Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon
|
|
- Jarmo Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC)
2 Liharotuisten nautojen kokonaismäärä Kanadassa Kasvu tapahtui Kanadan heikon dollarin johdosta $0.62 US:CAN Toukokuu 2003 BSE löydettiin Kanadasta
3 Saskatchewan miljoonaa emolehmää Emolehmien määrät provinsseittain Tammikuu 1, 2011 (emolehmiä = 4.27 milj.)
4 Saskatchewan varannot Maailman proteiinin tarpeen oletetaan kaksinkertaistuvan 40 vuodessa (Feedstuffs Magazine Lokakuu 2009) Saskatchewan Kanada Provinssi on pinta alaltaan laaja Uusia tulokkaita (nuoria) alalle Runsaat rehu ja laidunnus mahdollisuudet Laajennuksen mahdollisuus Maatalous on muutoksessa!
5 Kanadalaiset liharodut - Musta & Punainen Angus - Hereford - Charolais - Simmental - Limousin
6 1. Tuottaja 2. Väli kasvatus 3. Loppukasvatus 4. Lihanjalostus Kanadan lihateollisuus Pihvivasikantuottaja Vasikat laiduntavat emojen kanssa keväällä, kesällä ja syksyllä Välikasvatus BACK GROUND Vasikan elopainon kasvattaminen vieroituksen jälkeen FEEDLOT (rehustuksessa viljaa yli 75 % kuiva-aineesta) Teurastamo Kauppa Loppukasvatus tavoitepainoon suoritetaan paljon viljaa sisältävällä ruokinnalla 5. Jakelu ja kauppa Kuluttaja
7 Kanadan lihajalostusteollisuus Edelleen suurin tulojen lähde kanadalaisille maatiloille Nauta ja vasikkakassassa tuotti käteisvaroja vuonna 2010 $13 miljardia euroa Saskatchewanin lihateollisuus Naudat muodostivat 2010 tuloja = $658 millijoonaa euroa
8 Mikä vaikuttaa kannattavuuteen? Markkinat ja hinnat Rehukustannus Lannoitteet Vasikkasaanto % Polttoainekustannus Kuivuus Rehunhyötysuhde
9 Keinoja parantaa kannattavuutta Suunnitelmallinen myyntiajankohta Ei huutokauppaa Myydään suoraan loppukasvattajalle (feedlot) Tilayhteistyö Useat tilat myyvät eläimensä/nautansa yhdessä Myytävien eläinten lukumäärä kasvaa Korkeampi hinta Internetti ja Sateliitti myynnit
10 Naudanlihantuotannon kannattavuuteen vaikuttaa: Käytetään mahdollisimman paljon laidunta, karkearehua ja kasvin/viljantuotannon satojäämien käyttö Korkea vasikkasaanto % suuri vieroitettujen vasikoiden lukumäärä Uudistushiehojen hyvä tiinehtyvyys Matalat kiinteät kustannukset / emo Maapohja, rakennukset, koneet, välineet Matalat työvoimakustannukset Laske tuotannon yksikkökustannukset! (45 kg kasvatettu vasikka)
11 Markkinoiden ailahtelevuus Naudanlihantuotannon kasvu Dollari [$CAN:$US] $0.62 $0.68 (vuodesta 1986 vuoteen 2002) $0.99 (Lokakuu 2011) MCOOL = Alkuperämerkinn merkinnän n vaatimus Mikä vaikutus välikasvatettujen vasikoiden hintaan Kanadassa? BSE 2003 Kanadalaiset naudanlihantuottajat olivat pakotettuja VÄHENTÄMÄÄN N KUSTANNUKSIA
12 Western Beef Development Centre Läntinen naudanlihantuotannon kehittämiskeskus Naudanlihan & Karkearehuntuotannon Tutkimuslaitos
13 WBDC PääP äämaja Termuende Tutkimustila Sijaitsee Lanigan issa issa Saskatchewan issa 300 Mustaa Angus emolehmää 800 ha Hoidettuja laitumia ja viljeltyä maata
14 Saskatchewanin Yliopisto Saskatoon Saskatchewan Läntinen naudanlihatuotannon tutkimuskeskus Western Beef Development Centre Termuenden tutkimustila Lanigan Saskatchewan 51 Leveysastetta
15 Vedenlaatututkimus Karkearehututkimus Pihvivasikantuotantomallit Management = Hoitokäytännöt Eläin Maaperä Kasvi vuorovaikutus Ravinnehuolto Uudistaminen Tuotanton kustannukset Taloudelliset analyysit Ruokinta pihvivasikantuotannossa Lisääntymistehokkuus/hedelmä llisyyden säilyttäminen Kehittämisohjelmat
16 WBDC Extension/Outreach Program Tutkimuksesta käytäntöön ohjelmat Pellonpiennarpäiv ivät/avoimet ovet Kesän n pellonpiennar päiv ivä Talven pellonpiennar päiv ivä Julkaisut Tietolehtiset E uutiskirje Lehtijulkaisut Media (TV, radio) Nettisivut wbdc.sk.ca Esitykset Video clips (
17 Karkearehun käytön n lisääminen Karkearehut ovat naudanlihateollisuuden perusta 5 miljoonaa ha luonnonlaidunta 3.5 million ha viljeltyjä karkearehuja Voidaan laiduntaa monta päivää vuodessa!
18 Karkearehututkimus Italian raiheinä Nurminata Syysruis Rehukattara (Bromus inermis L.) Vaihdoskattara(Bromus riparius) Hybridi kattara(b. riparius X B. inermis) Crested wheatgrass (agropyron cristatum) Virnat Esparsetti (Onobrychis viciifolia ) Sinimailanen
19 Talvilaidunnus käytäntöjä Emolehmät läntisessä Kanadassa Ruokintakustannus Emolehmien hoitokäytännöt Talvilaidunnus mahdollisuudet
20 Stockpiled monivuotiset nurmet (Stockpiled = kasvusto jätetty niittämättä kasvukautena. Syötetään korsiintuneena kasvukauden loputtua) Karholta syötetyt yksivuotiset Pohjoisen ja etelän lajikkeet Paalilaidunnus Pidennetyn laidunkauden mahdollisuudet Kasvinviljelyn sadonkorjuujätteiden laidunnus Viljat, palkokasvit ja öljykasvit Olki, akanat ja seulontajätteet sekä näiden yhdistelmät
21 Lumen alta laidunnus
22 Eläinten tarhoihin syött ttäminen on kallista
23 Läntisessä Kanadassa eläinten talvilaidunnus pellolla vähentv hentää kustannuksia 35 40%
24 Talven ruokintakustannus Läntisessä Kanadassa Ruokintakustannus muodostaa % emolehmän n vuosittaisesta kokonaiskustannuksesta Suunnittele talvikauden ruokinta Analysoi kaikkien rehujen ravintoainesisält ltö! Käytä ravintoainesisäll llöltään n matalia rehuja, jos mahdollista Säädä rehustus eläinten tarpeeseen kustannustehokkailla täydennysrehuillat
25 Laidunnettavat kasvit Ohra Kaura Maissi Hirssi
26 Backgrounding Vasikoiden välikasvatus v laiduntamalla yksivuotisia karkearehuja R Kumar 1, HA Lardner 1,2, JJ McKinnon 2 1 Western Beef Development Centre 2 Department of Animal & Poultry Science
27 Tutkimus 1 Backgrounding välikasvatuskoe 120 syksyllä vieroitettua vasikaa jaettiin kolmeen eri välikasvatuskäsittelyyn lokakuussa, jotka toistettiin kaksi kertaa Laidunnettiin kokoviljahirssiä karhoilta pellolta Laidunnettiin kokoviljaohraa karhoilta pellolta Eläimet olivat heinäruokinnalla tarhassa Eläimet siirrettiin uudelle laidunnettavalle alueelle joka kolmas päivä Täydennysrehua annettiin 2,5 kg/päivä (0,61% elopainosta)
28 Tutkimus 2 Loppukasvatuskoe Vasikat loppukasvatettiin Saskatchewanin yliopiston naudanlihatuotannon tutkimusyksikön n feedlotissa Vasikoiden totutusvaihe suoritettiin rehustuksella, jossa oli 60 % säils ilörehua Loppuakasvatusvaiheen rehustus sisälsi 20 % karkearehua ja 80 % ohraa Vasikoiden teurastusajankohta määm ääritettiin ultraää äänimittauksen perusteella. Tavoitteena oli 12 mm selkärasvan paksuus. Eläinten kasvu ja ruho ominaisuudet ominaisuudet arvioitiin loppukasvatusvaiheen aikana
29 Välikasvatusvaiheen vaikutus eläinten kasvuun kolmen vuoden kokeen aikana Käsittely Rehustus Kokoviljaohra Kokoviljahirssi Heinä Vaihteluväli P-arvo Elopaino, kg Alkupaino, kg Loppupaino, kg Päiväkasvu, kg/pv Elopainon muutos kokeen aikana, kg 207,1 207,3 207,7 8, ,1 269,4 290,7 7, ,8 0,6 0,8 0, ,9 59,0 79,9 4,
30
31 Kasvavien vasikoiden kasvukilon kustannus oli ohrakarhoilta % matalampi kuin hirssikarhoilta tai tarharuokinnassa
32 Emolehmien talvikauden ruokinta monivuotisilta laidunalueilta P Jungnitsch 1, HA Lardner 2,3 and J Schoenau 1
33 Rehut sijoitetaan pellolle syksyllä Ravinteet paalilaidunnusalueelta Matalammat kustannukset Paalilaidunnus
34
35 Suosittu, käytetty ruokintamenetelmä Karkearehun käsittely (silppuaminen) lisää syöntimäärää? Ei kustannuksia lannanlevittämisestä Paalien käsittely
36 Emot ruokittiin tarhaan Ravinteet (olkisonta)kuivikepatjassa Ylimääräinen kustannus sonnan käsittelystä ja kuljettamisesta Tarharuokinta
37 Levitetty laitumelle kuivikelanta & komposti Määrät Lantaa 30 tonnia/aari Kompostia 10 tonnia/aaria Kontrolli ei mitään
38 Ruokintamenetelmän vaikutus emolehmän elopainoon Paunaa/päivässä Bale Graze Bale Process Drylot Jungnitsch et al Agri. Ecosys. Environ.
39 Pauna/aaria Maaperän typpi (NO 3 + NH 4 ) 0 15 cm syvyydessä (paunaa N/aari) 200,0 175,0 150,0 125,0 100,0 75,0 50,0 25,0 0,0 c c Check Raw Compost Bale Graze Bale Process c b a P< Fall 2003 Spring 2004 Jungnitsch et al Agri. Ecosys. Environ.
40 Määperän typpi (NO 3 + NH cm syvyydessä, kg N/ha) Paalilaidunnus Paalien käsittely (silputtu karkearehu)
41 Talvilaidunnuksen vaikutus laitumen kasvustoon
42 Karkearehun kuiva ainesaanto / käsitelty alue paunaa/aari Biomassa talvilaidunnusaluella 270% Biomassa lannanlevitysalueella 60% Yhteensä Kontrolli d Kuivikelanta c Komposti c Paalilaidunnus b Käsitellyt paalit (silputtu karkearehu) a
43 Talvilaidunnuksen vaikutus ravinnekierron tehokkuuteen N (typpi) = 34 % P (fosfori) = 22 % Jungnitsch et al Ag. Eco. Eniv.
44 Tarharuokinnan vaikutus ravinnekierron tehokkuuteen N (typpi) = 7 % P (fosfori) = 4 % Jungnitsch et al Ag. Eco. Eniv.
45
46 Paalilaidunnuskohde
47 Heinäpaalirivistö Olkipaalirivistö Paalilaidunnuskohde
48 Heinäpaalirivistö Olkipaalirivistö Paalilaidunnuskohde
49 Kustannus($/emolehmä/p /päivä) 2.0 $ $1.06 $ Talvilaidunnuksessa kustannus 30% 0.0 Drylot Bale Process Bale Graze
50 Muut kustannukset (130 päivää) Käsittely Paalilaidunnus Paalirehun silppuaminen Tarharuokinta Konekustannus ($/emo/päivä) Traktorin käynnistyskertoje n lkm talvella Polttoaine (L/100 emoa) Jungnitsch et al. 2008
51 Monivuotisten nurmikasvustojen laidunnus stockpiling tekniikalla Emolehmät laiduntavat vanhaa ja korsiintunutta monivuotisia nurmikasvustoa kasvukauden loputtua Karkearehun ravitsemuksellinen laatu Raakavalkuainen, energia, ADF, NDF, orgaanisen aineksen sulavuus, Ca, P Maaperän ravinteet (N, P) Talvikauden ylläpidon kustannukset
52 Yhteistyökumppanuus karja ja kasvintuotantotilojen välillä Kasvintuotannon sadonkorjuujätteiden ruokinta laiduntamalla emolehmille
53 Herneen ja kauran sadonkorjuujätteiden Krause et al laiduntaminen
54 Sadonkorjuujätteiden laidunnus! Läntisessä Kanadassa on runsaasti peltopinta alaa viljan viljelyssä! HUOMIO! Akana ja akana/olki sadonkorjuujäte on tarkoitettu ainostaan emojen ylläpitokauden ruokintaan Täysikasvusten emolehmien tulee olla HYVÄSSÄ KUNTOLUOKASSA!!
55 Emolehmien sadonkorjuujäterehustuksen täydennysruokinta tiivistetyillä ohramaissitärkkelysrankkijyvillä Raakavalkuainen 39% Paljon energiaa Paljon rasvaa Kuitu on hyvin sulavaa
56 Van De Kerckhove et al PAS
57 Maissikasvuston pystyyn syöttäminen emolehmille
58 Kustannustehokas uudistushiehon kasvatus emolehmätuotantoon WBDC Termuende tila Lanigan Saskatchewan Kanada Gudmundsen Sandhills Tutkimuslaitos North Platte Nebraska YHDYSVALLAT
59 Kustannustehokas uudistushiehon kasvatus Saskatchewan KANADA Nebraska YHDYSVALLAT
60 Emolehmän n aikaisen (Maaliskuu) ja myöhäisen (Kesäkuu) poikima ajankohdan ajankohdan vertailu läntisessl ntisessä Kanadassa
61 Töiden jakautuminen poikimiset keväällä Source: Environment Canada 2007 (Saskatoon)
62 Töiden jakautuminen poikimiset kesällä Source: Environment Canada 2007 (Saskatoon)
63 Rehustuksen suunnittelu Peltolaidunnus (PG) Tarharuokinta (DL) päivää Karholaidunnus(SG) päivää Paalilaidunnus (BG) 30 päivää 120 päivää
64 Kokonaisaika, joka käytettiin laidunnukseen ja tarharuokintaan
65 POIKIMA AJANKOHDAN VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN Huhtikuun poikiminen $340 / emolehmä $300 / emolehmä Kesäkuun poikiminen
66 2010 WBDC Pihvivasikantuotannon kustannusten selvittäminen
67 Läntisen naudanlihantuotannon kustannus Alkoi 1998 Vuosittainen seuranta ja analysointi yhdessä tuottajien kanssa Ilmainen osaanottajille + Tilakäynti Tiedot analysoidaan CowProfit (emotuotto)$ ohjelmalla Yksittäisten tilojen tiedot pysyvät luottamuksellisina
68 2010 tuottajatilastoa Karjakoko 282 emoa Vasikkatuotos 248 vasikkaa Vieroitus % 88 % Vieroituspaino 246 kg Tarharuokintapäivät 160 päivää Kannattavuusraja $2.86/kg
69 Poikimakauden aloituspäivät
70 Matalan tuotantokustannuksen tilat Vasikat syntyvät tuokokuussa Vasikoiden omistajuus säilytetään background välikasvatusvaihe nurmella tai loppukasvatusvaihe Karholaidunnus, paalilaidunnus, kasvinviljelytuotannon sadonkorjuujätteet Matalammat kone & rakennusinvestoinnit
71 Naudanlihahinta 2011 Kanada hinnat 20% (Canfax) 272 kg (600 lb) vieroitettu vasikka $0.72 kg ($1.59 lb) $954 CAN EUR 681 (2.51 per kg) 590 kg (1350 lb) loppukasvatettu härkä $ ruhopaino, kg $1416 CAN EUR 1012 (1.71 per kg)
72 Kiitos! Thank you!
Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen
Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita
LisätiedotRehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?
Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotTuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
LisätiedotMitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)
Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26
LisätiedotTehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa
Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Dr. Jimmy Hyslop, SAC Beef Specialist NaudanlihantuotannonasiantunGja Tehokkuus naudanlihantuotannossa keskeisiä seikkoja Eläimiin perustuvia
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotEmolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotSYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA
SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun
LisätiedotRuokintakoe 2012-2013
Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...
LisätiedotEmolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti
Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotSimmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotRuokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Ruokinta ennen vieroitusta Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Vasikan kasvu ja energiantarvetta Emolehmävasikan kasvun eväät Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut Mitä tulisi
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotAngus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen
Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-
LisätiedotMerenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows
Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Milestone report 20.1.2010, Action 11 Marika Niemelä
LisätiedotSikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014
Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotAloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle
Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotItä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012
Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotKasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-
LisätiedotMaatalousaineistojen maantieteellinen analyysi
Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi Excelissä toimivalla tilastosovelluksella Pirttijärvi, Reijo 2019 Kaikki alkaa tilastosta Perinteinen taulukko ja ehkäpä vielä kuva Tilastojen lähde: Ruokavirasto;
LisätiedotVisioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja
Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon
LisätiedotAtria Suomen keskeisimmät yhtiöt
Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotVASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotInnoNauta kävi Kanadassa
InnoNauta kävi Kanadassa MATKARAPORTTI Susanna Vehkaoja Erkki Joki-Tokola 1 SAATESANOIKSI InnoNauta hankekokonaisuus koostuu kolmesta erillishankkeesta, joissa tähdätään naudanlihantuotannon osaamisen
LisätiedotAsiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät
Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!
Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotOMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus
OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotKolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa
Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotEnergian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat
Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotLihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi
Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotLiharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet
Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,
LisätiedotNurmenviljelyn tehostaminen emotilalla. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Maiju Pesonen
Nurmenviljelyn tehostaminen emotilalla Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Hyvä nurmi = tuotannon perusta Nurmitarpeen kartoitusta emotilalla
LisätiedotICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho
ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho Tiina Kortelainen, Mikko Tuori, Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotKokeita ja koettelemuksia
MTT:n selvityksiä 30 Kokeita ja koettelemuksia - Emolehmätuotanto ja sen tutkimus Suomessa Sanna Tiilikainen, Merja Manninen, Pekka Pihamaa ja Anna-Maija Heikkilä Talous Kotieläintuotanto MTT:n selvityksiä
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotNaudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotTutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen
Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden
LisätiedotLuomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen
Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotValkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä 8.8.2018 Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotTaloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe
Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotRavinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä
Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita
LisätiedotLuonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotSikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009
SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotLAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN
LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
Lisätiedot