Väkevöity soluneste tärkkelysperunan lannoitteena

Transkriptio

1 Kokeet 21 Ylistaro ja 215 Köyliö Väkevöity soluneste tärkkelysperunan lannoitteena Tutkimusraportti 216 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Alapääntie 14, 614 YLISTARO Puhelin Web:

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Kasvuolot... 5 Tulokset Kasvuston kehitys Kasvunostot Sato ja tärkkelyspitoisuus Sadon ulkoinen laatu Solunesteen typpi- ja proteiinipitoisuus... 1 Tulosten tarkastelu Liitteet Liite 1. Koesuunnitelma Liite 2. Koepaikkatiedot Liite 3. Kasvustohavainnot Liite 4. Perunan kasvu- ja kehitysasteet Liite 5. Kasvustotulokset Liite 6. Ensimmäisen kasvunoston tulokset Liite 7. Toisen kasvunoston tulokset Liite 8. Satotulokset... 2 Liite 9. Sadon ulkoisen laadun tulokset

3 Tiivistelmä Väkevöidyn perunan solunesteen käyttöä tärkkelysperunan lannoitteena tutkittiin vuonna 216 kahdessa kokeessa, jotka olivat jatkoa edellisenä vuonna tehdyille kokeille. Koepaikat olivat Köyliössä ja Ylistarossa. Kokeissa käytetty väkevöity soluneste oli peräisin Lapuan Perunan perunatärkkelystehtaalta. Solunesteen käyttöä testattiin kokeissa sekä ainoana lannoitteena että yhdistettynä rakeiseen starttilannoitteeseen. Kontrolleina olivat tavanomainen rakeinen NPK-lannoite sekä täysin lannoittamaton koejäsen. Kaikissa lannoitusvaihtoehdoissa liukoisen typen kokonaismäärä oli 1 kg/ha. Köyliön kokeessa perunalajike oli Kuras ja Ylistaron kokeessa Posmo. Soluneste lisäsi perunakasvustojen kokoa Köyliössä mutta ei Ylistarossa. Elokuun alkupuolella kummallakin kokeella solunestekoejäsenten sadonmuodostus oli jäljessä tavanomaiseen lannoitukseen verrattuna, mutta elokuun loppuun mennessä satoerot olivat tasoittuneet tai kääntyneet päinvastaisiksi. Soluneste paransi peruna- ja tärkkelyssatoa tavanomaiseen lannoitteeseen verrattuna Köyliön kokeessa. Ylistaron kokeessa eri lannoitukset tuottivat yhtä suuret sadot. Sadon tärkkelyspitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja. 3

4 Koejäsenet: Aineisto ja menetelmät N liukoinen Väkevöidyn perunan solunesteen käyttöä tärkkelysperunan lannoitteena tutkittiin vuonna 216 kahdessa kokeessa, jotka olivat jatkoa edellisenä vuonna tehdyille kokeille. Koepaikat olivat Köyliössä (N 61,2 ) ja Ylistarossa (N 63, ). Kokeet tehtiin Finnamyl Oy:n ja Lapuan Peruna Oy:n tilauksesta. Kokeiden lannoituskäsittelyt olivat samat. Solunesteen käyttöä testattiin kokeissa sekä ainoana lannoitteena että yhdistettynä rakeiseen starttilannoitteeseen (Starttiravinne NP 12 23). Kokeissa käytetty väkevöity soluneste oli peräisin Lapuan Perunan perunatärkkelystehtaalta. Solunesteen ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Kontrolleina olivat tavanomainen rakeinen NPK-lannoite (Yara HeVi 2 NPK ) sekä täysin lannoittamaton koejäsen. Kaikissa lannoitusta saaneissa koejäsenissä liukoisen typen kokonaismäärä oli 1 kg/ha. Kun solunestettä käytettiin ainoana lannoitteena, kokonaistypen määrä oli 165 kg/ha. Starttilannoituksen kanssa solunestettä käytettiin 9 % typpilannoitustarpeesta, ja kokonaistypen määrä oli tällöin 158 kg/ha. Typpilannoitus oli siis sekä ympäristökorvauksen että nitraattiasetuksen määrittelemissä rajoissa. Tavanomaisen NPK-kontrollin ja solunesteen ravinnemäärät olivat lähellä toisiaan myös muiden ravinteiden osalta. Starttilannoituksen käyttö nosti fosforin määrän korkeammaksi, mutta kuitenkin pysyen alle ympäristökorvauksen ehtojen asettaman rajan 35 kg/ha. Kaikki lannoituskoejäsenet saivat kaliumia selvästi yli tärkkelysperunan laskennallisen tarpeen. Kummallakin paikalla kaikille lannoituskoejäsenille annettiin lisäksi täydennyslannoituksena rakeista magnesiumlannoitetta. Kokeet toteutettiin eri lajikkeilla ja erilaisilla maalajeilla. Köyliön kokeessa lajikkeena oli myöhäinen Kuras. Maalaji oli multava hietamoreeni, jonka fosforitila oli viljavuusluokassa luokassa hyvä. Ylistaron kokeessa lajikkeena oli keskimyöhäinen Posmo. Maalaji oli runsasmultainen hieno hieta, jonka fosfori oli luokassa tyydyttävä. 4 Ravinteet kg/ha N kokonais P K 1. Kontrolli / 2. NPK: Yara HeVi 2 93 kg/ha Soluneste 83 l/ha Soluneste + startti Soluneste 7 6 l/ha (91) (15) (17) (236) Starttiravinne 7 kg/ha (8) (8) (16) () Taulukko 1. Väkevöidyn solunesteen ominaisuuksia. Ravinnepitoisuudet kuivaaineessa tuorepainossa g/kg kg/tn kg/m 3 Liukoinen typpi 45, , Kokonaistyppi 74,9 18,2 19,7 Kokonaisfosfori 8,6 2,1 2,3 Kalium Magnesium 7 1,7 1,8 Kalsium 1,5,37,4 Natrium,43,1,11 mg/kg g/tn g/m 3 Boori 22 5,3 5,7 Kupari <6 <1,46 <1,57 Mangaani 39 9,6 1 Sinkki 96 23, 25 Kuiva-aine % 24,3 Tilavuuspaino kg/m3 11

5 Kokeet toteutettiin lohkoittain satunnaistettuna ruutukokeena neljällä kerranteella. Yksityiskohtaiset koejärjestelyt ilmenevät liitteestä 1 ja kokeissa käytetty viljelytekniikka liitteestä 2. Soluneste levitettiin ruuduille kastelukannulla ennen viimeistä jyrsintää kokeen istutuspäivänä. NPK-lannoite sijoitettiin istutuskoneen lannoitevantaiden kautta, ja starttilannoite sijoitettiin mukulavakoon. Köyliön koe istutettiin 12. toukokuuta ja Ylistaron koe 31. toukokuuta. Kokeilta tehtiin kasvukauden aikana normaalit Perunantutkimuslaitoksen käyttämät kasvustohavainnot liitteiden 3 4 mukaisesti. Köyliön kokeelta havaintoja tehtiin vähemmän kuin Ylistarosta. Kokeilta tehtiin kaksi kasvunostoa, joista määritettiin kokonaissato kokoluokittain, tärkkelyspitoisuus ja tärkkelyssato. Lisäksi laskettiin mukula- ja versoluvut yhdestä kasvunostosta koko nostoalalta. Varsinainen nosto tehtiin Ylistarossa syyskuun lopulla ja Köyliössä lokakuun alussa. Sadosta tehtiin normaalit tärkkelysperunan satomääritykset. Köyliön kokeen satotuloksista hylättiin kahden ruudun tulokset. Toinen (koejäsen 4) kokeen kulman erilaisista kasvuolosuhteista johtuvan poikkeavan satotuloksen vuoksi, ja toinen (koejäsen 3) lajittelussa tapahtuneen sekaannuksen vuoksi. Sadosta määritettiin myös mukulan solunesteen typpipitoisuus ja siitä laskettiin solunesteen proteiinipitoisuus kertoimella 6,25. Tätä varten mukulat murskattiin mehulingolla (Philips HR1855/45/AJ) jonka jälkeen soluneste suodatettiin kahdesti valkaisemattoman suodatinpaperin läpi (X-Tra) kiintoaineksen poistamiseksi. Solunesteen typpipitoisuus määritettiin SeiLab Oy:ssä. Koetulokset koottiin ja laskettiin MS Excel -taulukkolaskentaohjelmistolla. Tulosten tilastollinen merkitsevyys testattiin koekohtaisesti lohkoittain satunnaistettujen kokeiden varianssianalyysillä käyttäen IBM SPSS Statistics 24. -tilastolaskentaohjelmiston GLM-proseduuria. Tilastollisesti merkitsevät keskiarvojen erot tutkittiin edelleen tarkemmin Tukeyn HSD-testillä merkitsevyystasolla.5. Kasvuolot Koepaikkoja lähimmät sääasemat ovat Ylistaron Pelmaan sääasema 8 km Ylistaron kokeelta ja Kokemäen Tulkkila 9 km Köyliön kokeelta. Kummankin koepaikan osalta sääasemien sademääriä voidaan pitää suuntaa-antavina koepaikkojen olosuhteita arvioitaessa. Kasvukausi 216 oli lämmin, mutta sateiden osalta vaihteleva. Alkukesä oli kummallakin paikalla vähäsateinen, Ylistarossa suorastaan kuiva. Kesäkuun puolivälissä satoi kummallakin paikkakunnalla runsaasti, mutta sen jälkeen sateet jäivät Kokemäellä vähäisiksi. Heinäkuun loppupuoli oli suorastaan kuiva ja koko heinäkuun sademäärä jäi Kokemäellä alle puoleen pitkän aikavälin keskiarvosta, ollen vain 31 mm. Ylistarossa satoi kohtuullisesti etenkin heinäkuun alkupuolella, mutta koko kuukauden sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Sää oli lämmin, vaikkakin hellepäivien määrä jäi vähäiseksi. Elokuussa Ylistarossa satoi runsaasti. Kuukauden kokonaissademäärä oli 176 mm eli yli 2,5-kertainen normaaliin verrattuna. Myös Kokemäen sademäärä oli hieman normaalia tasoa suurempi. Syksyn koittaessa sateet jälleen vähenivät, ja syyskuussa oli kummallakin paikkakunnalla kolmen viikon jakso käytännössä poutaa. Lämpötila laski syyskuussa, mutta oli edelleen suhteellisen lämmin. Ylistarossa oli kuitenkin yöpakkasia kahdesti, ensimmäisen kerran 6.9. ja toisen kerran Kokemäellä ensimmäiset yöpakkaset tulivat vasta lokakuun alussa. Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli Ylistarossa 1328 astetta ja Kokemäellä 1453 astetta. Kumpikin lukema on selvästi yli pitkän aikavälin keskiarvon. Ajanjaksolla satoi Ylistarossa yhteensä 38 mm, mikä on selvästi normaalia (291 mm) enemmän mutta hieman vähemmän kuin kesällä 215. Kokemäellä puolestaan satoi vain 254 mm eli selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa (38 mm) vähemmän. 5

6 Ylistaro Sade (mm) Keskilämpötila Vrk alin ( C) Vrk ylin ( C) Kokemäki Sade (mm) Keskilämpötila Vrk alin ( C) Vrk ylin ( C) Kuvat 1 ja 2. Vuorokauden keskimääräinen, alin ja ylin lämpötila sekä päivittäiset sademäärät Ylistaron Pelmaalla ja Kokemäen Tulkkilassa Lähde: Ilmatieteen laitos. Tulokset Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteissä Kasvuston kehitys Ylistaron koe taimettui reilussa kahdessa viikossa. Lannoittamaton koejäsen oli jo taimettumisessa hieman lannoitettuja kasvustoja jäljessä. Lannoittamaton kasvusto oli koko kesän pieni ja kitulias ja erottui selvästi kaikista muista koejäsenistä. Eri lannoituksilla ei ollut merkittäviä eroja kasvuston alkukehityksessä, mutta silmämääräisesti arvioiden tavanomaisen lannoituksen kasvusto oli heinäkuun alussa yleisväriltään tummemman vihreä kuin solunestekoejäsenet. Kasvutiheyden arviointi tehtiin Ylistarossa niin isosta kasvustosta, ettei tuloksia voida pitää luotettavina. Köyliön koe taimettui noin 3,5 viikossa. Tarkempia taimettumishavaintoja kokeelta ei tehty. Myös Köyliössä lannoittamaton kasvusto erottui muita pienempänä koko kasvukauden ajan, mutta ero ei ollut yhtä selvä kuin Ylistarossa. Köyliössä soluneste-koejäsenten alkukehitys oli hieman tavanomaista lannoitusta nopeampaa. Versonkasvuvaiheessa kasvustossa näkyi jonkin verran oireita mahdollisesta siemenperunan välityksellä tulleesta torjunta-ainevioituksesta. Oireet olivat lieviä ja katosivat myöhemmin kasvukaudella, eikä niillä näyttänyt olleen vaikutusta kokeen tuloksiin. Kasvuston lopullisessa koossa ei ollut Ylistaron kokeella eroja lannoitettujen koejäsenten välillä, ja myös kehitysasteissa mitattuna kasvustot olivat tasaiset. Elokuun runsaiden sateiden myötä kasvustot 6

7 alkoivat vaalentua jo aikaisessa vaiheessa todennäköisesti käytettävissä olevan typen vähyyden vuoksi. Lannoittamaton kasvusto tuleentui hitaimmin. Syyskuun alussa yöpakkanen palellutti osan kasvustoista, ja tuleentumisen arviointi oli tämän jälkeen hankalaa, mutta lannoitettujen kasvustojen välillä ei havaittu eroja tuleentumisessa. Köyliössä heinäkuun lopun kuivuus näkyi kukinnan nopeana loppumisena ja kasvustot olivat elokuun alussa heikkovoimaisen oloisia. Elokuussa parantuneissa kosteusoloissa kasvustot silminnähden virkistyivät ja myös versojen pituuskasvu käynnistyi uudelleen. Solunestettä saaneet kasvustot olivat tavanomaista lannoitusta korkeampia. Kasvustojen kehitysasteissa ei ollut kesän aikana eroa. Toisin kuin Ylistarossa, Köyliössä lannoittamaton kasvusto alkoi ensimmäisenä tuleentua joillakin ruuduilla jo elokuun puolella. Kuras on myöhäinen lajike, ja kaikkien lannoitettujen kasvustojen tuleentuminen oli vielä alkutekijöissään, kun yöpakkaset palelluttivat kasvustot lokakuun alussa. Köyliön kokeella perunoiden verso- ja mukulaluvuissa oli vaihtelua, jota ei pystytty selittämään lannoituksella. Ylistaron kokeessa mukulaluku oli lannoittamattomalla koejäsenellä selvästi lannoitettuja pienempi. koejäsenten välillä ei ollut eroa mukula- eikä versoluvussa Alkukehitys (%) Peittävyys (%) Pituus (cm) Ei lannoitusta HeVi 2 Soluneste Soluneste + startti Alkukehitys (%) Peittävyys (%) Pituus (cm) Ei lannoitusta HeVi 2 Soluneste Soluneste + startti Kuva 3. Köyliön kokeen kasvuston alkukehitys (peittävyys-%) 21.6., peittävyys 8.8 ja korkeus Kuva 4. Ylistaron kokeen kasvuston alkukehitys 4.7., peittävyys ja korkeus Ei lannoitusta Versoluku Mukulaluku HeVi 2 Soluneste Soluneste + startti Ei lannoitusta Versoluku Mukulaluku HeVi 2 Soluneste Soluneste + startti Kuva 5. Köyliön kokeen kasvikohtaiset verso- ja mukulaluvut Kuva 6. Ylistaron kokeen kasvikohtaiset verso- ja mukulaluvut 7

8 2. Kasvunostot Kasvunostoilla tutkittiin mukulasadon kehittymistä alkusyksyn aikana. Kasvunostoala oli pieni ja nosto tehtiin vain kahdesta kerranteesta, joten tulokset eivät ole niin edustavia kuin loppunostossa. Köyliössä kasvunostot tehtiin 8.8. ja Ensimmäisessä kasvunostossa keskimääräinen mukulasato oli 32,6 t/ha ja tärkkelyspitoisuus 18, %. Toisessa kasvunostossa mukulasato oli 44,2 t/ha ja tärkkelyspitoisuus 16,5 %. Tärkkelyspitoisuus oli laskenut kasvunostojen välissä kaikilla koejäsenillä. Ensimmäisessä kasvunostossa tavanomaisen lannoituksen sato oli suurempi kuin solunestekoejäsenillä, mutta toisessa kasvunostossa tilanne oli kääntynyt päinvastaiseksi. Myös lannoittamattoman koejäsenen satotaso oli varsin hyvä, ja erityisesti toisessa kasvunostossa selvästi muita korkeamman tärkkelyspitoisuuden ansiosta sen tärkkelyssato oli samaa tasoa lannoitettujen kanssa. Ylistarossa kasvunostot tehtiin 1. ja Ensimmäisen kasvunoston mukulasato oli 26,7 t/ha ja tärkkelyspitoisuus 19,1 %. Toisen kasvunoston sato oli 3,4 t/ha ja tärkkelyspitoisuus 21,7 %. Ensimmäisessä kasvunostossa tavanomaisen lannoituksen sato oli korkein, mutta lannoituskoejäsenten erot tasoittuivat toisessa kasvunostossa. Lannoittamattoman koejäsenen satotaso jäi hyvin matalaksi. 3. Sato ja tärkkelyspitoisuus Köyliön kokeen loppunostossa mukulasato oli keskimäärin 49,7 t/ha, tärkkelyspitoisuus 2,8 % ja tärkkelyssato 1 3 kg/ha. Suurimmat mukula- ja tärkkelyssadot tuottivat soluneste sekä solunesteen ja starttilannoituksen yhdistelmä, noin 58 t/ha perunaa ja yli 11,5 t/ha tärkkelystä. Niiden tärkkelyssato oli noin 15 % tavanomaista lannoitusta parempi. Lannoittamattoman koejäsenen sato oli pienin mutta tärkkelyspitoisuus suurin. Ylistaron kokeen mukulasato oli keskimäärin 34,2 t/ha, tärkkelyspitoisuus 22,6 % ja tärkkelyssato 7 7 kg/ha. Lannoittamattoman koejäsenen sato oli vain 3 % muiden koejäsenten sadosta. Lannoitettujen koejäsenten keskimääräinen mukulasato oli 41,4 t/ha ja tärkkelyssato 9 3 kg/ha. Lannoitetuista koejäsenistä parhaan sadon tuotti solunesteen ja starttilannoituksen yhdistelmä ja heikoimman pelkkä soluneste, mutta erot olivat pieniä. 12 Ei lannoitusta HeVi 2 Soluneste Soluneste + startti 12 Ei lannoitusta HeVi 2 Soluneste Soluneste + startti Kasvunosto 1 Kasvunosto 2 Loppunosto Kuva 7. Tärkkelyssadon (kg/ha) kehittyminen Köyliön kokeessa Kasvunosto 1 Kasvunosto 2 Loppunosto Kuva 8. Tärkkelyssadon (kg/ha) kehittyminen Ylistaron kokeessa 8

9 Ei lannoitusta HeVi 2 Ei lannoitusta HeVi 2 35 Soluneste Soluneste + startti 35 Soluneste Soluneste + startti Kuva 9. Sadon mukulakokojakauma (paino-%) Köyliön kokeessa Kuva 1. Sadon mukulakokojakauma (paino-%) Ylistaron kokeessa Kummallakin koepaikalla korkein tärkkelyspitoisuus oli lannoittamattomalla koejäsenellä ja matalin pelkällä solunesteellä. Tärkkelyspitoisuuden erot olivat kuitenkin pieniä, eivätkä ne olleet tilastollisesti merkitseviä. Sadon mukulakokojakaumat noudattelivat satotasojen eroja. 4. Sadon ulkoinen laatu Kummallakin kokeella merkittävin laatuvioitusten ryhmä oli mekaaniset nosto- ja käsittelyviat, jotka olivat pääosin pintavikoja, mutta myös sisäisiä mustelmia sekä Köyliössä nestejännityshalkeamia oli pienessä määrin. Koejäsenten välillä ei ollut merkittäviä eroja missään mekaanisten vikojen ryhmässä. Ylistaron kokeella oli varsin paljon fysiologisia maltovikoja. Mallon värivirheisiin luettiin johtojännevioitukset, joita oli kyseisellä pellolla lähes kaikilla perunoilla viljelytekniikasta riippumatta. Lisäksi sadossa oli keskeltä ruskeita tai onttoja mukuloita. Kumpaakin maltovikatyyppiä oli lannoittamattomalla koejäsenellä vähemmän kuin muilla, mutta lannoitusten väliset erot eivät olleet merkittäviä. Perunaseitin oireita oli vain vähän, eikä niissä ollut eroja koejäsenten välillä. Täysin terveiden mukuloiden osuus sadosta oli Ylistarossa tasainen. Köyliössä solunestekoejäsenellä oli eniten terveitä mukuloita, lannoittamattomalla vähiten. Rupi >1 % Mallon viat Muodon viat Nosto- ja käsittelyviat Vihertyneet Muut viat Ei lannoitusta HeVi 2 Soluneste Soluneste + startti 2 4 Paino-% Kuva 11. Sadon ulkoisen laadun vioitukset Ylistaron kokeessa. 9

10 Ei lannoitusta HeVi 2 Soluneste Soluneste + startti Ei lannoitusta HeVi 2 Soluneste Soluneste + startti Perunantutkimuslaitos Soluneste Kokonaissato Tärkkelyssato Tärkkelys-% 15 6 Kokonaissato Tärkkelyssato Tärkkelys-% Kuva 12. Kokonaissato (t/ha), tärkkelyssato (kg/ha) ja tärkkelyspitoisuus Köyliön kokeessa Kuva 13. Kokonaissato (t/ha), tärkkelyssato (kg/ha) ja tärkkelyspitoisuus Ylistaron kokeessa 5. Solunesteen typpi- ja proteiinipitoisuus Solunesteen typpipitoisuus määritettiin vain yhdestä näytteestä joka koejäsenestä, joten tuloksia voi pitää vain suuntaa-antavina. Tavanomaisen lannoituksen ja solunestekoejäsenten erot olivat kummallakin koepaikalla pieniä. Lannoittamattoman koejäsenen solunesteen typpipitoisuus oli Ylistarossa samaa tasoa kuin lannoitetuilla, mutta Köyliössä sen typpipitoisuus, kuiva-ainepitoisuus sekä typen/proteiinin osuus kuiva-aineesta olivat selvästi pienemmät kuin lannoituskoejäsenillä. Koepaikoilla oli selvä tasoero solunesteen pitoisuuksissa. Taulukko 2. Solunesteen typpi- ja proteiinipitoisuus tuorepainossa ja proteiinin osuus kuiva-aineesta sekä kuiva-ainepitoisuus. 215 Köyliö 21 Ylistaro N Proteiini Kuiva-aine N Proteiini Kuiva-aine % % % ka:sta % % % % ka:sta % Ei lannoitusta,23 1,5 26 5,5,3 1,9 38 4,9 HeVi 2,32 2, 33 6,,28 1,8 38 4,6 Soluneste,36 2,2 37 6,,3 1,9 39 4,7 Soluneste+startti,33 2,1 34 6,1,29 1,8 39 4,7 Keskiarvo,31 1,9 33 5,9,29 1,8 39 4,7 1

11 Tulosten tarkastelu Kokeen tuloksiin vaikuttivat jälleen merkittävästi kasvukauden sääolosuhteet, ja lisäksi tällä kertaa kokeet toteutettiin eri lajikkeilla. Köyliössä heinäkuun loppu oli hyvin kuiva, ja sitä seurasi sateisempi elokuu. Kasvun piristyessä sateiden myötä oli merkityksellistä, kuinka paljon ravinnevaroja perunoilla oli käytettävissä. Toisaalta lannoittamattoman koejäsenen suhteellisen hyvä satotaso osoitti, että koepaikan maassa oli käyttökelpoisia ravinteita aiempien kasvukausien jäljiltä. Voimakasjuurisena ja myöhäisenä lajikkeena Kuras pystyi hyödyntämään käytettävissä olevia ravinteita tehokkaasti, ja sadonmuodostus jatkui aivan lokakuun alkuun asti. Ylistarossa elokuun runsaat sateet näyttivät vieneen kasvuvoiman huuhtomalla ravinteet perunoiden ulottumattomiin. Kasvustot vaalenivat etuajassa ja syyskuun alun yöpakkanen lopetti kasvun lähes kokonaan. Soluneste on toiminut kaikissa kokeissa vähintään tavanomaisen lannoituksen veroisena sadontuottajana, niin tälläkin kertaa. On kuitenkin huomioitava, että lannoitusaineiden käyttömäärät on kokeissa yhtenäistetty liukoisen typen mukaan, ja solunesteen kokonaistypen määrä on huomattavasti suurempi. Kevään 215 hankalissa oloissa soluneste toimi starttilannoitteen tavoin ja edisti perunoiden kasvuunlähtöä ja kehitystä. Tälläkin kertaa Köyliössä solunestettä saaneet koejäsenet olivat alkukehityksessä hieman tavanomaista lannoitusta edellä, ja kasvustot myös kasvoivat isommaksi. Suuremman kasvuston kasvattaminen on saattanut olla vaikuttamassa siihen, että ensimmäisessä kasvunostossa solunestekoejäsenten sato oli hieman tavanomaista lannoitusta pienempi. Elokuun lopun toisessa kasvunostossa tilanne oli kuitenkin kääntynyt päinvastaiseksi, ja loppunostossa solunesteen tuoma sadonlisä normaaliin lannoitukseen verrattuna oli selvä. Ylistarossa lannoitetut kasvustot olivat tasaiset koko kesän, ja myös niiden satotulokset olivat tasaiset. Sääolosuhteiden vuoksi lannoitusten vaikutuksia loppukesän kasvupotentiaaliin on kuitenkin mahdoton arvioida. Vaikka Posmo on aikaisempi lajike kuin Kuras, elokuun loppupuoli ja syyskuun alku olisivat olleet sille vielä kasvuaikaa. Kun lannoittamattoman koejäsenen kasvusto ja sato jäivät pieniksi, voisi olettaa että tällä koepaikalla eri lannoitusten erot olisivat hyvin havaittavissa. Kummassakin kokeessa solunestekoejäsenten sato oli ensimmäisessä kasvunostossa jäljessä tavanomaisesta lannoituksesta, mutta ero tasoittui elokuun aikana. Tällainen sadonmuodostuksen myöhästyminen voi olla riski aikaisella lajikkeella, tai jos syystä tai toisesta kasvukausi loppuu aikaisin. Vastaavaa myöhästymisvaikutusta ei ole kuitenkaan havaittu aiemmissa väkevöidyllä solunesteellä tehdyissä kokeissa. Starttilannoituksen yhdistämisestä solunesteeseen ei tänä vuonna saatu juuri lisähyötyä. Ylistarossa se tuotti pienen sadonlisän verrattuna pelkkään solunesteeseen. Kemiallisen lannoitteen käyttämistä solunesteen ohella voidaan kuitenkin pitää vakuutuksena, jolla varmistetaan perunoiden ravinteidensaanti. Lisäksi sillä voidaan tarvittaessa täydentää lannoitusta viljavuustutkimuksen osoittamien tarpeiden mukaisiksi. Tässä kokeessa käytetyn kemiallisen typpilannoituksen määrä oli pieni (8 kg/ha), koska Starttiravinteen käyttömäärää solunesteen kanssa rajoitti sen korkea fosforipitoisuus. 11

12 Liitteet Liite 1. Koesuunnitelma Kokeet: Solunestekoe, 21 Ylistaro ja 215 Köyliö Vastuututkija: Anna Sipilä Koepaikat: Ylistaro Rajamäki, Köyliö Ristola Koejärjestelyt: Koejäsenet: Lajikkeet: 21 Ylistaro: Posmo 215 Köyliö: Kuras Koemalli: Lohkoittain satunnaistetut ruudut, 4 kerrannetta (kasvunostoissa 2 kerrannetta) Ruutukoko: brutto: 32 m², satoruutu 9,6 m², kasvunostoruutu 2,4 m² Kokeen ala: 12,8 m x 56 m = 717 m² Kenttäkartta Ylistaron kokeella: Ravinteet N liuk N kok P K Kontrolli / NPK: Yara HeVi 2 93 kg/ha Soluneste 83 l/ha Soluneste + starttilannoitus Soluneste 7 6 l/ha Starttiravinne 7 kg/ha ,2 6,4 9,6 12, IV kerranne III kerranne II kerranne I kerranne 9 m 6 m 9 m 6 m 9 m 6 m 9 m 12

13 Liite 2. Koepaikkatiedot Koe 21 Ylistaro Rajamäki Koeolot: - maalaji - esikasvi rm HHt - kaura - ph - Ca - K - P - Mg 6, Muokkaus: Syyskyntö, äestys jyrsintä : Suunnitelman mukaan Täydennyslannoitus hajalevityksenä kaikille lannoitetuille koejäsenille: Magnesiumravinne 1 kg/ha (Mg 15 kg/ha) Istutus: EHO 12S Istutustiheys/riviväli: 28 / 8 cm Rikkakasvintorjunta: Senkor SC 6,3 l/ha, 4.7. Titus WSB 5 g/ha Tautitorjunta: 4.7. Consento 1,5 l/ha, Consento 2 l/ha, Consento 1,5 l/ha, Infinito 1,6 l/ha, 1.8. Infinito 1,6 l/ha + Amistar,5 l/ha, 5.8. Acrobat 2 kg/ha, ja Ranman Top,5 l/ha Kasvunostot 1.8. ja käsin Nosto: Underhaug Superfaun Koe 215 Köyliö Ristola Koeolot: - maalaji - esikasvi mhtmr - öljyretikka - ph - Ca - K - P - Mg 6, Muokkaus: kultivointi jyrsintä : Suunnitelman mukaan Täydennyslannoitus hajalevityksenä kaikille lannoitetuille koejäsenille: Magnesiumravinne 15 kg/ha (Mg 23 kg/ha) Istutus: Kuppi-Juko Istutustiheys/riviväli: 28 / 8 cm Rikkakasvintorjunta: Senkor,5 l/ha + Boxer 2 l/ha, Agil 1 l/ha Tautitorjunta: 1.7. Tridex 2 kg/ha, 8.7. Revus Top,6 l/ha, Tridex 2,2 kg/ha, 2.8. ja Revus,6 l/ha, Shirlan,4 l/ha Kasvunostot: 8.8. ja käsin Nosto: 4.1. nostokone 13

14 Liite 3. Kasvustohavainnot Taimettumisaika Kasvutiheys Alkukehitys Aika istutuksesta taimettumiseen päivinä. Kenttäkirjaan merkitään päivämäärä, kun 5 % nettoruudun yksilöistä on taimettunut. Yksilö on taimettunut, kun ensimmäiset lehdet ovat avautuneet (yksilö = yksi perunakasvi nettoruudussa). Kasvutiheys lasketaan 2 3 vk taimettumisesta nettoruudusta yksilöistä, ilmoitetaan kpl/m² sekä tiheysprosenttina istutuksen tavoitetiheydestä. Arvioidaan kasvuston peittävyysprosenttina n. 2 viikon kuluttua ensimmäisten lajikkeiden taimettumisesta. Havainto tehdään normaalisti taimettuneelta ruudun osalta huomioimatta taimettumatta jääneitä tai poikkeuksellisen huonosti taimettuneita yksilöitä. ( % = täysin taimettumaton, 4 % = yksilöt kasvaneet jo lähes yhteen) Kasvuston peittävyys ja korkeus Tuleentuneisuus Kasvitaudit Kukinnan alettua määritetään kasvuston peittävyysprosentti (1 = täysin peittävä kasvutapa, =täysin taimettumaton). Kasvuston korkeus (cm) mitataan samaan aikaan. arvioidaan asteikolla 1 9, jossa 1 kasvusto täysin vihreä 2 kasvuston väri vaalentunut 3 ensimmäiset lehdet kellastuneet 4 kolmannes lehdistä kellastunut 5 puolet lehdistä kellastunut tai ruskettunut 6 2/3 lehdistä kellastunut tai ruskettunut 7 useimmat lehdet kellastuneet tai ruskettuneet 8 lehdet kuolleet, varret kellastuneet 9 lehdet ja varret kuolleet Tuleentuneisuushavainto tehdään oletusarvoisesti kolme kertaa: elokuun puolivälissä, elokuun lopussa ja syyskuun ensimmäisellä viikolla Tarkkaillaan nettoruuduista kasvitautisia yksilöitä, jos poikkeavan runsaasti, kirjataan kenttäkirjaan. Tautisten yksilöiden määrä lasketaan ja ilmoitetaan kappaleprosenttina. Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa tuhoutunut lehtiala prosentteina. Puutosoireet ja muut fysiologiset vioitukset tarkkaillaan nettoruuduista oireellisia yksilöitä, jos poikkeavan runsaasti, kirjataan kenttäkirjaan. Merkitään yksilöinä, prosentteina (1-1) tai muulla sopivalla tavalla. 14

15 Liite 4. Perunan kasvu- ja kehitysasteet Perunan kasvu ja kehittyminen 15

16 Perunan kehitysasteet (BBCH-asteikko, Hack ym mukaan) Pääkasvuaste : Itäminen/taimettuminen Iduton mukula 1 Itäminen alkanut, itujen pituus alle 1 mm 2 Itujen pituus alle 2 mm 3 Itäminen edennyt pitkäiie, itujen pituus 2 3 mm 5 Juuriston muodostuminen alkaa 7 Varsien muodostuminen alkaa 8 Varret kasvavat maan pintaa kohden 9 Taimettuminen: varret tulevat esiin maasta Pääkasvuaste 1: Lehdistön kehittyminen 1 Ensimmäiset lehdet alkavat kasvaa 11 Pääverson ensimmäinen lehti avautunut (koko yli 4 cm) 12 Pääverson toinen lehti avautunut (koko yli 4 cm) 13 Pääverson kolmas lehti avautunut (koko yli 4 cm) 1X. Pääverson X. lehti avautunut (koko yli 4 cm) 19 Yhdeksän tai useampia lehtiä muodostunut pääversoon (varren kehitys loppuu, kun kukinto (kukkanuput) muodostuu) Pääkasvuaste 2: Sivuhaarat (kasvavat pääverson maanalaisista solmuista) 21 Ensimmäinen sivuhaara näkyvissä (pituus yli 5 cm) 22 Toinen sivuhaara näkyvissä (pituus yli 5 cm) 2X X. sivuhaara näkyvissä (pituus yli 5 cm) 29 Yhdeksän tai useampia sivuhaaroja näkyvissä Pääkasvuaste 3: Kasvuston sulkeutuminen (pääverson pituuskasvu) 31 Kasvuston umpeutuminen alkanut: 1 % riviväleistä sulkeutunut 33 3 % riviväleistä sulkeutunut 39 Kasvuston umpeutuminen täydellinen: noin 9 % riviväleistä sulkeutunut Pääkasvuaste 4: Mukulan muodostuminen 4 Mukulan muodostus alkaa: ensimmäisen rönsyn kärki turpoaa halkaisijaltaan kaksinkertaiseksi 43 3 % mukulasadosta muodostunut 45 5 % mukulasadosta muodostunut 47 7 % mukulasadosta muodostunut 48 Mukulasato täysin muodostunut, mukulat irtoavat helposti rönsyistä, mukulan kuori ei ole täysin vahvistunut (kuori on helposti irrotettavissa) 49 Mukulan kuori täysin vahvistunut (kuori ei enää irtoa peukalon työnnöllä): 95 % mukuloista tässä kehitysvaiheessa Pääkasvuaste 5: Kukkanuppujen muodostuminen 51 Ensimmäiset pääverson kukkanuput näkyvät (koko 1-2 mm) 55 Ensimmäiseksi kehittyneen kukinnon nuput ovat pääversossa 5 mm kokoisia 59 Ensimmäiseksi kehittyneen kukinnon terälehdet näkyvissä 16 Pääkasvuaste 6: Kukinta 6 Kasvuston ensimmäiset kukat avautuneet 61 Kukinnan alkaminen: pääverson ensimmäiseksi kehittyneen kukkatertun kukista 1 % on avautunut 65 Täyskukinta: pääverson ensimmäiseksi kehittyneen kukkatertun kukista 5 % on avautunut 69 Ensimmäiseksi kehittyneen kukkatertun kukinta on pääversossa ohi (kukinta jatkuu myöhemmin kehittyneissä kukkatertuissa) Pääkasvuaste 7: Marjojen ja siementen muodostuminen 7 Ensimmäisiä marjoja näkyy kasvustossa 71 1 % pääverson ensimmäisen tertun marjoista on saavuttanut täyden kokonsa 75 5 % pääverson ensimmäisen tertun marjoista on saavuttanut täyden kokonsa (tai on irronnut) 79 9 % pääverson ensimmäisen tertun marjoista on saavuttanut täyden kokonsa (tai on irronnut) Pääkasvuaste 8: Marjojen tuleentuminen 81 Pääverson ensimmäisen tertun marjat ovat vielä vihreitä, siemenet sisällä vaaleita 85 Pääverson ensimmäisen tertun marjojen siemenet ruskehtavia 89 Pääverson ensimmäisen tertun marjat kuivuvat, siemenet ovat tummia Pääkasvuaste 9: Kasvuston ränsistyminen 91 Kasvusto täysin vihreä 92 Kasvuston väri vaalentunut 93 Ensimmäiset lehdet kellastuneet 94 Kolmannes lehdistä kellastunut 95 Puolet lehdistä kellastunut tai ruskettunut 96 2/3 lehdistä kellastunut tai ruskettunut 97 Useimmat lehdet kellastuneet tai ruskettuneet 98 Lehdet kuolleet, varret kellastuneet 99 Lehdet ja varret kuolleet Mukuloiden irtoavuus: 1 Mukulat keskenkasvuiset, tiukasti kiinni 3 Vain suurimmat mukulat irtoavat kohtuullisella ravistamisella 5 Puolet mukuloista irtoaa kevyesti ravistelemalla 7 ¾ mukuloista irtoaa kevyesti ravistamalla 9 Kaikki mukulat jäävät maahan varsia varovasti penkistä vedettäessä

17 Liite 5. Kasvustotulokset Koe 21: Tärkkelysperunan solunestekoe Ylistaro Kasvustojen kehitys Ei lannoitusta 16 a 21 b 3,7 81 a 29 b 34 b 5 59 b 69 1 b 1 b 3 b 5 a 7 b HeVi 2 15 a 73 a 3,4 75 b 1 a 71 a 5 6 ab 68 1 b 2 a 7 a 7 a 17 a Soluneste 15 a 7 a 3,3 73 b 98 a 68 a 5 61 a 69 2 ab 3 a 6 a 5 a 16 ab Soluneste+startti 15 a 73 a 3,4 77 b 98 a 7 a 5 61 a 69 2 a 3 a 6 a 6 a 17 a Keskiarvo , Keskihajonta 1 23, CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde Taimettuminen pv Alkukehitys (-1) Kasvutiheys kpl/ Peittävyys (-1) Korkeus Kehitysasteet (BBCH) Tuleentuneisuus (1 9) 4.7. m² % cm kerranne -,12 ns -,197 ns,572 ns ,284 ns,343 ns koejäsen, x, x, x,1 ns,29 x Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa toisistaan 95 % todennäköisyydellä (P=,5, Tukey's HSD) kpl/kasvi Koe 215: Tärkkelysperunan solunestekoe Köyliö Kasvustojen kehitys Versoluku Tuleentuneisuus (1 9) Mukulaluku kpl/kasvi Mukulaluku Varsiluku Alkukehitys (-1) Kasvutiheys kpl/ Peittävyys (-1) Korkeus cm Kehitysasteet (BBCH) m² % Ei lannoitusta 31 c 3, b 55 b ,7 12 HeVi 2 4 b 3, a 74 a ,2 13 Soluneste 46 ab 4, a 81 a ,8 12 Soluneste+startti 48 a 4, a 81 a ,8 11 Keskiarvo ,1 12 Keskihajonta ,6 1 CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde kerranne,4 x,368 ns,494 ns, x ,124 ns,81 ns koejäsen, x,65 o, x, x,248 ns,74 ns Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa toisistaan 95 % todennäköisyydellä (P=,5, Tukey's HSD) 17

18 Liite 6. Ensimmäisen kasvunoston tulokset Koe 21: Tärkkelysperunan solunestekoe Ylistaro Kasvunosto Mukulasato Tärkkelys Kokojakaumat, paino % t/ha SL % kg/ha SL < >7 Ei lannoitusta 9,2 b 26 18, b a 67 b, HeVi 2 35,4 a 1 19, a 1 11 b 89 a, Soluneste 29,6 ab 84 19, ab b 84 a 1,7 Soluneste + startti 32,6 ab 92 19, a b 88 a,8 Keskiarvo 26,7 19, ,6 Keskihajonta 11,7, ,3 CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde kerranne,487 ns,1 ns,597 ns,35 x,31 x,681 ns - koejäsen,42 x,189 ns,29 x,2 x,3 x,656 ns Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa toisistaan 95 % todennäköisyydellä (P=,5, Tukey's HSD) Koe 215: Tärkkelysperunan solunestekoe Köyliö Kasvunosto Mukulasato Tärkkelys Kokojakaumat, paino % t/ha SL % kg/ha SL < >7 Ei lannoitusta 26,2 b 72 18, HeVi 2 36,5 a 1 17, Soluneste 33,1 ab 91 18, Soluneste + startti 34,5 ab 95 17, Keskiarvo 32,6 18, Keskihajonta 4,4, CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde kerranne,34 ns,741 ns,437 ns,214 ns,774 ns,563 ns koejäsen,33 x,168 ns,65 o,141 ns,499 ns,282 ns Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa toisistaan 95 % todennäköisyydellä (P=,5, Tukey's HSD) Suhdeluvuissa (SL) HeVi 2 = 1 18

19 Liite 7. Toisen kasvunoston tulokset Koe 21: Tärkkelysperunan solunestekoe Ylistaro Kasvunosto Mukulasato Tärkkelys Kokojakaumat, paino % t/ha SL % kg/ha SL < >7 Ei lannoitusta 1,9 b 29 21, b a 73 HeVi 2 37,1 a 1 21, a 1 9 b 83 8 Soluneste 36,3 a 98 21, a 97 1 b 83 8 Soluneste + startti 37,1 a 1 22, 8 16 a 12 1 b Keskiarvo 3,4 21, Keskihajonta 12,4, CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde kerranne,578 ns,511,439 ns,56 o,39 x,73 o koejäsen,2 x,873,9 x, x,13 ns,125 ns Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa toisistaan 95 % todennäköisyydellä (P=,5, Tukey's HSD) Koe 215: Tärkkelysperunan solunestekoe Köyliö Kasvunosto Mukulasato Tärkkelys Kokojakaumat, paino % t/ha SL % kg/ha SL < >7 Ei lannoitusta 38,4 9 18,3 a HeVi 2 42,4 1 16,3 b Soluneste 46, ,4 b Soluneste + startti 49, , b Keskiarvo 44,2 16, Keskihajonta 5,1 1, CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde kerranne,952 ns,56 o,458 ns,29 ns,7 o,62 o,182 ns koejäsen,132 ns,19 x,52 ns,922 ns,135 ns,179 ns,81 o Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa toisistaan 95 % todennäköisyydellä (P=,5, Tukey's HSD) Suhdeluvuissa (SL) HeVi 2 = 1 19

20 Liite 8. Satotulokset Koe 21: Tärkkelysperunan solunestekoe Ylistaro Sadot Mukulasato Tärkkelys Kokojakaumat, paino % t/ha SL % kg/ha SL < >7 Ei lannoitusta 12,6 b 31 22, b 31 7 a 87 a 6 b, HeVi 2 41,3 a 1 22, a 1 3 b 82 a 14 a, Soluneste 4,6 a 98 22,3 9 5 a 96 3 b 82 a 15 a, Soluneste + startti 42,3 a 13 22, a 11 4 b 8 a 16 a,1 Keskiarvo 34,2 22, , Keskihajonta 13,2, ,1 CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde kerranne,927 ns,371 ns,77 ns,346 ns,261 ns,142 ns koejäsen, x,236 ns, x,1 x,62 o,6 x Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa toisistaan 95 % todennäköisyydellä (P=,5, Tukey's HSD) Koe 215: Tärkkelysperunan solunestekoe Köyliö Sadot t/ha SL % kg/ha SL Ei lannoitusta 37,6 c 76 21,5 8 1 b 79 4 a 46 a 49 b 1 b HeVi 2 49,6 b 1 2, ab 1 3 ab 33 b 57 ab 7 ab Soluneste 57,8 a 116 2, a b 27 b 62 a 1 a Soluneste + startti 57,6 a 116 2, a ab 27 b 62 a 9 a Keskiarvo 49,7 2, Keskihajonta 9,4, CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde Mukulasato Tärkkelys Kokojakaumat, paino % < >7 kerranne,43 x,21 ns,329 ns,77 ns,81 ns,619 ns,522 ns koejäsen, x,115 ns,2 x,23 x,2 x,15 x,5 x Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa toisistaan 95 % todennäköisyydellä (P=,5, Tukey's HSD) Suhdeluvuissa (SL) HeVi 2 = 1 2

21 Liite 9. Sadon ulkoisen laadun tulokset Koe 21: Tärkkelysperunan solunestekoe Ylistaro Ulkoinen laatu, paino-% Terveet Rupi >1 % Seittirupi >1 % Ontot, keskeltä ruskeat Mallon väriviat Epämuotoiset Kolhut Mustelmat Vihertyneet Muut viat Ei lannoitusta b 3 b HeVi ab 14 a Soluneste a 8 ab Soluneste + startti ab 9 ab Keskiarvo Keskihajonta CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde kerranne,15 ns - -,78 ns,31 ns,77 ns,415 ns,736 ns,951 ns - koejäsen,523 ns,13 x,38 x,164 ns,679 ns,265 ns,28 ns Koe 215: Tärkkelysperunan solunestekoe Köyliö Ulkoinen laatu, paino-% Terveet Rupi >1 % Seittirupi >1 % Mallon väriviat Epämuotoiset Kasvuhalkeamat Kolhut Mustelmat Nestejännityshalkeamat Vihertyneet Muut seittiviat Muut viat* Ei lannoitusta 29 b HeVi 2 33 ab Soluneste 41 a Soluneste + startti 33 ab Keskiarvo Keskihajonta CV-% Varianssianalyysi Vaihtelun lähde kerranne,69 o,19 x - -,16 x -,326 ns,59 o koejäsen,12 x,274 ns,378 ns,425 ns,23 ns Samalla kirjaimella merkityt keskiarvot eivät eroa toisistaan 95 % todennäköisyydellä (P=,5, Tukey's HSD) * Muut viat = kuivamädät, ontot tai keskeltä ruskeat 21