NURMIEN KASVURYTMI LAIDUNTAMISEN HAASTEENA
|
|
- Ada Aili Manninen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NURMIEN KASVURYTMI LAIDUNTAMISEN HAASTEENA Oiva Niemeläinen 1, Susanna Särkijärvi 2 ja Riitta Sormunen-Cristian 3 1 MTT Kasvintuotannon tutkimus, E-talo, Jokioinen 2 MTT Hevostutkimus, Ypäjä 3 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, H-talo, Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi Johdanto Nurmien kasvu vaihtelee kasvukauden aikana huomattavasti. Kiivaimmillaan kasvu voi alkukesän korrenkasvuvaiheessa Suomessa olla yli 200 kg ka/ha vuorokaudessa, mutta pitkän kuivuusjakson aikana aivan olematon ja loppukesää kohden kasvu hiipuu vähäiseksi. Kasvilajien välillä on hieman eroja kasvun jakautumisessa kasvukauden aikana. Hevosmäärän ollessa sama läpi koko kesän laitumen kasvuvoimakkuuden vaihtelu aiheuttaa haasteen hevosten ruokinnalle ja laitumen tehokkaalle hyödyntämiselle. Kun hevostalleja on Suomessa noin , niin talleille tarkoituksenmukaiset käytännöt laiduntamisessa voivat vaihdella huomattavasti. Tässä kirjoituksessa kuvataan eri kasvilajien kasvuvoimakkuuden vaihtelua laidunolosuhteissa kasvukauden aikana sekä kokemuksia Ypäjällä toteutetusta hevosten laidunkokeesta. Kirjoituksessa tarkastellaan kasvilajivalinnan ja viljelytekniikan antamia mahdollisuuksia kasvun tasaamiseen. Korrenkasvuvaiheessa kesäkuun alussa nurmilla on hurja kasvu Nurmikasvit ovat sopeutuneet hyödyntämään Suomen kasvuolosuhteet hyvin. Keväällä lämpötila on kasvua rajoittava tekijä, mutta kun lämpötilat toukokuussa kohoavat, niin runsas valo ja kosteus talven jäljeltä mahdollistavat hyvän kasvun. Ennen kuin valoa sitovaa lehtimassaa on kertynyt riittävästi, kasvu on hitaanlaista. Yhteyttävän kasvimassan lisääntyessä kasvu kiihtyy ja ripeimmän kasvun vaiheessa noin kymmenen päivän jakso tähkälletulovaiheessa voi nurmisatoa kertyä päivässä yli 200 kilogrammaa kuiva-ainetta hehtaaria kohti. Jos samaa vauhtia voitaisiin päästellä koko laidunkausi esim. 100 vrk olisi kokonaistuotto runsaat kg ka/ha. Tällaisiin satoihin ei päästä vaikkakin heinä- ja säilörehunurmissa on saatu ajoittain saatu satoja, jotka ylittävät kg ka/ha. Kasvu hiipuu alkukesän generatiivisen kasvun ryöpsähdyksen jälkeen ja syksyllä aikanaan tyystin lakkaa. MTT:n Maaningan tutkimusasemalla on mitattu hoidetun timoteilaitumen päiväkasvua usean kasvukauden ajan. Kuvasta 1 näkyy tyypillinen kasvukaudenaikainen vaihtelu ja myös eri kasvukausien tuoma vaihtelu etenkin kevään huippukasvun määrässä. Kuva 1. Timoteilaitumen kasvunopeus kasvukauden eri ajankohtina eri vuosina Maaningalla. ( 8
2 Useilla hevostiloilla lienee sama määrä laiduntavia hevosia läpi koko kesän eli laitumelta syötävän nurmen määrä pysyy suhteellisen tasaisena läpi kesän. Olisiko jotakin tehtävissä kasvun tasaamiseen? Kasvilaji-/seosvalinnalla voidaan hieman vaikuttaa etenkin loppukesän kasvuun Timotei on yleisin nurmikasvimme ja laidunseosten pääkasvilaji. Se on varma talvehtija. Timotein kasvurytmi on kevätpainotteinen eli kuvassa 1 näkyvä huippu alkukesästä on korkea ja kasvu loppukesällä vähäisempää ja etenkin syksyllä hyvin vähäistä. Timoteilajikkeissa on eroja kasvun jakautumisessa kevätkasvun ja jälkikasvun välillä. Laitumiin sopivat parhaiten hyvän jälkikasvukyvyn omaavat lajikkeet. Sellaisia ovat mm. Nuutti, Grindstad ja Rigel. Tietoja lajikkeiden ominaisuuksista löytyy mm. Peltokasvilajikkeet 2008 oppaasta (Tieto tuottamaan No 122) sekä virallisten lajikekokeiden tuloksista (Kangas ym., 2008). Timotein kanssa hyvin siemenseoksiin sopivien nurmi- ja ruokonadan kasvu on loppukesästä voimakkaampaa kuin timoteilla eli lisäämällä ruokonataa ja/tai nurminataa seokseen voidaan loppukesän satoisuutta lisätä. Ao. lajien hyvä loppukesän kasvu tuli esille mm. laidunsimulointikokeessa Jokioisissa v. 2008, jossa nurmesta otettiin 5 niittoa kuukauden välein (Kuva 2). Kuivan kesäkuun alun vuoksi suurin sato ajoittui vuonna 2008 heinäkuulle. Sato kg ka/ha/niitto Timotein, nurmi- ja ruokonadan sadot laidunsimuloinnin niitoissa Jokioisissa v kolmannen vuoden nurmessa 0 Timotei Nurminata Ruokonata Kuva 2. Ruoko- ja nurminata tuottivat keski- ja syyskesällä satoa timoteita runsaammin laidunsimuloinnissa Jokioisilla v Kolmannen vuoden nurmi. Päivämäärät ovat niittopäiviä. Niittynurmikka on Suomessa vähän käytetty rehunurmikasvi, jolla voisi etenkin hevoslaitumilla olla merkitystä. Niittynurmikka on pitkäikäinen, kestää lyhyeksi laiduntamista ja pystyy täyttämään laitumeen syntyneitä aukkoja leviämällä maanalaisten rönsyjensä avulla. Nissisen ja Hakkolan (1994) tutkimuksessa Ruukissa ja Rovaniemellä niittynurmikasta (kokeessa käytettiin linjaa Jo 0011) saatiin hyviä tuloksia. Niittynurmikan ohella punanataa käytetään muissa Pohjoismaissa pitkäikäisissä nurmissa. Myös punanata muodostaa maarönsyjä ja pystyy täyttämään aukkopaikkoja. Ruotsalaisissa lajikokeissa punanata Rubin oli niittynurmikan lajikkeita Kupol, Primo ja Sobra satoisampi (Halling, 2008). Molemmat lajit ovat tavallisia nurmikkosiemenseoksissa. Koska nurmikoissa pyritään ensisijaisesti tiheisiin, mutta vain hillitysti kasvaviin lajikkeisiin, niin parhaat nurmikkolajikkeet eivät ole kaikista sopivimpia rehunurmiin. Niin nurmikoissa kuin rehunurmissa niittynurmikan hidas perustuminen on merkittävä haaste. Erityistilanteessa (esim. talvituhojen jälkeen) voi harkita ns. pikanurmien käyttämistä eli kylvämällä yksivuotista italianraiheinää keväällä, joka kehittyy korjuuvalmiiksi vasta heinäkuussa, mutta joka kasvaa elokuussa hyvin voimakkaasti ja vielä syyskuussakin jos kovat yöhallat eivät pysäytä kasvua. 9
3 Nissisen (1992) Rovaniemellä lypsylehmillä toteuttamassa laiduntutkimuksessa italianraiheinän sadonmuodostus heinä-elokuussa oli lähes yhtä nopeaa kuin timoteinurmella parhaimmillaan kesäkuussa. Nurmen perustaminen suo luontevan mahdollisuuden lannan käyttöön. Kevään kasvuhuippua voidaan leikata aikaisella laiduntamisen aloittamisella Kevään kasvuhuippua voi olla tarkoituksenmukaista hillitä, jos ylimääräisen laidunalan rehua ei pystytä korjaamaan säilörehuksi tai heinäksi, vaan tallin laidunrehun tarve on vakio koko kasvukauden ja ensisijaisena tavoitteena tasainen laitumen tuotto läpi kasvukauden. Aloittamalla laidunnus varhain ja syöttämällä laidun niin lyhyeksi, että korsia muodostavien versojen kasvupisteet syödään, tasaantuu korrenkasvuvaiheen kasvuvauhti tuntuvasti. Kuva 3a kuvaa ensimmäisen niiton eri ajankohtien väliltä laskettua keskimääräistä kasvua (kg ka/ha/vrk) eli kasvua tilanteessa, jota laidunnus ei häiritse. t olivat korkeimmillaan 180 kg ka/ha/vrk. Kuva 3b kuvaa simuloidun laitumen kasvua niitosta niittoon. Niitto eliminoi korrenkasvuvaiheen kasvuhuipun ja lisäkasvut olivat alle 100 kg ka/ha/vrk. Niittoa vastaava voimakas laiduntaminen hillitsisi kasvua merkittävästi. Saastamoisen (2008) mukaan hevoset on keväällä totutettava laidunrehuun vähitellen. Olisi siis hyvä aloittaa laiduntaminen lyhytaikaisella päivittäisellä laiduntamiselle jo varhain. toukokuussa, jotta kesäkuun alussa nurmen kiivaimman kasvun aikaan hevoset voisivat laiduntaa koko vuorokauden. kg kuiva-ainetta/ha/päivä t (kg ka/ha/pv) Jokioisissa 2008 ensimmäisen niiton satotuloksista laskettuna eli "häiriintymättömän" kasvuston kasvu (1.5.) Ajanjakso jolle päiväkasvu on laskettu v Timotei Nurminata Ruokonata ERH Rainata Koiranheinä Kuva 3a. Eri nurmikasvien päiväkasvu keväällä 2008 Jokioisissa ensimmäisen niiton satojen perusteella estimoituna. (ERH= Englanninraiheinä). Kevään ensimmäisen jakson päiväkasvu on tässä laskettu toukokuun alusta lukien. 10
4 kg kuiva-ainetta/ha/pv Laidunsimuloinnin päiväkasvut (kg ka/ha/pv) Jokioisissa eli sama kasvusto on tässä niitetty kolme kertaa Timotei 80 Nurminata 60 Ruokonata ERH 40 Rainata Koiranheinä 20 0 (1.5.) Niittojen välinen ajanjakso jolle päiväkasvu on laskettu v Kuva 3b. Eri nurmikasvien päivä kasvu voimakkaan laiduntamisen tilanteessa eli sama kasvusto tässä niitetty kolme kertaa noin 7 cm:n sänkeen. (ERH= Englanninraiheinä) Lannoituksella voi hieman säätää rytmiä Typpilannoituksen määrällä ja ajoituksella voidaan myös hieman vaikuttaa kevään kasvuhuippuun. Kuvan 4 Tyynelän ym. (2004) aineistosta laskettu kuva osoittaa, ettei heinänurmi kasva keväälläkään kovin voimakkaasti ilman typpilannoitusta. Pellon hyvä kasvukunto ja riittävä lannoitus ovat tarpeelliset runsaille sadoille, mutta vähentämällä typpilannoituksen määrää keväällä tai myöhentämällä lannoitteen levitystä voi hieman esim. hillitä kevään kasvuhuippua. Pieni typpilannoitusmäärä on sopiva hyvin varhain laidunnukseen otettavalle lohkolle, jotta typpipitoisuus nuoressa ruohossa ei nouse tarpeettoman korkealle. Laitumella valtaosa eläinten syömästä typestä palautuu maahan. Virkajärven ym. (2006) mukaan typpilannoituksen satovaste on laitumella huomattavasti alhaisempi kuin niittonurmella ja 170 kg /ha/v on laitumille riittävä typpilannoitus hietamailla. Ympäristötuen mukaan kasvukaudenaikainen typpilannoituksen enimmäismäärä laitumille on Etelä- ja Keski-Suomen kivennäismailla 200 ja eloperäisillä mailla 170 ja Pohjois-Suomessa 170 ja 150 kg N/ha/v (Peltonen, 2009). Lannoitteen jakaminen 3 4 erässä eli keväällä ja heti kunkin laidunkierron jälkeen (viimeistä kiertoa lukuun ottamatta) on tarkoituksenmukaista. Jos ensimmäinen laidunkierto on varhain ja lyhytkestoinen voidaan lannoitus laidunkierron jälkeen jättää väliin ja lannoittaa vasta toisen laidunkierron jälkeen. 1. niiton sato kg ka/ha Ensimmäisen säilörehuniiton sato (kg ka/ha) kevään eri typpilannoitusmäärillä. Vihti (Tyynelä ym. 2004) N 50 N 75 N 100 N Typpilannoitus keväällä kg N/ha TIMOTEI NURMIN RUOKON Kuva 4. Alkukesän voimakasta kasvuryöpsähdystä voidaan hieman hillitä pienentämällä kevään typpilannoitusta. 11
5 Sadetus varmistaa Harva nurmiviljelijä on niin onnekas että pellot ovat niin hikevät, että kuivuus ei pääse nurmen kasvua verottamaan. Laitumen sadetus varmistaa merkittävästi mahdollisuuksia saada laitumelta suunnitellut rehuyksiköt. Sadetus edistää kasvua paitsi suoraan kasvutekijänä myös varmistamalla loppukesän sadolle annettujen lannoitteiden liukenemista ja tasaamalla kuivuuden aiheuttamaa sadon laadun vaihtelua esim. typpipitoisuudessa. Kokemuksia Ypäjällä toteutetusta hevosten laidunkokeesta MTT:n Hevostutkimuksessa Ypäjällä toteutettiin hevosten laiduntamiskoe vuosina 2007 ja Koe kylvettiin elokuussa Keväällä 2006 mm. roustevauriot aiheuttivat tuhoa hitaasti perustuville niittynurmikalle ja ruokonadalle. Täydennyskylvöjä tehtiin vuonna 2006 eikä samaisena vuonna satoa korjattu lainkaan. Kevätkasvu vuonna 2007 otettiin säilörehuksi ja heinäksi ja laidunnus aloitettiin heinäkuussa Loppukesän 2007 laidunnus sujui ongelmitta. Laidunnus 2008 aloitettiin ja nurmi oli koko kesän laidunkäytössä. Koe lannoitettiin keväällä huhtikuun lopulla 83 kg N/ha, heinäkuussa 75 kg N/ha ja syyskuun puolella laidunnettavat lohkot 1 ja 2 lannoitettiin vielä elokuussa 34 kg N/ha eli typpilannoitus oli lohkolla 1 ja 2 yhteensä 192 kg N/ha ja lohkolla kolme 158 kg N/ha. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä oli selvittää, hyljeksivätkö hevoset mahdollisesti ruokonataa jos voivat laitumella vapaasti valita syötävänsä. Hevosten valittavina olevina kasvustoina olivat timotei, nurminata, ruokonata, timotei/nurminataseos, timotei/ruokonataseos ja ruokonata/niittynurmikkaseos. Kokeessa tarkasteltiin erityisesti hevosten mieltymystä eri laitumien syöntiin ja siksi laitumen massan haluttiin olevan riittävä kaikilla siemenseoksilla. Taulukko 1 kuvaa laitumen massan kokeen kolmen laidunlohkon ensimmäisen laidunkierron alussa ( lohkoa ei laidunnettu). Taulukko 1. Laitumen massan määrä (kg ka/ha) ennen lohkon ensimmäistä laidunnusta häiriintymättömässä kasvussa Ypäjällä keväällä Laitumen massa Lohko 1 kg ka/ha Laitumen massa Lohko 2 kg ka/ha Laitumen massa Lohko 3 kg ka/ha Laitumen massa Lohko 4 kg ka /ha * Timotei Nurminata Ruokonata * Timotei-nurmi Timotei/Ruokon Ruokon/niittyn * * Tulokset otettiin tutkimuslaitumen lohkolta 4, joka hylättiin varsinaisesta kokeesta ruokonadan ja ruokonata/niittynurmikan heikon perustumisen vuoksi. Heikko perustuminen on todennäköisesti vaikuttanut ao. lajien heikkoon kasvuun tehdyssä mittauksessa. Taulukon 1 laitumen massan arvoista on taulukkoon 2 estimoitu laitumen lisäkasvu (kg ka/ha/vrk). Toukokuun alkupuolella kasvu oli kg ka/ha/vrk, mutta touko-kesäkuun vaihteessa päiväkasvut olivat jopa yli 200 kg ka/ha/vrk (Taulukko 2). 12
6 Taulukko 2. Eri kasvilajien/-seosten päiväkasvu (kg ka/ha) ensimmäisen niiton sadon perusteella laskettuna (häiriintymätön, laiduntamaton kasvu) Ypäjällä keväällä kg ka/ha/pv kg ka/ha/pv kg ka/ha/pv kg ka /ha/pv kg ka/ha/pv Timotei Nurminata Ruokonata * 126 -* Timotei-nurmi Timotei/Ruokon Ruokon/niittyn * 86 -* * Kasvua kuvaava niitto otettiin lohkolta 4, joka hylättiin varsinaisesta kokeesta ruokonadan ja ruokonata/niittynurmikan heikon perustumisen vuoksi. Ao. lajien heikko perustuminen on todennäköisesti vaikuttanut ao. lajien kasvuun ao. mittauksessa ja niiden tuloksia ei esitetä. Taulukossa 3 esitetään laidunlohkon 1 osalta laitumen massa ennen ja jälkeen laidunnuksen. Laidunmassan määrä toisen laidunnuksen jälkeen oli huomattavan suuri ja puhdistusniitto oli tarpeen. Ruokonadan hyvä kasvu loppukesällä tuli esille laidun massan korkeana määränä ennen laidunnusta. Hevosten syöntiaikamittaukset (Särkijärvi ym., 2009) ja laitumen massan määrä laidunnuksen jälkeen viittaisivat siihen että ruokonataa ei hyljeksitty valittavissa olleiden vaihtoehtojen joukossa. Taulukko 3. Lohkon 1 laitumen massa (kg ka/ha; > 7 cm) neljän laidunkierron aikana ennen ja jälkeen laidunnuksen Ypäjän hevoslaidunkokeessa v Lohko oli 1,6 ha jolla oli 10 hevosta laiduntamassa. Kaikkiaan kokeessa oli kolme laidunlohkoa. Lohkon laidunnuksen aloitus ja päätös pvm Massa 1 ennen Massa 1 jälkeen Massa 2 ennen Massa 2 jälkeen 2.7.^ Massa 3 ennen 29.7.^ Massa 3 jälkeen Massa 4 ennen Massa 4 jälkeen Timotei 598 b 1303 a 4975 a 2133 ab 1726 ab 296 bc 1878 b 313 b Nurminata 690 ab 664 bc 3261 b 2445 ab 2341 a 1146 a 2671 a 1088 a Ruokonata 1334 a 912 ab 3358 b 2316 ab 2571 a 932 a 3027 a 1322 a TIM+NN 789 ab 1023 ab 4244 ab 3778 a 2340 a 1270 a 2853 a 1310 a TIM+RN 1021 ab 1320 a 4433 ab 3278 ab 2382 a 737 ab 2704 a 864 ab RN+niittyn 869 ab 357 c 1402 c 1269 b 1413 b 173 c 1124 c 456 b ^ Lohkon puhdistusniitto tehtiin ja niittojäte korjattiin pois laitumelta. Ne sarakkeissa olevat keskiarvot, joiden jäljessä on sama kirjain, eivät eroa tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Kokeessa oli liian pieni laidunpaine hyödyntämään kevään kasvuhuippu vaikka laiduntaminen aloitettiinkin jo varhain toukokuussa (15.5.). Syönti ei ollut riittävää hillitsemään kasvua ennen toisen kierron aloitusta, jolloin nurmimassaa oli timoteita sisältävissä nurmissa jo runsaat 4000 kg/ha. Liiallinen syömättä jäänyt kasvusto vanhenee ja heikentää seuraavan laidunkierron rehun laatua. Puhdistusniitto on tarpeen. Jos laidunpaine järjestetään niin suureksi, että laitumen lisäkasvu pystytään hyödyntämään kiivaimmankin kasvun aikaan, syntyy vastaavasti tarve huomattavasti suurempaan laidunalaan loppukesällä ja/tai lisärehun tarjontaan. 13
7 Talleilla monenlaista harkintaa Suomessa on noin hevosta ja tallia. Tarpeita ja mahdollisuuksia laitumen järjestämiseen on monenlaisia. Perushaaste on että laidunnurmen tuotto samalta pinta-alalta vaihtelee huomattavasti kasvukauden aikana. Lehmien laiduntamisesta on opittu, että mitä suurempi on tarjolla olevan laitumen määrä (TOL; kg ka/eläin/vrk) eläintä kohti sitä heikompi on laitumen hyväksikäyttö aste (Virkajärvi ym., 2002). Vastaavasti jos tarjolla olevan laitumen määrä jää niukaksi tarvitaan täydennysruokintaa. Suuren ja monipuolisen hevoskannan omaavilla talleilla lienee parempi mahdollisuus säätää laidunpainetta eläinmäärää lisäämällä nurmen kiivaimman kasvun aikaan. Pienilläkin talleilla voidaan laidunpainetta säätää osittaislaiduntamisella eli pidetään laitumen heikon kasvun aikaan hevosia pitemmän aikaa vuorokaudesta sisällä. Valmennettavilla hevosille on syytä syöttää koko ajan normaaleja väkirehuannoksia ja käyttää laidunta vain karkearehuna (Saastamoinen, 2007). Jos tallin normaalissa toiminnassa hevoset otetaan yöksi sisään voi laidunlohkoja olla useita ja ne kooltaan erikokoisia. Nurmen tehokkainta hyödyntämistä ilmeisesti olisi jos osalta laidunalasta voitaisiin keväällä korjata nurmi säilörehuksi tai heinäksi ja ottaa ala loppukesästä laidunnukseen. Tilojen mahdollisuudet kevään liikakasvun mielekkääseen hyödyntämiseen vaihtelevat. Hyödyntämisessä on syytä ottaa huomioon mm. mahdollinen loisriski. Tolpan (2007) mukaan pienillä tiloilla nurmiala on parasta käyttää laiduntamiseen ja talven karkearehut hankintaan tuotanto sopimuksilla. Samoja peltoja ei tule käyttää laiduntamiseen ja talvirehujen tuottamiseen. Auvo Sairanen (Sairanen, 2005; Sairanen ym., 2006; Sairanen, 2008) on kehittänyt lehmien laidunalan ja lisärehutarpeen mitoitukseen laidunbudjettityökalun, joka on internetissä saatavilla: Sitä voidaan soveltaa hevosten laiduntamisen suunnitteluun muuttamalla tarvittava rehuyksikkötarve hevosten tarpeen mukaiseksi. Mahdollisesti laidunbudjetista kehitetään oma versio hevoslaiduntamisen tarpeisiin. Toisaalta Auvo Sairanen (henkilökohtainen keskustelu 2009) pitää tärkeänä selkeitä ja yksinkertaisia ohjeita laidunalan mitoituksessa ja tiivistää ohjeeksi, että tilanteessa, jossa laitumelta tarvitaan sama rehuyksikkömäärä läpi kesän, loppukesästä tarvitaan laidunalaa kaksinkertainen määrä kevätkesään verrattuna. Johtopäätelmiä tähkälletulovaiheessa (kesäkuun alussa) kasvu hyvin nopeaa ylimääräinen kasvu alentaa laatua seuraavissa kierroissa, jos puhdistusniittoa ei tehdä voimakas laiduntaminen keväällä tasaisi tähkälletulovaiheen voimakasta kasvua laidunpaineen säätely kesän aikana - osittaislaidunnus, lisärehuja käyttämällä laidunalaa ei tarvitse nostaa typpilannoitus hillittyä keväällä odelma tarvitsee lannoitusta kasvaakseen sadetus varmentaa kasvua ja lannoituksen vaikutusta keskikesällä kasvilajit ruokonata lisää kasvua loppukesästä jos rehuntarve laitumelta on sama läpi kasvukauden loppukesälle tarvitaan kaksinkertainen ala laidunta kevätkesään verrattuna Lähteet Halling, M Vallväxter till slåtter och bete samt grönfoderväxter. Sortval för södra och mellersta Sverige 2008/2009. Växtrproduktionsekologi, SLU. (Distribution: publikation@service.slu.se) Kangas, A., Laine, A., Niskanen, M., Salo, Y., Vuorinen, M., Jauhiainen, L. & Nikander, H Virallisten lajikekokeiden tulokset MTT:n selvityksiä 167. Elektroninen julkaisu: Nissinen, O Yksivuotisten tuorerehukasvien soveltuminen laidun- ja niittoruokintaan Pohjois- Suomessa. Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 4/ p. 14
8 Nissinen, O. & Hakkola, H Korjuutavan ja kasvilajin vaikutus nurmen tuottokykyyn Pohjois- Suomessa. Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 19/ p. Peltokasvilajikkeet Tieto tuottamaan 122. ProAgria. MTT. 95 p. Peltonen, S Viljelykasvien lannoituksen suunnittelu ja lainsäädäntö. In: Vast.toim. Hanne Teräväinen. Maatalouskalenteri Maatalouskalenteri 62: p Saastamoinen, M Laidun hevosen parasta rehua. ProHevonen 3/2007. Artturi kirjasto. Sairanen, A Laitumen budjettilaskuri. Elektroninen ohjelma laiduntamisen suunnitteluun ladattavissa: Sairanen, A., Hakosalo, J., Khalili, H., Virkajärvi, P Vaihtoehtona osa-aikainen laiduntaminen. In: Toim. Anneli Hopponen. Maataloustieteen Päivät 2006, , Viikki, Helsinki [:esitelmät ja posterit]. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 21: 6 p. julkaistu Sairanen, A Laitumelta kohti syksyä. Nauta 3: Särkijärvi, S., Niemeläinen, O., Sormunen-Cristian, R. & Saastamoinen, M Mitä hevoset syövät laitumella? Hevosten nurmirehut seminaari Suomen Nurmiyhdistyksen julkaisu 26: Tolppa, R Nurmet tuottaviksi tukevat peruseväät hevoselle. ProHevonen 2/2007. Artturi kirjasto. Tyynelä, S., Kapuinen, P., Niemeläinen, O Nurmien väkilannoituksen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentäminen sijoituslannoituksen avulla. In: Toim. Anneli Hopponen ja Marketta Rinne. Maataloustieteen Päivät 2004, , Viikki, Helsinki [: esitelmät ja posterit]. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 19: 4 p. julkaistu Virkajärvi, P., Sairanen, A., Nousiainen, J.I., & Khalili, H Effect of herbage allowance on pasture utilization, regrowth and milk yield of dairy cows in early, mid and late season. Animal Feed Science and Technology 97: Virkajärvi, P., Nissinen, O. & Puurunen, T Laitumen viljelytekniikka. Laiduntaminen kannattaa. Tieto Tuottamaan 99: Virkajärvi, P., Sairanen, A., Saarijärvi, K., Isolahti, M. & Niemeläinen, O Laitumen typpilannoitustarve. Laajentavien karjatilojen kesäruokintavaihtoehdot. Iisalmi, Suomen Nurmiyhdistyksen julkaisuja nro 23:
Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotLaiduntaminen - syönti ja maittavuus
Laiduntaminen - syönti ja maittavuus MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Sekka Laidunrehun merkitys ja mahdollisuudet Arla ja varsa Laidunrehua hyödynnetään hevosten ruokinnassa huonosti
LisätiedotItä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012
Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotMITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA
MITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA Susanna Särkijärvi 1, Oiva Niemeläinen 2, Riitta Sormunen-Cristian 3 ja Markku Saastamoinen 1 1 MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Hevostutkimus, 32100 Ypäjä 2 MTT, Kasvinviljely
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotRiittääkö laitumella syötävä?
Riittääkö laitumella syötävä? Laiduntavien hevosten ravinnontarve ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotTaloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe
Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna
LisätiedotTimotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä
25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotLaidunruokinnan käytännön toteuttaminen
Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotTutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä
PELLOT TUOTTAMAAN HANKE 28.1.2010 TILAKOESUUNNITELMAT / Itä-Suomen Yliopisto Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä Laidunkokeet ja niihin
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotNurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka
Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotLAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN
LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN
ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta MTT Maaninka Myrskyt ja muuttuva politiikka, Kiuruvesi 29-11-2013 Nurmien suuri merkitys Suomessa Eniten viljelty
LisätiedotLAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus
LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus JOHDANTO Luonnonlaitumet ja hakamaat ovat syntyneet laiduntamalla Aiemmin laiduntavat eläimet olivat
LisätiedotLaidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)
Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska) Laidunnusstrategiat Tanskan luomusäännöt Vähän vai paljon lohkoja?
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotSATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2 Kalle Rinne: Lampaiden laitumen typpilannoitus MOUHIJÄRVI 1978 Maatalouden tutkimuskeskus SATA-HÄMEEN KOEASEMA Kalle Rinne: Lampaiden laitumen
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotMuistiinpanot ovat valmiina
Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotHevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas
Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas Johdanto Viimeisen vuosikymmenen aikana rehuntuotannon menetelmät kehittyneet Laitumien
LisätiedotUusia kasveja nurmiin maailmalta
Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla
LisätiedotLämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan
Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset
LisätiedotSonnitkin soveltuvat laidunnukseen
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,
LisätiedotNURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha
NURMIRYHMISTÄ >10 000 kg ka/ha Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 75 nurmitilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Nurmiryhmistä pelisilmää! Nurmipienryhmiä on koko Suomessa tällä hetkellä
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotLannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus
Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu 8.12.2011 Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 9.12.2011 Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt
LisätiedotMaissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa
Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotLYPSYLEHMIEN LAIDUNTAMISKÄYTÄNTÖJEN EDISTÄMINEN PROAGRIA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLA
LYPSYLEHMIEN LAIDUNTAMISKÄYTÄNTÖJEN EDISTÄMINEN PROAGRIA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen ko Mustiala, syksy 2014 Paula Kohijoki TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotLaidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia
Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotSäilörehunurmet kg ka
Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotEmolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?
Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotTerveellinen laidunruokinta. MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä
Terveellinen laidunruokinta MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Laiduntamisen edut hevosen kannalta Mikään muu rehu ei vastaa ominaisuuksiltaan hyvää laidunta Erinomainen ravintoainekoostumus
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotHavaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p
Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria
LisätiedotIlmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotYksivuotiset laitumet luomutiloilla
Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Luomuneuvojien koulutuspäivät, Helsinki 17.12.2013 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
Lisätiedot