Ura- ja rekrytointipalvelut U&R LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 Sivu 1/24 U&R LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ

2 Sivu 2/24 Sisältö 1 ORGANISAATIO Toimintaympäristö Tampereen yliopiston arvot ja strategia Ura- ja rekrytointipalvelujen arvot ja strategia Voimavarat Henkilöstö Tilat ja laitteet Johtaminen Viestintä Tukitoiminnot Laadunhallinta TOIMINNOT Ydinpalveluiden kokonaisuus Ydinpalveluiden kuvaukset Urapalvelut Ura- ja yritystapahtumat Työmarkkinatiedon välitys Työharjoittelun tuki ja koordinointi Sijoittumis- ja uraseuranta Asiantuntijakonsultaatio TOIMINNAN ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Toiminnan arvioinnin ja seurannan järjestelmä Työelämänäkemyksen kehittäminen Kehittämisnäkökulmia toiminnan johtamisessa Kehittämisnäkökulmia viestinnässä LIITTEET...20

3 Sivu 3/24 1 ORGANISAATIO 1.1 Toimintaympäristö Tampereen yliopisto on monialainen yliopisto, jonka tutkimuksellinen profiili on laaja ja monitieteinen. Yliopiston vahvoja painopistealueita ovat yhteiskuntaan, talouteen ja hallintoon keskittyvä perusosaamisen tuottaminen, opetuksen tieteellisyyden ja ammattisuuntautuneisuuden yhdistäminen sekä pitkäaikainen kokemus aikuiskoulutuksesta. Tampereen yliopisto kouluttaa korkeatasoisia akateemisia asiantuntijoita julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Yliopistossa omaksutaan työelämässä ja kansalaisena tarvittavia tietoja ja taitoja ja luodaan arvoja ja asenteita. Yliopiston tutkintoa arvostetaan työelämässä, ja sen voi suorittaa kohtuullisessa ajassa. Tutkimuksen ja opetuksen tiiviin yhteyden avulla varmistetaan opetuksen ja tutkimuksen laatu. Yliopiston saamat koulutuksen laatupalkinnot, työnantajapalaute ja yliopistossa tutkintonsa suorittaneiden sijoittuminen työelämään ja tyytyväisyys tutkintoonsa osoittavat, että yliopisto on hoitanut koulutustehtävänsä hyvin. Tampereen yliopiston vaikutuspiirissä asuu noin miljoona suomalaista. Yliopiston vaikutusalue kattaa Tampereen, Pirkanmaan, Hämeen, Etelä-Pohjanmaan sekä Satakunnan. Tampereella toimivat myös Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) sekä Tampereen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulut. Yliopisto toimii yhteistyössä Unipoli Tampere -sopimuksella Tampereen teknillisen korkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Osapuolten tavoitteena on laadun ja tuottavuuden parantaminen paremmalla resurssien käytöllä ja yhteisellä suunnittelulla, korkeakoulujen vaikuttavuuden vahvistaminen, toiminnan alueellinen systematisointi ja tehostuminen sekä voimavarojen uudelleen kohdistaminen. Toinen merkittävä yhteistyöhanke on Sisä-Suomen yliopistoallianssi, joka on Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston suunnittelema yliopistokonsortio. Allianssisuunnitelman on tarkoitus olla osa yliopistojen rakenteellisen kehittämisen ohjelmaa, joka harjoittaa pitkälle menevää yhteistyötä ja työnjakoa niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin tukipalveluissa Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut (TaY U&R) on vuodesta 1995 toiminut asiantuntija- ja palveluyksikkö, joka tuottaa palveluja yliopiston työelämärajapinnassa opiskelijoille ja valmistuville, työnantajille sekä yliopiston johdolle ja yksiköille. U&R:n vahvuusalueita ovat akateemisten ja korkeasti koulutettujen työmarkkinoiden tuntemus ja ymmärrys, työmarkkinainformaation välittäminen, yliopisto-opintojen työelämäorientaatio sekä valmistuvien työnhaku- ja urakysymykset. U&R toimii sidoksena työelämän ja yliopistomaailman välissä. Yliopiston monitahotoimijana U&R on osa tutkintoprosessin tukipalveluja ja osa yliopiston kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista vuorovaikutusta, YVV:tä. on hallinnollisesti osa TYTin (Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus) organisaatiota. Toiminnallisesti yksikkö tekee läheistä ja tiivistä yhteistyötä Opinto- ja kansainvälisten asioiden (OKA) ja Opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikön (OTUKE) kanssa. Kehittämistyötä ja uudenlaisten palvelutuotteiden kehittelyä tehdään ura- ja rekrytointipalvelussa sekä perustoiminnan ohessa että erikseen määritellyissä kehitysprojekteissa. Aiemmin toteutetuille hankkeille on ollut ominaista verkostomaisuus ja ennakkoluulottomat teemat työelämän rajapinnassa.

4 Sivu 4/24 toimii ja tuottaa palveluita eri verkostoissa ja verkostojen kautta. Verkostoyhteistyön avulla yksikkö pitää asiantuntemuksen tuoreena ja saattaa tiedon vuorovaikutukseen eli vaihtaa ajantasaista tietoa erilaisten kumppaneiden kanssa. Sisäiset avainverkostot: Tampereen yliopiston Alumni ry Päivittäistä asiakaspalvelua, suunnittelua ja kehittämistä, koulutuksia, tapahtumia sekä markkinointiyhteistyötä. Opiskelijaopinto-ohjaajat tiedekunnissa Keskinäistä konsultaatiota sekä palveluiden tuottamista. Opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikkö Yhteistyötä ja konsultaatiota opiskelijapalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä Opinto- ja kv-asiat sekä opintoasianhallinto U&R hoitaa opintotoimiston kanssa harjoitteluun liittyviä tehtäviä, joista U&R:lla on vastuullaan työnantajayhteydet, harjoittelupaikkatiedotus ja rekisterin ylläpito sekä opiskelijaneuvonta ja kehittäminen. Yhteistyötä on myös kv-harjoitteluun sekä opiskelijoiden ohjaukseen liittyen. Verkostoon kuuluvat opintotoimisto, kv-yksikkö sekä tiedekuntien opintoasiainpäälliköt. Laitokset Tärkeä kontakti harjoitteluasioissa, työelämäpäivissä sekä opiskelijoiden osaamiseen liittyvässä tiedonvaihdossa. Yhteistyö tapahtuu amanuenssien, harjoitteluyhdyshenkilöiden sekä johdon kanssa. Ohjaustahot-ryhmä Ryhmä käsittelee opiskeluun liittyviä ajankohtaisia aiheita eri ohjaustahojen näkökulmista ja välittää tietoa opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin. Ohjaustahot-ryhmään kuuluvat yliopiston opintopsykologi (OTUKE), yleinen opintoneuvonta (OKA), opiskelijaopintoohjaajat sekä Tampereen työvoimatoimiston akateemisten palvelupisteen ammatinvalintapsykologi. Ainejärjestöt / TAMY Ainejärjestöt ja TAMY luovat merkittävän kontaktin opiskelijoihin mm. työelämäpäivien ja koulutusten järjestämisessä. Aktiivista tiedotusta tapahtumista ja koulutuksista hoidetaan ainejärjestöjen sähköpostilistojen kautta. TAMY:n kanssa on vuosittainen tapaaminen, jossa vaihdetaan kuulumisia ja tutustutaan uusiin luottamushenkilöihin (hallitus ja sihteeristö). Ainejärjestöjen kanssa yhteistyöhenkilöitä ovat kopo-, sopo- ja työllisyysvastaavat. Ulkoiset avainverkostot: Tampereen työvoimatoimiston akateemisten palvelut U&R:n ja akateemisten palveluiden yhteistyö tapahtuu molemminpuolisena konsultointina, tiedonvaihtona sekä säännöllisinä kvartaalitapaamisina, joihin osallistuvat myös RekryTampere sekä työhallinnon muuta henkilöstöä.

5 Sivu 5/24 Unipoli RekryTampere Verkostossa TAMK ja PIRAMK rekrytointipalvelut sekä TTY Adecco Urapalvelut. Paikallinen yhteenliittymä, joka tuottaa keskitettyjä U&R-palveluja tamperelaisille yliopistoja korkeakouluopiskelijoille sekä työnantajille. Yhteiset kevyet rakenteet ovat kehittymässä. Yhteistyötä on tehty pitkään erityisesti uratapahtumien järjestämisessä sekä viime vuosina kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työmarkkinakysymyksiin liittyen yhdessä SITRprojektin kanssa. Aarresaari-verkosto Kansallista yhteistyötä työnantajapalveluissa -sivuston avulla. Verkostolla on aktiivista uraseurantayhteistyötä sekä maisteriseurannassa että tohtoriseurannassa. Koulutus- ja kehittämisyhteistyötä ja kollegiaalinen verkosto, joka ottaa myös kantaa ura- ja rekrytointipalveluiden alaan liittyviin seikkoihin. Aarresaaren työvaliokunta, hallinnoiva organisaatio ja tiedotuksesta vastaava ovat yliopistojen edustajia edustusvuoro kiertää. Verkostoon kuuluvat yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen rekrytointipalvelut. Kitkatta.net verkosto, Toimii korkeakoulutuksen ja työelämän tietopalveluna työnantajille, opiskelijoille ja korkeakoulujen henkilöstölle. Verkostoon kuuluvat Tampereen korkeakoulujen lisäksi Vaasan yliopisto sekä Hämeen, Satakunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut. Kansainväliset verkostot Kansainvälistä vuorovaikutusta toteutetaan alan eurooppalaisten verkostojen (mm. FEDORA, IAEVG) ja suorien henkilö- tai yksikkötasoisten suhteiden kautta. 1.2 Tampereen yliopiston arvot ja strategia Tampereen yliopistolla on kolme keskeistä tavoitetta: saada aikaan vahva ja innostava tutkimisen kulttuuri yliopistoon, tiivistää tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä ja hyödyntää kansainvälistymistä. Keskeisiä tavoitteita tukee se, että ylläpidetään ja edelleen kehitetään innovatiivisuuteen motivoivaa ilmapiiriä ja yliopistoyhteisön hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta. Yliopistossa toimitaan vastuullisesti, yhteisöllisesti, eettisesti ja ihmisten yhdenvertaisuutta kunnioittaen sekä tasa-arvoa aktiivisesti edistäen. Yliopiston strategian toteuttamisohjelmassa (vuosiksi ) ura- ja rekrytointipalveluiden toiminnan kehittäminen keskittyy seuraaviin tavoitteisiin: Yliopistossa omaksutaan työelämässä ja kansalaisena tarvittavia tietoja ja taitoja ja luodaan arvoja ja asenteita. Osallistutaan aktiivisesti valtakunnallisiin ohjelmiin omien painotusten ja osaamisen mukaisesti. Yliopisto haluaa vahvistaa yhteistyötään kaupungin, Pirkanmaan maakunnan ja alueella toimivien muiden korkeakoulujen, yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Yliopisto on mukana myös yliopistokeskus- ja verkostotoiminnassa. Laitokset ja tiedekunnat auttavat opiskelijoita rakentamaan aineyhdistelmänsä suunnitelmallisesti siten, että muodostuu työelämän kannalta hyvä tutkinto. Seurataan valmistuneiden sijoittumista työelämään. Lisätään kansainvälisyyttä, kuten opettaja-, opiskelija- ja tutkijavaihtoa.

6 Sivu 6/24 Käytetään ulkoisia arviointeja ja yliopiston omia arviointeja hyväksi toiminnan kehittämisessä. Tampereen yliopistossa ylläpidetään innovatiivista ilmapiiriä ja yliopistoyhteisön hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen Tampereen yliopistolla pohjautuu yksiköiden omiin strategioihin ja niiden pohjalta luotuihin toimintasuunnitelmiin ja toimintaan. Tässä työssä suunnitelmien seuranta ja laadun arviointi - sekä itsearviointi että ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemä - on keskeistä Ura- ja rekrytointipalvelujen arvot ja strategia tuottaa yliopiston näkökulmasta kohdennettuja peruspalveluja asiakkailleen. Palvelutoiminta vahvistaa yliopiston ulkoista vaikuttavuutta sekä valmistuneiden ja tutkintojen kilpailukykyä työmarkkinoilla. Yksikkö pitää esillä opintojen aikaista työelämäorientaatiota, jonka merkitys on tärkeä laadullisen työllistymisen kannalta. Työmarkkinoiden näkökulmasta ura- ja rekrytointipalveluiden tehtävänä on toimia työnantajan yhteistyökumppanina näkyvyys- ja työvoimatarpeissa sekä tuottaa keskitettyjä palveluja työn ja eri uravaiheissa olevien tekijöiden yhteyden syntymiseen. U&R kehittää myös eri toimijoiden kanssa yliopisto-opintojen tuottaman osaamispääoman monipuolisempaa hyödyntämistä yhteiskunnassa. Ura ja rekrytointipalvelujen arvot nähdään yksikössä seuraavanlaisesti: Asiantuntijuus - tieto ja jatkuva kehittyminen Yksilön vastuu - monimuotoisuus ja asiakkaan oman vastuun tunnistaminen ja arvioiminen - avoimuus erilaisille toimintatavoille Vaikuttavuus - yhteiskunnallisesti merkittävä työ - palvelujen laatu ja relevanttius Asiakaslähtöisyys - palvelutuotannon luotettavuus ja tavoitettavuus - palvelualttius Tukeakseen yliopiston (kappaleessa 1.2 mainittuja) strategisia tavoitteita U&R -yksikkö systematisoi ja vahvistaa opiskelijoiden urasuunnittelua sekä opintojaan päättävien työmarkkinoille siirtymiseen liittyvää tilannetajua, toteuttaa osana yliopiston kolmatta tehtävää: työnantajapalveluja, on mukana ja tukee monin eri tavoin opiskelijoiden opiskeluprosessien aikaista työelämäorientaation rakentumista, tuottaa sijoittumis- ja uraseurantapalautetta sekä työmarkkinakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita, monipuolistaa työelämäyhteyksiä ja -suhteita sekä tarjoaa työnantajalle yhteyden yliopistoon.

7 Sivu 7/ Voimavarat Henkilöstö Ura- ja rekrytointipalveluiden yksikössä ovat seuraavat virat/tehtävät: Kokoaikaiset tehtävät: - kehittämispäällikkö, 2 uraohjaajaa, yhteyskoordinaattori sekä osastosihteeri. Osa-aikaiset tehtävät: - harjoittelusihteeri (U&R 50%; jaettu työresurssi TYTin kanssa) - tiedotussihteeri (U&R 20%; jaettu resurssi OTUKEn kanssa) Henkilöstön palkkauksen määrittelevät toimintaympäristö sekä julkisen hallinnon palkkausjärjestelmä. U&R yksikön henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua ostopalveluna ensisijaisesti opiskelijoille tuotettuun koulutukseen mm. Avoin yliopisto sekä opetuksen kehittämisyksikön että HEKO:n (yliopiston henkilökunnan kehittämisyksikkö) koulutustarjontaan. Henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen yksikössä on kiinnitetty huomiota työyhteisön liikuntaja virkistymispäivien muodossa. Yliopiston liikuntayksikkö, henkilöstönkehittämisyksikkö (HEKO), täydennyskoulutuskeskus (TYT) sekä työterveyspalvelut (Terveystalo) tarjoavat myös palveluita yksikön henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Yksikön työajanseurannasta on yhteisesti sovittu ja tuntikirjanpitoa tehdään henkilökohtaisesti. Työyhteisössä vallitsee yhteisvastuu työtehtävien hoidosta. Työn henkisen kuormittavuuden tunnistamiseksi toivotaan omavastuuta. Työyhteisössä myös puhutaan asioista avoimesti ja pyritään tasaamaan paineita. Tarkemmin yksikön johtamisesta ja kokous- ja kehittämiskäytännöistä kerrotaan kappaleessa 1.4. Johtaminen. Kannustimina yksikössä toimii mahdollisuus vertikaalisen urakehitykseen sekä jatkuvaan osaamisen kehittämiseen; toiminnan tarpeesta syntyvä kouluttautuminen, osaamisen haltuunotto sekä vuosittaiset kehityskeskustelut. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua yliopistojen ja korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluverkoston järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin, yliopiston henkilökunnalle tarjoamaan koulutukseen sekä ulkopuolisiin koulutuksiin tarpeen mukaan. Työn ohella tapahtuvaan koulutukseen suhtaudutaan joustavasti Tilat ja laitteet Ulkopuoliselta vuokranantajalta vuokratut toimitilat sijaitsevat osoitteessa Yliopistonkatu 56, 4. krs. Käytössä on työhuoneiden lisäksi kaksi neuvottelutilaa, käsikirjasto ja kahvitila sekä keittiö, eli yhteensä 324 m². Osa tiloista on vuokrattu sidosryhmien käyttöön. Koulutuksia varten löytyy vuokrattava luentosali samasta kerroksesta ja useampiakin samasta talosta. Asiakkaille on varattu Työkamari, jossa on käytettävissä tietokoneita työnhaun asiakirjojen tekoa sekä tiedonhakua varten. Tapahtumia järjestetään kerrosta alempana olevassa juhlakeskuksessa sekä vastapäätä sijaitsevassa Tampere-talossa. Käsikirjastoon eli Lukemaan on varattu tiedottajalle oma työskentelypiste. Yksikössä on käytettävissä henkilökohtaiset tietokoneet, puhelimet sekä muut toimistotarvikkeet. Käyttöömme räätälöidyt tietokannat ja verkkosivut ovat näkyvimpiä työvälineitä ulospäin. Medivireen työterveyspalvelut ovat tarkastaneet ura- ja rekrytointipalvelun työskentelyolosuhteet. Toimenpiteisiin on ryhdytty tarpeen vaatiessa, esimerkiksi työtuoleja sekä verhoja hankkimalla.

8 Sivu 8/ Johtaminen Yksikön kehittämispäällikön vastuulle kuuluu toiminnan suunnan ja tavoitteiden asettaminen asiantuntijayksikön luonteen mukaisesti yhdessä hyväksyttyjen arvojen ja ohjaavien linjausten kautta. Voimassa olevat visio, perustehtävän kehys ja strategiset linjanotot perustuvat ja linkittyvät yhtäältä yliopiston strategisiin suuntaviivoihin ja toisaalta yksikön itselleen tulkitsemiin strategisiin tehtäviin. Yksikkö käy arvoihin, visioon ja perustehtävään sekä strategisiin painotuksiin liittyviä sisäisiä tarkistuskeskusteluja kerran vuodessa. Tarkentavia suuntaamiskeskusteluja sekä painopisteiden asetantaa puidaan 1-2 kertaa vuodessa. U&R on organisatorisesti osa TYTiä. Tietyiltä osin johtamisen, henkilöstöpolitiikan, hallinnollisten prosessien ja yleisten pelisääntöjen kehys noudattaa TYTin linjauksia (vrt. TYTin Laatukäsikirjat, intranetissä). Päätösten delegoinnissa noudatetaan myös TYTin yleistä linjausta. U&R:n päällikkö on TYTin johtoryhmän jäsen ja osallistuu normaalisti sen kautta syntyviin velvoitteisiin. Lähes poikkeuksetta U&R on mukana TYTin yleisissä kehittämis- ja työhyvinvointiprosesseissa, ja nimeää oman edustajansa eri teemojen työ- ja valmisteluryhmiin. Johtamisella ja esimiestyöllä luodaan edellytyksiä ja tuetaan onnistumista yksikön perustehtävän suunnassa. Yksikön kehittämispäällikkö huolehti siitä, että resurssit on jaettu tasapainoisesti ja työnjako perustuu tunnistettuun osaamiseen toiminnan perusprosessit ovat kaikille selkeitä ja toiminnassa noudatetaan sisäisiä käytäntöjä jatkuvalle kehittämiselle, uusille innovaatioille ja luoville ideoilla annetaan tilaa henkilöstöä kannustetaan tasavertaisesti yksikön kannalta tärkeisiin työsuorituksiin Johtamisen, vuorovaikutukset ja asiantuntemuksen välittymisen foorumit viikkopalaveri (maanantai 9:00-9:30) yksikön sähköinen kalenteri yksikköpalaveri; ajankohtaiset asiat (75 min, 3 viikon välein, osastosihteeri kerää agendan etukäteen; muistiot säilytetään verkkokansiossa) teema-aamut (60 min, sovitaan erikseen; 2-4 lukukaudessa) kuukausikatsaukset (kk: 90 min, 7 kertaa vuodessa) kvartaalikatsaus (neljä kertaa vuodessa, Unipoli ja työvoimatoimisto) suunnittelusessiot; painopisteet ja linjausten tarkistamista (vähintään puoli työpäivää, kevät ja syksy, muistiot jakeluun/verkkokansioon sessioiden jälkeen) yksikön tulosneuvottelut/johdon katselmus TYTin johdon kanssa (tammikuu, agenda laaditaan etukäteen) TYTin yleiset kehittämispäivät (1-2 kertaa vuodessa, mm. työhyvinvointiteema) visiitit (1-2 kertaa vuodessa, yhteisiä matkoja ja vierailuja) Yksikön verkostosuhteiden koordinointi ja kokonaiskuva on kehittämispäällikön vastuulla. Hän myös huolehtii virallisista yhteyksistä sidosryhmiin. Verkostorajapinta on U&R:n toiminnassa varsin laaja ja se liittyy tärkeänä osana kaikkien työhön U&R:ssa. Uusien verkostosuhteiden avaamisessa tai nykyisten vahvistamisessa päällikön rooli on olla mukana vähintään alkuvaiheessa kun määritellään tavoitteita ja tehtäväkenttää. (kts. verkostosuhteiden yksilöidympi kuvaus osana kehittämispäällikön työnkuvaa) Henkilöstön työnkuvien ja kehittymisen kannalta keskeinen väline ovat 1-2 kertaa vuodessa käytävät kehityskeskustelut, jotka yksikön päällikkö käy kaikkien kanssa. Niille voidaan asettaa myös tietynlaisia

9 Sivu 9/24 teemallisia painopisteitä kulloisenkin tilanteen mukaan. Tarkastelussa ovat esillä avaintehtävät, työnjako, vastuut, ilmapiiri, työhyvinvointi ja oma kehittyminen. Palkkaukseen liittyvät arviointikeskustelut käydään erikseen palkkausjärjestelmän ohjeistuksen mukaan. Kehittämispäällikkö käy oman kehityskeskustelunsa TYTin johtajan kanssa. 1.5 Viestintä Ura- ja rekrytointipalveluiden toiminnan luonne nojaa vahvaan viestinnälliseen perustaan, johon kuuluvat toimivat kanavat, niiden systemaattinen ja toistuva käyttö ja kohderyhmien kannalta ajankohtaisten ja kiinnostavien viestintäsisältöjen esillä pitäminen ja muotoileminen. Yksikön toiminnan vaikuttavuuden kannalta jatkuva ja monikanavainen viestintä on avainasemassa. Viestinnällä on kaksi päätavoitetta: nostaa ja pitää U&R:n toimintakentän ajankohtaisia ja kiinnostavia teemoja esillä eri asiakas- ja sidosryhmille sekä viestiä palveluista ja ajankohtaisista tilaisuuksista osuvasti palveluiden valituille kohderyhmille. Viestinnän kanavina ovat käytössä: Internet-sivut o sisältää mm. ajankohtaista-palsta, tapahtuma- ja koulutuskalenterit, työpaikka-, harjoittelupaikka- ja graduaihetarjoukset, sijoittumis- ja uraseurantaraportit ( ), tapahtumaraportit. U&RA-lehti o yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnattu ajankohtaislehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja jaetaan paperisena jakeluna sekä yliopiston intran Iiris-palstalla Rekrytoi-lehti o työnantajille ja sidosryhmille toimitettu ajankohtaislehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja jaetaan postijakeluna vakiintuneelle sekä ajankohtaiselle asiakaskunnalle. Lehti on nähtävänä myös internet-sivuilla Rekrymeili-sähköpostitiedote o työnantajille toimitettu ajankohtaisia teemoja ja palveluja tarjolle tuova sähköpostitiedote. Toimitetaan 2-3 kertaa vuodessa ja lähetetään sähköpostitse sähköpostilistalla oleville työnantajille ja sidosryhmille. Tapahtuma- ja koulutusmarkkinointi eri kanavissa: ainejärjestöjen sähköpostilistat, internetin tapahtumakalenterit, U&R:n ilmoitustaulut yliopistolla ja lehti-ilmoitukset Aviisissa. 1.6 Tukitoiminnot Yksikön tukitoiminnot hoidetaan osittain omassa yksikössä ja osittain TYT:n kautta, jonka kanssa toteutetaan hallinnollista yhteistyötä, koulutusyhteistyötä sekä tiedonvaihtoa. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kautta muodostettuja tukitoimintoja ovat myös yhteinen atk-henkilöstö, johto, yksittäiset suunnittelijat sekä koulutussihteerit.

10 Sivu 10/24 Johdon vastuulle kuuluu toiminnan linjausten ja strategisten valintojen teko, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa 1.4, Johtaminen. Ura- ja rekrytointipalveluiden tukipalvelut hoidetaan seuraavasti: TVT- ja Web-tuki: TYT, tietokonekeskus ja OTK, taloushallinto: osastosihteeri ja TYT:n koulutussihteeri, matka-asiat: TaY:n matkasihteeri. Muut toiminnot: yksikön tykytoiminnan yhdyshenkilö: uraohjaaja, yksikön kv-yhdyshenkilö: uraohjaaja, yksikön ympäristövastaava: alumnikoordinaattori, yksikön tiedotus/viestintä: kehittämispäällikkö, yhteyskoordinaattori, tiedotussihteeri. 1.7 Laadunhallinta Tampereen yliopiston laatutyön uusi vaihe käynnistettiin syksyllä 2005 tarkoituksena, että yliopiston laatu kertyy yksikköjen toiminnan ja toimintaprosessien laadusta. Yksikkölähtöisyys on merkinnyt sitä, että yksiköt ovat itse määritelleet toimintamallinsa ja tavoitteensa laatutyölleen. Ura- ja rekrytointipalvelun laadunvarmistuksella tavoitetaan seuraavia asioita: asiantuntemus ja -herkkyys, asiakkaiden relevanttien tarpeiden tunnistaminen, ammattitaitoinen (osaava ja luotettava) henkilöstö, joustava ja oikein kohdentuva palvelumalli, tehokkaat ja tuotteistetut palveluprosessit, aktiivinen asiakaspalautejärjestelmä ja toiminnan arviointi, kyky tulkita heikkoja signaaleja työmarkkinoilta ja asiakasrajapinnasta, toimivat kumppaniverkostot, sujuva palveluyksikön sisäinen tiedonkulku, yhteiskunnallinen näkökulma ja vaikuttavuustavoitteet. U&R:n toiminnasta on tehty ulkopuolinen arviointi hallintokeskuksen aloitteesta vuonna Arvioinnin toteutti Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöpäällikkö. Lisäksi yksikkö on toteuttanut itsearvioinnin Aarresaari-verkoston tuottaman laaturungon mukaisesti vuonna Tämän jälkeen ura- ja rekrytointipalvelut on soveltanut laatuarviointia Tampereen yliopiston laatutyön mukaisin toimin. Lisäksi U&R:n laadunhallinta on linkittynyt myös avainverkostojensa TYTin sekä Opinto ja kv-asioiden yksikön laadunhallintajärjestelmiin.

11 Sivu 11/24 2 TOIMINNOT 2.1 Ydinpalveluiden kokonaisuus Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut on luonteeltaan tuki- ja asiantuntijapalvelu, jonka toiminta tukee asiakkaidensa (opiskelijoiden, yliopiston ja työnantajien) ydinprosesseja: opiskelijan oppimis- ja urasuunnitteluprosessia, laitosten opetustyötä sekä työnantajien rekrytointi- ja näkyvyystarpeita. Ura- ja rekrytointipalveluiden ydinpalvelut voidaan ryhmitellä kahteen tavoitteelliseen kokonaisuuteen: 1. Työmarkkinoille siirtymistä jouduttavat palvelut Urapalvelut uraohjaus-, koulutus- sekä ura-asiantuntijuuspalvelut Ura- ja yritystapahtumat Työmarkkinatiedon välitys 2. Työelämätiedon avaaminen ja välittäminen yliopistolle Työharjoittelun tuki ja koordinointi Sijoittumis- ja uraseuranta Asiantuntijakonsultaatio 2.2 Ydinpalveluiden kuvaukset Urapalvelut Urapalveluiden kautta tarjotaan työelämän asiantuntemusta opiskelijoille, tutkinnon suorittaneille sekä yliopiston laitoksille. Urapalvelut on jaoteltu uraohjaus-, koulutus- sekä ura-asiantuntijuuspalveluihin. Uraohjauspalvelut sisältävät henkilökohtaista ohjausta, jonka tarkoituksena on yksilön urasuunnittelun tukeminen sekä työnhaun edistäminen; auttaa asiakasta tunnistamaan itselleen hyödylliset etenemistavat työurasuunnittelussa ja työnhaussa. Uraohjaajat käyvät vuosittain noin keskustelua. Keskustelut saa varattua kahden viikon sisään ajanvarauksesta. Itse keskustelussa pyritään vahvistamaan aktivoivaa ja systemaattista työskentelyä sekä avaamaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Uraohjausta tapahtuu myös tarpeen mukaan puhelimitse sekä sähköpostitse. Ura- ja rekrytointipalveluiden uraohjaukseen kuuluu myös ns. cv-pulpetti, jota järjestetään eri tapahtumien, esim. alkuvuoteen sijoittuvien Yrityspäivien, yhteydessä ja jonne opiskelijan on mahdollista viedä oma ansioluettelonsa ura-asiantuntijan kommentoitavaksi. Ura-asiantuntijuus toteutuu erilaisena konsultaationa sekä tiedon levittämisenä U&R yksikön laajassa verkostossa. Rekrytointiasiantuntijoiden puheenvuorot eri tilaisuuksissa sekä face-to-face konsultaatio niin sisäisten kuin ulkoisten verkostojen kanssa näkyvät päivittäisinä ura-asiantuntijuuspalveluina, jotka näyttelevät tärkeää roolia rekrytointipalvelun toiminnassa. Koulutuspalveluita järjestetään erikokoisille ryhmille, pienistä osallistujamääristä suuriin, tarkoituksenaan ajankohtaisen ja konkreettisen tiedon jakaminen. Yksi koulutuspalveluista on opiskelijan HOPS -suunnittelua tukevat koulutukset, joiden tarkoituksena on tukea opintojen suunnittelua muun muassa tekemällä näkyväksi opintoihin liittyviä valintoja ja opinnoissa syntyvän

12 Sivu 12/24 asiantuntijuuden tunnistamista. Kansainvälistymistä tukevia koulutussisältöjä on pidetty ohjelmassa eri tavoin toiminnan alusta asti. Mm. Applying for a Job in English koulutuksia on toteutettu lähes samansisältöisinä jo vuodesta Esimerkkejä koulutustarjonnasta: Urapalveluja toteuttavat uraohjaajat, yhteyskoordinaattori sekä yksikön kehittämispäällikkö. Yksikön koulutuksiin hakeneiden rekisteriseloste löytyy www-sivulta, osoitteesta Arviointi ja seuranta Uraohjaajantuntien ja ohjauskeskustelujen sekä toteutuneiden koulutusten osallistujamääriä seurataan ja raportoidaan vuosikertomuksessa. Lisäksi koulutuksiin osallistuneilta kysytään palautetta kirjallisesti kunkin koulutuksen päätteeksi. Kaksi kertaa vuodessa lähetetään palautekysely noin puoli vuotta koulutuksen toteutumisen jälkeen. Palautekysely kattaa ura- ja rekrytointipalveluiden koko palvelutarjonnan. Keskustelujen määrää koulutusaloittain seurataan kuukausittain. Keskustelujen päätteeksi asiakkaalta pyydetään myös suoraa suullista palautetta urakeskustelun vastaavuudesta esiintuotuihin odotuksiin. Kehittämisnäkökulmia Koostetaan ohjauskeskustelujen ja koulutusten taustamateriaalia sekä useimmin toistuvien kysymysten ja vastausten peruskansio, joista ohjaushenkilöstö voi sujuvasti poimia tietoa eri tilanteisiin. Verkkomateriaalin kehittäminen monimuotoisemmaksi ja käyttäjän itsenäistä työskentelyä motivoivaksi, esimerkiksi jo ennen tulevaa ohjauskeskustelua tai oman urapohdinnan avuksi. Pyritään ylläpitämään edelleen resursseja suunnaten yksilö-, pienryhmä- ja massapalvelumuodot. CV-pulpetti palvelun toteutuksen laajentaminen Ura- ja yritystapahtumat järjestää useita tapahtumia vuosittain lisätäkseen asiakkaidensa työelämäntietoutta. Tapahtumat on jaoteltu ura-, toimiala- sekä yritystapahtumiksi ja ne saavat alkunsa ulkoisen yhteystyökumppanin yhteydenotosta (esim. ammattijärjestö, työnantaja), ura- ja rekrytointipalvelun tiimin keräämistä ideoista tai saadun palautteen sekä ajankohtaisten teemojen innoittamina. tarjoaa myös järjestely- ja markkinointiapua yhteistyökumppaneiden tilaisuuksien (mm. trainee-ohjelman infot, oppilaitoskiertueet) järjestämisessä Tampereen yliopistolla. Tapahtumapalveluiden suunnittelussa punnitaan tapahtumatarjontaa kokonaisuudessaan kauden aikana sekä suhteessa menneeseen, mitä on toteutettu edellisten kausien aikana. Tapahtumien järjestämisessä on huomioitu tarkasti teemat, kohderyhmät, tapahtumien aikataulut, toteuttamismahdollisuudet (ajalliset, rahalliset) sekä tarpeellisuus ja ajankohtaisuus. Tapahtumien kustannukset katetaan joko ura- ja rekrytointipalveluiden rahoituksella tai osallistujien sekä yhteistyökumppaneiden osallistumismaksuilla. Uratapahtumat ovat seminaarityyppisiä tapahtumia, jotka järjestetään Tampereen yliopiston kampusalueella (3-5 tilaisuutta vuosittain). Ne tarjoavat ajankohtaista sekä konkreettista tietoa alan uranäkymistä ja -mahdollisuuksista, tehtävistä sekä työmarkkinatilanteesta. Uratapahtumien tarkoituksena on helpottaa opiskeluaikaisten valintojen kohdentamista. Vierailevina puhujina tapahtumissa ovat pääsääntöisesti Tampereen yliopiston koulutusaloilta valmistuneet alumnit.

13 Sivu 13/24 Toimialatapahtumia järjestää pääasiassa RekryTampere, joka on neljän tamperelaisen korkeakoulun (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu) ura- ja rekrytointipalveluiden verkosto. Toimialatapahtuman järjestäminen käynnistyy useimmiten rekrytointipalveluiden tekemistä tarvehavainnoista ja aloitteista. Sen tarkoitus on tehdä alaa ja sen osaamisvaatimuksia tunnetuksi potentiaalisille, tuleville työntekijöille tai yhteistyökumppaneille. Tapahtuma tarjoaa sekä toimialalle että siinä toimiville organisaatioille mahdollisuuden tunnettuuden lisäämiseen, konkreettiseen tiedon jakamiseen toimialasta, sen tehtävistä sekä tulevaisuudennäkymistä. Tapahtumissa on aina mahdollisuus kertoa myös ajankohtaisista rekrytointitarpeista. Toimialatapahtumien keskeisin hyöty opiskelijoiden ja työnhakijoiden kannalta on työelämätiedon, -orientaation ja kontaktien lisääntyminen. Yritystapahtumien innovoijina toimivat ensisijaisesti yritykset, jotka haluavat kirkastaa tunnettuutta opiskelijoiden sekä yhteistyökumppanien keskuudessa. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa, joka hoitaa käytännön järjestelyt ja markkinoinnin kampuksella. Ura-, toimiala- ja yritystapahtumien tuottajina toimivat yksikön kehittämispäällikkö sekä yhteyskoordinaattori. Tapahtumailmoittautumisten hallinnoimisessa on apuna tietokanta (Ilmo.net), jonka rekisteriseloste löytyy www-sivuilta osoitteesta Arviointi ja seuranta Toteutettuja tapahtumia ja niiden osallistujamääriä seurataan ja raportoidaan vuosikertomuksessa Laadullista arviointia kausittain toteutettujen tapahtumien onnistumisesta sekä opiskelijoiden että työnantajien näkökulmasta tapauskohtaisia palautekyselyjä opiskelijoille sekä työnantajille Opiskelijoiden tapahtumatoiveita kerätään tapahtumailmoittautumisten yhteydessä Kehittämisnäkökulmia Yritysesittelyjen ja infotilaisuuksien täsmällisempi palvelutuotteistus kustannustehokkuuden parantamiseksi ja resurssien varmistamiseksi. Nostetaan vuosittaiseen tarjontaan opiskelijoiden palautteissa toivomia toimialoja ja tehtäväalueita. Osittain tai kokonaan englanninkielisten tapahtumien tarjonnan lisääminen mm. erilaisten yhteistyömuotojen kautta Työmarkkinatiedon välitys Workit.netti toimii foorumina työpaikkojen välittämistä varten. Sen tarkoituksena on levittää tietoa kampukselle aktiivisten työnhakijoiden sekä opiskelijoiden keskuuteen. Palvelu on kyselyiden sekä niistä kerätyn palautteen perusteella nähty työnantajien ja työntekijöiden silmissä tehokkaana ja yksinkertaisena kanavana löytää työnhakijoita sekä työpaikkoja. Palvelun käyttäjäkunta on laaja, palvelu toimii tehokkaasti (hakemus laitetaan esille päivässä tai kahdessa ja se otetaan pyydettäessä nopeasti pois) sekä se on käyttäjälleen yksinkertainen. Ulkomainen työnantaja voi lähettää työpaikkailmoituksen englanninkielisen lomakkeen avulla. Järjestelmässä pystyy julkaisemaan täysin englanninkielisiä työpaikkailmoituksia (myös lomakepohjan kieli vaihdettavissa), mikä helpottaa palvelun saavutettavuutta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kannalta. Workit.netissä julkaistaan myös työnantajien Aarresaaren Jobboardin kautta lähettämät työpaikkailmoitukset. Workit.netin vastuuhenkilöinä toimivat yhteyskoordinaattori sekä harjoittelu- ja osastosihteeri. Harjoittelupaikat.netti tarjoaa Tampereen yliopistolle tulleiden harjoittelupaikkatarjousten esillepanon. Se on keskitetty ilmoitusfoorumi, johon tallennetaan kaikki opiskelijoille sopiviksi koetut

14 Sivu 14/24 harjoittelutarjoukset. Sivusto tarjoaa erityistä näkyvyyttä harjoittelupaikoille sekä tukee asiakkaan, niin työnhakijan kuin työnantajankin, hakuprosessia. Harjoittelupaikat.netin tuottajana toimii ensisijaisesti harjoittelusihteeri. U&R välittää pro gradu -tutkielmien aihetarjouksia työnantajilta opiskelijoille. Aihetarjouksista ilmoitetaan yksikön internet-palvelun Gradupörssissä, jonka tarkoituksena on tarjota erillinen kanava pro gradu -aiheita tarjoaville sekä niitä etsiville asiakkaille. Gradupörssi tarjoaa myös neuvontaa sekä ohjausta yhteistyögradun teettämisestä ja toteuttamisesta niin opiskelijoille kuin työnantajille. Toteuttajina toimivat yksikön yhteyskoordinaattori sekä osastosihteeri. Työmarkkinatiedon välittämisessä käytettävät LotusNotes-tietokannat ovat Workit.netti ja Harjoittelupaikat.netti. Arviointi ja seuranta Työpaikkailmoitusten, harjoittelupaikkatarjousten ja gradutarjousten määrien kuukausittainen seuranta kuukausikatsauksissa ja kvartaalitapaamisissa Vuosiraportointi ja kehitystrendin seuranta vuosikertomuksissa Workit.netin ja Harjoittelupaikat.netin verkkolatausten seuranta Utastats Kehittämisnäkökulmia Välitystietokantojen tekninen kehitys ja päivitystarpeet ajankohtaisia ja ovat esillä nettisivuuudistuksen yhteydessä vuonna Seurataan aktiivisesti valtakunnallista kehitystä, jossa Aarresaari-verkoston ja Jobstep.netin välitystoimintoja lähennetään. Unipoli-tasolla tuotettavien palveluiden markkinointi ja esillä pito strategisille kohderyhmille erityisesti Pirkanmaalla. Alueellisessa Unipoli-kehitystyössä pidetään mukana näkökulma työnantajien ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohtaamista edistävistä palveluista Työharjoittelun tuki ja koordinointi Työharjoittelujärjestelmän päämääränä on vahvistaa korkeakouluopintojen ja työelämän välisiä yhteyksiä tuottamalla, tukemalla ja kehittämällä yliopisto-opiskelijoiden työharjoittelua. Tampereen yliopistossa työharjoittelua hoidetaan yhteistyönä opinto- ja kansainvälisten asiain osaston, ura- ja rekrytointipalvelujen ja ainelaitosten kanssa niin kutsutulla hajautetulla mallilla. Opinto- ja kansainvälisten asiain osasto kantaa päävastuun järjestelmän toiminnasta. Laitokset vastaavat kukin osaltaan työharjoittelun käytännön toimenpiteistä, joihin kuuluvat muun muassa työharjoittelun sisällön valvonta, harjoittelutuen käytöstä päättäminen ja harjoittelusopimusten laatiminen rehtorin päätösten ja opinto- ja kansainvälisten asiain osaston antamien yleisohjeiden mukaisesti. organisoi ja valmistelee harjoittelumäärärahajaon ja harjoitteluohjeistuksen. hoitaa harjoittelupaikkatarjousten julkaisemisen ja ylläpitää harjoittelusopimuksiin perustuvaa harjoittelurekisteriä, jonka avulla seurataan harjoittelun toteutumista laitoksilla. Lisäksi ura- ja rekrytointipalveluiden tehtäviin on kuulunut opiskelijoiden ja työnantajien ohjaus ja neuvonta harjoitteluasioissa, yhteydenpito harjoittelujärjestelmän muiden toimijoiden kanssa sekä järjestelmän kehittäminen. Ura- ja rekrytointipalvelujen uraohjaaja on Tampereen yliopiston edustaja Suomen yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen vuonna 2004 muodostetussa Aarresaari-verkoston harjoittelutyöryhmässä. Harjoittelutyöryhmässä on aina yksi Aarresaaren työvaliokunnan jäsen ja tarvittaessa asioiden yhteisiä linjauksia käsitellään vuosittaisissa yleiskokouksissa. Harjoittelutyöryhmän tavoitteeksi asetettiin ehdottaa konkreettisia toimia Aarresaareen kuuluvien yliopistojen harjoittelua koskevien sopimuskäytäntöjen, harjoittelijoiden palkkauksen ja muun harjoittelun organisoinnin yhtenäistämiseksi. Tarkoituksena on, että yliopisto-opiskelijoiden

15 Sivu 15/24 harjoittelusta tulee työnantajalle selkeämpi ja helpommin lähestyttävä kokonaisuus, jonka pelisäännöt eivät ainakaan kaikilta osin ole yliopistokohtaisia. Samoin ryhmän tehtävänä on kehittää Aarresaaren harjoittelun yhteistä markkinointia. Edellä mainittuja. asioihin liittyen on kiinnitetty erityistä huomiota laatu-, imago- ja kilpailukykyasioihin, uuden tutkintorakenteen vaikutuksiin sekä harjoittelun eri osapuolten rooleihin. Arviointi ja seuranta Opiskelijatietojärjestelmän harjoittelusopimustietokannan avulla seurataan säännöllisesti työnantajien osallistumista harjoittelijan palkkauskustannuksiin ja samalla harjoittelujakson laadullista toteutumista. Harjoittelumäärärahan valmistelun yhteydessä oppiainelaitoksilta pyydetään vuosittain harjoittelumäärärahatarpeen arvioinnin lisäksi lyhyitä harjoittelun sisältöön liittyviä selvityksiä. Teemat vaihtelevat vuosittain ja kytkeytyvät aiempien vuosien rehtorin päätösten ohjeisiin ja linjauksiin. Kehittämisnäkökulmia Tuotetaan ja toteutetaan verkkomateriaalina työharjoittelun yleisopas, joka on tarkoitettu opiskelijoiden, työnantajien sekä oppilaitoksen harjoitteluvastaavien käyttöön. Harjoitteluoppaan avulla vahvistetaan koko harjoitteluun liittyvän tiedon saatavuutta, harjoittelun laadullisen sisällön ja tavoitteiden yhtenäistämistä. Ensimmäinen versio vuonna 2008 ja edelleenkehitys nettisivu-uudistuksen yhteydessä. Harjoittelun kehittämistyöryhmään liittyen U&R:n tavoitteena on harjoittelutuen osuvampi kohdentuminen (eri osapuolten näkökulmasta), opiskelijoiden yhdenvertainen asema tuen jaossa sekä käyttämättömän tuen vuosittainen uudelleenjakaminen. Tehdään systemaattisesti toistettava palautekysely työnantajille, joilla on ollut harjoittelija Tampereen yliopistosta Sijoittumis- ja uraseuranta kerää säännöllisesti tietoa valmistuneiden työurista sijoittumis- ja uraseurantakyselyiden avulla. Kyselyt ovat osa yliopiston laajempaa työelämäpalautteen ja seurantaaineistojen keräämisen kokonaisuutta (ks. liite 2). Ura- ja rekrytointipalveluiden sijoittumisseurannassa tuotetaan määrämuotoista tietoa Tampereen yliopistosta valmistuneiden työtilanteesta, työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon. Palvelua on toteutettu Tampereen yliopistolla systemaattisesti vuodesta 1995 lähtien. Vuosittain toteutettava sijoittumisseurantakysely lähetetään maistereille kahdesti vuodessa noin vuoden kuluttua valmistumisesta. Jatkotutkinnon suorittaneiden (lisensiaatit, tohtorit) työelämään sijoittuminen -kysely on toteutettu kerran vuodessa. Jatkossa se sulautetaan valtakunnalliseen tohtoreiden uraseurantaan. Kandidaateille suunnattua sijoittumisseurantaa on kehitetty vuonna 2007 ja sitä on tarkoitus jatkaa säännönmukaisesti. Kyselyiden tuloksista muodostettu vuosiraportti julkaistaan sekä verkkosivuilla pdf-dokumenttina, että painettuna raporttina. Sijoittumisseuranta kattaa koko yliopiston, ja tarkastelua on tehty sekä koulutusaloittain, tiedekunnittain, laitoksittain että pääaineittain. Kyselyiden vastausprosenttia seurataan. Tilaston dataaineisto on saatavilla tutkimuskäyttöön yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta (FSD). Lomakkeiden tallennuksen ja raportin kokoaa Tilastotieteen laitos ostopalveluna ja yksikön osalta sijoittamisseurannan tuottajana toimii ensisijaisesti osastosihteeri. Korkeakoulutettujen työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista seurataan myös valtakunnallisesti. Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen valtakunnallinen Aarresaari-verkosto on kehittänyt yhteisen tutkimusmallin, ns. uraseurantamallin, jolla seurataan akateemisten työuria viiden vuoden kuluttua

16 Sivu 16/24 valmistumisesta. Uraseurannan pääasiallisena kohderyhmänä ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Tavoitteena on selvittää mm. sitä, kuinka vakaa valmistuneiden työuran alku on ollut ja miten tarkoituksenmukaisesti he ovat sijoittuneet työmarkkinoille yliopistokoulutuksen näkökulmasta katsottuna. Samalla vastaajilta kerätään myös opintoja koskevaa palautetta. Uraseurantaa on Tampereen yliopistossa toteutettu säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen. Pilottikyselyn kohderyhmänä olivat yhteiskuntatieteelliseltä, kauppatieteelliseltä ja psykologian koulutusaloilta vuonna 1998 valmistuneet. Kaikki koulutusalat ovat olleet mukana uraseurannassa vuonna 1999 valmistuneista alkaen. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut toimii valtakunnallisen uraseurannan koordinaatioyksikkönä. Vuonna 2007 toteutettiin valtakunnallisella uraseurantamallilla kysely myös jatkotutkinnon suorittaneille. Kyselyn kohderyhmänä olivat vuosina valmistuneet tohtorit ja Tampereen yliopiston kohdalla myös lisensiaatit. Kyselyaineiston tueksi kerättiin myös työelämän näkökulmaa tohtorin tutkinnon merkityksestä työnantajien teemahaastattelujen ja sähköisen kyselyn muodossa. Tohtorien uraseurantaa on tarkoitus jatkaa säännönmukaisesti. Seurantojen tuottamaa tietoa raportoidaan säännöllisesti yliopistolle sekä paperi- että sähköisessä muodossa. Seuranta-aineiston hyödyntämistapoja on koottuna liitteeseen 3. Arviointi ja seuranta Sijoittumis- ja uraseurantaraportit löytyvät yksikön www-sivuilta, osoitteesta Seurantojen vastausaktiivisuutta seurataan vastausprosenteilla ja kyselyistä saatua palautetta käytetään pohjana lomakkeiden muokkauksessa. Uraseurantakyselyissä tarjotaan mahdollisuus vastata myös englanniksi. Vieraskielisten (äidinkieli ei suomi eikä ruotsi) valmistuneiden määriä dokumentoidaan sekä yliopistoittain että valtakunnallisestí. Prosessin työvaiheet pidetään aina samankaltaisina vertailtavuuden mahdollistamiseksi (esim. kyselyt lähtevät vuosittain samoina kuukausina) Kehittämisnäkökulmat Uraseurannan valtakunnallisessa yhteistyössä kehitetään verkoston sisäistä viestintää ja yhteydenpitoa uusin välinein (Moodle-alusta) Yliopiston tasolla pyritään vakiinnuttamaan eri tutkintotasojen seurantakäytännöt (kandit, maisterit ja tohtorit), ja olla mukana perustellusti valtakunnallisessa ja alueellisessa yhteistyössä. Seurantojen tuloksista tiedotetaan sekä valtakunnallisesti että oman yliopiston eri yksiköille uusin kondentuvammin välinein (tilaisuudet, sähköpostiuutiset). Vahvistetaan ja luodaan uusia foorumeja, joissa voidaan keskustella seurantojen tuottaman tiedon hyötykäytöstä yliopiston eri toiminnoissa. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden liittäminen mukaan sijoittumis- ja uraseurantakokonaisuuteen Asiantuntijakonsultaatio Asiantuntijakonsultaation kautta U&R tarjoaa yliopiston laitoksille ja toimijoille koostettua ja tulkittua työmarkkina- ja työelämäperspektiiviä. Palvelun taustalla on pitkältä ajalta koostunutta tietoa, jota yksikössä on prosessoitu, jaettu ja jalostettu. Konsultaation palvelu- ja jakelutavat ovat hyvin

17 Sivu 17/24 monentyyppisiä vaihdellen neuvonnasta sparraukseen eli useiden asiantuntijakeskustelujen sarjaan sekä toimitettuihin journalistisiin sisältöihin. Vahvimmin konsultatiivisen palvelun kysyntä kohdistuu tiivistettyyn ja näkemykselliseen tietoon liittyen tutkintojen ja opetussuunnitelmien urakestävyyteen ja työelämärelevanssiin. Usein halutaan tulkintaa ja asiantuntijanäkemystä tutkinnon kehittämisen suunnasta työmarkkinoiden ja työelämän realiteetteja vasten. Millaista ainesta ja millaisia työtaitoja tukevia menetelmiä opetuksessa pitäisi nostaa vahvemmin esille? Palvelussa korostuu myös monissa tapauksissa välillinen ulottuvuus: työelämän esittämiä vaatimuksia ja työnantajien lausumia toiveita halutaan kuulla U&R:n koostamana, tulkitsemana ja lausumana peilaten informaatiota opetussuunnitteluprosessiin. Palvelun vakiintuneempina muotoina voidaan pitää mm. kahdenvälisiä keskusteluja ja puheluita laitosten edustajien kanssa (keskustelukumppanuus) tapaamisia ja osallistumista kokouksiin U&R-asiantuntijaroolissa puheenvuoroja ja esityksiä laitosten, tiedekuntien, ainejärjestöjen tai muiden tahojen tilaisuuksissa koulutus ja valmennustilanteiden järjestämistä info- ja keskustelutilaisuuksia toimitetut ajankohtaislehdet U&RA ja Rekrytoi Arviointi ja seuranta yksikön kuukausikatsauksissa käydään säännöllisesti läpi asiantuntijakonsultaation kautta esiin nousseita kysymyksiä ja teemoja tilaisuudet ja puheenvuorot listataan suoritetietoina vuosiraporttiin Kehittämisnäkökulmia tulisi luoda laitoksille ja yliopiston toimijoille selkeämpiä palvelukokonaisuuksia pyrkiä monipuolistamaan tiedon ja tietämyksen jakelu- ja välittämiskanavia järjestää vapaamuotoisia, mutta ohjattuja keskustelutilaisuuksia tiettyjen keskeisten teemojen tiimoilta

18 Sivu 18/24 3 TOIMINNAN ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 Toiminnan arvioinnin ja seurannan järjestelmä Laadunvarmistamisella tarkoitetaan TaY U&R:ssa toiminnan systemaattista seurantaa, onnistuneisuuden arviointia ja niiden pohjalta tehtävää kehitystyötä, jota linjataan strategian, asetettujen tavoitteiden ja valittujen painopisteiden suuntaan. Merkittävässä roolissa laatuprosessissa on säännönmukaiset itsearvioinnit ja välipysähtymiset, joiden myötä tavoitteisiin pääsemistä tulkitaan ja linjausta tarkistetaan. Ura- ja rekrytointipalvelun seuranta ja arviointi on systemaattista ja se koostuu seuraavista asioista: verkkosivujen käyttäjämäärän seuranta, tapahtumien ja koulutusten osallistujamäärän seuranta, työnantajapalaute (kysely toteutetaan 2krt/vuosi, lisäksi työnantajien välitön palaute), uraohjausten palaute (välitön palaute asiakkaalta), koulutusten palaute (koulutusten yhteydessä jaettava lomake), asiakasseuranta (1-2 krt/vuosi, otanta ennalta sovittuna ajankohtana), tarpeen mukaan toteutettavat, esim. Workit.netin käyttäjäkysely, yksikön toimintaan liittyvä palaute, spontaani asiakaspalaute. Edellä mainituista toiminnan seurannan ja palautteiden keräämis- ja hyödyntämistavoista tarkemmin liitteessä 4. s. 23. Yksikön tilastollinen seuranta keskittyy toimeksiantojen määrälliseen kehitykseen (työ- ja harjoittelupaikat sekä graduaihetarjoukset), tapahtumien osallistujamääriin ja verkkosivujen kävijämääriin. Näistä tuotetaan tietoa myös valtakunnalliseen Aarresaaren vuosikyselyyn. Edellä mainitut tilastot esitetään Ura- ja rekrytointipalveluiden vuosittaisessa toimintakertomuksessa ja niitä käsitellään kuukausittain yksikön kuukausikatsauksissa. U&R:n toiminnasta on lisäksi tehty ulkopuolinen laatuarviointi sekä yksikkö on toteuttanut itsearvioinnin Aarresaari-verkoston tuottaman laaturungon mukaisesti ks. laadunhallinta s Työelämänäkemyksen kehittäminen Yksikön kehittämisen perustana ovat suunnitteluprosessit, jotka muodostuvat säännöllisin väliajoin toistuvista toiminnoista. Suunnittelusessioita järjestetään 2 kertaa vuodessa, jonka lisäksi operatiivista, tarkentavaa suunnittelua tapahtuu kuukausikatsausten yhteydessä, yksikköpalavereissa sekä teemapalavereissa. Osan suunnitteluprosesseista muodostavat myös yhteistyömuodot sekä erilaiset työryhmät yliopiston kanssa. Vahva osa ammatillisen osaamisen vahvistamista ja asiantuntijuusperustan luomista ovat kunkin omat kehittymissuunnitelmat, joista keskustellaan jäntevämmin kehityskeskusteluissa. Yksikössä kannustetaan joustavien opiskelumahdollisuuksien hyödyntämiseen omaehtoisena koulutuksena tai henkilöstökoulutuksena. Työelämärajapinta tarjoaa lukemattoman määrän erilaisia syötteitä ja informaatiovirtaa. Yksikössä seurataan talouselämän, eri ammattialojen ja sidosryhmien julkaisuja, lehtiä ja alan kirjallisuutta. Eri

19 Sivu 19/24 toimialojen kehityksestä pyritään pysymään ajan tasalla sanomalehtien, katsauksien ja muiden materiaalien, työnantajakeskustelujen ja -visiittien kautta. 3.3 Kehittämisnäkökulmia toiminnan johtamisessa Yksikön toiminnan johtamisen näkökulmasta voidaan tiivistetysti nostaa esiin seuraavia kehittämisen teemoja: johtamisviestintä (oikea-aikainen ja riittävä tieto; sujuvat viestintävälineet, tiedon ja tietämyksen jakaminen [U&Rmoodle]) verkostot (sidosryhmähallinta, sisäiset ja ulkoiset; verkostoinformaation jakaminen) työhyvinvointi (nopeampi tarttuminen akuutteihin hiertäviin kysymyksiin; esiinnousseiden kuluttavien tekijöiden kääntäminen kannustaviksi) kehittymisen tukeminen, valmentaminen (asiantuntemuksen kehittymisen tukeminen ja yksilöllisten suuntautumisten huomioonottaminen, vahvuuksien terävämpi tunnistaminen; erinomaisiin suorituksiin yltämisen tukeminen) 3.4 Kehittämisnäkökulmia viestinnässä Yksikön viestinnän kehittämisessä lähitulevaisuuden kehittämiskohteita ovat: Markkinointiviestinnän osuvuuden arviointi ja toimivien kanavien löytäminen myös Unipoliympäristössä. Asiakkaiden muuttuvien mediankäyttötottumusten huomioiminen ja niihin reagoiminen kanavavalinnoissa ja tekniikassa (mm. RSS-feed käyttöön työpaikkailmoitusten julkaisemisessa verkkosivuilla). Nettisivujen kokonaisuudistus vuoden 2008 aikana. Uudistuksessa otetaan huomioon alueellisen kehityksen tuomat tarpeet RekryTampereen (Unipoli U&R) nettisivujen kehittämiseen. Punnitaan keskitetyn palvelutarjonnan ja näkyvyyden sekä kampustasoisen näkyvyyden tarpeita.

20 Sivu 20/24 4 LIITTEET Liite 1. Henkilökunta ja avaintehtäväalueet, kevät 2008, s. 20 Liite 2. Työelämäpalautteen ja työuran seuranta-aineistojen kerääminen, s. 21 Liite 3. Työelämäpalautteen ja työuran seuranta-aineistojen hyödyntämistavat: koostetaulukko, s. 22 Liite 4. Toiminnan seuranta ja palautteiden kerääminen ja hyödyntäminen: koostetaulukot, s Liite 1. Henkilökunta ja avaintehtäväalueet, kevät 2008: Jukka Mäkinen, kehittämispäällikkö U&R-yksikön päällikkö yksikön johtaminen verkostosuhteet työnantajayhteydet työmarkkinoiden seuraaminen ja tulkinta palveluiden kehittäminen ja kehityshankkeet Mia Simpanen, yhteyskoordinaattori / ura-asiantuntija tapahtumien ja yritysesittelytilaisuuksien järjestäminen työantajapalvelut urapalvelut; koulutukset ja uraohjaus yksikön viestintä- ja markkinointiprosessien suunnittelu ja toteuttaminen Salla Haikarainen Eira Helminen (vv saakka), uraohjaaja / ura-asiantuntija työharjoittelujärjestelmän koordinointiin liittyvät tehtävät opiskelijan työelämäorientaation vahvistaminen urapalvelut: koulutukset Reeta Eloranta Terhi Erkkilä (vv saakka), uraohjaaja / ura-asiantuntija urapalvelut: uraohjaus ja koulutukset sijoittumistiedon tuottaminen valtakunnallisen maisteriseurannan koordinointi Johanna Honkanen, osastosihteeri hallinnolliset tehtävät asiakaspalvelu tietopalvelutehtävät koulutus- ja palvelutuotannon yhteyshenkilö Johanna Tuomikoski, harjoittelusihteeri (U&R 50 %; jaettu työresurssi TYTin kanssa) työ- ja harjoittelupaikkojen välitys harjoittelutietojärjestelmän päivittäminen neuvonta ja tiedottaminen harjoitteluasioissa Marika Vanhatalo, tiedotussihteeri (U&R 20%; jaettu työresurssi OTUKEn kanssa) sisäisten ja ulkoisten sidosryhmälehtien toimitussihteeri tiedotus- ja viestintäkysymyksissä avustaminen