Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä

Transkriptio

1 PELLOT TUOTTAMAAN HANKE TILAKOESUUNNITELMAT / Itä-Suomen Yliopisto Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä Laidunkokeet ja niihin osallistuvat tilat 1. Nykyiset laidunkäytännöt kysely Alustava kysely tehdään kaikilta Pohjois-Karjalan maitotiloilta, jotka ovat kiinnostuneet laidunhavaintokokeista. Kyselyn sisältö: - Laiduntaako tila? - Mitkä eläimet laiduntavat? - Onko laitumilla käytetty palkokasveja - mitä palkokasveja? - Onko tilalla metsä- tai perinnelaitumia? - Onko tila kiinnostunut ennallistamaan entisiä perinnelaitumia? Laidunkokeisiin osallistuville tiloille tehdään tarkempi kysely tilan laidunkäytänteistä. Edellisten asioiden lisäksi mm: Laidunjärjestelmät ja käytänteet, laiduntamisen ongelmat ja kehittämiskohteet. Seuraaviin tilademonstraatioihin/kokeisiin tilat valitaan halukkaista alkukartoitukseen osallistuneista. Laidunkasvikoe ja perinnelaidunkoe ensisijaisia, yksivuotiset virnalaitumet ja laidunsysteemit tilakokeet toteutetaan kiinnostuksen mukaan. 2. Laidunkasvikoe Saadaanko palkokasveilla säästöä? - 5 tilaa Miten palkokasvien käyttö ja lannoituksen vähentäminen vaikuttavat laitumen kasvuun, satoon, kasvikoostumukseen sekä rehuarvoon omalla tilalla? kaksi lannoitusta: (yhtenevät lannoituskäytännöt määrät sovitaan tilojen kanssa) a) väkilannoitus L1 b) ei lannoitusta/alennettu lannoitus L2 kaksi siemenseosta: a) valkoapila + keltamaite + heinäseos S1 b) heinäseos S2 Koeala kynnetään 1 v. laitumeen. Koe perustetaan laidunnettavan suojavilja kanssa

2 Koekenttä: esim. 60 m x 60 m L1S1 L2S1 L1S2 L1S1 Kerranteet: 5 kokeeseen osallistuvaa lypsykarjatilaa, jotka sijaitsevat suhteellisen lähekkäin toisiaan (seurannan järjestämiseksi) Kokeeseen toivotaan mukaan tavanomaisia tiloja, jotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan palkokasveja omalla tilallaan. Tilat vastaavat kokeen perustamisesta ja osallistuvat kokeen hoitoon sekä tarvittaessa näytteiden ottamiseen. Laidunnus: Koeala laidunnetaan osana tilan laidunkiertoa (4-5) kertaa kesässä. Tilojen kanssa sovitaan yhtenevästä käytännöstä. Tausta: Ennen koetta viljavuustutkimus koealalta. Mittaukset: Kokeen aikana kasvuston massa ennen ja jälkeen laidunnuksen ( määräalanäytteinä ja/tai rising plate meter), kasvilajikoostumus, lisäksi rehunäytteet (Valio), ravinnetaselaskelmat, mahdollisesti maittavuushavaintoja. Kesto: perustetaan 2010 seuranta 2011 ja Yksivuotiset virnalaitumet - Varteenotettava vaihtoehtona luomussa? - 6 tilaa Voidaanko yksivuotisten laitumien avulla tasata laitumen satohuippua ja lisätä laidunrehun riittävyyttä, etenkin syksyllä? Yksivuotinen ja monivuotinen laidun

3 Koelohko: Yksi tilan 2 v. laidunlohko jaetaan kahteen mahdollisimman tasakokoiseen ja tasalaatuiseen osaa, joista toiselle puolelle perustetaan yksivuotinen laidun (ruisvirna-raiheinä- vilja). Kerranteet: 6 kokeeseen osallistuvaa luomutilaa Kokeeseen toivotaan mukaan luomutiloja, jotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan yksivuotista virnalaidunta omalla tilallaan. Tilat vastaavat kokeen perustamisesta ja osallistuvat kokeen hoitoon sekä tarvittaessa näytteiden ottamiseen. Laidunnus: Koeala laidunnetaan osana tilan laidunkiertoa (4-5 kertaa) kesässä. Molempia puolia laidunnetaan ohjeiden mukaisesti kaistasyöttönä. Tausta: Ennen koetta viljavuustutkimus. Mittaukset: Kokeen alussa suunnitellaan yhdessä tutkijoiden kanssa päivittäisten kaistojen mitoittaminen eläinmäärän ja kasvuston massan perusteella. Kokeen aikana seurataan kasvilajikoostumusta sekä rehun laatua (Valio). Seurataan laidunpäiviä/puoli sekä myös maitomääriä (maitoauton lukemat ao. ajalta). Kesto: Maisema/perinnelaitumet Voidaanko perinnelaitumien hoitaminen (mitenkään) liittää toiminnalliseksi osaksi monimuotoista nykyaikaista karjataloutta? 7 tilaa Käsittely: Hiehojen laiduntamisen aloitus - ennen ja jälkeen vertailu Koeala: 50 x 60 m entinen metsälaidun ( aitausmateriaalikustannukset koealalle projektista). Tilalla voi olla ennestään muuta perinne/maisemalaiduntamista tai nyt laiduntamisen piiriin otettava ala voi olla suurempikin, mutta koealat rajataan samankokoiseksi. Tarkoituksena on hakea toimivaa mallia entisten perinnelaitumien ennallistamiseen (vähintään 10 v laiduntamatta). Lisäksi selvitetään hiehojen laiduntamisen vaikutusta kasvikoostumuksen muutokseen osana Tuomo Takalan tulevaa väitöskirjatyötä. Koealat pyritään sijoittamaan siten, että laiduntavat eläimet voivat samaan aikaan laiduntaa myös tavallisella laitumella. Viljelijät vastaavat merkattujen koealojen aitauksesta. Tuomo Takala merkitsee seurantaruudut koealojen sisälle ja

4 suorittaa lähtötilanteen kartoituksen ja seuraa laidunkausina 2011 ja 2012 kasvillisuuden muutoksia. (Mahdollisesti gradulainen seuraa ravinteiden kertyminen, kasvien maittavuutta, laidunkäyttäytymistä.) Kerranteet: 7 kokeeseen osallistuvaa lypsykarjatilaa Tilat valitaan alustavasti keväällä Kesällä tehdään tilakäynnit, jolloin sopivat tilat valitaan ja koealat merkataan. Tilojen valinnan toteuttaa Tuomo Takala yhdessä Päivi Jokisen kanssa, joka osallistuu muutamalle tilakäynnille. Kokeeseen toivotaan mukaan tavanomaisia tai luomutiloja, jotka ovat kiinnostuneita ennallistamaan metsälaitumia omalla tilallaan. Lypsykarjatiloilla on tarkoitus käyttää perinnelaidunta + tavallista laidunta hiehojen laitumena. Laidunnus: Hiehot laiduntavat koealoilla lyhytaikaisesti 3 4 kertaa laidunkauden aikana. Suunnitellaan yhdessä tutkijoiden kanssa, kuinka laidunnus toteutetaan niin, että perinnekasvillisuus pääsee elpymään ja laiduntavien eläinten tarpeet tulevat tyydytettyä siten, että tukiehdot myös täyttyvät. Laiduntamispaine pyritään vakioimaan. Laidunkausina 2011 ja 2012 tilat laiduntavat koealoja saamiensa ohjeiden mukaisesti Muut mittaukset: Ennen ja jälkeen kokeen viljavuustutkimus sekä valokuvaus. Kesto: Laidunnussysteemit Saadaanko kaistasyötöllä tehoa laidunnukseen? 6 tilaa Kaistasyötön vaikutus laidunalatarpeeseen sekä työmäärään lohkosyöttöön verrattuna, demonstratiivinen tilakoe. Lohkolaidunnus ja päivittäinen kaistasyöttö Koeala: Yksi tilan laidunlohkoista jaetaan kahteen tasakokoiseen ja mahdollisimman tasalaatuiseen puoliskoon, joista toista laidunnetaan lohkona ja toista päivittäisinä kaistoina.

5 Kerranteet: 6 kokeeseen osallistuvaa lypsykarjatilaa (3 tilaparia) Kokeeseen toivotaan mukaan tavanomaisia tai luomutiloja tiloja, jotka ovat kiinnostuneita tehostamaan laiduntamista omalla tilallaan. Tilat vastaavat kokeen perustamisesta ja osallistuvat kokeen toteuttamiseen. Laidunnus: Koelaitumen molemmat puolet laidunnetaan osana tilan laidunkiertoa. Kolmella tilalla laidunnetaan ensin kaistapuoli ja kolmella tilalla ensin lohkopuoli. Tausta: Ennen koetta viljavuustutkimus. Mittaukset: Kokeen alussa suunnitellaan yhdessä tutkijoiden kanssa päivittäisten kaistojen mitoittaminen eläinmäärän ja kasvuston massan perusteella sekä laiduntamiskerran lopetus. Kokeen aikana mitataan, kuinka monta laidunpäivää saadaan toteutettua eri laiduntavoilla. Lisäksi seurataan, miten paljon aikaa kuluu kaistojen vaihtoon. Seurataan myös maitomääriä (maitoauto). Toteutus: Osittaislaidunnus Ratkaisu suuren tilan ongelmiin tai laidunalan vähyyteen? 2 4 tilaa Suunnitellaan kirjallisuuden perusteella logistisesti, mitä edellyttää suuren karjan (60 ja 120 eläintä) laiduntaminen (laidunala, kuljetus, vesi, lypsy). Milloin osittaislaidunnus on välttämätöntä? Osittaislaidunnus tai tavallinen laidunnus Toteutus: Parasta olisi, jos yhden tilan karja voitaisiin jakaa kahteen osaan ja laiduntaminen voitaisiin samaan aikaan toteuttaa kahdella eri tavalla. Tilakoe täytynee toteuttaa tilaparin pohjalta. Vertailussa koko karja joka vuorovuosina laidunnetaan osittain tai ei ollenkaan. Kokeen toteutus täsmentyy yhdessä kokeeseen osallistuvien tilojen kanssa. Kokeeseen toivotaan mukaan tavanomaisia tai luomutiloja tiloja, jotka ovat kiinnostuneita osittaislaiduntamisesta. Tilat vastaavat kokeen perustamisesta ja osallistuvat kokeen toteuttamiseen. Toteutus: