hyvin kiloja, mutta maltokaariviroosin, rupisuuden ja mukularuton vuoksi kauppakelpoinen sato jäi vaatimattomaksi. Challengerin, Agilan ja Erikan pieni kauppakelpoinen sato oli seurausta sekä pienestä kokonaissadosta että laatuvioista. Koe onnistui hyvin, vaikka se toteutettiin pienillä ruuduilla ja ainoastaan kahdella kerranteella. Tulokset kuvaavat lajikkeiden käyttäytymistä kesän 212 kasvuoloissa yhdellä koepaikalla. Siksi yhden kokeen tuloksien yleistämisessä on oltava jonkin verran varovainen. Lehtiruttotuloksia voidaan kuitenkin pitää suhteellisen luotettavina, vaikka ne ovat pienestä aineistosta.
Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila
Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelmana oli tuotannolle ja suurkeittiökäyttöön hyvin soveltuvien luomuperunalajikkeiden
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA
LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA Pellonpiennarpäivä 13.7.2017 Ulvila Anne Rahkonen Luonnonvarakeskus Menestyvän tärkkelyslajikkeen tuntomerkit Riittävä tärkkelyspitoisuus Satoisuus, viljelyvarmuus Siementuotannon
VÄKEVÖITY SOLUNESTE TÄRKKELYSPERUNAN LANNOITTEENA
VÄKEVÖITY SOLUNESTE TÄRKKELYSPERUNAN LANNOITTEENA Anna Sipilä Väkevöidyn solunesteen käyttöä tärkkelysperunan lannoitteena tutkittiin kahdella koepaikalla, ssä ja ssa. Solunestettä käytettiin kokeissa
Perunalajikkeiden käyttölaadun arviointi
Perunalajikkeiden käyttölaadun arviointi Jepuan lajike-esittelykenttä 17 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Alapääntie 1, 1 YLISTARO Puhelin +35 75 35 E-mail: etunimi.sukunimi@petla.fi Web: http://www.petla.fi
Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe
13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä
Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009
Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12. T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen
Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva
Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
Perunaseitti ja sen torjunta
Perunaseitti ja sen torjunta Jepua 1983 Hahkiala 1998 Kullan seittiongelma Halkeilleet mukulat perunan lajikekokeissa K-koetila 1991-2001 % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Bintje Kulta Kokeen k.a. 0 1991 1992
Perunaseitti. Pirkanmaan maaseutukeskus Paavo Ahvenniemi
Perunaseitti Pirkanmaan maaseutukeskus 5.3.2004 Paavo Ahvenniemi Seitin taudinkulku 10 vrk 20 vrk 20 vrk 30 vrk 30 vrk 40 vrk 40 40 40 40 60 60 vrk 60 vrk Siementartunta/maatartunta - peittaus
Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla
Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla Vihannesosion tuloksia Pirjo Kivijärvi ja Veikko Hintikainen Hankkeen päätösseminaari 18.4.2012, Kauhajoki Vihannesosion vuoden 2011 tilakokeet
Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla
Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke 2012-2014, Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perinteisen rakeisen NPK sijoituslannoituksen
Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -
Tärkkelysperuna proteiinintuottajana - TUOVA- ja PPP-hankkeiden satoa Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Peruna valkuaiskasvi? Perunan proteiinisato: 2 % x 40 t/ha
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys Kokemäki 24.1.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Kasvintuhoojien vaikutus luomutuotannossa Perunan kasvintuhooja Sadonalennus (arvio) Kasvinvuorotuksen
Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät
Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Taustaa esitykselle Reglone (dikvatti) poistuu kasvinsuojeluainerekisteristä 4.2.2020. Markkinoille
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000
Luomutärkkelysperunan tuotanto. Perunantutkimuslaitos Katja Anttila 2009
2 Luomutärkkelysperunan tuotanto Perunantutkimuslaitos Katja Anttila 2009 2 Sisältö 1. Materiaalit ja menetelmät.......... 4 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu......... 4 2.1 Kasvuolot............ 4 2.2
RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003
Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Versolaikku % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Seittikoe 7400 Versolaikku K-koetila 2000 9.6. 3.7. 31.7. 30.8. 18.9. Nostokerta Uusi
Ruokaperunan laadunmääritys
Ruokaperunan laadunmääritys Uuden ruokaperuna asetuksen (690/06) mukaan Tärkeimmät muutokset vanhaan asetukseen verrattuna: Laatuluokkia on jatkossa kaksi (I luokka/ii luokka), aiemman kolmen sijasta.
VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:
Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
MegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
Avomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Kokeiden tuloskooste 2012
2013 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Kokeiden tuloskooste 2012 Kuva: Hanna Avikainen Hanna Avikainen, HY Ruralia-instituutti Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi, MTT Mikkeli
Väkevöity soluneste tärkkelysperunan lannoitteena
Kokeet 21 Ylistaro ja 215 Köyliö Väkevöity soluneste tärkkelysperunan lannoitteena Tutkimusraportti 216 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Alapääntie 14, 614 YLISTARO Puhelin +358 44 75 35 E-mail: etunimi.sukunimi@petla.fi
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
Luomuperunan laatu hallintaan - kasvua
Luomuperunan laatu hallintaan - kasvua kulutukseen (SLUPElaatu) Jaakko Nuutila, Anu Kankaala, Elina Virtanen ja Virpi Vorne, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Luomuinstituutti LOPPURAPORTTI
Rikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta
Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen
Johanna Marttila Sertifioidun ja tilalla lisätyn siemenen vertailu: Perunantuotannon tilakokeet vuonna 2012
Johanna Marttila Sertifioidun ja tilalla lisätyn siemenen vertailu: Perunantuotannon tilakokeet vuonna 2012 Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2
Lisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
Perunaseitin monimuotoinen torjunta
22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Rehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
Perunaseitti. Saarioisten viljelijäpäivä Paavo Ahvenniemi
Perunaseitti Saarioisten viljelijäpäivä 26.3.04 Paavo Ahvenniemi Seitin taudinkulku 20 vrk 30 vrk 40 vrk 40 60 vrk 60 vrk Seittikokeet 1998-1999 K-koetila Lajike=Kulta Siemen/ Varsiluku Versol.
Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu
VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet
Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunaseitti Lisätietoa perunaseittisivustolta: www.saunalahti.fi/ahven/perunaseitti Taudinoireet: www.saunalahti.fi/ahven/perunaseitti/taudinoireet.htm
Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014
Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat
Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
Kasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna
Nurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista
Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013
Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen
Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
Karjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää