Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Transkriptio

1 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

2 Hankkeen tavoitteet Tiloilla tapahtuvien havaintokokeiden avulla tuoda esille käytännön viljelyyn sovellettavissa olevia tuotantokustannuksia säästäviä ratkaisuja ja menetelmiä (Living Lab metodit) Havaintokokeissa haetaan ratkaisuja mm. palkokasvilaitumien ja - säilörehunurmien ja valkuaiskasvien viljelyssä esiintyviin ongelmiin Erilaisia havaintokokeita on ollut vuosina kappaletta ja tiloja on ollut mukana yhteensä 52. Yhteensä havaintokokeita on ollut 70 kpl Tavoitteena on myös hakea Itä-Suomen tilusrakenteeseen sopivaa lannan tehokasta hyödyntämistä ja logistiikkaa

3 Hankkeen kesto on Hankkeessa toteuttajina ovat ProAgria Pohjois-Karjala MTT, kasvintuotannon tutkimus Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

4 Hankkeen toimenpiteet ISY:nkokeet ovat laidunkokeita, joissa tutkitaan monivuotisia palkokasveja (keltamaiteja valkoapila) tai yksivuotista ruisvirnaa laidunnuksessa. Lisäksi koeasetelmissa tutkitaan metsä-ja reunalaitumia. Uutena zeoliittikoe MTT:nkokeet ovat nurmi-ja valkuaiskasvikokeita (mm. lohkokohtainen nurmen satomäärä, Gratilkoe, nurmen täydennyskylvö, sinilupiini, syysrypsi, lannanlevitys nurmen pintaan) Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun osiossa energia ja lantalogistiikka ovat keskeisessä roolissa Pienryhmät; rypsi, ruis, luomu Opintomatkat, pellonpiennartilaisuudet

5 Valkuaiskasvikokeet MTT: Syysrypsi/ syysrypsi seoskasvustona Herne-vilja seoskasvustot (säilörehuksi) Sinilupiini-vehnä seoskasvusto (säilörehuksi) Härkäpapu-vehnä seoskasvusto (säilörehuksi) Itä-Suomen yliopisto: monivuotinen laidunkasvikoe (valkoapila + keltamaite) ja virnalaidunkoe

6 Miksi uusia nurmipalkokasveja? EU keskimäärin 30 % omavarainen valkuaisen suhteen Kansallinen valkuaiskasvistrategia, MTT: Omavara hanke, Monipalko-hanke Karjatilojen tavoitteet; lannoitekustannusten alentaminen, valkuaisomavaraisuuden tavoittelu Monipuolisuutta viljelykiertoihin Apilattomia vuosia luomu kotieläintilan viljelykiertoon

7 Syysrypsi seoskasvustona ohran kanssa Tavoitteet; talvehtimisen parantaminen, muokkauskertojen vähentäminen Syysrypsi (Largo) 4,5 kg/ha kylvettiin keväällä 2010 ohran kanssa (Vilde) Lannoitus 2010 sianliete 33 m3 ja Suomensalpietari, kevät 2011 Nurmen NK2 250 kg/ha Ei sopivaa kasvinsuojeluainetta käytettävissä Ohran puinti => syysrypsi jatkaa kasvuaan syksyllä Seuraavana keväänä rypsikasvusto oli harva ja se näkyi sadossa (n. 500 kg/ha)

8 Sinilupiini valkuaiskasvina Ruokinnallisesti sopii hyvin naudoille ja jopa ihmisravinnoksi Kokeessa mukana 3 luomutilaa Seoskasvusto sinilupiini Haags Blaue 94 kg/ha + 66 kg vehnä Kasvusto korjattiin säilörehuksi ( tuoresato n kg/ha), ei säilöntäainetta, hyvin maistui emolehmille Kahdella tilalla kasvustot epäonnistuivat kuivuuden vuoksi

9 Sinilupiinivehnäkasvusto Kiteellä

10 Sinilupiinin rehuanalyysituloksia (raakaainenäyte)

11 Herne-viljaseoskasvustot Säilörehuksi korjattavia kasvustoja, joissa vihantaa massaa tuottavia vihantaherneitä (esim. Arvika, Florida, Akoija) Tila 1; 60 kg/ha Anniina vehnä + 60 kg/ha Akoja/Arvika/Florida + 15 kg/ha Westerwoldin raiheinä (lohkolta korjattu 2 säilörehusatoa) Tila 2; 100 kg Anniina vehnä + 50 kg Arvika vihantaherne + 15 kg Meroa italianraiheinä (lohkoa laidunnettu loppukesä) Optimi korjuuaste kun vilja taikinatuleentumisasteella

12 Ongelmat korjuussa Palkokasveilla suurempi puskurikapasiteetti kuin nurmikasveilla, pienempi sokeripitoisuus ja kuiva-ainepitoisuus Korjuutappiot mahdollisia Pyöröpaalaus onnistuu herneseoskasvustoissa, härkäpavulla sitkeä varsi (aumaan tai siiloon)

13 Näytteenottopäivä Muut tiedot Vehnä+ herne Koostumus: Tila 1 Säilörehunäytteitä Tulos Tila 2, raakaainenäyte Näytetunniste Näytteenottopäivä Muut tiedot herne-vehnä Kuiva-aine, g/kg 348 D-arvo, g /kg ka 642 Raakavalkuainen, g /kg ka 135 Kuitu, g /kg ka 484 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, 9,90 MJ/kg ka OIV, g /kg ka 82 PVT, g /kg ka 14 Syönti-indeksi 120 Koostumus: Tulos Kuiva-aine, g/kg 282 D-arvo, g /kg ka 681 Raakavalkuainen, g /kg ka 107 Kuitu, g /kg ka 431 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, 10,9 MJ/kg ka OIV, g /kg ka 78 PVT, g /kg ka -10 Syönti-indeksi Säilönnällinen laatu: ph 4,10 Ammoniakkityppi, g/kg N 20 Maito- ja muurahaishappo, 49 g /kg ka Haihtuvat rasvahapot, 8 g /kg ka Liukoinen typpi, g/kg N 310 Sokeri, g /kg ka 21 Laatuarvosana

14 Härkäpapu-vehnä seoskasvusto säilörehuksi kesä 2012 Siemenseos: Härkäpapu Fuego 200 kg/ha + vehnä Amaretto 160 kg/ha Härkäpapu ympättiin Korjuu kunhan palot ovat täyttyneet (ennen tuleentumista) SLU:n koetulosten mukaan härkäpapu-vehnä seos hyvin säilyvää ja naudoille maittavaa

15 Härkäpapu-vehnä raaka-ainenäyte

16 Itä-Suomen yliopiston kokeet: Virnalaidunkoe Siemenseos: ruisvirna (Hungvillosa) 30 kg/ha + Italianraiheinä (Fabio) 12 kg/ha + kaura (ruis) 80 kg/ha Kokeessa 1 luomulypsykarjatila ja 1 luomuemolehmätila Rehuvirna on ruisvirnaa maittavampi mutta ruisvirnalla parempi jälkikasvukyky

17 Itä-Suomen yliopiston kokeet: Monivuotinen laidunkasvikoe Keltamaite ennaltaehkäisee puhaltumista Perustettu v suojaviljaan siemenseoksella; valkoapila 3,5 kg/ha + keltamaite (Oberhaunstaedter) + Lumisuomen siemenseos 17 kg/ha

18 Laidunkasvikoe Käsittelyt: Kaksi lannoitusta: a) väkilannoitus b) ei väkilannoitusta Kaksi siemenseosta: a) valkoapila +keltamaite heinäseos b) Heinäseos Lannoitus: 170 kg/ha typpeä (260 kg/ha kg/ha kg/ha Suomensalpietari) ei lann. heinä ei lann. apila lannoitus heinä lannoitus apila

19 Sinimailanen (tilahavaintoja) Seos: ohra 25 kg/ha + kaura 25 kg/ha + vihantaherne 60 kg/ha + sinimailanen 12 kg/ha + nurminata 3 kg/ha + eng.raiheinä 6 kg/ha + valkoapila 2 kg/ha Heinäkuussa korjattu vihantaherne + viljasäilörehu, syyskuussa säilörehu sinimailasesta Ongelmia sinimailasen talvehtimisessa

20 Kerääjäkasvi säilörehuna (tilahavaintoja) Seos: 65 kg/ha kaura + 65 kg/ha ohra kg/ha vihantaherne + persianapila 2 kg/ha + italianraiheinä 10 kg/ha Korjattu säilörehu heinäkuussa ja syyskuussa

21 Säilörehunäytteitä Rehukoodi Rehunimi Raaka-ainenäyte Näytetunniste Näytteenottopäivä Muut tiedot Sinimailanen Rehukoodi Rehunimi Raaka-ainenäyte Näytetunniste Näytteenottopäivä Muut tiedot Persianapila Koostumus: Tulos Kuiva-aine, g/kg 197 D-arvo, g /kg ka 639 Raakavalkuainen, g /kg ka 190 Kuitu, g /kg ka 420 Hehtolitrapaino, kg/hl Koostumus: Tulos Kuiva-aine, g/kg 225 D-arvo, g /kg ka 727 Raakavalkuainen, g /kg ka 180 Kuitu, g /kg ka 373 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, MJ/kg ka 10,20 OIV, g /kg ka 83 PVT, g /kg ka 68 Syönti-indeksi Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, MJ/kg ka 11,60 OIV, g /kg ka 90 PVT, g /kg ka 46 Syönti-indeksi