Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe"

Transkriptio

1 Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

2 Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna Kykkänen

3 Tilat 6 tilaa Kitee Liperi Outokumpu Ylä-Valtimo

4 Kokeen tavoitteet ja perustaminen Tavoitteet Laidunrehun riittävyyden parantaminen keskikesällä (kuivuus) ja syksyllä Satohuipun tasaaminen Perustaminen Siemenseos: Ruisvirna (Hungvillosa) 30 kg/ha, Italianraiheinä (Fabio) 12 kg/ha,kaura (syysruis) 80 kg/ha Monivuotinen laidun (verrokkina) Laiduntaminen osana tilan normaalia laidunkiertoa

5 Näytteenotto Ennen laidunnusta 3 näytettä Tuorepaino, kuivapaino Botaaninen analyysi Virnat Heinät Kuollut osa

6 Tulokset Kg ka/ha Kylvö He, m Kylvö 3.6. (1.6.) He, rm Kylvö 2.6. (HtMr, rm) Kylvö 2.6. HtMr, m Kylvö 1.6. He, rm, Mm Kylvö 2.6. HtMr, m

7 Tila, jolla viisi laidunnuskertaa Virnalaitumen kasvustokoostumus Virnalaitumen kasvustokoostumus Virna Kaura + heinä Virna Kaura + heinä Virnalaitumen kasvustokoostumus Virnalaitumen kasvustokoostumus Virna Heinä + (kaura) Virna heinä + (kaura)

8 Tila, jolla kaksi laidunnuskertaa Virnalaitumen kasvustokoostumus Virnalaitumen kasvustokoostumus Virna Kaura + heinä Virna Kaura + heinä Huom! Suojavilja kylvetty ennen virnaa

9 Tulokset Tarjolla olevan rehun määrä ensimmäisessä mittauksessa suuri Syötävää riitti heinäkuun lopulla ja elokuussa ensimmäinen syöttö aikaisemmin, useampia laidunnuskertoja Tuloksiin vaikuttivat Kuivuus Laidunnuskäytännöt maalaji

10

11 Johtopäätökset Kuivanakin kesänä virna tarjosi monivuotisten nurmien lisänä rehua heinä-elokuussa Yksivuotinen laidun kannattaa kylvää ajoissa (toukokuun puoliväli) suurin hyöty

12 Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010

13 Kokeen tarkoitus Tutkia palkokasvien käytön ja lannoituksen vähentämisen vaikutuksia laitumen kasvuun, satoon, kasvikoostumukseen ja rehuarvoon (vrt. heinät) Apila typensitojana Keltamaite typensitojana, myös puhaltumisen esto, selvityminen

14 Tilat 4 tilaa Juuka, Ylä-Valtimo, Liperi

15 Perustaminen Apila + lannoitus Apila, ei lannoitusta Heinä + lannoitus Heinä, ei lannoitusta Koeruudukko Kaksi siemenseosta Valkoapila 3,5 kg/ha + Keltamaite 4,5 kg/ha + Lumisuomen siemenseos 17 kg/ha Heinäseos: Lumisuomen siemenseos 25 kg/ha Suojavilja (yhdellä tilalla ei) Lannoitus Karjanlanta perustettaessa Laidunkaudella lannoitettavat lohkot tilan normaalikäytännön mukaan (väkilannoite) / lannoittamattomat lohkot (yksi tila ei lannoittanut lainkaan) - Puhdistusniitot laidunnuksen jälkeen

16 Näytteenotto 4 näytettä/ruutu (yht. 16) Tuorepaino Kuivapaino tarjolla olevan rehun määrä Botaaniset analyysit Apila Heinä Keltamaite

17 Apila, ei-lannoitus Apila, lannoitus

18 Heinä, ei-lannoitus Heinä, lannoitus

19 Tulokset Kylvö HsHHt, m Ei lannoitusta! Heinä, ei la. Heinä, ei lan Kylvö 5.6. HHt, m Ei suojaviljaa! Heinä, ei lan. Heinä, lan Apila, ei lan. Apila, ei lan Apila, ei lan Apila, lan Kylvö HtMr, rm Kasvuolosuhte et laitumella hyvin vaihtelevat! heinä, ei lan. Heinä, lan Kylvö HsHHt, m Heinä, ei lan. Heinä, lan Apila, ei lan. Apila, lan Apila, ei lan. Apila, lan

20 Kasvustokoostumus Tila 1 Apila + lannoitus, Ei suojaviljaa! apila + ei lannoitusta, Apila Hainä Keltamaite Apila Hainä Keltamaite Tila 2 apila + lannoitus, apila, ei lannoitusta, Apila Hainä Keltamaite Apila Hainä Keltamaite

21 Tila 3 apila + lannoitus, 1.9. apila + ei lannoitusta, 1.9. Apila Hainä Keltamaite Apila Hainä Keltamaite Tila 4 apila + ei lannoitusta, 3.9. apila + ei lannoitusta, 3.9. Apila Hainä Keltamaite Apila Hainä Keltamaite

22 Tulokset Lannoituksella ei ainakaan kuivana kesänä merkitystä Keltamaite selviytyi laidunnuksesta Vaikuttavia tekijöitä -Kesän kuivuus -Laidunnuskäytännöt -Laitumien epätasaisuus -Maalaji ja kasvupaikka (rinne) Koe jatkuu tulokset Keltamaitteen talvehtiminen Vaikuttaako lannoituksen puute kasvuun, kun perustamislannoituksen vaikutus häviää

23 KIITOS!

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä PELLOT TUOTTAMAAN HANKE 28.1.2010 TILAKOESUUNNITELMAT / Itä-Suomen Yliopisto Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä Laidunkokeet ja niihin

Lisätiedot

Yliopistonlehtori Eeva Kuusela, Itä-Suomen yliopisto

Yliopistonlehtori Eeva Kuusela, Itä-Suomen yliopisto Laidunkokeet: - Reunalaidunkoe - Nautojen yökäyttäytyminen reunalaitumella - Metsälaidunkoe - Yksivuotiset ruisvirnalaitumet luomussa - Palkokasvit laidunkasveina Eläinkokeet: D-vitamiinikartoitus Zeoliitti

Lisätiedot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Yksivuotiset seosrehukasvustot Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423

Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Hankkeen tavoitteet Tiloilla tapahtuvien havaintokokeiden avulla tuoda esille käytännön viljelyyn

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Luomuneuvojien koulutuspäivät, Helsinki 17.12.2013 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen

Lisätiedot

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi www.hamk.fi/ravinneresurssi Maritta Kymäläinen, HAMK ja Erika Winqvist, Luke Palopuron akroekologinen symbioosi tilaisuus, 10.2.2017

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta Erika Winquist (Luke) Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017 Mustialassa Kerääjäkasvisadon hyötykäyttö 1. Korjuu rehukäyttöön 2. Laidunnus lampailla 3. Korjuu biokaasun raaka-aineeksi

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010 Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010 Yleistietoja oppilaitoksesta Juankoskella sijaitseva Savon ammatti- ja aikuisopiston

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Hannu Känkänen N-% 3,5 Viherlannoitus on typen hallintaa virna punaapila valkoapila 1-vuot. palkok. vuohenh. 1,5 ruis 1,2 rypsi heinät Huuhtoutumisriski

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

TULOKSIA JA KOKEMUKSIA LAIDUNKOKEISTA JA ZEOLIITISTA EEVA KUUSELA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO. (Kuva Mikaela Mughal)

TULOKSIA JA KOKEMUKSIA LAIDUNKOKEISTA JA ZEOLIITISTA EEVA KUUSELA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO. (Kuva Mikaela Mughal) TULOKSIA JA KOKEMUKSIA LAIDUNKOKEISTA JA ZEOLIITISTA EEVA KUUSELA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO (Kuva Mikaela Mughal) KAIKKI NAUDAT TAHTOVAT LAITUMELLE (Kuvat Eeva Kuusela ja Sari Kajava) LAIDUNREHUN KÄYTTÖ VÄHENTYNYT

Lisätiedot

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Viljelijätapaaminen 4.4.2014 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen 5), Maiju Pesonen

Lisätiedot

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen

Lisätiedot

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg

Lisätiedot

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri 27.01.2017 Tuottava maa karjalle Ulla Maija Leskinen 1 Luento sisältää käytännön toimenpiteitä pellon parantamista, kunnossa pitämistä,runsaasti ja hyvän rehun

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin

Lisätiedot

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä

Lisätiedot

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2

SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2 Kalle Rinne: Lampaiden laitumen typpilannoitus MOUHIJÄRVI 1978 Maatalouden tutkimuskeskus SATA-HÄMEEN KOEASEMA Kalle Rinne: Lampaiden laitumen

Lisätiedot

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria tilaisuus Hollola, 04.04.2017 1 Teppo Tutkija 05.04.2017 www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Kerääjäkasvien biokaasun tuotanto -osio Loppuseminaari 11.4.2017 Maritta Kymäläinen, Laura Kannisto HAMK, Biotalouden tutkimusyksikkö, Biojalostamoprosessit -tutkimusryhmä

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

TOIMIVIA RATKAISUJA NAUTAKARJATILOJEN LUOMULAITUMILLA

TOIMIVIA RATKAISUJA NAUTAKARJATILOJEN LUOMULAITUMILLA TOIMIVIA RATKAISUJA NAUTAKARJATILOJEN LUOMULAITUMILLA Keskisuomalaisten viljelijöiden näkökulmia Kirsi Salokivi Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus Laiduntaminen - syönti ja maittavuus MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Sekka Laidunrehun merkitys ja mahdollisuudet Arla ja varsa Laidunrehua hyödynnetään hevosten ruokinnassa huonosti

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria / Elina-hanke Kaakkois-Suomi Vierailu Jokioisilla 21.09.2016 1 Teppo Tutkija 3.10.2016 www.coreorganic.org

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto Rehua optimaalisesti seoksista Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto Sisältö Tuova Tuota valkuaista hanke Markkinat Puitavat ja kokoviljaseokset Herne

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä-syksy 2015 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi A2 A3

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

VILMA hankkeen työpaja Vihti, Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Viherlannoituskasvit Rehunurmet Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot