Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laiduntaminen - syönti ja maittavuus"

Transkriptio

1 Laiduntaminen - syönti ja maittavuus MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Sekka

2 Laidunrehun merkitys ja mahdollisuudet Arla ja varsa Laidunrehua hyödynnetään hevosten ruokinnassa huonosti Laitumella voidaan täyttää noin 35% vuosittaisesta rehuntarpeesta Laitumen merkitys on suuri erityisesti imettäville tammoille ja varsoille Kyselyssä 81% talleista ilmoitti, että ainakin osa hevosista pääsee laitumelle (EquineLife) Laidunalat vaihtelivat 0,17-2,75 ha/hevonen, ka 0,75 ha Uudistamisväli keskimäärin 3,7 vuotta Laitumia tehokkaasti hyödyntämällä pystytään ruokkimaan suuri määrä hevosia pienellä työllä ja edullisesti

3 Laiduntamisen edut Mikään säilömällä tuotettu rehu (kuiva heinä, säilörehu) ei vastaa ravintoarvoltaan hyvää laidunta Laitumelta hevonen varastoi vitamiineja Laiduntaminen on lähinnä hevosen luonnollista käyttäytymistä ja ravinnonhankintatapaa hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus Laiduntaminen säästää resursseja sisäruokintaan verrattuna Laitumilla on arvoa maaseudun elävöittäjänä Laidunpalvelujen tuottaminen tarjoaa lisäelinkeinon maataloudelle Laiduntaminen säästää ympäristöä

4 ongelmat ja haitat Kuva: Tuija Rauman Laidunruokinta ei sovi kaikille hevosille esim. luonne, kesäihottuma, oriit Laidunruokinnan kytkennät aineenvaihduntasairauksiin: liikalihavuus, kaviokuume, lihasongelmat = metabolinen oireyhtymä? Käyttöhevoset usein vaikea sovittaa laidunruokintaan; järjestelykysymys? Ns. kaupunkitalleilla laidunmaiden riittämättömyys Omistajien pelko hevosten loukkaantumisesta Laidunpalvelujen tarjonta vähäistä? Kokemattomuus, neuvonnan ja ohjeistuksen puute

5 Muuta huomioitavaa Kuva: Tuija Rauman Laitumellakin eläintä on hoidettava ja tarkkailtava; EI pelkkä säilytyspaikka Eläinsuojeluasetus: Pitopaikka ja siihen liittyvät sellaiset laitteet, joista eläinten terveys ja hyvinvointi riippuvat, on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Jos hoidossa oleva eläin on ihmisen välittömässä valvonnassa tai tavoitettavissa, on eläimen kunto ja terveydentila sekä hyvinvointi tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin. Varautuminen mahdollisesti tuleviin määräyksiin hevosten tarhaamisesta ja laiduntamisesta Jo olemassaolevat: Norja: tarhaus Tanska: tarhaus Nautakarja: laidunnus

6 Hyvän laitumen tunnusmerkkejä Puhdas kasvusto ei rikkoja Tasainen kasvusto ei aukkopaikkoja Ruoho on lehtevää cm Nurmen ikä sopiva (<5 vuotta) Siemenseos valittu olosuhteisiin sopivaksi Laidunta hoidetaan: lannoitus, kasvinsuojelu, puhdistusniitot Kasvusto tuottaa sopivasti satoa Vesihuolto on varmistettu, aidat turvalliset, vaaranpaikat vältetty Kivennäistä ja suolaa tarjolla Laitumella olisi hyvä olla säänsuojaa esim. metsikköä Laidunkierto tai -strategia

7 Syönnin merkitys ja määrittäminen Laitumella rehun saanti on ns. vapaata syöntimääriä rajoittavat tarjolla olevan rehun määrä ja hevosen syöntikyky Kun tunnetaan hevosen syömä rehun määrä voidaan tehdä päätelmiä rehun riittävyydestä ja sopivuudesta ko. hevosen tarpeisiin Syönnin perusteella voidaan tehdä päätelmiä myös maittavuudesta Syöntimäärät ovat tärkeässä osassa, kun arvioidaan esim. sokereiden riskisaantia Laitumella syöntimääriä voidaan arvioida niittämällä kasvustoa ennen ja jälkeen laidunnuksen Menetelmä sisältää paljon virhelähteitä Tehokkaampia menetelmiä tarvitaan

8 Laitumen syönti Ypäjällä 2008 Kesällä 2008 mitattiin Ypäjällä suomenhevostammojen syöntikykyä Hevoset laidunsivat tiettyä aluetta vuorokauden ajan Syöntikyky oli keskimäärin 4% elopainosta Tammat söivät 80 kiloa tuoretta ruohoa vuorokauden aikana! Kuiva-aineeksi muutettuna tämä vastaa noin 24 kg ka Yleisesti hevosen syöntikyvyn arvioidaan olevan 2-3 % elopainosta Ulkomaisissa tutkimuksissa on raportoitu vielä tätäkin suurempia syöntimääriä =>Syöntiä tarve rajoittaa joillakin hevosilla

9 Sokerien päiväsaanti, kg Syönti Syönti Vesiliukoiset hiilihydraatit 385 g/kgka 100 g/kgka Fruktaani Yksinkertaiset sokerit %EP KA Korkea Matala Korkea Matala Korkea Matala 1,5 7,5 2,9 0,75 2,1 0,56 0,8 0, ,9 1 2,8 0,75 1,1 0,25 2,5 12,5 4,8 1,25 3,5 0,94 1,3 0,31 5, ,6 7,3 1,95 2,7 0,65 YPÄJÄ 2008: 4,0 24 9,2 2,4 6,7 1,8 2,5 0,6 Longland & Byrd, 2006

10 Sokeripitoisuus laidunruohossa syksyllä 2007 g/kgdm Sugars T MF TF T+MF T+TF TF+KBG date

11 Syöntimäärien hallinta Jos hyvälaatuista rehua on runsaasti tarjolla hevoset syövät helposti liikaa Riippuu hevosryhmästä ja tyypistä; saattaa olla ongelma joutilailla ja poneilla, muttei niinkään varsoilla ja imettävillä tammoilla Tumma-Taru Keinoja hallita syöntimääriä: Lisätään laidunpainetta lisäämällä hevosmäärää tai pienentämällä laidunalaa Syötetään laidun kaistoina siirrettävän aidan avulla Rajoitetaan laidunnusaikaa Laidunnetaan vasta toisen hevosryhmän tai eläinlajin jälkeen Luonnon- tai metsälaitumet Syöntiä rajoittava kuonokoppa

12 Eri kasvilajien ominaisuudet laitumissa Timotei on alkukesän satoisa kasvi, mutta sillä on huono jälkikasvukyky. Vaatimaton, talvenkestävä. Ruokonadalla on hyvä sadontuottokyky. Jälkikasvu ja poudankestävyys ovat myös hyviä. Perustuu hitaasti. Nurminata on satoisa, lehtevä ja tiheäkasvuinen. Sillä on hyvä talven- ja kuivuudenkestävyys. Niittynurmikalla on hyvä jälkikasvukyky. Se sietää tallausta ja korkeaa laidun-painetta. Peittää hyvin aukkopaikat mutta perustuu hitaasti. Kulutuksenkestäviä ovat myös punanata ja valkoapila Raiheiniä voidaan käyttää lisäämään satoa

13 Entä sitten maittavuus? Hevosten syöntikäyttäytymisen seuranta. Kuva kahden viikon syöttöjakson päättyessä timotei- (1) ja ruokonatakaistalta (3).

14 Eri kasvilajien maittavuus Arlan varsa Ruokonata/niittynurmikka seos maittoi hevosille parhaimmin, hevoset käyttivät noin 30% laidunnusajastaan tällä kaistalla syöden Myös timotei on hyvin maittavaa ja hevoset syövät sen tarkkaan ja tasaisesti Puhdas ruokonatakasvusto oli tasaveroinen timotein kanssa, jää korkeammaksi tupasmaisen kasvutapansa vuoksi Nurminata yllättävän huonosti maittavaa, alalehdet pilaantuvat helposti Uudella laitumella, jossa on vain vähän rikkoja, ei hylkylaikkuja muodostunut juuri lainkaan Laitumen tasaiseen käyttöön vaikuttaa myös portin, säänsuojan ja vesipisteen sijoittelu

15 hav Syömiskäyttäytymishavainnot koejäsenittäin Timotei Nurminata Ruokonata Ttimotei/nurmin Timotei/ruokon Ruokonata/niittyn Suojakaista

16 Yhteenveto Hevoslaitumien hyötykäyttöä tulisi tehostaa Laitumella voidaan täyttää 35% rehuntarpeesta Hevosten syöntikyky laitumilla on suuri, jopa 4% elopainosta Joillakin hevosilla laitumen syöntiä tulee rajoittaa Maittavimmat kasvit nurmissa olivat ruokonata/niittynurmikka seos, timotei ja ruokonata Varila

17 Kiitos kuuntelijoille! Jena & varsa

Hevostilan Nurmipäivä. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi

Hevostilan Nurmipäivä. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Hevostilan Nurmipäivä MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty voitaisiin täyttää 35% vuosittaisesta tarpeesta

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

HOIDETTU LAIDUN PARASTA REHUA HEVOSELLE

HOIDETTU LAIDUN PARASTA REHUA HEVOSELLE HOIDETTU LAIDUN PARASTA REHUA HEVOSELLE Laiduntaminen sopii kaikille hevosille ja sitä kannattaa harjoittaa aina, kun se on mahdollista, koska tuore laidunruoho on hevosen luonnollisinta rehua. Suurin

Lisätiedot

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä PELLOT TUOTTAMAAN HANKE 28.1.2010 TILAKOESUUNNITELMAT / Itä-Suomen Yliopisto Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä Laidunkokeet ja niihin

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Yksivuotiset seosrehukasvustot Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti

Lisätiedot

RUOKINNAN AUTOMATISOINTI

RUOKINNAN AUTOMATISOINTI Suomen Hippos Oy JALOSTUSPÄIVÄT 12.2.2009 RUOKINNAN AUTOMATISOINTI Mty Aktiivitalli Maiju Paukku ja Fredrika Nyberg Lappeenranta 12.2.2009 1 Mty Aktiivitalli Perustettu syksyllä 2005 Suomen ensimmäinen

Lisätiedot

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2

SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2 Kalle Rinne: Lampaiden laitumen typpilannoitus MOUHIJÄRVI 1978 Maatalouden tutkimuskeskus SATA-HÄMEEN KOEASEMA Kalle Rinne: Lampaiden laitumen

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvät. syksyyn. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio Maiju Pesonen

Tavoitteena hyvät. syksyyn. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio Maiju Pesonen Tavoitteena hyvät laitumet keväästä syksyyn Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Laiduntaminen ja emolehmätuotanto Tuotannollisia tavoitteita laiduntamiselle

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Viljelijätapaaminen 4.4.2014 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen 5), Maiju Pesonen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Erilaisia säänsuojakatoksia. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015

Erilaisia säänsuojakatoksia. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Erilaisia säänsuojakatoksia Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Säänsuojakatokset Ulkotarhan ja laitumen säänsuojakatosten tarkoitus

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

TOIMIVIA RATKAISUJA NAUTAKARJATILOJEN LUOMULAITUMILLA

TOIMIVIA RATKAISUJA NAUTAKARJATILOJEN LUOMULAITUMILLA TOIMIVIA RATKAISUJA NAUTAKARJATILOJEN LUOMULAITUMILLA Keskisuomalaisten viljelijöiden näkökulmia Kirsi Salokivi Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta

Lisätiedot

LYPSYLEHMIEN LAIDUNTAMISKÄYTÄNTÖJEN EDISTÄMINEN PROAGRIA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLA

LYPSYLEHMIEN LAIDUNTAMISKÄYTÄNTÖJEN EDISTÄMINEN PROAGRIA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLA LYPSYLEHMIEN LAIDUNTAMISKÄYTÄNTÖJEN EDISTÄMINEN PROAGRIA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen ko Mustiala, syksy 2014 Paula Kohijoki TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Raija Räikkönen

Raija Räikkönen Kestävä ja innovatiivinen hevostalous Keskisen Itämeren alueen kilpailukyvyn edistäjänä (InnoEquine) Equine industries promoting economically competitive and innovative regions 11.10.2012 Raija Räikkönen

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

KILPAHEVOSTEN LAIDUNTAMINEN

KILPAHEVOSTEN LAIDUNTAMINEN KILPAHEVOSTEN LAIDUNTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Iris Vanne TIIVISTELMÄ Mustiala Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Hevostalouden

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Nurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa

Nurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa Nurmirehut porojen talviravintona Laura Kylmämaa Johdanto 1. Porojen energian ja ravintoaineiden tarve 2. Tutkimuksia nurmirehuista porojen talviravintona 2.1 Kuiva-ainepitoisuus 2.2 Korjuukerta 2.3 Korsiintumisaste

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452

Lisätiedot

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry 12.3.2012 Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry PIHVIKARJA MAISEMAN HOITAJANA Pihvikarjan merkitys perinnebiotooppien hoitajana kasvaa, lypsylehmien merkitys vähenee Luonnonlaitumet soveltuvat

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa Antti Hannukkala, MTT Rovaniemi Bioenergiakasville tarpeellisista ominaisuuksista Bioenergiakasvien pitää olla viihtyviä ja viljelyvarmoja. Tuottajalle

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Nurmet emolehmätilalla Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmätilan nurmentuotannon perusteita ja tavoitteita Korjuuajankohtia Kasveja ja lajikkeita Säilörehun

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot