Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksivuotiset laitumet luomutiloilla"

Transkriptio

1 Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Luomuneuvojien koulutuspäivät, Helsinki Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen 5), Maiju Pesonen 6), Pirkko Tuominen 7), Ulla Turunen 8) ja Marja Suutarla 9) 1) MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen, 2) ProAgria Länsi-Suomi, Pori, 3) ProAgria Österbotten, Vaasa, 4) ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki, l i 5) ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli, 6) MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki, 7) ProAgria Pohjois-Savo, Kuopio, 8) ProAgria Pohjois-Karjala, j Joensuu, 9) ProAgria Etelä-Suomi, Kouvola,

2 Laidunnukseen paneuduttava! Laidunalan sovitus, laidunkierto Laitumeen sopivat kasvilajit, laitumien uusiminen, puhdistusniitot Juotto, väkirehutäydennys, kivennäistäydennys Eläinliikenne lypsyrobottitiloilla, lisäväkirehun annostelu seosrehutiloilla ym. ym. Yksivuotiset nurmet tuovat yhden lisämahdollisuuden vahvistaa laidunnuksen onnistumista tilatasolla

3

4 Yksivuotiset laitumet Lutune-hankkeen aiheena Aihe valittiin neuvojien ja tutkijoiden yhteisen ideoinnin pohjalta ProAgrian neuvojat rekrytoivat tilat ja vastasivat näytteiden otosta MTT vastasi näytteiden oton ohjeistuksesta ja tulosten yhteenvedosta t Mukana 14 luomunautakarjatilaa ja 16 kasvustoa eri puolilta Suomea Emolehmät (+vasikat) 6 kpl Lypsylehmät 5 kpl Hiehot (+vasikat) 3 kpl

5 Näytteiden otto ja analysointi Kasvustojen perustamisesta ja laidunkokemuksista kerättiin tieto viljelijöiltä Maalaji, esikasvi, lannoitus, kylvöpäivämäärä, siemenseos Eläinryhmä, laidunnusmenetelmä, maittavuus, tallautuminen, tuotantovaikutus, lisärehut Miksi viljelykiertoon otettiin yksivuotinen laidun Kasvustoja seurattiin kehikkonäyttein Sadon määrä ä ja kasvuston korkeusk Kasvilajikoostumus ARTTURI -rehuanalyysi Kemiallinen koostumus: Tuhka, raakavalkuainen, kuitu, sulamaton kuitu Rehuarvot: D-arvo, ME, OIV, PVT Kivennäiset: Kalsium, fosfori, kalium Kuva: ProAgria Jessika Eklund

6 Kasvustojen kehitystä seurattiin kehikkonäyttein Kehikon koko cm tai cm (kuvassa) 4 kehikkoa per näyte Ruoho leikattiin 5 cm sänkeen Pussi punnittiin satotason määrittämiseksi Näytteen kasvilajikoostumus määritettiin Botaaninen analyysi (lajittelu) tai silmämääräinen arvio Näytteestä tehtiin ARTTURI rehuanalyysi ja suppea kivennäisanalyysi Kuva: ProAgria Jessika Eklund

7 Kasvilajikoostumuksen tietäminen on tärkeää Botaaninen analyysi tehdään erottelemalla eri kasvilajit näytteestä ja punnitsemalla niiden paino Kuva: ProAgria Jessika Eklund

8 Aineistossa paljon vaihtelua Kyseessä ei ole tutkimusaineisto, joka voidaan tilastollisesti analysoida Seuratut kasvustot vaihtelevia kasvilajikoostumukseltaan ja näytteiden oton ajoitukseltaan Tuloksissa paljon vaihtelua, mikä kuvaa osittain yksivuotisten laidunten luonnetta Kasvilajikoostumus Rikkakasvien esiintyminen Näytteidenoton ajoitus Kasvien kehitysvaihe Laidunkierto (ensikasvu vai jälkikasvu)

9 Yksivuotisissa laidunkasvustoissa käytetyt kasvilajit Yht. Raiheinät X X X X X X X X X X X X X X 14 Kaura X X X X X X X X X X X X 12 Virnat X X X X X X X X X X 10 Heinät (monivuot.) X X X X X X X X 8 Apilat X X X X X X X X 8 Vihantaherne X X X X X X 6 Ohra X X X 3 Vehnä X X 2 Syysruis X 1 Härkäpapu (Fuego) X 1

10 Yksivuotisten luomulaidunten siemenseokset (kg/ha) Timotei Grindstad 6, Koiranheinä Ambra 6, nurminata Kasper 6, alsikeapila Frida 3, valkoapila Sonja 3, 1 englanninraiheinä Riikka 15, vihantaherne 40 kg Herne Arvika 70, Kaura Aslak 90, Virna n. 20 (juuressa monivuotinen nurmiseos: timotei 15, nurminata 10, 2 niittynurmikka 5, valkoapila 3) 3 Kaura Roope 50, ohra Jyvä 50, rehuvirna Ebena 25, italianraiheina Meroa 25 4 Kaura Roope 120, rehuvirna 20, italianraiheinä 5 5 Ohra Volmari 60, ruisvirna Hungvillosa 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä 20 6 Syysruis Iivo 80, rehuvirna Ebena 25, Italianraiheinä Meroa 25 Rehuvirna Ebena 50, kaura Akseli 50, puna-apila Ynve 3, valkoapila Sonja 3, timotei t i Gi Grindstad d12, nurminata 7 Kasper 3, englanninraiheinä 5, rainata Hygor 5 8 Rehuvirna Ebena 11, raiheinä 40, kaura 80, ohra 40 9 Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20 Kaura Veli 200, herne Kleopatra 60, ruokonata Kora 10, timotei Tenho 10, puna-apila Bjursele 5, valkoapila 10 Sonja 4, raiheinä Riikka 10 Kaura Peppi 80, timotei Grindstad 15, nurminata Kasper 6, alsikeapila Frida 2, valkoapila Sonja 2, 11 englanninraiheinä Riikka 10 Rehuvirna Ebena 50, herne Florida 50, kaura Venla 80, kevätvehnä Anniina 80, valkoapila Huia1, alsike Frida 1, persianapila Marco Polo 1, italianraiheinä Meroa 4.25, rainata Hykor 4.25, timotei Grindstad4.25, 12 niittynurmikka ikk Balin 4.25 Härkäpapu Fuego 20, rehuvirna Ebena 50, herne Florida 50, kaura Venla 80, kevätvehnä Anniina 80, alsike Frida1, persianapila Marco Polo 1, italianraiheinä Meroa 4.25, rainata Hykor 4.25, timotei Grindstad , niittynurmikka Balin Kaura Akseli 200, rehuherne Florida 40, heinänsiemen Retu+laidunseos 20, valkoapila Nemuniai 3 15 Italianraiheinä Meroa 15, Westerwoldinraiheinä Lemnos Italianraiheinä Turgo 31.5, kaura Veli 230

11 Kasvusto 2 Kuva: ProAgria Pirkko Tuominen Herne Arvika 70, Kaura Aslak 90, Virna n. 20 (juuressa monivuotinen nurmiseos: timotei 15, nurminata 10, niittynurmikka 5, valkoapila 3)

12 Kasvusto 5 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Ohra Volmari 60, ruisvirna Hungvillosa 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä 20

13 Kasvusto 15 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Italianraiheinä Meroa 15, Westerwoldinraiheinä Lemnos 15

14 Ruisvirna Rehuvirna Kasvusto Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen

15 Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20

16 Laitumien sadontuotto (n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset) Keski- arvo Keski- hajonta Minimi Maksimi Tuoremassa, kg/ha Kuiva-ainemassa, kg/ha Kasvuston korkeus, cm Palkokasvien osuus, %

17 Kasvun edetessä kuiva-aineen määrä lohkolla kasvaa Massoissa huima vaihtelu lohkojen välillä Kuiva ain nemassa (kg/ha) Pvm

18 Laidunkasvustojen kemiallinen koostumus (n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset) Keskiarvo Vertailurehut Keskihajonta Minimi Maksimi Laidun* Säilörehu** Kuiva-aine, aine g/kg Kuiva-aineessa, g/kg ka Tuhka Raakavalkuainen Sokeri Kuitu (NDF) indf D-arvo *Rehutaulukoiden (www.mtt.fi/rehutaulukot) monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001) **ARTTURI -rehuanalyysien keskiarvo vuosina tehdyistä luomusäilörehuista ista (n=1480)

19 Kasvien nopea kehitys johtaa rehuarvon laskuun kasvun edetessä Näkyi selvästi lähes kaikissa näytesarjoissa, joissa seurattiin y y j j saman kasvuston kehitystä

20 Laidunkasvustojen rehuarvot (n=23 eli mukana viimeisen i ennen laidunnusta otetun t näytteen tulokset) t) ME = muuntokelpoinen energia (lasketaan: * D-arvo) OIV = Ohutsuolesta imeytyvä valkuainen) PVT = Pötsin valkuaistase (tavoitearvo 0 koko rehuannoksessa) Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Laidun* ME, MJ/kg ka OIV, g/kg ka PVT, g/kg ka *Rehutaulukoiden (www.mtt.fi/rehutaulukot) monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001)

21 Laidunkasvustojen kivennäiskoostumus (n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset) Vertailurehut Keskiarvhajonta Minimi Maksimi Lai- Säilö- Keskidunrehu** Kalsium (Ca) Fosfori (P) Kalium (K) *Rehutaulukoiden (www.mtt.fi/rehutaulukot) monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001) **ARTTURI -rehuanalyysien keskiarvo vuosina tehdyistä luomusäilörehuista (n=1480)

22 Tyypillisiä havaintoja Lohkojen ravinnetila vaikutti olleen hyvä Lohkoja oli pääsääntöisesti laidunnettu aikaisempina vuosina Karjanlantaa käytettiin yleisesi kasvustojen perustamisen yhteydessä (yksivuotisten nurmien etuna myös lannanlevitysmahdollisuus perustamisen yhteydessä) Hyvä ravinnetila näkyi rehuanalyyseissä Typpi nosti näytteiden raakavalkuais- ja PVT-pitoisuuksia Kaliumpitoisuus oli näytteissä myös varsin korkea Laidunkasvustot olivat erittäin tuoreita eli niiden kuiva- ainepitoisuus it i oli matala On haaste, jos kasvustosta tehdään säilörehua Runsas puristenesteen muodostuminen Virhekäymisten riski muurahaishappopohjainen säilöntäaine parantaa käymislaatua märissä rehuissa Tuoresadon perusteella kuiva-ainesato tulee helposti yliarvioitua

23 Laidunhalvaus Laidunhalvaus johtuu magnesiumin puutteesta Korkea kaliumpitoisuus rehussa voi häiritä magnesiumin imeytymistä yy Magnesiumpitoinen kivennäinen laitumella voi olla eduksi Laidunhalvauksia ei raportoitu tässä aineistossa Ilmeisesti havaitut pitoisuudet (keskimäärin 34 g/kg ka) eivät olleet haitallisen korkeita

24 Syyslaidunnus yksivuotisten vahvuus Täydentää monivuotisten laidunten kasvukäyrää Myöhäinen laidunnus ei huononna talvehtimista Tallausvauriot märissä olosuhteissa pienempi ongelma kuin monivuotisissa nurmissa

25 Lähde: Perttu Virkajärvi ym. MTT / Maaninka

26 Lehmien sorkat rikkovat laitumen pinnan helposti erityisesti kulkuväylillä, lillä juottopaikalla ja lisärehun jakopaikalla -Tallausvauriot yksivuotisilla pienempi ongelma kuin monivuotisissa nurmissa Kuva Pelsolta: Arja Seppälä

27 Kasvustojen hallinta kesän eri aikoina Perustus tyypillisesti toukokuun loppupuolella Joissain tapauksissa melko myöhäänkin lähempänä kesäkuun loppua Tällöin voidaan tehokkaasti torjua kestorikkakasveja, mutta sadontuotto jää luonnollisesti vähäisemmäksi menetetyn alkukesän kasvukauden takia Yksivuotisista laitumia pystytään usein laiduntamaan useita kertoja kesässä Syötön ajoitukseen vaikuttaa kasvustojen kypsyminen ja eläinten laidunrehun tarve Usein laidunnus on tehokkainta,,jos laitumen annetaan välillä toipua ja kasvusto laidunnetaan uudestaan sen ehdittyä kasvaa uudestaan Muutamien kasvustojen laatua seurattiin eri laidunkierroilla ill Vain yksi näyte laidunkiertoa kohti juuri ennen laidunusta Kasvustot 2, 6, 7,10, 11 ja 14

28 Laidunkasvuston massa eri laidunnuskierroissa Systemaattisia suuntauksia ei ollut havaittavissa kasvustojen väliset erot suuria kg/ha) nesato ( Kuiva ai Laidunkierto

29 Laidunkasvuston D-arvo eri laidunnuskierroissa Systemaattisia suuntauksia ei ollut havaittavissa ka) D arv vo (g/kg Laidunkierto 14

30 Monilla seoksilla hyvä jälkikasvukyky Kasvuston koostumus voi vaihdella melko paljonkin eri laidunkierroilla johtuen eroista jälkikasvukyvyssä Tyypilliset vallitsevat kasvilajit: 1. sadossa viljat 2. sadossa virnat, muut palkokasvit k 3. sadossa raiheinä Kasvusto 11 Kuva: ProAgria Ulla-Maija Leskinen Raiheinillä erityisen hyvä jälkikasvukyky

31 Viljelijät: Valitsin yksivuotisen laitumen, koska lkm Saadaan ajoitettua laidunnettavaa kasvustoa keskikesään, kun monivuotisten laidunten sadontuottokyky laskee 4 Saadaan luomutilan laidunviljelykiertoon ilj l apilaton vuosi 3 Tapa uudistaa laidun niin että myös uudistusvuonna voidaan laiduntaa 2 Pystytään torjumaan kestorikkakasveja laidunlohkolta 2 Saadaan suurempi sato kuin monivuotisesta laitumesta 2 Hyvä tuotantovaikutus eläimiin 2 Estetään monivuotisten laitumien tallautuminen syksyllä 2 Voidaan korjata säilörehuksi, jos laidunta on riittävästi 1 Tarjoaa ravintoa luonnon eläimille (kyyhkyset ja kurjet) 1 Lisää laidunkasvilajien määrää 1 Halutaan luomutilalle apilatonta säilörehua / laidunta syötettäväksi 1 Parantaa maan rakennetta 1 Mahdollistaa nurmen perustamisen kuivanakin kesänä 1 Typpilannoitusvaikutus, kun mukana palkokasveja 1

32 Haasteita Kasvustojen varsin nopea vanheneminen Kasvustojen korjuu säilörehuksi, jos liikaa laidunmassaa Tallautuminen Kaistasyöttö vähentää Korkea valkuaispitoisuus Johtaa huonoon typen hyväksikäyttöön Korkea kaliumpitoisuus Laidunhalvausriski kasvaa Puhaltumisriski

33 Yksivuotiset rikat voivat olla merkittävä ongelma Eräs peruste yksivuotisten laidunten käyttöön on kestorikakasvien, erityisesti juolavehnän, torjunta Yksivuotiset rikkakasvit voivat kuitenkin olla iso ongelma Jauhosavikka (Chenopodium album) Pillike (Galeopsis spp.) Tehokas keino rikkakasvien hävitykseen on puhdistusniitto, joka oli useilla tiloilla käytössä

34 Puhaltuminen riskinä apilaruokinnoilla Pötsissä muodostuvat t käymiskaasut k (metaani, hiilidioksidi) idi) takertuvat limamaiseen pötsinsisältöön eivätkä pääse erottumaan ja poistumaan röyhtäilyinä y Pötsin sisällön vaahtoutumisen aiheuttaa saponiini Voi johtaa eläimen kuolemaan tukehtumalla Klassinen esimerkki: Syysodelma jossa runsaasti apilaa, hallayön jälkeen nälkäiset lehmät lasketaan aamulla laitumelle Säilörehuruokinnassa puhaltumiset eivät ongelmana Kasvilajikohtainen ominaisuus Puhaltumista aiheuttavat puna-apila, valkoapila, sinimailanen Tanniinipitoinen keltamaite ei puhalluta ja sitä on käytetty seoksissa puna-apilan kanssa suojaamaan puhaltumisilta Toisaalta tanniinit voivat huonontaa sulavuutta (erityisesti valkuainen) ja vähentää syöntiä Joissain tapauksissa puhaltumisia havaittu myös yksivuotisia raiheiniä syötettäessä

35 Palkokasvien osuus kasvustoissa vaihteli runsaasti Yhteyttä palkokasvien ja kasvuston Ca-pitoisuuden välillä ei havaittu Nurmen apilapitoisuus p mahdollista arvioida Ca-pitoisuudesta https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi/artturikirjasto/laskurit/apilan_osuus_ca_pitoisuudesta osuus tuor repainosta ( %) Palkokasvien y = 3.02x R² = Ca pitoisuus (g/kg ka)

36 Onnistumisen eväitä: Kasvuston kasvukyvyn ja laidunnuspaineen hallinta Puhdistusniitoilla rikkakasvit kuriin Lohkon peruskunnostus, vesitalous kuntoon Kuva: ProAgria Jessika Eklund

37 Kevyt sähköaita riittää rajaamaan syötettävää ttä ää alaa kaistoiksi lohkon sisällä Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20

38 Jatkosuunnitelmat Maataloustieteen Päivät 2014 Aiheen esittely posterin muodossa Maataloustieteen Päivillä Viikissä Pitkä artikkeli saatavissa Maataloustieteen Päivien jälkeen osoitteessa Artikkeli ammattilehteen Luomulehti 1/2014 Maito ja Me tavoitteena keväällä 2014 Aineistoa kannattaa hyödyntää myös alueellisessa mediassa, esityksissä ym. se on vapaasti käytettävissä Muistakaa mainita Lutune-hanke ja mukana olleet organisaatiot Aiheen työstäminen yhdessä mukana olleiden viljelijöiden kanssa

39 Myös Pellot tuottamaan hankkeessa seurattiin yksivuotisia ruisvirna-italianraiheinä-kauralaitumia

40 Maistuis varmaan sullekin Kiitokset tilakumppaneille ja MMM:lle! Kasvusto 10 Kuva: ProAgria Ulla-Maija Leskinen tilakumppaneille Kaura Veli 200, herne Kleopatra 60, ruokonata Kora 10, timotei Tenho 10, puna-apila Bjursele 5, valkoapila Sonja 4, raiheinä Riikka 10

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Luomua lisää kokonaisuus - tutkimusyhteistyö Luomu neuvonnan kehittäminen Ammattikeittiöiden luomuosaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11. SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Loppuseminaari 28.11.2013 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423

Loppuseminaari 28.11.2013 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Loppuseminaari 28.11.2013 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Loppuseminaari 9:45 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus, valkuaiskasvikokeet

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) Jokioinen 5.2.2015 Pihvikarjaliiton risteily

Kaisa Kuoppala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) Jokioinen 5.2.2015 Pihvikarjaliiton risteily Valkuaiskasveista boostia naudan ruokintaan Kaisa Kuoppala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) Jokioinen 5.2.2015 Pihvikarjaliiton risteily Valkolupiini Sinimailanen Puna-apila Kuva: Luke / Annu

Lisätiedot

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423

Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Hankkeen tavoitteet Tiloilla tapahtuvien havaintokokeiden avulla tuoda esille käytännön viljelyyn

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-

Lisätiedot

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Riittääkö laitumella syötävä?

Riittääkö laitumella syötävä? Riittääkö laitumella syötävä? Laiduntavien hevosten ravinnontarve ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Viherlannoituskasvit Rehunurmet Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus Laiduntaminen - syönti ja maittavuus MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Sekka Laidunrehun merkitys ja mahdollisuudet Arla ja varsa Laidunrehua hyödynnetään hevosten ruokinnassa huonosti

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Nurmet emolehmätilalla Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmätilan nurmentuotannon perusteita ja tavoitteita Korjuuajankohtia Kasveja ja lajikkeita Säilörehun

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet

Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet Nupit Kaakkoon- hankkeen

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro

Lisätiedot

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Luomuvalkuaisen tuotanto

Luomuvalkuaisen tuotanto Luomuvalkuaisen tuotanto Tutkittua tietoa luomusta 18.2.2014 Mikkeli Vanhempi tutkija, MMM Päivi Kurki, MTT MTT:n SOLID hanke Sustainable Organic and Low Input Dairying, EU FP7 puitephjelma-sopimus n o

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina

Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 429089 S-posti: arja.nykanen@proagria.fi

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

Yliopistonlehtori Eeva Kuusela, Itä-Suomen yliopisto

Yliopistonlehtori Eeva Kuusela, Itä-Suomen yliopisto Laidunkokeet: - Reunalaidunkoe - Nautojen yökäyttäytyminen reunalaitumella - Metsälaidunkoe - Yksivuotiset ruisvirnalaitumet luomussa - Palkokasvit laidunkasveina Eläinkokeet: D-vitamiinikartoitus Zeoliitti

Lisätiedot

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g

Lisätiedot

Palkokasvien viljely - vinkkejä ja uusia tuulia. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p.

Palkokasvien viljely - vinkkejä ja uusia tuulia. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. Palkokasvien viljely - vinkkejä ja uusia tuulia Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Palkokasvien hyödyt Kasvinviljelyssä Typpiomavaraisuus ja esikasviarvo

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 137 5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) 5.5.1 VIHERLANNOITUSSUUNNITELMAN PÄÄOSAT Viherlannoitusta käytetään, kun tilalla ei käytettävissä

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1), Raija Suomela 2), Essi Saarinen 2), Perttu Virkajärvi 1) ja Arto Huuskonen 2) 1) Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

YKSIVUOTISET NURMIPALKOKASVIT LUOMUNURMIVILJELYSSÄ

YKSIVUOTISET NURMIPALKOKASVIT LUOMUNURMIVILJELYSSÄ Juho Lappi YKSIVUOTISET NURMIPALKOKASVIT LUOMUNURMIVILJELYSSÄ Viljelykoe YKSIVUOTISET NURMIPALKOKASVIT LUOMUNURMIVILJELYSSÄ Viljelykoe Juho Lappi Opinnäytetyö Kevät 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010 Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010 Yleistietoja oppilaitoksesta Juankoskella sijaitseva Savon ammatti- ja aikuisopiston

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Ruokinnallinen tavoite Kokoviljasäilörehu 30% ka 25-30% tärkkelys

Lisätiedot

Muistiinpanot ovat valmiina

Muistiinpanot ovat valmiina Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot