Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry

Transkriptio

1 Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry

2 PIHVIKARJA MAISEMAN HOITAJANA Pihvikarjan merkitys perinnebiotooppien hoitajana kasvaa, lypsylehmien merkitys vähenee Luonnonlaitumet soveltuvat hyvin emolehmien ja lampaiden laiduntamiseen Eläimet pitävät avoimina ja hoide4uina laajoja alueita, joiden hoitaminen esimerkiksi nii4ämällä vaalsi lukuisia työtunteja eikä aina olisi käytännössä mahdollistakaan Monet kasvi-, lintu- ja hyönteislajit hyötyvät laidunnuksesta Vuosikymmenien kuluessa laidunnetuista alueista on muodostunut maisemia, jotka ovat luontoarvoiltaan tärkeitä ja säily4ämisen arvoisia ja jotka monet ihmiset kokevat yhteiseksi kansallisomaisuudeksi

3 Vapolan lehmät maisemanhoitotöissä

4 Kannustusta maisemanhoitoon Tuen tulisi innostaa vielä paremmin perinnebiotooppien hoitoon KannusLnta alueiden käy4öön tarvitaan Aitaaminen on iso kustannus Luonnonlaitumien tuo4aman rehun ruokinnallinen arvo on viljeltyä laidunta alempi Vasikoiden kasvu laihemmalla laitumella hitaampaa - > tuotostappio Laidunne4avan alueen pinta- ala ja rehuntuo4okyky määri4ää laidunryhmän usein pienemmäksi, kuin mitä siitossonnia kohl voisi muutoin olla - > tarvitaan useampia sonneja - > kustannukset nousevat

5 Mr. Big

6 Nykyjärjestelmän ongelmat 1. Nykyinen järjestelmä on byrokraarnen ja työläs hakea Voimassaoloaika on ongelmallinen, 1.5. tai alkaen 5 vuo4a - > kun uusi potenlaalinen alue löytyy, menee yli vuosi ennen kuin päästään käytännössä toteu4amaan Monet sopimukset tehdään vuokrasopimuksin hallituille alueille; sopimus on 5- vuolnen, mu4a käytännössä vuokrasopimuksen pitää olla 6- vuolnen

7 Nykyjärjestelmän ongelmat 2. Hakumene4ely on liian raskas vaadi4avine kustannuslaskelmineen Ohjekustannukset ovat liian alhaiset, työlle ei määritetä rii4ävää arvoa Rehuarvon huomioiminen laskelmassa hyötynä väärin, koska viljeltyä laidunta heikompilaatuinen rehu on ennemminkin kustannus kasvun hidastuessa

8 Viljellyille laitumille lisäruokinta on mahdollista, jolloin päästään parempiin kasvutuloksiin

9 Nykyjärjestelmän ongelmat 3. Hakumene4ely sitoo liikaa myös hallinnon voimavaroja Pinta- alan tarkka määri4äminen etukäteen Vesistöihin rajoi4uvat alueet erityisen hankalia, kun vesirajan korkeus vaihtelee Nykyinen järjestelmä ei ole rii4ävän houku4eleva - > vähäinen hakeminen

10 Parannusehdotuksia

11 Parannusehdotuksia 1. Tukihakemus sisään päätukihaun yhteydessä, sopimus voimaan hel, jolloin päästään laiduntamaan jo samana kesänä Alueellinen kustannuslaskelma tuen perustaksi, jolloin sitä ei tarvitse tehdä LlakohtaisesL Erityisympäristötukialueen määri4äminen ja hyväksy4äminen ELY:n asiantunljoiden kanssa etukäteen ennen tuen maksatusta

12 Parannusehdotuksia 2. Alueen pinta- alan määri4äminen rii4ävän usein, jo4a välty4äisiin takaisinperinnöiltä - > esimerkiksi veden korkeuden vaihtelusta johtuva laidunne4avan alueen hyväksy4y vaihteluväli Hoitopäiväkirja voisi olla lohkokorr- tyyppinen, johon merkitään kaikki lohkolla tehtävät toimenpiteet - > olemassa olevien viljelysuunni4eluohjelmien hyödyntäminen

13 Parannusehdotuksia 3. Sopiva perustukitaso voisi olla 450 /ha. Vrt. luonnonhoitopelto, jolle voidaan maksaa muitakin pinta- alaperusteisia tukia - > tukitason oltava selväsl korkeampi kuin lhp Vaikeisiin kohteisiin lisätuki, jonka saaminen edelly4ää tapauskohtaista kustannuslaskelmaa. Lisätuen tarve tulee olla perusteltua, esim. tavallista korkeammat aitauskustannukset tai erityisen vaalvat eläinten kuljetusjärjestelyt

14 Lopuksi Emolehmien määrä on noussut viime vuosina ja laiduntaminen on tuotantoon oleellisesl lii4yvä käytäntö; sopivia laiduneläimiä kyllä löytyy, myös lampaista Kasva4ajien ja sopivien kohteiden maanomistajien on kohda4ava toisensa, sillä suuri osa arvokkaista maisemista on muiden kuin kasva4ajien omistuksessa Perinnemaiseman hoidon on oltava myös kanna4avaa Tukien hakemisen ja ehtojen täy4ämisen on oltava rii4ävän yksinkertaista, jo4a se olisi houku4elevaa

15 Kiitos!