Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Transkriptio

1 Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Viljelijätapaaminen Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen 5), Maiju Pesonen 6), Pirkko Tuominen 7), Ulla Turunen 8) ja Marja Suutarla 9) 1) MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen, 2) ProAgria Länsi-Suomi, Pori, 3) ProAgria Österbotten, Vaasa, 4) ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki, l i 5) ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli, arja.nykanen@proagria.fi 6) MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki, maiju.pesonen@mtt.fi 7) ProAgria Pohjois-Savo, Kuopio, pirkko.tuominen@proagria.fi 8) ProAgria Pohjois-Karjala, j Joensuu, ulla.turunen@proagria.fi 9) ProAgria Etelä-Suomi, Kouvola, marja.suutarla@proagria.fi

2 Laiduntaminen on tärkeä osa luomutuotantoa Laidunnukseen paneuduttava! Laidunalan sovitus, laidunkierto Laitumeen sopivat kasvilajit, laitumien uusiminen, puhdistusniitot Juotto, väkirehutäydennys, kivennäistäydennys Eläinliikenne lypsyrobottitiloilla, lisäväkirehun annostelu seosrehutiloilla ym. ym. Yk i ti t t t t hd li ä hd lli d Yksivuotiset nurmet tuovat yhden lisämahdollisuuden vahvistaa laidunnuksen onnistumista tilatasolla

3

4 Yksivuotiset laitumet Lutune-hankkeen aiheena Aihe valittiin neuvojien ja tutkijoiden yhteisen ideoinnin pohjalta ProAgrian neuvojat rekrytoivat tilat ja vastasivat näytteiden otosta MTT vastasi näytteiden oton ohjeistuksesta ja tulosten yhteenvedosta t Mukana 14 luomunautakarjatilaa ja 16 kasvustoa eri puolilta Suomea Emolehmät (+vasikat) 6 kpl Lypsylehmät 5 kpl Hiehot (+vasikat) 3 kpl

5 Posteri ja kirjoitus Maataloustieteen Päivillä

6 Juttu Luomulehdessä 1/2014 ja tulossa Maito ja Me 2/2014

7 Näytteiden otto ja analysointi Kasvustojen perustamisesta ja laidunkokemuksista kerättiin tieto viljelijöiltä Maalaji, esikasvi, lannoitus, kylvöpäivämäärä, siemenseos Eläinryhmä, laidunnusmenetelmä, maittavuus, tallautuminen, tuotantovaikutus, lisärehut Miksi viljelykiertoon otettiin yksivuotinen laidun Kasvustoja seurattiin kehikkonäyttein Sadon määrä ä ja kasvuston korkeusk Kasvilajikoostumus ARTTURI -rehuanalyysi Kemiallinen koostumus: Tuhka, raakavalkuainen, kuitu, sulamaton kuitu Rehuarvot: D-arvo, ME, OIV, PVT Kivennäiset: Kalsium, fosfori, kalium Kuva: ProAgria Jessika Eklund

8 Kasvustojen kehitystä seurattiin kehikkonäyttein Kehikon koko cm tai cm (kuvassa) 4 kehikkoa per näyte Ruoho leikattiin 5 cm sänkeen Pussi punnittiin satotason määrittämiseksi Näytteen kasvilajikoostumus määritettiin Botaaninen analyysi (lajittelu) tai silmämääräinen arvio Näytteestä tehtiin ARTTURI rehuanalyysi ja suppea kivennäisanalyysi Kuva: ProAgria Jessika Eklund

9 Kasvilajikoostumuksen tietäminen on tärkeää Botaaninen analyysi tehdään erottelemalla eri kasvilajit näytteestä ja punnitsemalla niiden paino Kuva: ProAgria Jessika Eklund

10 Aineistossa paljon vaihtelua Kyseessä ei ole tutkimusaineisto, joka voidaan tilastollisesti analysoida Seuratut kasvustot vaihtelevia kasvilajikoostumukseltaan ja näytteiden oton ajoitukseltaan Tuloksissa paljon vaihtelua, mikä kuvaa osittain yksivuotisten laidunten luonnetta Kasvilajikoostumus Rikkakasvien esiintyminen Näytteidenoton ajoitus Kasvien kehitysvaihe Laidunkierto (ensikasvu vai jälkikasvu)

11 Yksivuotisissa laidunkasvustoissa käytetyt kasvilajit Yht. Raiheinät X X X X X X X X X X X X X X 14 Kaura X X X X X X X X X X X X 12 Virnat X X X X X X X X X X 10 Heinät (monivuot.) X X X X X X X X 8 Apilat X X X X X X X X 8 Vihantaherne X X X X X X 6 Ohra X X X 3 Vehnä X X 2 Syysruis X 1 Härkäpapu (Fuego) X 1

12 Yksivuotisten luomulaidunten siemenseokset (kg/ha) Timotei Grindstad 6, Koiranheinä Ambra 6, nurminata Kasper 6, alsikeapila Frida 3, valkoapila Sonja 3, 1 englanninraiheinä Riikka 15, vihantaherne 40 kg Herne Arvika 70, Kaura Aslak 90, Virna n. 20 (juuressa monivuotinen nurmiseos: timotei 15, nurminata 10, 2 niittynurmikka 5, valkoapila 3) 3 Kaura Roope 50, ohra Jyvä 50, rehuvirna Ebena 25, italianraiheina Meroa 25 4 Kaura Roope 120, rehuvirna 20, italianraiheinä 5 5 Ohra Volmari 60, ruisvirna Hungvillosa 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä 20 6 Syysruis Iivo 80, rehuvirna Ebena 25, Italianraiheinä Meroa 25 Rehuvirna Ebena 50, kaura Akseli 50, puna-apila Ynve 3, valkoapila Sonja 3, timotei t i Gi Grindstad d12, nurminata 7 Kasper 3, englanninraiheinä 5, rainata Hygor 5 8 Rehuvirna Ebena 11, raiheinä 40, kaura 80, ohra 40 9 Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20 Kaura Veli 200, herne Kleopatra 60, ruokonata Kora 10, timotei Tenho 10, puna-apila Bjursele 5, valkoapila 10 Sonja 4, raiheinä Riikka 10 Kaura Peppi 80, timotei Grindstad 15, nurminata Kasper 6, alsikeapila Frida 2, valkoapila Sonja 2, 11 englanninraiheinä Riikka 10 Rehuvirna Ebena 50, herne Florida 50, kaura Venla 80, kevätvehnä Anniina 80, valkoapila Huia1, alsike Frida 1, persianapila Marco Polo 1, italianraiheinä Meroa 4.25, rainata Hykor 4.25, timotei Grindstad4.25, 12 niittynurmikka ikk Balin 4.25 Härkäpapu Fuego 20, rehuvirna Ebena 50, herne Florida 50, kaura Venla 80, kevätvehnä Anniina 80, alsike Frida1, persianapila Marco Polo 1, italianraiheinä Meroa 4.25, rainata Hykor 4.25, timotei Grindstad , niittynurmikka Balin Kaura Akseli 200, rehuherne Florida 40, heinänsiemen Retu+laidunseos 20, valkoapila Nemuniai 3 15 Italianraiheinä Meroa 15, Westerwoldinraiheinä Lemnos Italianraiheinä Turgo 31.5, kaura Veli 230

13 Kasvusto 2 Kuva: ProAgria Pirkko Tuominen Herne Arvika 70, Kaura Aslak 90, Virna n. 20 (juuressa monivuotinen nurmiseos: timotei 15, nurminata 10, niittynurmikka 5, valkoapila 3)

14 Kasvusto 5 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Ohra Volmari 60, ruisvirna Hungvillosa 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä 20

15 Kasvusto 15 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Italianraiheinä Meroa 15, Westerwoldinraiheinä Lemnos 15

16 Ruisvirna Rehuvirna Kasvusto Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen

17 Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20

18 Laitumien sadontuotto (n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset) Keski- arvo Keski- hajonta Minimi Maksimi Tuoremassa, kg/ha Kuiva-ainemassa, kg/ha Kasvuston korkeus, cm Palkokasvien osuus, %

19 Kasvun edetessä kuiva-aineen määrä lohkolla kasvaa Massoissa huima vaihtelu lohkojen välillä Kuiva ain nemassa (kg/ha) Pvm

20 Laidunkasvustojen kemiallinen koostumus (n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset) Keskiarvo Vertailurehut Keskihajonta Minimi Maksimi Laidun* Säilörehu** Kuiva-aine, aine g/kg Kuiva-aineessa, g/kg ka Tuhka Raakavalkuainen Sokeri Kuitu (NDF) indf D-arvo *Rehutaulukoiden ( monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001) **ARTTURI -rehuanalyysien keskiarvo vuosina tehdyistä luomusäilörehuista ista (n=1480)

21 Kasvien nopea kehitys johtaa rehuarvon laskuun kasvun edetessä Näkyi selvästi lähes kaikissa näytesarjoissa, joissa seurattiin y y j j saman kasvuston kehitystä

22 Laidunkasvustojen rehuarvot (n=23 eli mukana viimeisen i ennen laidunnusta otetun t näytteen tulokset) t) ME = muuntokelpoinen energia (lasketaan: * D-arvo) OIV = Ohutsuolesta imeytyvä valkuainen) PVT = Pötsin valkuaistase (tavoitearvo 0 koko rehuannoksessa) Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Laidun* ME, MJ/kg ka OIV, g/kg ka PVT, g/kg ka *Rehutaulukoiden ( monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001)

23 Laidunkasvustojen kivennäiskoostumus (n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset) Vertailurehut Keskiarvhajonta Minimi Maksimi Lai- Säilö- Keskidunrehu** Kalsium (Ca) Fosfori (P) Kalium (K) *Rehutaulukoiden ( monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001) **ARTTURI -rehuanalyysien keskiarvo vuosina tehdyistä luomusäilörehuista (n=1480)

24 Tyypillisiä havaintoja Lohkojen ravinnetila vaikutti olleen hyvä Lohkoja oli pääsääntöisesti laidunnettu aikaisempina vuosina Karjanlantaa käytettiin yleisesi kasvustojen perustamisen yhteydessä (yksivuotisten nurmien etuna myös lannanlevitysmahdollisuus perustamisen yhteydessä) Hyvä ravinnetila näkyi rehuanalyyseissä Typpi nosti näytteiden raakavalkuais- ja PVT-pitoisuuksia Kaliumpitoisuus oli näytteissä myös varsin korkea Laidunkasvustot olivat erittäin tuoreita eli niiden kuiva- ainepitoisuus it i oli matala On haaste, jos kasvustosta tehdään säilörehua Runsas puristenesteen muodostuminen Virhekäymisten riski muurahaishappopohjainen säilöntäaine parantaa käymislaatua märissä rehuissa Tuoresadon perusteella kuiva-ainesato tulee helposti yliarvioitua

25 Syyslaidunnus yksivuotisten vahvuus Täydentää monivuotisten laidunten kasvukäyrää Myöhäinen laidunnus ei huononna talvehtimista Tallausvauriot pienempi ongelma kuin monivuotisissa nurmissa Kuva Pelsolta: Arja Seppälä

26 Monilla seoksilla hyvä jälkikasvukyky Kasvuston koostumus voi vaihdella melko paljonkin eri laidunkierroilla johtuen eroista jälkikasvukyvyssä Tyypilliset vallitsevat kasvilajit: 1. sadossa viljat 2. 2 sadossa d virnat, i t muutt palkokasvit lk k it 3. sadossa raiheinä Kasvusto 11 Kuva: ProAgria Ulla-Maija Leskinen Raiheinillä erityisen hyvä jälkikasvukyky

27 Viljelijät: Valitsin yksivuotisen laitumen, koska lkm Saadaan ajoitettua laidunnettavaa kasvustoa keskikesään, kun monivuotisten laidunten sadontuottokyky laskee 4 Saadaan luomutilan laidunviljelykiertoon ilj l apilaton vuosi 3 Tapa uudistaa laidun niin että myös uudistusvuonna voidaan laiduntaa 2 Pystytään torjumaan kestorikkakasveja laidunlohkolta 2 Saadaan suurempi sato kuin monivuotisesta laitumesta 2 Hyvä tuotantovaikutus eläimiin 2 Estetään monivuotisten laitumien tallautuminen syksyllä 2 Voidaan korjata säilörehuksi, jos laidunta on riittävästi 1 Tarjoaa ravintoa luonnon eläimille (kyyhkyset ja kurjet) 1 Lisää laidunkasvilajien määrää 1 Halutaan luomutilalle apilatonta säilörehua / laidunta syötettäväksi 1 Parantaa maan rakennetta 1 Mahdollistaa nurmen perustamisen kuivanakin kesänä 1 Typpilannoitusvaikutus, kun mukana palkokasveja 1

28 Haasteita Kasvustojen varsin nopea vanheneminen Kasvustojen korjuu säilörehuksi, jos liikaa laidunmassaa Tallautuminen Kaistasyöttö vähentää Korkea valkuaispitoisuus Johtaa huonoon typen hyväksikäyttöön Korkea kaliumpitoisuus Laidunhalvausriski kasvaa Puhaltumisriski

29 Yksivuotiset rikat voivat olla merkittävä ongelma Eräs peruste yksivuotisten laidunten käyttöön on kestorikakasvien, erityisesti juolavehnän, torjunta Yksivuotiset rikkakasvit voivat kuitenkin olla iso ongelma Tehokas T h k keino k i rikkakasvien ikk k i hä hävitykseen it k on puhdistusniitto, hdi t iitt joka oli useilla tiloilla käytössä Jauhosavikka Pillike (Chenopodium album) Kuva: ProAgria Ulla Turunen (Galeopsis spp.) Kuva: ProAgria Ulla Turunen

30 Onnistumisen eväitä: Kasvuston kasvukyvyn ja laidunnuspaineen hallinta Puhdistusniitoilla rikkakasvit kuriin Lohkon peruskunnostus, vesitalous kuntoon Kuva: ProAgria Jessika Eklund

31 Kevyt sähköaita riittää rajaamaan syötettävää ttä ää alaa kaistoiksi lohkon sisällä Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20

32 Maistuis varmaan sullekin Kiitokset tilakumppaneille ja MMM:lle! Kasvusto 10 Kuva: ProAgria Ulla-Maija Leskinen tilakumppaneille Kaura Veli 200, herne Kleopatra 60, ruokonata Kora 10, timotei Tenho 10, puna-apila Bjursele 5, valkoapila Sonja 4, raiheinä Riikka 10